+33 artikla Kansainväliset suhteet, vastaavuuden arviointi mukaan luettuna
---+33 artikla 1.
---+33 artikla 2.
---+33 artikla 3.
---+33 artikla 4.
---+33 artikla 5.
---+33 artikla 6.

33 artikla Kansainväliset suhteet, vastaavuuden arviointi mukaan luettuna

1. Yleiskatsaus

,
33 artikla 1.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää yhteyksiä ja tehdä hallinnollisia järjestelyjä sääntely- ja valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten asianomaista toimivaltaa. Näistä järjestelyistä ei seuraa oikeudellisia velvoitteita unionille ja sen jäsenvaltioille, eivätkä ne estä jäsenvaltioita ja niiden toimivaltaisia viranomaisia tekemästä kahden- tai monenvälisiä järjestelyjä kolmansien maiden kanssa.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei sovi hallinnollisista järjestelyistä kolmannen maan sääntely- ja valvontaviranomaisten kanssa, jos kolmas maa sisältyy komission direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan nojalla antaman voimassa olevan delegoidun säädöksen mukaisesti luetteloon sellaisista lainkäyttöalueista, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle. Tämä ei sulje pois vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja kolmannen maan viranomaisten välisen yhteistyön muita muotoja, joiden tarkoituksena on vähentää unionin rahoitusjärjestelmään kohdistuvia uhkia.
33 artikla 2.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen avustaa komissiota kolmansien maiden sääntely- ja valvontajärjestelmien vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa joko komission erillisen neuvontapyynnön perusteella tai 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten velvoittamana.
33 artikla 3.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen seuraa sääntelyn ja valvonnan kehitystä ja täytäntöönpanokäytäntöjä ja markkinakehitystä – painottaen erityisesti niiden vaikutusta finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, vakuutuksenottajien suojaan ja sisämarkkinoiden toimintaan – siinä määrin kuin ne ovat merkityksellisiä riskiperusteisten vastaavuuden arviointien kannalta niissä kolmansissa maissa, joiden osalta komissio on tehnyt vastaavuutta koskevat päätökset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten nojalla.

Lisäksi se tarkistaa, täyttyvätkö ne perusteet edelleen, joiden mukaisesti kyseiset vastaavuutta koskevat päätökset on tehty ja päätöksissä mahdollisesti asetetut ehdot vahvistettu.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi olla yhteydessä kolmansien maiden asianomaisten viranomaisten kanssa. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan pankkiviranomainen) ja Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) luottamuksellisen raportin, jossa esitetään yhteenveto sen kaikkia vastaavia kolmansia maita koskevasta seurannasta tekemistään havainnoista. Kertomuksessa käsitellään erityisesti vaikutuksia finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, vakuutuksenottajien suojaan ja sisämarkkinoiden toimintaan.

Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen havaitsee tässä kohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden sääntely-, valvonta- tai täytäntöönpanokäytännöissä sellaista merkittävää kehitystä, joka saattaa vaikuttaa unionin tai yhden tai useamman sen jäsenvaltion finanssivakauteen, markkinoiden eheyteen, vakuutuksenottajien suojaan tai sisämarkkinoiden toimintaan, se ilmoittaa asiasta ilman aiheetonta viivästystä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle luottamuksellisesti.
33 artikla 4.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden sääntely- ja valvontajärjestelmät on tunnustettu vastaaviksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyissä säädöksissä vahvistettuja erityisiä vaatimuksia ja edellyttäen, että tämän artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä esitetyt edellytykset täyttyvät. Periaatteessa tätä yhteistyötä on tehtävä kyseisten kolmansien maiden asiaankuuluvien viranomaisten kanssa sovittujen hallinnollisten järjestelyjen pohjalta. Tällaisista hallinnollisista järjestelyistä neuvoteltaessa vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää niihin määräyksiä seuraavista seikoista:

a) 

mekanismit, joiden avulla vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi hankkia tarvittavat tiedot, mukaan luettuina tiedot sääntelyjärjestelmästä, valvontatavasta, keskeisestä markkinakehityksestä ja kaikista muutoksista, jotka saattavat vaikuttaa vastaavuutta koskevaan päätökseen;

b) 

valvontatoimien koordinointimenettelyt, tarvittaessa myös paikalla toteutettavat tarkastukset, siinä määrin kuin on tarpeen tällaisten vastaavuutta koskevien päätösten jatkotoimien kannalta.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ilmoittaa komissiolle, jos kolmannen maan toimivaltainen viranomainen kieltäytyy tällaisista hallinnollisista järjestelyistä tai tosiasiallisesta yhteistyöstä.
33 artikla 5.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kehittää hallinnollisia järjestelyjä varten mallin, jotta unioniin voidaan luoda yhdenmukaiset, tehokkaat ja vaikuttavat valvontakäytännöt ja lujittaa valvonnan kansainvälistä koordinointia. Toimivaltaisten viranomaisten on kaikin tavoin pyrittävä noudattamaan tällaista hallinnollisten järjestelyjen mallia.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen sisällyttää 43 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen tiedot valvontaviranomaisten, kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden hallintojen kanssa sovituista hallinnollisista järjestelyistä, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen komissiolle tarjoamasta avusta vastaavuutta koskevien päätösten valmistelussa sekä vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti toteuttamasta seurannasta.
33 artikla 6.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen osallistuu tämän asetuksen ja 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjen säädösten mukaisten valtuuksiensa rajoissa unionin etujen yhtenäiseen, yhteiseen, johdonmukaiseen ja vaikuttavaan edustamiseen kansainvälisillä foorumeilla.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit