English - European Union - Energy -

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/1999,

annettu 11 päivänä joulukuuta 2018,

energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

1. Yleiskatsaus

1 LUKU Yleiset säännökset

2 LUKU Yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat

3 LUKU Pitkän aikavälin strategiat

4 LUKU Raportointi

5 LUKU Edistymisen ja unionin tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi toteutettujen toimien yhdistetty arviointi – komission suorittama seuranta

6 LUKU Kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen aikaansaamien poistumien unionin ja kansalliset järjestelmät

7 LUKU Yhteistyö ja tuki

8 LUKU Loppusäännökset

LIITE I

YHDENNETTYJEN KANSALLISTEN ENERGIA- JA ILMASTOSUUNNITELMIEN YLEISET PUITTEET

1 osa

Yleiset puitteet

A JAKSO: KANSALLINEN SUUNNITELMA

1. YHTEENVETO JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN

1.1 Tiivistelmä

Suunnitelman poliittinen, taloudellinen, ympäristöllinen ja yhteiskunnallinen konteksti

ii.

Energiaunionin viiteen ulottuvuuteen liittyvä strategia

iii.

Yhteenvetotaulukko suunnitelman keskeisistä tavoitteista, politiikoista ja toimenpiteistä

1.2 Katsaus politiikan nykytilanteeseen

Kansallinen ja unionin energiajärjestelmä sekä kansallisen suunnitelman poliittinen konteksti

ii.

Nykyiset energia- ja ilmastopolitiikat ja -toimenpiteet, jotka liittyvät energiaunionin viiteen ulottuvuuteen

iii.

Avainkysymykset, joilla on rajatylittävää merkitystä

iv.

Kansallisten energia- ja ilmastopolitiikkojen täytäntöönpanon hallinnollinen rakenne

1.3 Kuulemiset sekä kansallisten ja unionin elinten osallistuminen ja näiden tulokset

Kansallisen parlamentin osallistuminen

ii.

Paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen

iii.

Sidosryhmien kuuleminen, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, sekä kansalaisyhteiskunnan ja suuren yleisön sitoutuminen

iv.

Muiden jäsenvaltioiden kuuleminen

Monivaiheinen prosessi komission kanssa

1.4 Alueellinen yhteistyö suunnitelman laadintavaiheessa

Seikat, jotka suunnitellaan yhdessä tai koordinoidusti muiden jäsenvaltioiden kanssa

ii.

Selvitys siitä, miten alueellinen yhteistyö otetaan huomioon suunnitelmassa

2. KANSALLISET TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT

2.1 Hiilestä irtautumisen ulottuvuus

2.1.1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat ( 5 )

4 artiklan a alakohdan 1 alakohdassa esitetyt seikat

ii.

Tapauksen mukaan muut kansalliset tavoitteet ja päämäärät, jotka ovat johdonmukaiset Pariisin sopimuksen ja pitkän aikavälin strategioiden kanssa. Tapauksen mukaan muut tavoitteet ja päämäärät, jos ne vaikuttavat unionin kokonaissitoumukseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, mukaan lukien alakohtaiset päämäärät ja mukauttamistavoitteet, jos ne ovat saatavilla

2.1.2 Uusiutuva energia

4 artiklan a alakohdan 2 alakohdassa esitetyt seikat

ii.

Arvioidut kehityskulut, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden alakohtaisiin osuuksiin lopullisesta energiankulutuksesta sähkö-, lämmitys- ja jäähdytys- sekä liikennealoilla vuosina 2021–2030

iii.

Arvioidut kehityskulut uusiutuvan energian teknologioille, joita jäsenvaltio aikoo käyttää saavuttaakseen yleiset ja alakohtaiset uusiutuvan energian kehityskulut vuosina 2021–2030, mukaan lukien odotettu energian kokonaisloppukulutus teknologiaa ja alaa kohden Mtoe:na sekä suunniteltu asennettu kokonaiskapasiteetti (eriteltynä uuden kapasiteetin ja päivitettyjen voimalaitosten mukaan) teknologiaa ja alaa kohden MW:na

iv.

Bioenergian kysynnän arvioitu kehityskulku eriteltynä lämmitys-, sähkö- ja liikennealojen mukaan sekä biomassan saatavuuden arvioitu kehityskulku eriteltynä raaka-aineiden ja alkuperän mukaan (jaoteltuna kotimaiseen tuotantoon ja tuontiin). Metsäbiomassan osalta arvio sen lähteestä ja vaikutuksesta LULUCF-nieluun

Tapauksen mukaan muut kansalliset kehityskulut ja tavoitteet, myös pitkän aikavälin ja alakohtaiset (kuten uusiutuvan energian osuus kaukolämmityksessä, uusiutuvan energian käyttö rakennuksissa, kaupunkien, uusiutuvan energian yhteisöjen ja itse tuotettua uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien tuottama uusiutuva energia, jäteveden käsittelyssä syntyvästä lietteestä talteen otettu energia)

2.2 Energiatehokkuus

4 artiklan b alakohdassa esitetyt seikat

ii.

Ohjeelliset välitavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050, kansallisesti määritellyt mitattavissa olevat edistymisen indikaattorit, näyttöön perustuva arvio odotetuista säästöistä ja laajemmista hyödyistä ja niiden panos unionin energiatehokkuustavoitteisiin, jotka sisältyvät direktiivin 2010/31/EU 2 a artiklan mukaisissa sekä julkisten että yksityisten asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kansallisen rakennuskannan peruskorjaamista koskevissa pitkän aikavälin peruskorjausstrategioissa esitettyihin etenemissuunnitelmiin

iii.

Tapauksen mukaan muut kansalliset tavoitteet, mukaan lukien pitkän aikavälin tavoitteet tai strategiat ja alakohtaiset tavoitteet, sekä kansalliset tavoitteet muun muassa liikenteen alan sekä lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuden osalta

2.3 Energiaturvallisuuden ulottuvuus

4 artiklan c alakohdassa esitetyt seikat

ii.

Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energialähteiden ja kolmansista maista tulevien toimitusten monipuolistamiseen alueellisten ja kansallisten energiajärjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseksi

iii.

Tapauksen mukaan kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät riippuvuuden vähentämiseen kolmansista maista tuotavasta energiasta alueellisten ja kansallisten energiajärjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseksi

iv.

Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät kansallisen energiajärjestelmän joustavuuden lisäämiseen, erityisesti ottamalla käyttöön kotimaisia energialähteitä ja hyödyntämällä kysyntäjoustoa ja energian varastointia

2.4 Energian sisämarkkinoiden ulottuvuus

2.4.1 Sähköverkkojen yhteenliitäntä

Sähköverkkojen yhteenliitäntäaste, johon jäsenvaltio pyrkii vuonna 2030 ottaen huomioon tavoite, jonka mukaan sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on vuonna 2030 vähintään 15 prosenttia, strategialla, jonka mukainen taso vuodesta 2021 eteenpäin määritellään tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien jäsenvaltioiden kanssa ottaen huomioon vuodelle 2020 asetettu yhteenliitäntöjen 10 prosentin tavoite ja seuraavat tarvittavien toimien kiireellisyyden indikaattorit:

Tukkumarkkinoiden hintaero, joka ylittää 2 EUR/MWh:n ohjeellisen raja-arvon jäsenvaltioiden, alueiden tai tarjousalueiden välillä;

Rajayhdysjohtojen nimellinen siirtokyky, joka on alle 30 prosenttia huippukuormituksesta;

Rajayhdysjohtojen nimellinen siirtokyky, joka on alle 30 prosenttia asennetusta uusiutuvan energian tuotannosta.

Kullekin uudelle rajayhdysjohdolle on tehtävä sosioekonominen ja ympäristöön liittyvä kustannushyötyanalyysi, ja rajayhdysjohto on toteutettava ainoastaan, jos potentiaaliset hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset

2.4.2 Energian siirtoinfrastruktuuri

Tärkeimmät sähkön ja kaasun siirtoinfrastruktuuriin liittyvät hankkeet ja tarvittaessa nykyaikaistamishankkeet, jotka ovat tarpeen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi energiaunionistrategian viiden ulottuvuuden osalta

ii.

Tapauksen mukaan tärkeimmät suunnitellut infrastruktuurihankkeet, jotka ovat muita kuin yhteistä etua koskevat hankkeet ( 6 )

2.4.3 Markkinoiden yhdentyminen

Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden muihin näkökohtiin, kuten järjestelmän joustavuuden parantamiseen, ja erityisesti kilpailun perusteella määräytyvien sähkön hintojen edistämiseen asiaankuuluvan alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, markkinoiden yhdentämiseen ja yhteenkytkemiseen, joilla on tarkoitus lisätä nykyisten rajayhdysjohtojen ja -putkien kaupankäyntikapasiteettia, älykkäitä verkkoja, aggregointia, kysyntäjoustoa, varastointia, hajautettua tuotantoa sekä ajojärjestyksen, ajojärjestyksen muuttamisen ja tuotannon rajoittamisen mekanismeja, ja reaaliaikaisiin hintasignaaleihin, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle

ii.

Tapauksen mukaan kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät uusiutuvan energian, kysyntäjouston ja varastoinnin, mukaan lukien aggregointiin perustuva varastointi, syrjimättömään osallistumiseen kaikille energiamarkkinoille, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle

iii.

Tapauksen mukaan kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät sen varmistamiseen, että kuluttajat osallistuvat energiajärjestelmään ja saavat hyödyn omasta tuotannosta ja uusista teknologioista, myös älykkäistä mittareista

iv.

Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät sähköjärjestelmän riittävyyden varmistamiseen sekä energiajärjestelmän joustavuuteen uusiutuvan energian tuotannon osalta, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle

Tapauksen mukaan kansalliset tavoitteet energian kuluttajien suojelemiseksi ja energian vähittäismarkkinoiden kilpailukyvyn parantamiseksi

2.4.4 Energiaköyhyys

Tapauksen mukaan energiaköyhyyteen liittyvät kansalliset tavoitteet, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle

2.5 Tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuus

Energiaunioniin liittyvän julkisen ja saatavilla olevan yksityisen tutkimuksen ja innovoinnin kansalliset tavoitteet ja rahoitustavoitteet, mukaan lukien tarvittaessa aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle

ii.

Mahdolliset vuotta 2050 koskevat kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät puhtaiden energiateknologioiden edistämiseen, ja tarvittaessa kansalliset tavoitteet, mukaan lukien vuoteen 2050 saakka ulottuvat pitkän aikavälin tavoitteet vähähiilisten teknologioiden käyttöönottamiseksi, myös energia- ja hiili-intensiivisten teollisuudenalojen hiilipäästöjen vähentämisteknologioita ja tapauksen mukaan tähän liittyvät hiilen kuljetusta ja varastointi-infrastruktuuria koskevat tavoitteet

iii.

Tapauksen mukaan kilpailukykyä koskevat kansalliset tavoitteet

3. POLITIIKAT JA TOIMENPITEET

3.1 Hiilestä irtautumisen ulottuvuus

3.1.1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat

▼M2

Tämän jakson 2.1.1 kohdassa tarkoitetut politiikat ja toimenpiteet asetuksessa (EU) 2018/842 säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi sekä politiikat ja toimenpiteet asetuksen (EU) 2018/841 noudattamiseksi kaikilla keskeisillä päästöjä aiheuttavilla aloilla sekä aloilla, joilla pyritään lisäämään poistumia, asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa asetettu unionin ilmastoneutraaliustavoite huomioon ottaen

▼B

ii.

Tarvittaessa alueellinen yhteistyö tällä alalla

iii.

Tapauksen mukaan tämän alan rahoitustoimenpiteet kansallisella tasolla, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista

3.1.2 Uusiutuva energia

Politiikat ja toimenpiteet, joilla saavutetaan kansallinen panos 4 artiklan a alakohdan 2 alakohdassa tarkoitettuun vuodelle 2030 asetettuun unionin tason sitovaan tavoitteeseen, joka koskee uusiutuvaa energiaa ja kehityskulkuja, ja, tapauksen mukaan tai jos ne ovat saatavilla, tämän liitteen 2.1.2 kohdassa tarkoitetut seikat, mukaan lukien ala- ja teknologiakohtaiset toimenpiteet ( 7 )

ii.

Tarvittaessa erityiset toimenpiteet alueellista yhteistyötä varten sekä valinnaisesti arvio uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ylituotannosta, joka voitaisiin siirtää toisille jäsenvaltioille 2.1.2 kohdassa tarkoitetun kansallisen panoksen ja kehityskulkujen saavuttamiseksi

iii.

Taloudellista tukea koskevat erityiset toimenpiteet, mukaan lukien tapauksen mukaan unionin tuki ja unionin varojen käyttö, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon ja käytön edistämiseksi sähkö-, lämmitys- ja jäähdytys- ja liikennealoilla

iv.

Tapauksen mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle annetun tuen arviointi, joka jäsenvaltioiden on tehtävä direktiivin (EU) 2018/2001 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti

Erityiset toimenpiteet yhden tai useamman yhteyspisteen käyttöönottamiseksi, hallinnollisten menettelyjen virtaviivaistamiseksi, tiedotuksen ja koulutuksen järjestämiseksi sekä sähkönhankintasopimusten käyttöönoton helpottamiseksi

Yhteenveto politiikoista ja toimenpiteistä mahdollisuuksia luovien puitteiden yhteydessä, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön direktiivin (EU) 2018/2001 21 artiklan 6 kohdan ja 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti edistääkseen ja helpottaakseen itse tuotetun uusiutuvan energian kulutuksen ja uusiutuvan energian yhteisöjen kehittämistä

vi.

Arvio tarpeesta rakentaa uutta infrastruktuuria uusiutuvista lähteistä saatavaa kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten

vii.

Tapauksen mukaan erityiset toimenpiteet, joilla edistetään biomassasta peräisin olevan energian käyttöä, erityisesti uuden biomassan käyttöönottoa, ottaen huomioon:

—

biomassan, myös kestävän biomassan, saatavuus: sekä kotimainen potentiaali että tuonti kolmansista maista

—

muut biomassan käytöt muilla aloilla (maatalous ja metsäperusteiset alat) sekä biomassan tuotannon ja käytön kestävyyttä koskevat toimenpiteet

3.1.3 Muut ulottuvuuteen liittyvät seikat

Tapauksen mukaan EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia aloja koskevat kansalliset politiikat ja toimenpiteet sekä arviointi täydentävyydestä ja vaikutuksista EU:n päästökauppajärjestelmään

ii.

Tapauksen mukaan politiikat ja toimenpiteet muiden kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi

iii.

Politiikat ja toimenpiteet vähäpäästöisen liikkuvuuden saavuttamiseksi (mukaan lukien liikenteen sähköistäminen)

iv.

Tapauksen mukaan suunnitellut kansalliset politiikat, aikataulut ja toimenpiteet energiatukien lakkauttamiseksi asteittain erityisesti fossiilisilta polttoaineilta

3.2 Energiatehokkuus

Suunnitellut politiikat, toimenpiteet ja ohjelmat vuodelle 2030 vahvistettujen ohjeellisten kansallisten energiatehokkuuspanosten ja muiden 2.2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien suunnitellut toimenpiteet ja instrumentit (myös taloudellista laatua olevat) rakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi erityisesti seuraavien osalta:

Direktiivin 2012/27/EU 7 a ja 7 b artiklan ja 20 artiklan 6 kohdan mukaiset ja tämän asetuksen liitteen III mukaisesti laadittavat energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät ja vaihtoehtoiset politiikkatoimet

ii.

Sekä julkisten että yksityisten asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kansallisen kannan peruskorjaamista tukeva pitkän aikavälin peruskorjausstrategia ( 8 ), mukaan lukien politiikat, toimenpiteet ja toimet, joilla edistetään kustannustehokasta pitkälle menevää perusparantamista, ja politiikat ja toimet, joiden kohteena ovat energiatehokkuudeltaan heikoimmat kansallisen rakennuskannan osat, direktiivin 2010/31/EU 2 a artiklan mukaisesti

iii.

Kuvaus politiikasta ja toimenpiteistä energiapalvelujen edistämiseksi julkisella sektorilla ja toimenpiteet sellaisten sääntelyyn liittyvien ja muiden esteiden poistamiseksi, jotka estävät energiatehokkuutta koskevien sopimusten ja muita energiatehokkuuspalveluja koskevien mallien hyödyntämisen ( 9 )

iv.

Muut suunnitellut politiikat, toimenpiteet ja ohjelmat vuodelle 2030 vahvistettujen ohjeellisten kansallisten energiatehokkuuspanosten ja muiden 2.2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (kuten toimenpiteet julkisten rakennusten esimerkkinä toimimisen ja julkisia hankintoja koskevien energiatehokkaiden toimenpiteiden edistämiseksi, toimenpiteet energiakatselmusten ja energianhallintajärjestelmien edistämiseksi ( 10 ), tiedottaminen kuluttajille ja koulutustoimenpiteet ( 11 ) sekä muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi ( 12 ))

Tapauksen mukaan kuvaus politiikoista ja toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään paikallisten energiayhteisöjen roolia i, ii, iii ja iv alakohdassa tarkoitettujen politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanon edistämisessä

vi.

Kuvaus toimenpiteistä sähkö- ja kaasuinfrastruktuurin energiatehokkuusmahdollisuuksien käyttämistä koskevien toimenpiteiden kehittämiseksi ( 13 )

vii.

Tapauksen mukaan alueellinen yhteistyö tällä alalla

viii.

Tämän alan rahoitustoimenpiteet kansallisella tasolla, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö

3.3 Energiaturvallisuuden ulottuvuus ( 14 )

Politiikat ja toimenpiteet, jotka liittyvät 2.3 kohdassa esitettyihin seikkoihin ( 15 )

ii.

Alueellinen yhteistyö tällä alalla

iii.

Tapauksen mukaan tämän alan rahoitustoimenpiteet kansallisella tasolla, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö

3.4 Energian sisämarkkinoiden ulottuvuus ( 16 )

3.4.1 Sähköinfrastruktuuri

Politiikat ja toimenpiteet 4 artiklan d alakohdassa säädetyn yhteenliitäntää koskevan tavoiteasteen saavuttamiseksi

ii.

Alueellinen yhteistyö tällä alalla ( 17 )

iii.

Tapauksen mukaan tämän alan rahoitustoimenpiteet kansallisella tasolla, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö

3.4.2 Energian siirtoinfrastruktuuri

Politiikat ja toimenpiteet, jotka liittyvät 2.4.2 kohdassa esitettyihin seikkoihin, mukaan lukien tapauksen mukaan erityiset toimenpiteet, joilla edistetään yhteistä etua koskevien hankkeiden ja muiden tärkeiden infrastruktuurihankkeiden toteutumista

ii.

Alueellinen yhteistyö tällä alalla ( 18 )

iii.

Tapauksen mukaan tämän alan rahoitustoimenpiteet kansallisella tasolla, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö

3.4.3 Markkinoiden yhdentyminen

Politiikat ja toimenpiteet, jotka liittyvät 2.4.3 kohdassa esitettyihin seikkoihin

ii.

Toimenpiteet energiajärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi uusiutuvan energian tuotannon, kuten älykkäiden verkkojen, aggregoinnin, kysyntäjouston, varastoinnin, hajautetun tuotannon, ajojärjestyksen, ajojärjestyksen muuttamisen ja tuotannon rajoittamisen mekanismien sekä reaaliaikaisten hintasignaalien, osalta, mukaan lukien päivänsisäisten markkinoiden yhteenkytkentöjen ja rajatylittävien tasehallintamarkkinoiden käyttöönotto

iii.

Tapauksen mukaan toimenpiteet, joilla varmistetaan uusiutuvan energian sekä kysyntäjouston ja varastoinnin, mukaan lukien aggregointiin perustuva varastointi, syrjimätön osallistuminen kaikille energiamarkkinoille

iv.

Politiikat ja toimenpiteet kuluttajien, erityisesti heikossa asemassa olevien ja tapauksen mukaan energiaköyhien kuluttajien, suojelemiseksi sekä energian vähittäismarkkinoiden kilpailukyvyn ja kilpailullisuuden parantamiseksi

Kuvaus toimenpiteistä, joilla mahdollistetaan kysyntäjousto ja kehitetään sitä, mukaan lukien dynaamista hinnoittelua tukevia hintoja koskevat toimenpiteet ( 19 )

3.4.4 Energiaköyhyys

Tapauksen mukaan politiikat ja toimenpiteet 2.4.4 kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi

3.5 Tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuus

Politiikat ja toimenpiteet, jotka liittyvät 2.5 kohdassa esitettyihin seikkoihin

ii.

Tapauksen mukaan tämän alan yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa, mukaan lukien tarvittaessa tiedot siitä, miten SET-suunnitelman tavoitteet ja politiikat siirretään kansalliseen kontekstiin

iii.

Tapauksen mukaan tämän alan rahoitustoimenpiteet kansallisella tasolla, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö

B JAKSO: ANALYYTTINEN PERUSTA ( 20 )

4. NYKYISTEN POLITIIKKOJEN JA TOIMENPITEIDEN NYKYTILANNE SEKÄ NIIHIN PERUSTUVAT ENNUSTEET ( 21 ) ( 22 )

4.1 Tärkeimpien energiajärjestelmään ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen vaikuttavien ulkoisten tekijöiden kehitysennuste

Makroekonomiset ennusteet (BKT ja väestönkasvu)

ii.

Sektorikohtaiset muutokset, joiden odotetaan vaikuttavan energiajärjestelmään ja kasvihuonekaasupäästöihin

iii.

Maailmanlaajuiset energiasuuntaukset, kansainväliset fossiilisten polttoaineiden hinnat, hiilen hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä

iv.

Teknologiakustannusten kehitys

4.2 Hiilestä irtautumisen ulottuvuus

4.2.1 Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat

Kasvihuonekaasujen nykyisten päästöjen ja poistumien kehityssuunta EU:n päästökauppajärjestelmässä, taakanjaossa sekä LULUCF-aloilla ja eri energiasektoreilla

ii.

Alakohtaisen kehityksen ennusteet nykyisten kansallisten ja unionin politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)

4.2.2 Uusiutuva energia

Uusiutuvan energian nykyinen osuus energian kokonaisloppukulutuksesta eri aloilla (lämmitys ja jäähdytys, sähkö ja liikenne) sekä teknologiaa kohden kullakin näistä aloista

ii.

Ohjeelliset kehitysennusteet nykyisten politiikkojen perusteella vuoteen 2030 (ja näkymät vuoteen 2040 asti)

4.3 Energiatehokkuus

Primääri- ja loppuenergian nykyinen kulutus taloudessa ja sektoria kohden (mukaan lukien teollisuus, kotitaloudet, palveluala ja liikenne)

ii.

Tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen nykyiset hyödyntämismahdollisuudet ( 23 )

iii.

1.2 kohdan ii alakohdassa kuvattuihin nykyisiin energiatehokkuuspolitiikkoihin, -toimenpiteisiin ja -ohjelmiin pohjautuvat ennusteet primääri- ja loppuenergian kulutuksen osalta kullakin alalla vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien) ( 24 )

iv.

Kansallisiin laskelmiin perustuvat energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaaliset tasot direktiivin 2010/31/EU 5 artiklan mukaisesti

4.4 Energiaturvallisuuden ulottuvuus

Nykyinen energialähteiden yhdistelmä, kotimaiset energialähteet ja tuontiriippuvuus, asiaan liittyvät riskit mukaan lukien

ii.

Kehitysennusteet nykyisten politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)

4.5 Energian sisämarkkinoiden ulottuvuus

4.5.1 Sähköverkkojen yhteenliitäntä

Sähköverkkojen nykyinen yhteenliitäntäaste ja tärkeimmät rajayhdysjohdot ( 25 )

ii.

Rajayhdysjohtojen laajentamisvaatimusten ennusteet (vuosi 2030 mukaan lukien) ( 26 )

4.5.2 Energian siirtoinfrastruktuuri

Sähkön ja kaasun nykyisen siirtoinfrastruktuurin pääominaisuudet ( 27 )

ii.

Verkon laajentamisvaatimusten ennusteet vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien) ( 28 )

4.5.3 Sähkö- ja kaasumarkkinat, energian hinnat

Sähkö- ja kaasumarkkinoiden nykytilanne, mukaan lukien energian hinnat

ii.

Kehitysennusteet nykyisten politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)

4.6 Tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuus

Vähähiilisten teknologioiden alan nykytilanne ja, siltä osin kuin mahdollista, asema kansainvälisillä markkinoilla (kyseinen analyysi on tehtävä unionin tai maailmanlaajuisella tasolla)

ii.

Vähähiilisiin teknologioihin käytettävien julkisten ja saatavilla olevien yksityisten tutkimus- ja innovointimäärärahojen nykytilanne sekä patenttien ja tutkijoiden nykyinen lukumäärä

iii.

Nykyisten hintatekijöiden, joista hinnan kolme tärkeintä osatekijää (energia, verkko, verot/maksut) muodostuu, erittely

iv.

Kuvaus energiatuista, myös fossiilisten polttoaineiden osalta

5. SUUNNITELTUJEN POLITIIKKOJEN JA TOIMENPITEIDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ( 29 )

5.1 3 jaksossa kuvattujen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset energiajärjestelmään ja kasvihuonekaasupäästöihin ja -poistumiin, vertailu ennusteisiin, joissa on otettu huomioon nykyiset politiikat ja toimenpiteet (kuten 4 jaksossa kuvataan)

Suunniteltuihin politiikkoihin ja toimenpiteisiin liittyvät ennusteet, jotka koskevat energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehitystä sekä tarvittaessa ilman laatua pilaavia päästöjä direktiivin (EU) 2016/2284 mukaisesti, vähintään kymmenen vuoden ajalle suunnitelman kattaman ajanjakson päättymisen jälkeen (myös viimeiselle seuraavan kansallisen suunnitelman kattamalle vuodelle), mukaan lukien asiaan liittyvät unionin politiikat ja toimenpiteet

ii.

Arviointi poliittisista vuorovaikutuksista (tietyn politiikan ulottuvuuden nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden sekä eri ulottuvuuksien nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden välillä) vähintään suunnitelman kattaman ajanjakson viimeiseen vuoteen asti erityisesti, jotta saadaan vankka käsitys energiatehokkuus-/energiansäästöpolitiikan vaikutuksista energiajärjestelmän mitoittamiseen ja voidaan pienentää riskiä energiahuoltoon tehtävien investointien kariutumisesta

iii.

Arvio nykyisten politiikkojen ja toimenpiteiden ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden sekä näiden politiikkojen ja toimenpiteiden ja unionin ilmasto- ja energiapolitiikan toimenpiteiden vuorovaikutuksesta

5.2 3 jaksossa kuvattujen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makroekonomiset ja, siinä määrin kuin se on toteutettavissa, terveyteen, ympäristöön, työllisyyteen, koulutukseen ja osaamiseen liittyvät sekä sosiaaliset vaikutukset, mukaan lukien (kustannusten ja hyötyjen sekä kustannustehokkuuden näkökulmasta tarkasteltuna) oikeudenmukaista siirtymää koskevat näkökohdat, vähintään suunnitelman kattaman ajanjakson viimeiseen vuoteen asti, mukaan lukien vertailu ennusteisiin, joissa on otettu huomioon nykyiset politiikat ja toimenpiteet

5.3 Katsaus investointitarpeisiin

Nykyiset investointivirrat ja suunniteltuihin politiikkoihin ja toimenpiteisiin liittyvät tulevia investointeja koskevat oletukset

ii.

Ala- tai markkinakohtaiset riskitekijät tai esteet kansallisessa tai alueellisessa yhteydessä

iii.

Analyysi julkisesta lisärahoitustuesta tai resursseista, joilla korjataan ii alakohdassa todetut puutteet

5.4 3 jaksossa kuvattujen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset muihin jäsenvaltioihin ja alueelliseen yhteistyöhön vähintään suunnitelman kattaman ajanjakson viimeiseen vuoteen asti, mukaan lukien vertailu ennusteisiin, joissa on otettu huomioon nykyiset politiikat ja toimenpiteet

Energiajärjestelmän vaikutukset naapurijäsenvaltioissa ja muissa alueen jäsenvaltiossa siinä määrin kuin ne on mahdollista määritellä

ii.

Vaikutukset energian hintoihin, laitoksiin ja energiamarkkinoiden yhdentymiseen

iii.

Tarvittaessa vaikutukset alueelliseen yhteistyöhön

▼M2

5.5 Se, miten suunnitellut politiikat ja toimenpiteet edistävät asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohdassa asetetun unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista

▼B

2 osa

Luettelo parametreistä ja muuttujista, jotka on raportoitava kansallisen suunnitelman B jaksossa ( 30 ) ( 31 ) ( 32 ) ( 33 )

Seuraavat parametrit, muuttujat, energiataseet ja indikaattorit on raportoitava kansallisten suunnitelmien B jaksossa ”Analyyttinen perusta”, jos käytössä:

1. Yleiset parametrit ja muuttujat

Väkiluku [miljoonaa]

BKT [miljoonaa euroa]

Alakohtainen bruttoarvonlisäys (ml. tärkeimmät teollisuus-, rakennus-, palvelu- ja maatalousalat) [miljoonaa euroa]

Kotitalouksien määrä [tuhatta]

Kotitalouksien koko [asukkaita/kotitalous]

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot [euroa]

Matkustajakilometrien lukumäärä: kaikki liikennemuodot eriteltyinä maantieliikenteeseen (henkilöautot ja linja-autot erikseen, jos mahdollista), rautatieliikenteeseen, lentoliikenteeseen ja kotimaan vesiliikenteeseen (tarvittaessa) [miljoonaa matkustajakilometriä]

Tavaraliikenteen tonnikilometrit: kaikki liikennemuodot, ei kuitenkaan kansainvälinen meriliikenne, eriteltyinä maantie-, rautatie- ja lentoliikenteeseen sekä kotimaan vesiliikenteeseen (sisävesiväylät ja kansallinen meriliikenne) [miljoonaa tonnikilometriä]

Polttoaineena käytettävän öljyn, kaasun ja hiilen kansainväliset tuontihinnat [EUR/GJ tai euroa/toe] – komission suositusten perusteella

10)

Hiilen hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä [EUR/EUA] komission suositusten perusteella

11)

Euron ja Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssia (tapauksen mukaan) koskevat oletukset [euro/valuutta ja USD/valuutta]

12)

Lämmitystarveluku

13)

Jäähdytystarveluku

14)

Teknologiakustannuksia koskevat oletukset, joita käytetään tärkeimpiä asiaankuuluvia teknologioita mallinnettaessa

2. Energiataseet ja indikaattorit

2.1 Energian toimitus

Kotimainen tuotanto polttoainetyypin mukaan (kaikki energiatuotteet, joita tuotetaan merkittäviä määriä [ktoe]

Nettotuonti polttoainetyypin mukaan (mukaan lukien sähkö ja eriteltynä EU:n sisäisen ja ulkoisen nettotuonnin mukaan) [ktoe]

Tuontiriippuvuus kolmansista maista [%]

Tärkeimmät tuontilähteet (maat) tärkeimmille energiankantajille (mukaan lukien kaasu ja sähkö)

Kotimainen bruttokulutus polttoainetyypin mukaan (mukaan lukien kiinteät, kaikki energiatuotteet: hiili, raakaöljy, öljytuotteet, maakaasu, ydinenergia, sähkö, lämpöenergia, uusiutuvat energialähteet, jäte) [ktoe]

2.2 Sähkö ja lämpö

Sähkön kokonaistuotanto [GWh]

Sähkön kokonaistuotanto polttoaineen mukaan (kaikki energiatuotteet) [GWh]

Lämmön ja sähkön yhteistuotannon osuus sähkön ja lämmön kokonaistuotannosta [%]

Sähköntuotantokapasiteetti lähteittäin, mukaan lukien käytöstä poistetut laitokset ja uudet investoinnit [MW]

Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto

Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto, teollisuuden hukkalämpö mukaan lukien

Kaasun ja sähkön rajatylittävät yhteenliittämiskapasiteetit [sähkön määritelmä meneillään olevien keskustelujen tulosten mukaisesti 15 prosentin yhteenliitäntätavoitteen perusteella] ja niiden ennakoidut käyttöasteet

2.3 Muuntosektori

Lämpövoimaloiden polttoainepanos (mukaan lukien kiinteät, öljy, kaasu) [ktoe]

Polttoainepanos muihin muuntoprosesseihin [ktoe]

2.4 Energiankulutus

Primääri- ja loppuenergian kulutus [ktoe]

Loppuenergian kulutus aloittain (mukaan lukien teollisuus, kotitaloudet, palvelusektori, maatalous ja liikenne (erikseen matkustaja- ja tavaraliikenne, jos tiedot saatavilla)) [ktoe]

Energian loppukulutus polttoaineen mukaan (kaikki energiatuotteet) [ktoe]

Muun kuin energian loppukulutus [ktoe]

Koko talouden primäärienergian intensiteetti (primäärienergian kulutus/BKT) [toe/euroa]

Loppuenergian intensiteetti sektoreittain (mukaan lukien teollisuus, kotitaloudet, palvelusektori ja liikenne (erikseen matkustaja- ja tavaraliikenne, jos tiedot saatavilla))

2.5 Hinnat

Sähkön hinnat käyttösektorityypin mukaan (kotitaloudet, teollisuus, palvelusektori)

Polttoaineiden kansalliset vähittäishinnat (veroineen, lähteittäin ja aloittain) [euroa/ktoe]

2.6 Investoinnit

Investointikulut energian muuntamisen, toimituksen, siirron ja jakelun aloihin

2.7 Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisloppukulutus ja uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta ja ilmaistuna aloittain (sähkö, lämmitys ja jäähdytys, liikenne) ja teknologioittain

Sähkön ja lämmön tuotanto uusiutuvista energialähteistä rakennuksissa. Tämän on sisällettävä saatavilla olevat eritellyt tiedot tuotetusta, kulutetusta ja verkkoon syötetystä energiasta, joka on saatu aurinkosähköjärjestelmistä, aurinkolämpöjärjestelmistä, biomassasta, lämpöpumpuista, maalämpöjärjestelmistä ja muista hajautetuista uusiutuvan energian järjestelmistä

Tapauksen mukaan muut kansalliset kehityskulut, myös pitkän aikavälin ja alakohtaiset (kuten ravintokasveista tuotettujen ja kehittyneiden biopolttoaineiden osuus, uusiutuvan energian osuus kaukolämmityksessä sekä kaupunkien ja uusiutuvan energian yhteisöjen tuottama uusiutuva energia).

3. Kasvihuonekaasupäästöihin ja -poistumiin liittyvät indikaattorit

Kasvihuonekaasupäästöt politiikan alan mukaan (EU:n päästökauppajärjestelmä, taakanjako ja LULUCF)

Kasvihuonekaasupäästöt IPCC-alan ja kaasun mukaan (tarvittaessa eroteltuina EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja taakanjaon piiriin kuuluvien alojen mukaan) [tCO2eq]

Koko talouden hiili-intensiteetti [tCO2eq/BKT]

Hiilidioksidipäästöihin liittyvät indikaattorit

Kotimaisen sähkön ja lämmön tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti [tCO2eq/MWh]

Loppuenergian kulutuksen kasvihuonekaasuintensiteetti aloittain [tCO2eq/toe]

Muihin kuin hiilidioksidipäästöihin liittyvät parametrit

Kotieläimet: Lypsykarja [1 000 eläintä], muu kuin lypsykarja [1 000 eläintä], lampaat [1 000 eläintä], siat [1 000 eläintä], siipikarja [1 000 eläintä]

Keinolannoitteiden käytöstä aiheutuva typpikuormitus [kt typpeä]

Lannan käytöstä aiheutuva typpikuormitus [kt typpeä]

Typpeä sitovien viljelykasvien sitoma typpi [kt typpeä]

Maaperään palautettuihin satojätteisiin sisältyvä typpi [kt typpeä]

Viljellyn eloperäisen maaperän pinta-ala [hehtaaria]

Kiinteän yhdyskuntajätteen tuotanto

Kaatopaikoille vietävä kiinteä yhdyskuntajäte

Talteenotetun CH4:n osuus kaikesta kaatopaikkojen tuottamasta CH4:stä [%]

LIITE II

KANSALLISET PANOKSET UUSIUTUVISTA LÄHTEISTÄ PERÄISIN OLEVAN ENERGIAN OSUUTEEN ENERGIAN KOKONAISLOPPUKULUTUKSESTA VUONNA 2030

1. Seuraava ohjeellinen laskentakaava vastaa 5 artiklan 1 kohdan e alakohdan i–v alakohdassa säädettyjä objektiivisia kriteerejä, joista kukin ilmaistaan prosenttiyksikköinä:

vuotta 2020 koskeva jäsenvaltion kansallinen sitova tavoite, joka on säädetty direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä I olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa

kiinteä osuus (CFlat)

asukaskohtaiseen BKT:hen perustuva osuus (CGDP)

potentiaaliin perustuva osuus (CPotential)

jäsenvaltion yhteenliitäntäastetta ilmentävä osuus (CInterco).

2. CFlat on sama kullekin jäsenvaltiolle. Kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketut CFlat-panokset muodostavat 30 prosenttia unionin vuosia 2030 ja 2020 koskevien tavoitteiden välisestä erosta.

3. CGDP jaetaan jäsenvaltioiden kesken käyttäen perustana unionin keskiarvosta vuosina 2013–2017 laskettavaa Eurostatin asukaskohtaista BKT-indeksiä ostovoimana mitattuna siten, että kunkin yksittäisen jäsenvaltion indeksin yläraja on 150 prosenttia unionin keskiarvosta. Kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketut CGDP-osuudet muodostavat 30 prosenttia unionin vuosia 2030 ja 2020 koskevien tavoitteiden välisestä erosta.

4. CPotential jaetaan jäsenvaltioiden kesken käyttäen perustana eroa, joka vallitsee jäsenvaltion vuoden 2030 RES-osuuden, sellaisena kuin se on esitetty PRIMES-skenaariossa, ja sen vuotta 2020 koskevan sitovan kansallisen tavoitteen välillä. Kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketut CPotential-osuudet muodostavat 30 prosenttia unionin vuosia 2030 ja 2020 koskevien tavoitteiden välisestä erosta.

5. CInterco jaetaan jäsenvaltioiden kesken käyttäen perustana unionin vuoden 2017 keskiarvosta laskettavaa sähköverkkojen yhteenliitäntäastetta kuvaavaa indeksiä, joka saadaan suhteuttamalla nettosiirtokapasiteetti tuotannon kokonaiskapasiteettiin, siten, että kunkin yksittäisen jäsenvaltion yhteenliitäntäastetta kuvaavan indeksin yläraja on 150 prosenttia unionin keskiarvosta. Kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketut CInterco-osuudet muodostavat 10 prosenttia unionin vuosia 2030 ja 2020 koskevien tavoitteiden välisestä erosta.

LIITE III

ILMOITUS JÄSENVALTIOIDEN TOIMENPITEISTÄ JA MENETELMISTÄ DIREKTIIVIN 2012/27/EU 7 ARTIKLAN TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI

Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi direktiivin 2012/27/EU liitteessä V olevan 5 kohdan nojalla ehdottamansa yksityiskohtaiset menetelmät, jotka koskevat mainitun direktiivin 7 a ja 7 b artiklassa sekä 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen energiatehokkuusvelvoitejärjestelmien ja vaihtoehtoisten politiikkatoimien toimintaa.

1. Energiansäästövaatimuksen tasoa, joka on saavutettava koko 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisen kauden aikana, koskeva laskelma, josta käy ilmi, miten seuraavat seikat otetaan huomioon:

loppuenergian vuotuinen kulutus ennen 1 päivää tammikuuta 2019 viimeisimmän kolmen vuoden kauden keskiarvona [ktoe];

direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen energian loppukäyttöä koskevien säästöjen kumulatiivinen kokonaismäärä, joka on saavutettava [ktoe];

energian loppukulutuksen laskennassa käytetyt tiedot ja näiden tietojen lähteet, mukaan lukien perustelut vaihtoehtoisten tilastolähteiden käyttämiselle ja tuloksena saatujen määrien mahdollisille eroille (jos käytetään muita lähteitä kuin Eurostatia).

2. Jäsenvaltioiden, jotka päättävät käyttää mitä tahansa direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 2 kohdan mukaisista mahdollisuuksista, on myös ilmoitettava energiansäästövaatimuksen tasoa, joka on saavutettava koko 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisen kauden aikana, koskeva laskelmansa, josta käy ilmi, miten seuraavat seikat otetaan myös huomioon:

niiden oma vuotuinen säästöaste;

niiden oma laskennan perustilanne ja liikenteessä käytetty energia kokonaan tai osittain, jota ei ole otettu huomioon laskelmassa [ktoe];

energiansäästöjen laskettu kumulatiivinen määrä koko 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisen kauden aikana (ennen direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan b–g alakohdassa tarkoitettujen vaihtoehtojen soveltamista) [ktoe];

direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan b–g alakohdassa tarkoitettujen vaihtoehtojen soveltaminen:

direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluissa teollisuuden toiminnoissa käytetyn energian loppukulutus [ktoe], joka on jätetty ottamatta huomioon laskennassa direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti;

ii)

energian muuntamisessa, jakelussa ja siirrossa, mukaan lukien tehokas kaukolämpö- ja -jäähdytysinfrastruktuuri, direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti saavutettujen energiansäästöjen määrä [ktoe];

iii)

energiansäästöjen määrä [ktoe], joka on tulosta 31 päivästä joulukuuta 2008 alkaen toteutetuista yksittäisistä toimista, joilla on edelleen vaikutusta vuonna 2020 ja sen jälkeen, direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukaisesti;

iv)

politiikkatoimista johtuvien energiansäästöjen määrä [ktoe], jos voidaan osoittaa, että kyseisillä politiikkatoimilla saadaan aikaan 1 päivästä tammikuuta 201831 päivään joulukuuta 2020 toteutettavia yksittäisiä toimia, joilla saadaan aikaan säästöjä 31 päivän joulukuuta 2020 jälkeen, direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan e alakohdan mukaisesti;

energian määrä [ktoe], joka on tuotettu rakennuksissa tai niiden yhteydessä omaa käyttöä varten ja joka on tulosta uusiutuvan energian teknologian uusia asennuksia edistävistä politiikkatoimista direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan f alakohdan mukaisesti;

vi)

sellaisten energiansäästöjen määrä [ktoe], jotka ylittävät vaaditut kumulatiiviset energiansäästöt 1 päivästä tammikuuta 201431 päivään joulukuuta 2020 välisellä ajalla ja jonka jäsenvaltiot laskevat mukaan 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisen ajan energiansäästöihin direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan g alakohdan mukaisesti;

energiansäästöjen kumulatiivinen kokonaismäärä (direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan b–g alakohdassa tarkoitettujen vaihtoehtojen soveltamisen jälkeen).

3. Politiikkatoimet direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säästövaatimuksen saavuttamiseksi

3.1 Direktiivin 2012/27/EU 7 a artiklassa tarkoitetut energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät:

energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän kuvaus;

odotettu säästöjen kumulatiivinen ja vuotuinen määrä sekä velvoitekauden/velvoitekausien kesto;

velvoitetut osapuolet ja näiden vastuualueet;

kohdealat;

toimenpiteeseen sisältyvät tukikelpoiset toimet;

tiedot direktiivin 2012/27/EU seuraavien säännösten soveltamisesta:

tapauksen mukaan erityiset toimet, niiden säästöjen osuus, jotka on tarkoitus saavuttaa energiaköyhyydestä kärsivissä kotitalouksissa 7 artiklan 11 kohdan mukaisesti;

ii)

energiapalvelujen tarjoajien tai muiden kolmansien osapuolten saavuttamat energiansäästöt 7 a artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti;

iii)

”tallettaminen ja lainaaminen” 7 a artiklan 6 kohdan mukaisesti;

tarvittaessa tiedot energiansäästökaupasta.

3.2 Direktiivin 2012/27/EU 7 b artiklassa ja 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoiset toimenpiteet (verotusta lukuun ottamatta):

politiikkatoimen tyyppi;

politiikkatoimen lyhyt kuvaus, mukaan lukien kunkin ilmoitetun politiikkatoimen pääpiirteet;

kunkin toimenpiteen osalta odotettu säästöjen kumulatiivinen ja vuotuinen kokonaismäärä ja/tai välivaiheisiin liittyvien energiansäästöjen määrä;

täytäntöönpanevat viranomaiset, osallistuvat tai toimeksi saaneet osapuolet sekä niiden vastuualueet politiikkatoim(i)en täytäntöönpanossa;

kohdealat;

toimenpiteeseen sisältyvät tukikelpoiset toimet;

tapauksen mukaan energiaköyhyyttä koskevat erityiset politiikkatoimet tai yksittäiset toimet.

3.3 Verotustoimenpiteitä koskevat tiedot:

lyhyt kuvaus verotustoimenpiteestä;

verotustoimenpiteen kesto;

täytäntöönpaneva viranomainen;

odotettu säästöjen kumulatiivinen ja vuotuinen määrä toimenpiteittäin;

kohdealat ja veronmaksajaryhmä;

laskentamenetelmä, myös käytetyt hintajoustot ja miten ne on määritetty, direktiivin 2012/27/EU liitteessä V olevan 4 kohdan mukaisesti.

4. Direktiivin 2012/27/EU 7 a ja 7 b artiklan sekä 20 artiklan 6 kohdan nojalla ilmoitettujen toimenpiteiden laskentamenetelmä (verotustoimenpiteitä lukuun ottamatta):

direktiivin 2012/27/EU liitteessä V olevassa 1 kohdassa tarkoitetut käytetyt mittausmenetelmät;

menetelmä energiasäästöjen ilmaisemiseksi (primääri- tai loppuenergian säästöt);

toimenpiteiden elinkaari, se, missä tahdissa säästöt pienenevät ajan mittaan, ja säästöjen elinkaaren huomioon ottamiseksi käytetty lähestymistapa;

lyhyt kuvaus laskentamenetelmästä, myös siitä, miten säästöjen lisäisyys ja olennaisuus varmistetaan ja mitä menetelmiä ja viitearvoja käytetään oletettuja ja laskennallisia säästöjä varten;

tiedot siitä, miten toimenpiteiden ja yksittäisten toimien mahdolliset päällekkäisyydet estetään, jotta vältetään energiansäästöjen laskeminen kahteen kertaan;

tarvittaessa sääolosuhteiden erot ja käytetty käsittelytapa.

5. Seuranta ja todentaminen

lyhyt kuvaus seuranta- ja todentamisjärjestelmästä sekä todentamisprosessista;

täytäntöönpaneva viranomainen ja sen tärkeimmät vastuualueet seuranta- ja todentamisjärjestelmässä energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän tai vaihtoehtoisten toimenpiteiden osalta;

seurannan ja todentamisen riippumattomuus velvoitetuista, osallistuvista tai toimeksi saaneista osapuolista;

energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tilastollisesti merkittävä osuus sekä edustavan otoksen määrittelyssä ja valinnassa käytettävät osuus ja kriteerit;

velvoitettujen osapuolten raportointivelvollisuudet (kunkin velvoitetun osapuolen tai velvoitetun osapuolen kunkin alaryhmän saavuttamat säästöt sekä järjestelmällä saavutetut kokonaissäästöt);

energiatehokkuusvelvoitejärjestelmässä ja vaihtoehtoisissa toimenpiteissä saavutettujen energiasäästöjen julkaiseminen (vuosittain);

tiedot säännösten noudattamatta jättämisen tapauksessa sovellettavia seuraamuksia koskevasta jäsenvaltion lainsäädännöstä;

tiedot politiikkatoimista, joita sovelletaan, jos edistyminen ei ole tyydyttävää.

ANNEX IV

GENERAL FRAMEWORK FOR LONG-TERM STRATEGIES

1. OVERVIEW AND PROCESS FOR DEVELOPING THE STRATEGIES

1.1.	Executive summary

1.2.	Legal and policy context

1.3.	Public consultation

2. CONTENT

2.1. TOTAL GHG EMISSION REDUCTIONS AND ENHANCEMENTS OF REMOVALS BY SINKS

2.1.1.

Projected emission reductions and enhancement of removals by 2050

2.1.2.

National target for 2030 and beyond, if available, and indicative milestones for 2040 and 2050

2.1.3.

Adaptation policies and measures

2.2. RENEWABLE ENERGY

2.2.1.

To the extent feasible, the estimated likely share of renewable energy in final energy consumption by 2050

2.3. ENERGY EFFICIENCY

2.3.1.

To the extent feasible, the estimated likely energy consumption by 2050

2.4. SECTOR-SPECIFIC RELATED CONTENT

2.4.1. Energy system

2.4.1.1.

Intended or likely future emissions trajectory or range

2.4.1.2.

General description of main drivers for energy efficiency, demand-side flexibility and energy consumption and their evolution from 2021 and beyond

2.4.2. Industry

2.4.2.1.

Expected emission reductions by sector and energy demands

2.4.2.2.

General overview of the policies, existing plans and measures for decarbonisation as described in point 2.1 of Section A of Part I of Annex I

2.4.3. Transport

2.4.3.1.

Expected emissions and energy sources by transport type (e.g. cars and vans, heavy duty road transport, shipping, aviation, rail)

2.4.3.2.

Decarbonisation options

2.4.4. Agriculture and land use, land-use change and forestry (LULUCF)

2.4.4.1.

To the extent feasible, expected emissions by sources and by individual GHGs

2.4.4.2.

Emission reduction options envisaged

2.4.4.3.

Links to agricultural and rural development policies

3. FINANCING

3.1.	Estimates of investment needed

3.2.	Policies and measures for related research, development and innovation

4. IMPACT ASSESSMENT OF THE SOCIO-ECONOMIC ASPECTS

5. ANNEXES (as necessary)

5.1.	Details on modelling (including assumptions) and/or analysis, indicators, etc.

LIITE IV

PITKÄN AIKAVÄLIN STRATEGIOIDEN YLEISET PUITTEET

1. YHTEENVETO JA STRATEGIOIDEN LAADINTAPROSESSI

1.1	Tiivistelmä

1.2	Oikeudellinen ja poliittinen konteksti

1.3	Julkiset kuulemiset

2. SISÄLTÖ

2.1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN KOKONAISVÄHENNYKSET JA NIELUJEN AIKAANSAAMIEN POISTUMIEN TEHOSTAMINEN

2.1.1

Ennustetut päästövähennykset ja poistumien tehostaminen vuoteen 2050 mennessä

2.1.2

Kansallinen tavoite vuodelle 2030 ja, jos saatavilla, tämän jälkeiselle ajalle sekä ohjeelliset välitavoitteet vuosille 2040 ja 2050

2.1.3

Sopeutumista koskevat politiikat ja toimenpiteet

2.2 UUSIUTUVA ENERGIA

2.2.1

Siinä määrin kuin se on toteutettavissa, uusiutuvan energian arvioitu todennäköinen osuus energian loppukulutuksesta vuoteen 2050 mennessä

2.3 ENERGIATEHOKKUUS

2.3.1

Siinä määrin kuin se on toteutettavissa, arvioitu todennäköinen energiankulutus vuoteen 2050 mennessä

2.4 ALAKOHTAINEN ASIAAN LIITTYVÄ SISÄLTÖ

2.4.1 Energiajärjestelmä

2.4.1.1

Tulevien päästöjen suunniteltu tai todennäköinen kehityskulku tai vaihteluväli

2.4.1.2

Yleinen kuvaus pääasiallisista energiatehokkuutta lisäävistä tekijöistä, kysyntäjoustosta ja energiankulutuksesta ja niiden kehityksestä vuodesta 2021 lähtien ja sen jälkeen

2.4.2 Teollisuus

2.4.2.1

Odotetut päästövähennykset aloittain ja energiakysyntä

2.4.2.2

Yleiskatsaus hiilestä irtautumista koskevista politiikoista, nykyisistä suunnitelmista ja toimenpiteistä liitteessä I olevan 1 osan A jakson 2.1 kohdassa kuvatulla tavalla

2.4.3 Liikenne

2.4.3.1

Odotetut päästöt ja energianlähteet kutakin liikennetyyppiä kohti (esimerkiksi henkilöautot ja pakettiautot, raskas maantieliikenne, laivaliikenne, ilmailu, rautatieliikenne)

2.4.3.2

Vaihtoehdot hiilestä irtautumiseksi

2.4.4 Maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (LULUCF)

2.4.4.1

Siinä määrin kuin se on toteutettavissa, odotettavissa olevat päästöt lähteittäin ja yksittäisten kasvihuonekaasujen mukaan jaoteltuina

2.4.4.2

Suunnitellut vaihtoehdot päästöjen vähentämiseksi

2.4.4.3

Yhtymäkohdat maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeviin politiikkoihin

3. RAHOITUS

3.1	Tarvittavia investointeja koskevat arviot

3.2	Tutkimus-, kehittämis- ja innovointipolitiikat ja -toimenpiteet

4. SOSIOEKONOMISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

5. LIITTEET (tarvittaessa)

5.1	Yksityiskohdat mallintamisesta (mukaan lukien oletukset ja/tai analyysit, indikaattorit jne.)

ANNEX VI

POLICIES AND MEASURES INFORMATION IN THE AREA OF GHG EMISSIONS

Information to be included in the reports referred to in Article 18:

(a)

a description of their national system for reporting on policies and measures, or groups of measures, and for reporting on projections of anthropogenic GHG emissions by sources and removals by sinks pursuant to Article 39(1) or information on any changes made to that system where such a description has already been provided;

(b)

updates relevant to their long-term strategies referred to in Article 15 and progress in implementing those strategies;

(c)

information on national policies and measures, or groups of measures, and on implementation of Union policies and measures, or groups of measures, that limit or reduce GHG emissions by sources or enhance removals by sinks, presented on a sectoral basis and organised by gas or group of gases (HFCs and PFCs) listed in Part 2 of Annex V. That information shall refer to applicable and relevant national or Union policies and shall include:

(i)

the objective of the policy or measure and a short description of the policy or measure;

(ii)

the type of policy instrument;

(iii)

the status of implementation of the policy or measure or group of measures;

(iv)

indicators used to monitor and evaluate progress over time;

(v)

where available, quantitative estimates of the effects on emissions by sources and removals by sinks of GHGs broken down into:

—

the results of ex ante assessments of the effects of individual or groups of policies and measures on the mitigation of climate change. Estimates shall be provided for a sequence of four future years ending with 0 or 5 immediately following the reporting year, with a distinction between GHG emissions covered by Directive 2003/87/EC, Regulation (EU) 2018/842 and Regulation (EU) 2018/841,

—

the results of ex post assessments of the effects of individual or groups of policies and measures on the mitigation of climate change where available, with a distinction between GHG emissions covered by Directive 2003/87/EC, Regulation (EU) 2018/842 and Regulation (EU) 2018/841;

(vi)

available estimates of the projected costs and benefits of policies and measures, as well as estimates of the realised costs and benefits of policies and measures;

(vii)

all existing references to the assessments of the costs and effects of national policies and measures, to information in the implementation of Union policies and measures that limit or reduce GHG emissions by sources or enhance removals by sinks and to the underpinning technical reports;

▼M2

(viii)

an assessment of the contribution of the policy or measure to the achievement of the Union’s climate-neutrality objective set out in Article 2(1) of Regulation (EU) 2021/1119 and to the achievement of the long-term strategy referred to in Article 15 of this Regulation;

▼B

(d)

information on planned additional national policies and measures, or groups of measures, envisaged with a view to limiting GHG emissions beyond their commitments under Regulation (EU) 2018/842 and Regulation (EU) 2018/841;

(e)

information regarding the links between the different policies and measures, or groups of measures, reported pursuant to point (c) and the way such policies and measures, or groups of measures, contribute to different projection scenarios.

ANNEX VII

PROJECTIONS INFORMATION IN THE AREA OF GHG EMISSIONS

Information to be included in the reports referred to in Article 18:

(a)

projections without measures where available, projections with measures, and, where available, projections with additional measures;

(b)

total GHG projections and separate estimates for the projected GHG emissions for the emission sources covered by Directive 2003/87/EC and by Regulation (EU) 2018/842 and the projected emissions by sources and removals by sinks under the Regulation (EU) 2018/841;

(c)

the impact of policies and measures identified pursuant to point (a) of Article 18(1). Where such policies and measures are not included, this shall be clearly stated and explained;

(d)

results of the sensitivity analysis performed for the projections and information on the models and parameters used;

(e)

all relevant references to the assessment and the technical reports that underpin the projections referred to in Article 18(4).

ANNEX VIII

INFORMATION ON NATIONAL ADAPTATION ACTIONS, FINANCIAL AND TECHNOLOGY SUPPORT PROVIDED TO DEVELOPING COUNTRIES AND AUCTIONING REVENUES

Part 1

Reporting on adaptation actions

Information to be included in the reports referred to in Article 19(1):

(a)

the main goals, objectives and institutional framework for adaptation;

(b)

climate change projections, including weather extremes, climate-change impacts, assessment of climate vulnerability and risks and key climate hazards;

(c)

adaptive capacity;

(d)

adaptation plans and strategies;

(e)

monitoring and evaluation framework;

(f)

progress made in implementation, including good practices and changes to governance.

Part 2

Reporting on support provided to developing countries

Information to be included in the reports referred to in Article 19(3):

(a)

information on financial support committed and provided to developing countries for the year X-1, including:

(i)

quantitative information on public and mobilised financial resources by the Member State. The information on financial flows is to be based on the so-called ‘Rio markers’ for climate change mitigation-related support and climate change adaptation-related support and other tracking systems introduced by the OECD Development Assistance Committee;

(ii)

qualitative methodological information explaining the method used to calculate the quantitative information, including an explanation of methodology for quantifying their data, and, where relevant, other information on the definitions and methodologies used to determine any figures, in particular for information reported on mobilised financial flows;

(iii)

available information on activities by the Member State related to public-funded technology transfer projects and capacity-building projects for developing countries under the UNFCCC, including whether the technology transferred or capacity-building project was used for mitigating or adapting to the effects of climate change, the recipient country, where possible the amount of support provided, and the type of technology transferred or capacity-building project;

(b)

available information for the year X and subsequent years on the planned provision of support, including information on planned activities related to public-funded technology transfer projects or capacity building projects for developing countries under the UNFCCC and on technologies to be transferred and capacity-building projects, including whether the technology transferred or capacity-building project is intended for mitigating or adapting to the effects of climate change, the recipient country, where possible the amount of support to be provided, and the type of technology transferred or capacity-building project.

Part 3

Reporting on auctioning revenues

Information to be included in the reports referred to in Article 19(2):

(a)

information on the use of revenues during the year X-1 generated by the Member State by auctioning allowances pursuant to Article 10(1) of Directive 2003/87/EC, including information on such revenue that has been used for one or more of the purposes specified in Article 10(3) of that Directive, or the equivalent in financial value of that revenue, and the actions taken pursuant to that article;

(b)

information on the use, as determined by the Member State, of all revenue generated by the Member State by auctioning aviation allowances pursuant to Article 3d(1) or (2) of Directive 2003/87/EC, which shall be provided in accordance with Article 3d(4) of that Directive;

Auctioning revenues not disbursed at the time a Member State submits a report to the Commission pursuant to Article 19(2) shall be quantified and reported in reports for subsequent years.

ANNEX IX

ADDITIONAL REPORTING OBLIGATIONS

Part 1

Additional reporting obligations in the area of renewable energy

The following additional information shall, unless otherwise stated, be included pursuant to point (c) of Article 20:

(a)

the functioning of the system of guarantees of origin for electricity, gas and heating and cooling from renewable sources, the levels of issuance and cancellation of guarantees of origin and the resulting annual national renewable energy consumption, as well as the measures taken to ensure the reliability and protection against fraud of the system;

(b)

amounts of biofuels, biogas renewable transport fuels of non-biological origin, recycled carbon fuels and renewable electricity consumed in the transport sector and, where relevant, their greenhouse saving performance, distinguishing between fuels produced from different types of food and feed crops and each type of feedstock listed in Annex IX to Directive (EU) 2018/2001;

(c)

developments in the availability, origin and use of biomass resources for energy purposes;

(d)

changes in commodity prices and land use within the Member State associated with its increased use of biomass and other forms of energy from renewable sources;

(e)

the estimated excess production of energy from renewable sources which could be transferred to other Member States so that these comply with Article 3(3) of Directive (EU) 2018/2001 and achieve the national contributions and trajectories referred to in point (a)(2) of Article 4 of this Regulation;

(f)

where applicable, the estimated demand for energy from renewable sources to be satisfied by means other than domestic production until 2030, including imported biomass feedstock;

(g)

the technological development and deployment of biofuels made from feedstocks listed in Annex IX to Directive (EU) 2018/2001;

(h)

where available, the estimated impact of the production or use of biofuels, bioliquids and biomass fuels on biodiversity, water resources, water availability and quality, soils and air quality within the Member State;

(i)

observed cases of fraud in the chain of custody of biofuels, bioliquids and biomass fuels;

(j)

information on how the share of biodegradable waste in waste used for producing energy has been estimated, and what steps have been taken to improve and verify such estimates;

(k)

electricity and heat generation from renewable energy in buildings, including disaggregated data on energy produced, consumed and injected into the grid by solar photovoltaic systems, solar thermal systems, biomass, heatpumps, geothermal systems, as well as all other decentralised renewables systems;

(l)

where applicable, the share of renewable energy in district heating, as well as the renewable energy produced by cities and renewable energy communities;

(m)

primary supply of solid biomass (in 1 000 m3, except with regard to point (1)(b)(iii), which will be provided in tonnes)

(1)

Forest biomass used for energy production (domestic production and import)

(a)

Primary biomass from forest used directly for energy production

(i)

Where available, branches and tree tops (reporting is voluntary)

(ii)

Where applicable, stumps (reporting is voluntary)

(iii)

Round wood (split into industrial roundwood and fuelwood)

(b)

Where applicable, forest-based industry co-products used directly for energy

(i)

Where applicable, bark

(ii)

Chips, sawdust and other wood particles

(iii)

Where applicable, black liquor and crude tall oil

(c)

Where available, post-consumer wood used directly for energy production

(d)

Processed wood-based fuel, produced from feedstocks not accounted under point (1)(a), (b) or (c):

(i)

Where applicable, wood charcoal

(ii)

Wood pellets and wood briquettes

(2)

Where available, agricultural biomass used for energy production (domestic production, import and export)

(a)

Energy crops for electricity or heat (including short rotation coppice)

(b)

Agricultural crop residues for electricity or heat

(3)

Where available, organic waste biomass for energy production (domestic production, import and export)

(a)

Organic fraction of industrial waste

(b)

Organic fraction of municipal waste

(c)

Waste sludges

(n)

final energy consumption of solid biomass (amount of solid biomass used for energy production in the following sectors):

(1)

Energy sector

(a)

Electricity

(b)

Combined heat and power

(c)

Heat

(2)

Industry sector internal (consumed and autoproduced electricity, CHP and heat)

(3)

Direct final consumption residential

(4)

Other

Part 2

Additional reporting obligations in the area of energy efficiency

In the area of energy efficiency, the following additional information shall be included pursuant to point (c) of Article 21:

(a)

major legislative and non-legislative policies, measures, financing measures and programmes implemented in year X-2 and X-1 (with X as the year when the report is due) to achieve their objectives referred to in point (b) of Article 4 which promote energy service markets, improve the energy performance of buildings, measures to utilise energy efficiency potentials of gas and electricity infrastructure and heating and cooling, improve information and qualification, other measures to promote energy efficiency;

(b)

the cumulative amount of energy savings achieved through Article 7 of Directive 2012/27/EU in years X-3 and X-2;

(c)

the amount of savings achieved by policy measures aimed at alleviation of energy poverty in line with Article 7(11) of Directive 2012/27/EU;

(d)

where applicable, the amount of savings achieved in accordance with point (c) of Article 7(4) of Directive 2012/27/EU;

(e)

progress in each sector and reasons why energy consumption remained stable or was growing in year X-3 and X-2 in final energy consumption sectors;

(f)

total building floor area of the buildings with a total useful floor area over 250 m2 owned and occupied by the Member States' central government that, on 1 January in year X-2 and X-1, which did not meet the energy performance requirements referred to in Article 5(1) of Directive 2012/27/EU;

(g)

total building floor area of heated and/or cooled buildings owned and occupied by the Member States' central government that was renovated in year X-3 and X-2 referred to in Article 5(1) of the Directive 2012/27/EU or the amount of energy savings in eligible buildings owned and occupied by their central government as referred to in Article 5(6) of Directive 2012/27/EU;

(h)

number of energy audits carried out in in year X-3 and X-2. In addition, the total estimated number of large companies in their territory to which Article 8(4) of Directive 2012/27/EU is applicable and the number of energy audits carried out in those enterprises in the year X-3 and X-2;

(i)

applied national primary energy factor for electricity and a justification if this is different from the default coefficient referred to in footnote (3) of Annex IV to Directive 2012/27/EU;

(j)

number and floor area of new and renovated nearly zero-energy buildings in year X-2 and X-1, as provided in Article 9 of the Directive 2010/31/EU, where necessary based on statistical sampling;

(k)

the internet link to the website where the list or the interface of energy services providers referred to in point (c) of Article 18(1) of Directive 2012/27/EU can be accessible.

LIITE IX

LISÄRAPORTOINTIVELVOLLISUUDET

1 osa

Lisäraportointivelvollisuudet uusiutuvan energian alalla

Jollei toisin säädetä, 20 artiklan c alakohdan nojalla on raportoitava seuraavat lisätiedot:

uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön, kaasun sekä lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuujärjestelmän toiminta, alkuperätakuiden myöntämisen ja peruuttamisen tasot ja niistä johtuva uusiutuvan energian vuotuinen kansallinen kulutus sekä toimenpiteet järjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi ja sen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä;

liikenteen alalla kulutettujen biopolttoaineiden, biokaasun, muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien liikenteen polttoaineiden, kierrätettyjen hiiliperäisten polttoaineiden ja uusiutuvan sähkön määrät ja tarvittaessa niihin liittyvä kasvihuonekaasujen vähennysten toteutuminen; raportoinnissa on erotettava toisistaan erityyppisistä ravinto- ja rehukasveista ja kustakin direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX luetellusta raaka-ainetyypistä tuotetut polttoaineet;

energiakäyttöön tarvittavien biomassavarojen saatavuuden, alkuperän ja käytön kehittyminen;

biomassan ja muiden uusiutuvista lähteistä peräisin olevien energiamuotojen käytön lisääntymiseen liittyvät muutokset perushyödykkeiden hinnoissa ja maankäytössä jäsenvaltiossa;

arvio uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian ylituotannosta, joka voitaisiin siirtää toisille jäsenvaltioille, jotta ne täyttäisivät direktiivin (EU) 2018/2001 3 artiklan 3 kohdan vaatimukset ja saavuttaisivat tämän asetuksen 4 artiklan a alakohdan 2 alakohdassa tarkoitetut kansalliset panokset ja kehityskulut;

tapauksen mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian arvioitu kysyntä, joka on määrä tyydyttää muulla kuin kotimaisella tuotannolla vuoteen 2030 asti, mukaan lukien tuotu biomassaraaka-aine;

direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä IX luetelluista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden tekninen kehittäminen ja käyttöönotto;

biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotannon tai käytön arvioitu vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen, vesivaroihin, veden saatavuuteen ja laatuun sekä maaperän ja ilman laatuun jäsenvaltiossa, jos tiedot ovat saatavilla;

biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden alkuperäketjussa havaitut petostapaukset;

tiedot siitä, miten biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvioitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tällaisten arvioiden parantamiseksi ja tarkistamiseksi;

sähkön ja lämmön tuotanto uusiutuvista energialähteistä rakennuksissa, mukaan lukien eritellyt tiedot tuotetusta, kulutetusta ja verkkoon syötetystä energiasta, joka on saatu aurinkosähköjärjestelmistä, aurinkolämpöjärjestelmistä, biomassasta, lämpöpumpuista, maalämpöjärjestelmistä ja muista hajautetuista uusiutuvan energian järjestelmistä;

tapauksen mukaan uusiutuvan energian osuus kaukolämmityksessä sekä kaupunkien ja uusiutuvan energian yhteisöjen tuottama uusiutuva energia;

kiinteän biomassan primääritarjonta (1 000 m3, paitsi 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu tonneina)

energian tuotantoon käytettävä metsäbiomassa (kotimainen tuotanto ja tuonti)

metsästä saatava primääribiomassa, joka käytetään suoraan energiantuotantoon

oksat ja latvukset, jos tiedot ovat saatavilla (raportointi vapaaehtoista)

ii)

tapauksen mukaan kannot (raportointi vapaaehtoista)

iii)

raakapuu (erikseen teollisuuden raakapuu ja polttopuu)

tapauksen mukaan puunjalostusteollisuuden sivutuotteet, jotka käytetään suoraan energiaksi

tapauksen mukaan puunkuori

ii)

hake, sahanpuru ja muu puutähde

iii)

tapauksen mukaan mustalipeä ja raaka mäntyöljy

kierrätyspuu, joka käytetään suoraan energiantuotantoon, jos tiedot ovat saatavilla

muusta raaka-aineesta kuin 1 kohdan a, b tai c alakohdan nojalla kirjatuista raaka-aineista tuotettu jalostettu puupolttoaine

tapauksen mukaan puuhiili

ii)

puupelletit ja -briketit

energian tuotantoon käytettävä maatalouden biomassa (kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti), jos tiedot ovat saatavilla

energiakasvit sähkön tai lämmön tuotantoon (mukaan lukien lyhytkiertoinen energiapuu)

viljelykasvien tähteet sähkön tai lämmön tuotantoon

orgaanisesta jätteestä saatu biomassa energian tuotantoon (kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti), jos tiedot ovat saatavilla

teollisuusjätteen orgaaninen jae

kotitalousjätteen orgaaninen jae

jätelietteet

kiinteään biomassaan liittyvä energian loppukulutus (energiantuotantoon käytettävä kiinteän biomassan määrä seuraavilla aloilla):

energiasektori

sähköntuotanto

yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto

lämmöntuotanto

teollisuussektori, sisäinen kulutus (kulutettu ja itsetuotettu sähkö, yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto sekä lämmöntuotanto)

kotitalouksien suora loppukulutus

muu

2 osa

Lisäraportointivelvollisuudet energiatehokkuuden alalla

Energiatehokkuuden alalla 21 artiklan c alakohdan nojalla on raportoitava seuraavat lisätiedot:

vuosina X-2 ja X-1 (X on vuosi, jona raportti on laadittava) toteutetut merkittävimmät lainsäädäntötoimenpiteet ja muut toimenpiteet, rahoitustoimenpiteet ja ohjelmat sellaisten 4 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, joilla edistetään energiapalvelumarkkinoita ja parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, toimenpiteet kaasu- ja sähköinfrastruktuurin sekä lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuspotentiaalin hyödyntämiseksi sekä tiedotuksen ja pätevyyden parantamiseksi sekä muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi;

direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan nojalla toteutettujen energiansäästöjen kumulatiivinen määrä vuosina X-3 ja X-2;

direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 11 kohdassa tarkoitetuilla energiaköyhyyden lievittämiseen tähtäävillä politiikkatoimenpiteillä saavutettujen säästöjen määrä;

tapauksen mukaan direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisesti saavutettujen säästöjen määrä;

kullakin alalla saavutettu edistyminen ja syyt, joiden vuoksi energiankulutus pysyi vuosina X-3 ja X-2 ennallaan tai kasvoi loppuenergian käyttösektoreilla;

jäsenvaltioiden keskushallinnon omistamien ja käyttämien sellaisten rakennusten kokonaispinta-ala, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m2 ja jotka eivät vuosien X-2 ja X-1 tammikuun 1 päivänä täytä direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja energiatehokkuusvaatimuksia;

direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltioiden keskushallinnon omistamien ja käyttämien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-ala, joka on kunnostettu vuosina X-3 ja X-2, tai direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu niiden keskushallinnon omistamien ja käyttämien asianomaisten rakennusten energiansäästöjen määrä;

vuosina X-3 ja X-2 tehtyjen energiakatselmusten lukumäärä. Lisäksi sellaisten jäsenvaltion alueella sijaitsevien suurten yritysten arvioitu kokonaismäärä, joihin sovelletaan direktiivin 2012/27/EU 8 artiklan 4 kohtaa, sekä niissä vuosina X-3 ja X-2 tehtyjen energiakatselmusten lukumäärä;

sähköön sovellettu kansallinen primäärienergiatekijä ja perustelut, jos tämä eroaa direktiivin 2012/27/EU liitteessä IV olevassa alaviitteessä 3 tarkoitetusta oletuskertoimesta;

direktiivin 2010/31/EU 9 artiklassa määriteltyjen uusien ja kunnostettujen lähes nollaenergiarakennusten lukumäärä ja pinta-ala vuosina X-2 ja X-1, tarvittaessa tilastollisen otannan perusteella;

linkki verkkosivustolle, jolla direktiivin 2012/27/EU 18 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu energiapalvelujen tarjoajien luettelo tai liittymä on saatavilla.

ANNEX XI

VOLUNTARY SCHEMES IN RESPECT OF WHICH THE COMMISSION HAS ADOPTED A DECISION PURSUANT TO ARTICLE 30(4) OF DIRECTIVE (EU) 2018/2001

The report on voluntary schemes in respect of which the Commission has adopted a decision pursuant to Article 30(4) of Directive (EU) 2018/2001, to be adopted biennially by the Commission together with the State of the Energy Union report pursuant to point (e) of Article 35(2) of this Regulation, shall contain the Commission's assessment of, as a minimum, the following:

(a)

the independence, modality and frequency of audits, both in relation to what is stated on those aspects in the scheme documentation, at the time the scheme concerned was approved by the Commission, and in relation to industry best practices;

(b)

the availability of, and experience and transparency in the application of, methods for identifying and dealing with non-compliance, with particular regard to dealing with situations or allegations of serious wrongdoing on the part of members of the scheme;

(c)

transparency, particularly in relation to the accessibility of the scheme, the availability of translations in the applicable languages of the countries and regions from which raw materials originate, the accessibility of a list of certified operators and relevant certificates, and the accessibility of auditor reports;

(d)

stakeholder involvement, particularly as regards the consultation of indigenous and local communities prior to decision making during the drafting and reviewing of the scheme as well as during audits and the response to their contributions;

(e)

the overall robustness of the scheme, particularly in light of rules on the accreditation, qualification and independence of auditors and relevant scheme bodies;

(f)

where available, market updates of the scheme, the amount of feedstocks and biofuels certified, by country of origin and type, the number of participants;

(g)

the ease and effectiveness of implementing a system that tracks the proofs of conformity with the sustainability criteria that the scheme gives to its member(s), such a system intended to serve as a means of preventing fraudulent activity with a view, in particular, to the detection, treatment and follow-up of suspected fraud and other irregularities and where appropriate, number of cases of fraud or irregularities detected;

(h)

options for entities to be authorised to recognise and monitor certification bodies;

(i)

criteria for the recognition or accreditation of certification bodies;

(j)

rules on how the monitoring of the certification bodies is to be conducted;

(k)

ways to facilitate or improve the promotion of best practices.

ANNEX XII

NATIONAL INVENTORY SYSTEMS

Information referred to in Article 37 includes the following:

(a)

data and methods reported for activities and installations under Directive 2003/87/EC for the purpose of preparing national GHG inventories in order to ensure consistency of the reported GHG emissions under the EU ETS and in the national GHG inventories;

(b)

data collected through the reporting systems on fluorinated gases in the relevant sectors established pursuant to Article 20 of Regulation (EU) No 517/2014 for the purpose of preparing national GHG inventories;

(c)

emissions, underlying data and methodologies reported by facilities under Regulation (EC) No 166/2006 for the purpose of preparing national GHG inventories;

(d)

data reported under Regulation (EC) No 1099/2008;

(e)

data collected via the geographical tracking of land areas in the context of existing Union and Member State programmes and surveys, including the LUCAS Land Use Cover Area frame Survey and the Copernicus Programme.

ANNEX XIII

CORRELATION TABLE

Regulation (EU) No 525/2013	This Regulation
Article 1	Article 1(1)
Article 2	—
Article 3	—
Article 4	Article 15
Article 5	Article 37(1), (2) and(6); Annex XII
Article 6	Article 37(3) and (7)
Article 7	Article 26(3), (4), (6) and (7); Annex V
Article 8	Article 26(2) and (7)
Article 9	Article 37(4) and (5)
Article 10	Article 40
Article 11	—
Article 12	Article 39
Article 13	Article 18(1)(a) and Article 18(3) and (4); Annex VI
Article 14	Article 18(1)(b) and Article (2), (3) and (4); Annex VII
Article 15	Article 19(1); Annex VIII, Part 1
Article 16	Article 19(3) and Annex VIII, Part 2
Article 17	Article 19(2), (4) and (5); Annex VIII, Part 3
Article 18	the second subparagraph of Article 17(2)
Article 19	—
Article 20	—
Article 21	Article 29(1)(c) and Article 29(5) and (7)
Article 22	—
Article 23	Article 41(1)(d), (e), (f), (g) and (h)
Article 24	Article 42
Article 25	—
Article 26	Article 44(1)(a) and Article 44(2), (3) and (6)
Article 27	—
Article 28	Article 57
Article 29	—

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde	Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde	Vaatimus

Builddate: 20.11.2023 00:00:00 -Doknr: CELEX:32018R1999
EULAW -
European Regulation published on http://eur-lex.europa.eu/