EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/588, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2023, unionin turvallisten yhteyksien ohjelman perustamisesta vuosiksi 2023–2027

(1)

Eurooppa-neuvosto piti 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä myönteisenä sitä, että valtiollisen satelliittiviestinnän seuraavaa sukupolvea valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kesken. Valtiollinen satelliittiviestintä on myös nimetty yhdeksi tekijäksi Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa kesäkuussa 2016. Valtiollisella satelliittiviestinnällä olisi osaltaan edistettävä EU:n vastausta hybridiuhkiin ja tarjottava tukea EU:n meriturvallisuusstrategialle ja EU:n arktiselle politiikalle.

(2)

Maaliskuun 21 ja 22 päivänä 2019 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä korostettiin, että unionin on entistä tehokkaammin kehitettävä kilpailukykyistä, turvallista, osallistavaa ja eettistä digitaloutta, jolla on maailmanluokan yhteydet.

(3)

Komission 22 päivänä helmikuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskeva toimintasuunnitelma” todetaan, että sen tavoitteena on mahdollistaa Euroopassa nopeiden yhteyksien käyttö jokaiselle ja tarjota häiriönsietokykyinen yhteysjärjestelmä, jonka avulla yhteydet toimivat Euroopassa missä tahansa tilanteessa.

(4)

Neuvoston 21 päivänä maaliskuuta 2022 hyväksymässä turvallisuus- ja puolustusalan strategisessa kompassissa todetaan, että unionin ja sen jäsenvaltioiden avaruusinfrastruktuurit vahvistavat selviytymiskykyämme ja tarjoavat keskeisiä palveluja, jotka korvaavat televiestintäinfrastruktuurit tai täydentävät niitä. Tätä varten niissä kehotetaan unionia työstämään ehdotusta unionin avaruuspohjaisesta maailmanlaajuisesta suojatusta viestintäjärjestelmästä.

(5)

Yksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/696 (2) perustetun unionin avaruusohjelman komponenteista on GOVSATCOM, jonka tavoitteena on varmistaa luotettavien, turvallisten, skaalautuvien ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalvelujen pitkän aikavälin saatavuus GOVSATCOMin käyttäjille. Asetuksen (EU) 2021/696 mukaan GOVSATCOM-komponentin ensimmäisessä vaiheessa eli noin vuoteen 2025 asti olemassa olevaa kapasiteettia yhdistettäisiin ja yhteiskäytettäisiin GOVSATCOM-keskittymän kautta. Tässä yhteydessä komission on määrä hankkia GOVSATCOM-kapasiteetteja jäsenvaltioilta, joilla on kansallisia järjestelmiä ja avaruusvalmiuksia, sekä kaupallisilta satelliittiviestinnän tai -palvelujen tarjoajilta ottaen huomioon unionin keskeiset turvallisuusintressit.

Kyseisessä ensimmäisessä vaiheessa GOVSATCOM-palveluita otetaan käyttöön asteittaisen lähestymistavan pohjalta ottaen huomioon GOVSATCOM-keskittymän infrastruktuuriin liittyvien valmiuksien kehittäminen. Kyseinen lähestymistapa perustuu myös siihen, että jos ensimmäisen vaiheen aikana kysynnän ja tarjonnan tulevaa kehitystä koskeva yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että se oli riittämätön kehittyvän kysynnän kattamiseksi, on tarpeen tehdä päätös toiseen vaiheeseen siirtymisestä ja uuden räätälöidyn avaruusinfrastruktuurin tai -kapasiteettien kehittämisestä yhteistyössä yksityisen sektorin, esimerkiksi unionin satelliittioperaattoreiden kanssa.

(6)

Neuvoston poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea hyväksyi 22 päivänä maaliskuuta 2017 asiakirjan korkean tason siviili- ja sotilaskäyttäjien tarpeista valtiollista satelliittiviestintää, jäljempänä ’GOVSATCOM’, varten, jonka Euroopan ulkosuhdehallinto, jäljempänä ’EUH’, valmisteli ja jonka kanssa Euroopan puolustusviraston vuonna 2013 hyväksymässä yhteisessä henkilöstötavoitteessa yksilöimät sotilaskäyttäjien vaatimukset ja komission keräämät siviilikäyttäjien tarpeet on yhdistetty. Komission myöhemmin toteuttamista analyyseistä ilmeni, että unionin nykyinen satelliittiviestintätarjonta, joka perustuu jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien ja yksityisen sektorin kapasiteetteihin, ei vastaa valtiollisen kysynnän tiettyihin uusiin tarpeisiin, jotka koskevat yhä enenevässä määrin parempia turvallisuusratkaisuja, lyhyttä vasteaikaa ja maailmanlaajuista kattavuutta. Kyseisiä tarpeita olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(7)

Tekniikan viimeaikainen kehitys on mahdollistanut ei-geostationaarisen kiertoradan (NGSO) viestintäjärjestelmien syntymisen ja sen, että ne ovat asteittain ryhtyneet tarjoamaan nopeita lyhyen vasteajan yhteyspalveluja. Julkishallinnon valtuuttamien käyttäjien muuttuviin tarpeisiin on nyt tilaisuus vastata kehittämällä ja ottamalla käyttöön lisäinfrastruktuuria, sillä tarvittavien palvelujen tarjoamiseen tarvittavia Kansainvälisen televiestintäliiton taajuuksia on tällä hetkellä vapaana unionissa. Jos taajuuksia ei käytetä, kyseisistä taajuuksista tulee vanhentuneita ja ne voidaan myöntää muille toimijoille. Koska taajuudet ja kiertoratapaikat ovat kutistuva resurssi, komission olisi hyödynnettävä tämä tilaisuus ja tehtävä jäsenvaltioille avoimella ja läpinäkyvällä menettelyllä erillisiä käyttölupasopimuksia valtiolliseen infrastruktuuriin perustuvien valtiollisten palvelujen tarjoamisesta niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka tarjoavat käyttöön taajuuksia. Yksityinen sektori on vastuussa kaupallisten palvelujen tarjoamiseen tarvittavia taajuuksia koskevien oikeuksien hankkimisesta.

(8)

Unionin valtiollisten toimijoiden tarve turvallisille ja luotettaville avaruusratkaisuihin perustuville satelliittiviestintäpalveluille kasvaa koko ajan erityisesti siksi, että ne ovat toteuttamiskelpoisin vaihtoehto silloin, kun maaratkaisuihin perustuvia viestintäjärjestelmiä ei ole tai niissä on häiriöitä tai ne ovat epäluotettavia. Kohtuuhintainen ja kustannustehokas mahdollisuus käyttää satelliittiviestintää on välttämätön myös alueilla, joilla ei ole maanpäällistä infrastruktuuria, kuten valtamerillä, ilmatilassa, syrjäisillä alueilla ja alueilla, joilla maanpäälliseen infrastruktuuriin kohdistuu merkittäviä käyttökeskeytyksiä tai siihen ei voida luottaa kriisitilanteissa. Satelliittiviestintä voi parantaa viestintäverkkojen yleistä häiriönsietokykyä esimerkiksi tarjoamalla vaihtoehdon, jos maanpäälliseen paikalliseen infrastruktuuriin kohdistuu fyysisiä iskuja tai kyberhyökkäyksiä taikka onnettomuuden, luonnonkatastrofin tai ihmisen aiheuttaman katastrofin sattuessa.

(9)

Unionin olisi varmistettava unionin teknologiseen ja teolliseen perustaan tukeutuvien häiriönsietokykyisten, maailmanlaajuisten, turvallisten, suojattujen, keskeytymättömien, taattujen ja joustavien satelliittiviestintäratkaisujen tarjoaminen muuttuviin valtiollisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten toiminnan häiriönsietokykyä.

(10)

Sen vuoksi on tärkeää perustaa uusi ohjelma eli unionin turvallisten yhteyksien ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, unionin satelliittipohjaisen ja monikiertorataisen viestintäinfrastruktuurin tarjoamiseksi valtiolliseen käyttöön samalla, kun olemassa olevia ja tulevia kansallisia ja eurooppalaisia kapasiteetteja integroidaan ja täydennetään GOVSATCOM-komponentin puitteissa ja kehitetään edelleen eurooppalaista kvanttiviestintäinfrastruktuuria, jäljempänä ’EuroQCI’, koskevaa aloitetta ja integroidaan se asteittain turvallisten yhteyksien järjestelmään.

(11)

Ohjelman olisi vastattava uusiin valtiollisiin tarpeisiin, jotka koskevat parempia turvallisuusratkaisuja, lyhyttä vasteaikaa ja maailmanlaajuista kattavuutta. Sillä olisi varmistettava turvallisten, itsenäisten, luotettavien ja kustannustehokkaiden valtiollisten satelliittiviestintäpalvelujen keskeytymätön maailmanlaajuinen tarjonta ja pitkän aikavälin saatavuus, mikä tukee kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä ja suojaamista, tilannetietoisuutta, ulkoisia toimia, kriisinhallintaa sekä unionin ja jäsenvaltioiden talouden, turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisiä sovelluksia erityisen valtiollisen infrastruktuurin kautta, joka integroi ja täydentää GOVSATCOMin valmiuksia. Lisäksi ohjelmassa olisi asetettava valtiollisten palvelujen tarjoaminen etusijalle ja annettava Euroopan yksityiselle sektorille mahdollisuus tarjota markkinatutkimuksen, myös julkishallinnon valtuuttamien käyttäjien kuulemisen, perusteella kaupallisia palveluja kaupallisen infrastruktuurin kautta.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2022/2481 (3) vahvistetaan joukko tavoitteita, joilla edistetään häiriönsietokykyisten, suojattujen, suorituskykyisten ja kestävien digitaalisten infrastruktuurien kehittämistä unionissa, mukaan lukien komission ja jäsenvaltioiden digitaalisaatiotavoite gigabittiyhteyksien saavuttamiseksi kaikille vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman olisi mahdollistettava kansalaisten ja yritysten yhteydet koko unionissa ja maailmanlaajuisesti myös tarjoamalla muun muassa kohtuuhintaisia nopeita laajakaistayhteyksiä, joista voi olla apua viestinnän katvealueiden poistamisessa ja yhteenkuuluvuuden lisäämisessä kaikkialla unionissa, myös sen syrjäisimmillä alueilla, maaseutualueilla, kaukana sijaitsevilla, syrjäisillä ja eristyksissä olevilla alueilla sekä saarilla. Satelliittipalveluilla ei tällä hetkellä voida korvata maassa sijaitsevien verkkojen suorituskykyä, mutta niiden avulla voidaan kuroa umpeen digitaalista kuilua ja tarvittaessa jopa edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 (4) yleisiä tavoitteita.

(13)

Ohjelman olisi sen vuoksi koostuttava määrittely-, suunnittelu-, kehittämis- ja validointitoimista sekä niihin liittyvistä käyttöönottotoimista, jotka koskevat ensimmäisten valtiollisten palvelujen tarjoamisen edellyttämän ensivaiheen avaruus- ja maainfrastruktuurin rakentamista. Tämän jälkeen ohjelmassa olisi aloitettava asteittainen käyttöönotto, jonka tarkoituksena on täydentää sellaisten kehittyneiden valtiollisten palvelujen tarjoamiseen tarvittavaa avaruus- ja maainfrastruktuuria, joita ei tällä hetkellä ole saatavilla ja jotka ovat nykyisiä eurooppalaisia satelliittiviestintäpalveluja kehittyneempiä. Ohjelmalla olisi myös edistettävä sellaisten päätelaitteiden kehittämistä, joilla voidaan hyödyntää kehittyneitä viestintäpalveluja. Hyödyntämistoimet olisi aloitettava mahdollisimman pian eli pyrkimällä tarjoamaan ensimmäiset valtiolliset palvelut viimeistään vuonna 2024, jotta julkishallinnon valtuuttamien käyttäjien tarpeisiin voidaan vastata mahdollisimman pian. Sen jälkeen ohjelmassa olisi oltava toimia, joilla saatetaan valmiiksi avaruus- ja maainfrastruktuuri, jota tarvitaan täydellisen toimintakyvyn saavuttamiseen viimeistään vuonna 2027. Hyödyntämistoimiin kuuluisivat valtiollisten palvelujen tarjoaminen, avaruus- ja maainfrastruktuurin käyttö, ylläpito ja jatkuva parantaminen käyttöönoton jälkeen sekä valtiollisten palvelujen tulevien sukupolvien kehittäminen.

(14)

Jäsenvaltiot allekirjoittivat kesäkuussa 2019 eurooppalaista kvanttiviestintäinfrastruktuuria (EuroQCI) koskevan julistuksen, jäljempänä ’julistus’, jossa ne sopivat tekevänsä yhteistyötä komission kanssa ja ESAn tuella koko unionin kattavan kvanttiviestintäinfrastruktuurin kehittämiseksi. Julistuksen mukaan EuroQCI pyrkii ottamaan käyttöön sertifioidun turvallisen päästä päähän ulottuvan kvanttiviestintäinfrastruktuurin, joka mahdollistaa tietojen siirron ja tallentamisen ja joka pystyy yhdistämään kriittiset julkiset viestintäresurssit kaikkialla unionissa. Ohjelmalla edistetään julistuksen tavoitteiden saavuttamista kehittämällä EuroQCI:n avaruus- ja maainfrastruktuuri, joka on integroitu ohjelman valtiolliseen infrastruktuuriin, sekä kehittämällä ja ottamalla käyttöön EuroQCI:n maanpäällistä infrastruktuuria, joka on jäsenvaltioiden omistuksessa. EuroQCI:n avaruus-, maa- ja maanpäällistä infrastruktuuria olisi kehitettävä ohjelmassa kahdessa päävaiheessa, jotka ovat alustava validointivaihe, joka voi käsittää useiden eri teknologioiden ja yhteyskäytäntöjen kehittämisen ja validoinnin, ja täysimittainen käyttöönottovaihe, johon sisältyvät asianmukaiset ratkaisut satelliittien välisiin yhteyksiin ja datan välittämiseen satelliittien sekä maa- ja maanpäällisen infrastruktuurin välillä.

(15)

Yksi EuroQCI:n päätoiminnoista on kvanttipohjainen salausavainten jakelu (QKD). QKD-teknologia ja -tuotteet eivät ole toistaiseksi riittävän kehittyneitä, jotta niitä voitaisiin käyttää EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseen. QKD:n turvallisuuteen liittyvät keskeiset kysymykset, kuten QKD-protokollien standardointi, sivukanava-analyysi ja arviointimenetelmät, on vielä ratkaistava. Ohjelmalla olisi sen vuoksi tuettava EuroQCI-teknologiaa ja sallittava saatavilla olevien hyväksyttyjen salaustuotteiden sisällyttäminen infrastruktuuriin.

(16)

Jotta EU:n turvallisuusluokitellut tiedot voidaan suojata riittävän turvallisella tavalla, kvanttilaskennan aiheuttamat uhkat olisi torjuttava ensisijaisesti käyttämällä toimintatapana perinteisten ratkaisujen, jälkikvanttisalauksen ja mahdollisesti QKD-teknologian yhdistelmää. Ohjelmassa olisi sen vuoksi käytettävä tällaisia toimintatapoja, jotta varmistetaan sekä huipputason salaus että avaintenjakelu.

(17)

Unionin satelliittiviestintäkapasiteetin laajentamiseksi ohjelman infrastruktuurin olisi perustuttava GOVSATCOM-komponenttia varten kehitettyyn infrastruktuuriin ja sen olisi täydennettävä sitä, minkä lisäksi GOVSATCOM-komponenttia varten kehitetty infrastruktuuri olisi integroitava ohjelman infrastruktuuriin. Ohjelman maainfrastruktuurin olisi erityisesti perustuttava GOVSATCOM-keskittymiin, joita olisi asteittain laajennettava käyttäjien tarpeiden mukaan muiden maasegmentin resurssien avulla, mukaan lukien resurssit jäsenvaltioista, jotka haluavat osallistua enemmän, toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten pohjalta.

(18)

Ohjelman olisi parannettava turvallisia yhteyksiä strategisesti tärkeillä maantieteellisillä alueilla, kuten Afrikassa ja arktisella alueella sekä Itämeren, Mustanmeren, Välimeren ja Atlantin alueilla. Ohjelmassa tarjottavien palvelujen olisi myös edistettävä geopoliittista häiriönsietokykyä tarjoamalla lisäyhteyksiä kyseisten alueiden poliittisten tavoitteiden sekä komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 1 päivänä joulukuuta 2021 antaman yhteisen tiedonannon ”Global Gateway” mukaisesti.

(19)

Ohjelmaa varten rakennetut satelliitit voitaisiin varustaa osajärjestelmillä, mukaan lukien hyötykuormat, joiden avulla voidaan lisätä unionin avaruusohjelman komponenttien kapasiteettia ja palveluja ja sitä kautta kehittää täydentäviä muita kuin viestintäpalveluja, joista päätetään asetuksessa (EU) 2021/696 säädetyn ohjelmakomitean asiaankuuluvan kokoonpanon kokouksessa ja jotka pannaan täytäntöön tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta viestintäpalveluihin. Jos unionin avaruusohjelman komponenteille koituva hyöty voidaan todeta asianmukaisesti käyttäjätarpeiden ja budjettirajoitusten näkökulmasta, kyseisiä osajärjestelmiä voitaisiin kehittää niin, että ne tarjoavat vaihtoehtoisia paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluja, jotka täydentävät Galileoa, varmistavat Euroopan geostationaarisen navigointilisäjärjestelmän (EGNOS) viestien lähettämisen lyhyemmällä vasteajalla, tarjoavat avaruuden valvontaan avaruusperusteisia antureita ja tukevat Copernicus-ohjelman nykyisten valmiuksien parantamista erityisesti hätä- ja pelastuspalveluissa. Lisäksi kyseiset osajärjestelmät voisivat tarjota muita kuin viestintäpalveluja jäsenvaltioille sillä edellytyksellä, että tämä ei vaikuta ohjelman turvallisuuteen ja määrärahoihin.

(20)

Kun otetaan huomioon ohjelman valtiollisen maainfrastruktuurin merkitys ohjelmalle ja sen vaikutus ohjelman turvallisuuteen, komission olisi määritettävä tällaisen infrastruktuurin sijainti yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen varmistaakseen tasapuolisen jakautumisen jäsenvaltioiden kesken. Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, tai tarvittaessa ESA toimivaltansa puitteissa voisi osallistua ohjelman valtiollisen maainfrastruktuurin, johon on integroitu myös GOVSATCOM-komponentin puitteissa kehitetty infrastruktuuri, käyttöönottoon.

(21)

Unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden sekä valtiollisten palveluiden turvallisuuden ja eheyden varmistamiseksi on olennaisen tärkeää, että ohjelman avaruusresurssit laukaistaan unionin alueelta. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tällaiset laukaisut olisi voitava toteuttaa kolmannen maan alueelta. Raskaiden ja keskikokoisten kantorakettien lisäksi pienet kantoraketit ja mikrokantoraketit voisivat tarjota lisäjoustoa avaruusresurssien nopean käyttöönoton mahdollistamiseksi.

(22)

On tärkeää, että unioni omistaa kaikki aineelliset ja aineettomat resurssit, jotka liittyvät ohjelmassa kehitettyyn valtiolliseen infrastruktuuriin, maanpäällistä EuroQCI-infrastruktuuria lukuun ottamatta, varmistaen samalla, että Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja sen 17 artiklaa noudatetaan. Vaikka unioni omistaisi kyseiset resurssit, sen olisi voitava antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tällaiset resurssit kolmansien osapuolten käyttöön tai luopua niistä.

(23)

Unionin laajuisiin aloitteisiin, kuten turvallisia yhteyksiä koskevaan aloitteeseen, vaikuttaa eri puolille unionia sijoittautuneiden avaruusalan toimintaketjun alku- ja loppupään innovatiivisten pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, startup-yritysten ja suurten yritysten laaja osallistuminen. Viime vuosina jotkin avaruusalan toimijat ovat haastaneet avaruusalaa, etenkin startup- ja pk-yritykset, jotka ovat kehittäneet innovatiivisia, markkinavetoisia avaruusteknologioita ja -sovelluksia toisinaan erilaisten liiketoimintamallien avulla. Jotta voidaan varmistaa unionin avaruusekosysteemin kilpailukyky, ohjelmalla olisi maksimoitava Euroopan avaruusekosysteemissä, myös uudessa avaruustoiminnassa, erityisesti markkinavetoisia uusia avaruusteknologioita ja -sovelluksia kehittävien pk-yritysten, midcap-yritysten ja startup-yritysten kehittämien innovatiivisten ja murroksellisten teknologioiden sekä uusien liiketoimintamallien käyttö, ja sen olisi katettava koko avaruusalan arvoketju mukaan lukien sen alku- ja loppupään segmentit.

(24)

On olennaisen tärkeää kannustaa yksityisen sektorin investointeja asianmukaisilla hankinnoilla ja palvelusopimusten yhdistämisellä, mikä vähentää epävarmuutta ja parantaa julkisen sektorin palvelutarpeiden pitkän aikavälin näkyvyyttä ja ennustettavuutta. Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi tulevaisuudessa ohjelmalla olisi myös tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa sekä edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia, sukupuolten tasa-arvoa ja naisten osallistumista, jotta saadaan käyttöön unionin kansalaisten koko potentiaali tällä alalla.

(25)

Ohjelmassa olisi mahdollisuuksien mukaan minimoitava sen ympäristövaikutukset komission 11 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta antamassa tiedonannossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Avaruusresurssit eivät itse aiheuta käytön aikana kasvihuonekaasupäästöjä, mutta niiden valmistuksella ja niihin liittyvillä maassa sijaitsevilla laitteistoilla on ympäristövaikutuksia. Kyseisten vaikutusten lieventämiseksi olisi toteutettava toimenpiteitä. Näin ollen ohjelmassa tarkoitettuihin hankintoihin olisi sisällyttävä kestävyyttä koskevia periaatteita ja toimenpiteitä, kuten säännöksiä infrastruktuurin kehittämisestä, tuotannosta ja käyttöönotosta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen minimoimiseksi ja kompensoimiseksi, sekä toimenpiteitä, joilla ehkäistään valosaastetta, kuten vaikutusta maasta käsin tehtävään tähtitieteelliseen havainnointiin.

(26)

Koska kiertoradalla on yhä enemmän avaruusaluksia ja -romua, uuden eurooppalaisen järjestelmän olisi täytettävä myös kestävyyttä avaruuden kannalta koskevat kriteerit ja oltava esimerkki hyvistä käytännöistä avaruusliikenteen hallinnassa ja avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa (SST), jotta voidaan vähentää syntyvän avaruusromun määrää, estää kiertoradalla tapahtuvat rikkoutumiset ja törmäykset sekä toteuttaa käyttöikänsä lopussa olevia avaruusaluksia koskevia asianmukaisia toimenpiteitä. Avaruusympäristön suojelu aiheuttaa perustellusti huolta, ja siitä keskustellaan parhaillaan kansainvälisillä foorumeilla, kuten Yhdistyneiden kansakuntien ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä valvovassa komiteassa, joten on olennaisen tärkeää, että unioni osoittaa johtajuutta avaruustoiminnan kestävyyden alalla. Ohjelman puitteissa tehtävissä sopimuksissa olisi varmistettava, että käytetty teknologia täyttää mahdollisimman tiukat kestävyys- sekä energia- ja resurssitehokkuusvaatimukset.

(27)

Valtiollisten palveluiden toiminnalliset vaatimukset olisi määritettävä julkishallinnon valtuuttamien käyttäjien tarpeiden arvioinnin pohjalta, ja niissä olisi otettava huomioon myös markkinoiden nykyisen tarjonnan mahdollisuudet. Kyseisiä vaatimuksia arvioitaessa olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti nykyistä markkinakapasiteettia. Kyseisten toiminnallisten vaatimusten pohjalta ja yhdessä yleisten turvallisuusvaatimusten ja valtiollisten palvelujen kasvavan kysynnän kanssa olisi kehitettävä valtiollisten palvelujen palvelukokonaisuus. Kyseisessä palvelukokonaisuudessa olisi määritettävä valtiollisten palvelujen perustaso. Siinä olisi myös määriteltävä palveluluokat, jotka täydentävät asetuksen (EU) 2021/696 puitteissa perustettujen GOVSATCOM-palvelujen palvelukokonaisuutta. Komission olisi varmistettava toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten johdonmukaisuus ja yhtenäisyys GOVSATCOM-komponentin ja ohjelman välillä. Jotta palvelujen kysyntä ja tarjonta vastaisivat mahdollisimman hyvin tosiaan, valtiollinen palvelukokonaisuus olisi määriteltävä vuonna 2023 ja sitä olisi voitava päivittää säännöllisesti mainittujen toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten perusteella, mutta kuitenkin niin, että jäsenvaltioita kuullaan ensin.

(28)

Satelliittiviestintä on rajallinen resurssi, jota rajoittavat satelliittien kapasiteetti, taajuudet ja maantieteellinen kattavuus. Tästä syystä ohjelmassa olisi optimoitava valtiollisten palvelujen tarjonnan ja kysynnän kohtaaminen ohjelman kustannustehokkuuden varmistamiseksi, mittakaavaetujen hyödyntämiseksi ja ylikapasiteetin välttämiseksi. Koska kysyntä ja potentiaalinen tarjonta muuttuvat ajan mittaan, komission olisi seurattava tarvetta mukauttaa valtiollisten palvelujen valikoimaa aina, kun se osoittautuu tarpeelliseksi.

(29)

Jäsenvaltioiden, neuvoston, komission ja EUH:n sekä unionin virastojen ja elinten olisi voitava osallistua ohjelmaan, jos ne päättävät myöntää luvan valtiollisten palvelujen käyttäjille tai tarjoavat kapasiteetteja, sijoituspaikkoja tai laitteistoja. Koska jäsenvaltiot voivat valita, myöntävätkö ne luvan valtiollisten palvelujen käyttäjille, jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava osallistumaan ohjelmaan tai ottamaan vastaan ohjelman infrastruktuuria alueelleen.

(30)

Kunkin ohjelman osallistujan olisi nimettävä turvallisista yhteyksistä vastaava toimivaltainen viranomainen valvomaan, noudattavatko käyttäjät ja muut ohjelmassa mukana olevat kansalliset yhteisöt sovellettavia sääntöjä ja turvallisuusmenettelyjä yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ohjelman osallistujat voivat osoittaa tällaiset viranomaistehtävät olemassa olevalle viranomaiselle.

(31)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (5) 18 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(32)

Ohjelman tavoitteet ovat johdonmukaisia muiden unionin ohjelmien tavoitteiden kanssa ja täydentävät niitä; kyseisiä ohjelmia ovat erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (6) ja neuvoston päätöksellä (EU) 2021/764 (7) perustettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (8) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (9) perustettu naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1153 (10) perustettu Verkkojen Eurooppa -väline ja erityisesti unionin avaruusohjelma.

(33)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman klusterin ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” komponenteista osoitetaan erityinen osuus tutkimus- ja innovointitoimenpiteisiin, jotka liittyvät turvallisten yhteyksien järjestelmän kehittämiseen ja validointiin, myös avaruusekosysteemin ja uuden avaruustoiminnan puitteissa kehitettäville mahdollisille teknologioille. Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) – Globaali Eurooppa -varoista osoitetaan erityinen osuus toimintoihin, jotka liittyvät turvallisten yhteyksien järjestelmän käyttämiseen ja palvelujen tarjoamiseen maailmanlaajuisesti, mikä mahdollistaa erilaisten palvelujen tarjoamisen kansainvälisille kumppaneille. Unionin avaruusohjelmassa osoitetaan erityinen osuus GOVSATCOM-komponentista toimiin, jotka liittyvät turvallisten yhteyksien järjestelmän maainfrastruktuuriin kuuluvan GOVSATCOM-keskittymän kehittämiseen. Näistä ohjelmista saatava rahoitus olisi toteutettava näiden ohjelmien sääntöjen mukaisesti.

(34)

Koska ohjelmalla on luontaisia vaikutuksia unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sillä on myös yhteisiä tavoitteita ja periaatteita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/697 (11) perustetun Euroopan puolustusrahaston kanssa. Sen vuoksi osa Euroopan puolustusrahaston rahoituksesta olisi myönnettävä ohjelman mukaisten toimien ja erityisesti sen infrastruktuurin käyttöönottoon liittyvien toimien rahoittamiseen.

(35)

Ohjelman onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että käytettävissä on riittävästi resursseja. Jäsenvaltioiden olisi voitava tarjota teknistä osaamistaan, tietotaitoaan ja apuaan erityisesti turvallisuuden alalla tai tarjoamalla tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan ohjelman saataville dataa, tietoja, palveluita tai alueellaan sijaitsevaa infrastruktuuria. Ohjelman olisi voitava saada asiaankuuluvien sopimusten mukaisesti lisärahoitusta tai luontoissuorituksia kolmansilta osapuolilta, mukaan lukien unionin virastot ja elimet, jäsenvaltiot, ohjelmaan osallistuvat kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt.

(36)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(37)

Varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohdan mukaan samoja kustannuksia ei saa missään tapauksessa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti.

(38)

Komission olisi voitava tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten osapuolten teknistä apua edellyttäen, että unionin turvallisuusintressit taataan. Myös muiden ohjelman julkiseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen olisi voitava käyttää samaa teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.

(39)

Hankintasopimuksissa, jotka koskevat ohjelmasta rahoitettavia toimia ja jotka tehdään ohjelman puitteissa, olisi noudatettava unionin sääntöjä. Tässä yhteydessä unionin olisi myös oltava vastuussa julkisten hankintojen tavoitteiden määrittelystä.

(40)

Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, siltä osin kuin sopimuksiin liittyy laitteistoja tai palveluja koskevia pitkän aikavälin sitoumuksia. Tämän vuoksi tarvitaan hankintasopimuksia koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Näin olisi voitava vaatia tiettyä alihankinnan vähimmäisosuutta. Alihankinnan osalta etusijalle olisi asetettava mahdollisuuksien mukaan startup- ja pk-yritykset etenkin niiden rajatylittävän osallistumisen mahdollistamiseksi.

(41)

Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet, on tärkeää voida tarvittaessa hyödyntää kaikki avaruusalalla toimivien unionin julkisten ja yksityisten yhteisöjen kapasiteetit ja myös kyetä työskentelemään kansainvälisellä tasolla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tästä syystä on säädettävä mahdollisuudesta käyttää kaikkia Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettuja soveltuvia välineitä ja hallinnointitapoja ja yhteisiä hankintamenettelyjä.

(42)

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on paras järjestely sen varmistamiseksi, että voidaan pyrkiä saavuttamaan ohjelman tavoitteet. Sen avulla olisi tarkoitus hyödyntää unionin nykyistä satelliittiviestinnän teknologista ja teollista perustaa, myös yksityisiä resursseja, ja tarjota luotettavia ja innovatiivisia valtiollisia palveluja sekä antaa yksityisille kumppaneille mahdollisuus täydentää ohjelman infrastruktuuria lisävalmiuksilla tarjota markkinaehtoisia kaupallisia palveluja omien lisäinvestointien avulla. Tällaisella järjestelyllä olisi myös optimoitava käyttöönotto- ja käyttökustannukset jakamalla valtiollisille ja kaupallisille infrastruktuureille yhteisten komponenttien kehittämis- ja käyttöönottokustannukset sekä toimintakulut ja mahdollistamalla näin merkittävä vastuunjako. Sen olisi myös edistettävä innovointia Euroopan avaruusekosysteemissä, myös uudessa avaruustoiminnassa, mahdollistamalla tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien riskien jakaminen julkisten ja yksityisten kumppanien kesken.

(43)

Ohjelman täytäntöönpanossa olisi noudatettava keskeisiä periaatteita käyttöoikeussopimusten, tavarahankintasopimusten, palvelusopimusten, rakennusurakkasopimusten ja sekamuotoisten sopimusten osalta. Tällaisissa sopimuksissa olisi määriteltävä selkeä tehtävien ja vastuiden jako julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneiden kesken sekä selkeä riskien jako niiden kesken, jotta varmistetaan, että toimeksisaajat ottavat vastuun sellaisten mahdollisten laiminlyöntien seurauksista, joista ne ovat vastuussa. Sopimuksilla olisi varmistettava, etteivät toimeksisaajat saa liiallista korvausta valtiollisten palvelujen tarjoamisesta, mahdollistettava yksityisen sektorin kaupallisten palvelujen tarjoaminen ja varmistettava julkishallinnon valtuuttamien käyttäjien tarpeiden asianmukainen priorisointi. Sopimuksilla olisi varmistettava erityisesti, että kaupalliseen infrastruktuuriin perustuvien palvelujen tarjoamisen yhteydessä säilytetään unionin keskeiset edut sekä ohjelman yleiset ja erityiset tavoitteet. Siksi on tärkeää, että käytössä on toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseisiä keskeisiä etuja ja tavoitteita suojataan. Komission olisi erityisesti voitava toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi siinä tapauksessa, että toimeksisaaja ei kykene täyttämään velvoitteitaan.

Sopimuksiin olisi sisällyttävä riittävät suojatoimet, joilla estetään muun muassa kaupallisten palvelujen tarjoamisesta johtuvat eturistiriidat ja mahdollinen kilpailun vääristyminen, perusteeton syrjintä sekä muut piilevät välilliset edut. Tällaisiin suojatoimiin voi sisältyä valtiollisten ja kaupallisten palvelujen kirjanpidon erottaminen, mukaan lukien vertikaalisesti integroituneesta operaattorista rakenteellisesti ja oikeudellisesti erillisen yhtiön perustaminen valtiollisten palvelujen tarjoamiseksi, sekä avoimen, oikeudenmukaisen, kohtuullisen ja syrjimättömän käyttöoikeuden tarjoaminen kaupallisten palvelujen tarjoamiseen tarvittavaan infrastruktuuriin. Sen vuoksi kaupallisten palvelujen olisi oltava olemassa olevien maanpäällisten palvelujen tarjoajien saatavilla avoimin ja syrjimättömin ehdoin. Sopimuksissa olisi edistettävä startup-yritysten ja pk-yritysten osallistumista koko arvoketjussa ja kaikissa jäsenvaltioissa.

(44)

Yhtenä ohjelman tärkeänä tavoitteena on varmistaa unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuus ja vahvistaa kaikkien keskeisten teknologioiden ja arvoketjujen häiriönsietokykyä ja säilyttää samalla avoin talous. Erityisissä tapauksissa kyseinen tavoite edellyttää kelpoisuus- ja osallistumisedellytysten vahvistamista, jotta voidaan varmistaa unionin operatiivisten järjestelmien eheyden, turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn suojelu. Tämä ei saisi heikentää tarvetta varmistaa kilpailukyky ja kustannustehokkuus.

(45)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja (EU) 2017/1939 (16) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti.

Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(46)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi on tarpeen edellyttää, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta nämä voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(47)

Ohjelman tehokkuuden ja vaikutusten optimoimiseksi olisi toteutettava toimia, joilla edistetään avoimien standardien, avoimen lähdekoodin teknologioiden ja yhteentoimivuuden käyttöä ja kehittämistä turvallisten yhteyksien järjestelmän arkkitehtuurissa. Suunnittelemalla kyseinen järjestelmä avoimemmaksi voitaisiin parantaa synergiaa unionin avaruusohjelman muiden komponenttien tai kansallisten palvelujen ja sovellusten kanssa, optimoida kustannuksia välttämällä päällekkäisyyttä saman teknologian kehittämisessä, parantaa luotettavuutta, edistää innovointia ja hyödyntää laajan kilpailun tarjoamia mahdollisuuksia.

(48)

Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri toimijoiden välillä, jotta voidaan välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä ja vähentää kustannusylityksiä ja viivästyksiä. Kaikkien hallinnointiin osallistuvien toimijoiden olisi oman toimivaltansa puitteissa ja omien velvollisuuksiensa mukaisesti edistettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(49)

Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on siihen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen toteuttamiseen. Ne voisivat tehdä yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palvelujen ja sovellusten edistämiseksi ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi asiaankuuluvien kansallisten aloitteiden ja ohjelman välillä. Komissio voisi hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä ja saada niiltä apua, ja se voisi yhteisesti sovittujen ehtojen mukaisesti antaa jäsenvaltioille tehtäviä unionin ohjelman toteuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa pyrittävä varmistamaan elpymis- ja palautumissuunnitelmiensa johdonmukaisuus ja täydentävyys ohjelman kanssa. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueella sijaitsevan maainfrastruktuurin suojaamisen. Jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU (18) mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet ovat saatavilla ja suojattu niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja ne voidaan toteuttaa kaikilta osin. Ohjelman käyttöön asetetuilla taajuuksilla ei saisi olla rahoitusvaikutuksia ohjelmaan.

(50)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaisesti ja koska komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, ohjelman toteuttaminen, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri sidosryhmien resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi perustelluissa olosuhteissa voitava antaa tiettyjä tehtäviä muille yhteisöille. Komission olisi määritettävä järjestelmien ja palvelujen kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Tätä varten sen olisi kuultava ensin jäsenvaltioiden asiantuntijoita, käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia julkisen ja yksityisen sektorin sidosryhmiä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti se, että unioni käyttää toimivaltaansa, ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omaansa. Jotta unionin varoja voitaisiin hyödyntää oikein, on kuitenkin asianmukaista, että komissio varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että ohjelman puitteissa toteutetut toimet ovat johdonmukaisia jäsenvaltioiden toimien kanssa eivätkä aiheuta tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(51)

Varainhoitoasetuksen 154 artiklassa säädetään, että komissio voi käyttää ennakkoarvioinnin tulosten perusteella henkilöiden tai yhteisöjen, joille on annettu tehtäväksi hoitaa unionin varoja, järjestelmiä ja menettelyjä. Kyseisiin järjestelmiin ja menettelyihin tehtävät erityiset mukautukset (valvontatoimenpiteet) sekä voimassa olevia sopimuksia koskevat järjestelyt olisi tarvittaessa määriteltävä vastaavassa rahoitusosuussopimuksessa.

(52)

Ohjelman maailmanlaajuisen kattavuuden vuoksi sillä on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Kansainväliset kumppanit, niiden hallitukset ja kansalaiset saavat ohjelmasta erilaisia palveluja, mikä hyödyttää unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälistä yhteistyötä kyseisten kumppanien kanssa. Ohjelmaan liittyvissä asioissa komissio voi mahdollisesti koordinoida toimia kansainvälisellä tasolla toimivaltaansa kuuluvilla aloilla ja unionin puolesta.

(53)

Unionin avaruusohjelman Galileo- ja EGNOS-komponentteihin liittyvästä hallinnosta, toiminnasta ja palvelujen tarjoamisesta viime vuosina saamansa asiantuntemuksen perusteella avaruusohjelmavirasto on sopivin elin toteuttamaan komission valvonnassa tehtävät, jotka liittyvät valtiollisen infrastruktuurin toimintaan ja valtiollisten palvelujen tarjoamiseen. Siksi sen olisi kehitettävä edelleen asiaankuuluvia valmiuksia kyseistä tarkoitusta varten. Avaruusohjelmaviraston tehtäväksi olisi annettava valtiollisten palvelujen tarjoaminen, ja sille olisi voitava antaa tehtäväksi valtiollisen infrastruktuurin koko operatiivinen hallinnointi tai osa siitä.

(54)

Turvallisuuden osalta, ja kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntälautakuntansa välityksellä vastuussa valtiollisten palvelujen ja valtiollisen infrastruktuurin turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnän varmistamisesta. Lisäksi avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava komission sille antamat tehtävät edellyttäen, että avaruusohjelmavirastolla on toimintavalmiudet ja erityisesti riittävät henkilöresurssit. Avaruusohjelmaviraston olisi mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä asiantuntemustaan esimerkiksi Euroopan maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (EGNSS) toiminnassa. Kun avaruusohjelmavirastolle annetaan tehtäviä, sen käyttöön olisi asetettava riittävät hallinnolliset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta avaruusohjelmavirasto voi täyttää tehtävänsä ja velvoitteensa täysimääräisesti.

(55)

Valtiollisen infrastruktuurin toiminnan varmistamiseksi ja valtiollisten palveluiden tarjoamisen helpottamiseksi avaruusohjelmaviraston olisi voitava antaa rahoitusosuussopimusten kautta tiettyjä toimia muiden yhteisöjen suoritettavaksi näiden vastuualueella komissioon sovellettavien varainhoitoasetuksessa vahvistettujen välillisen hallinnoinnin edellytysten mukaisesti.

(56)

ESA on kansainvälinen järjestö, jolla on laajaa asiantuntemusta avaruusalalla, myös satelliittiviestinnässä, ja se on sen vuoksi tärkeä kumppani unionin avaruuspolitiikan eri näkökohtien täytäntöönpanossa. Näin ollen ESAn olisi voitava tarjota komissiolle asiantuntemusta, myös ohjelman eritelmien laatimista ja teknisten näkökohtien täytäntöönpanoa varten. Tätä varten ESAlle olisi annettava tehtäväksi ohjelman kehittämis- ja validointitoimien valvonta, ja se voi tukea ohjelman toteuttamisen yhteydessä tehtyjen sopimusten arviointia.

(57)

Koska avaruuteen liittyvät toimet ovat tärkeitä unionin taloudelle ja unionin kansalaisten elämälle, ohjelman keskeisenä painopisteenä olisi oltava korkeatasoisen turvallisuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen turvaamiseksi, myös turvallisuusluokiteltujen ja muiden arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen osalta.

(58)

Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, sen olisi voitava avustaa komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, ohjelman turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa neuvoston päätöksen 2010/427/EU (19) mukaisesti.

(59)

Rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta kansallisen turvallisuuden alalla ja jäsenvaltioiden oikeutta turvata keskeiset turvallisuusintressinsä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 346 artiklan mukaisesti olisi vahvistettava erityinen turvallisuuden hallinta, jotta varmistetaan ohjelman sujuva toteuttaminen. Kyseisen hallinnan olisi perustuttava kolmeen keskeiseen periaatteeseen. Ensinnäkin on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden laaja ja ainutlaatuinen kokemus turvallisuuskysymyksissä otetaan huomioon mahdollisimman laajasti. Toiseksi olisi erotettava toisistaan operatiiviset toiminnot ja turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoiminnot, jotta vältetään eturistiriidat ja mahdolliset puutteet turvallisuussääntöjen soveltamisessa. Kolmanneksi ohjelman koko infrastruktuurin tai sen osien hallinnosta vastaavalla yksiköllä on myös parhaat edellytykset hallita sille annettujen tehtävien turvallisuutta. Ohjelman turvallisuus perustuisi unionin avaruusohjelman toteuttamisesta viime vuosina saatuihin kokemuksiin. Vankka turvallisuushallinta edellyttää myös tehtävien asianmukaista jakoa eri toimijoiden välillä. Koska komissio on vastuussa ohjelmasta, sen olisi määritettävä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ohjelmaan sovellettavat yleiset turvallisuusvaatimukset rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla. Erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen alalla ohjelman turvallisuushallinnassa olisi otettava huomioon neuvoston ja jäsenvaltioiden rooli ja toimivalta EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisessa käytettävien salaustuotteiden arvioinnissa ja hyväksymisessä.

(60)

Ohjelman maa- ja avaruusinfrastruktuurin kyberturvallisuus ja fyysinen turvallisuus sekä sen fyysinen redundanssi ovat keskeisessä asemassa palveluiden jatkuvuuden ja järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Yleisiä turvallisuusvaatimuksia laadittaessa olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojata järjestelmää ja sen palveluja kyberhyökkäyksiltä ja satelliitteihin kohdistuvilta uhkilta myös käyttämällä uutta teknologiaa sekä tukemalla tällaisiin kyberhyökkäyksiin reagoimista ja niistä palautumista.

(61)

Komission olisi tarvittaessa määritettävä turvallisuuden seurantarakenne riski- ja uhka-analyysin perusteella. Tämän turvallisuuden seurantarakenteen olisi oltava yhteisö, joka vastaa neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/698 (20) soveltamisalan puitteissa laadittuja ohjeita.

(62)

Komission ja korkean edustajan olisi kummankin oman toimivaltansa puitteissa varmistettava ohjelman turvallisuus tämän asetuksen ja tapauksen mukaan päätöksen (YUTP) 2021/698 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

(63)

Unionin valtiolliset toimijat käyttävät ohjelman valtiollisia palveluja turvallisuuden ja puolustuksen kannalta kriittisissä tehtävissä ja operaatioissa sekä kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa. Sen vuoksi tällaisiin palveluihin ja infrastruktuuriin olisi sovellettava turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää.

(64)

On välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoimet toteutetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevan yhteisen vastuun pohjalta pyrkien rakentamaan yhteisymmärrystä ja ottaen mukaan kaikki ne, joita turvallisuuskysymys koskee, ja että otetaan käyttöön pysyvää riskien seurantaa koskeva menettely. On myös tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoimet annetaan tehtäväksi alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty asianmukaisen tason turvallisuusselvitys.

(65)

Komissio vastaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan nojalla sellaisten ohjelmien hallinnoinnista, jotka voidaan siirtää kolmansille osapuolille välillisellä hallinnoinnilla varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Tässä yhteydessä komission on tarpeen varmistaa, että kolmansien osapuolten välillisellä hallinnoinnilla suorittamat ohjelman täytäntöönpanotehtävät eivät vaaranna ohjelman turvallisuutta etenkään turvallisuusluokiteltujen tietojen valvonnan osalta. Sen vuoksi olisi selvennettävä, että jos komissio antaa ESAn hoidettavaksi ohjelmaan liittyviä tehtäviä, vastaavissa rahoitusosuussopimuksissa on määrä varmistaa, että ESAn tuottamia turvallisuusluokiteltuja tietoja pidetään komission valtuutuksella luotuina neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (21) ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 (22) tarkoitettuina EU:n turvallisuusluokiteltuina tietoina.

(66)

Ohjelman valtiollisia palveluja voitaisiin käyttää myös unionin ja jäsenvaltioiden toimijoiden turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä ja operaatioissa. Sen vuoksi unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen suojaamiseksi on toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan riittävä riippumattomuuden taso kolmansista osapuolista (kolmannet maat ja kolmansien maiden yhteisöt) ohjelman kaikkien osien osalta. Tällaisiin toimenpiteisiin voitaisiin sisällyttää avaruus- ja maateknologiat komponenttien, alajärjestelmien tai järjestelmien tasolla, valmistusteollisuus, avaruusjärjestelmien omistajat ja käyttäjät sekä järjestelmän maakomponenttien fyysinen sijainti.

(67)

Ainoastaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehdyllä sopimuksella Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat ja muut kolmannet maat voivat osallistua ohjelmaan.

(68)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen (EU) 2021/1764 (23) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(69)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (24) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman vaikutuksia. Ohjelman arvioinnissa olisi otettava huomioon asetuksen (EU) 2021/696 puitteissa tehdyn GOVSATCOM-komponenttia koskevan unionin avaruusohjelman arvioinnin tulokset.

(70)

Jotta varmistetaan, että indikaattorit ja ohjelman seuranta- ja arvioimiskehys ovat edelleen asianmukaisia ohjelman edistymisestä raportoimiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteen muuttamista indikaattorien osalta, tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä ja tämän asetuksen täydentämistä määrittämällä ohjelman avaruusresurssien tietokannan ominaisuudet sekä menetelmät ja prosessit, joilla sitä ylläpidetään ja päivitetään. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(71)

Moitteettoman julkisen hallinnon varmistamiseksi ja ottaen huomioon ohjelman ja GOVSATCOM-komponentin väliset synergiat, asetuksen (EU) 2021/696 puitteissa perustetun ohjelmakomitean olisi GOVSATCOM-kokoonpanossa toimittava myös ohjelman komiteana. Ohjelman turvallisuuteen liittyvissä asioissa ohjelmakomitean olisi kokoonnuttava erityisessä turvallisuuskokoonpanossa.

(72)

Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelman yhdenmukaista hallintoa, nopeampaa päätöksentekoa ja yhtäläistä tiedonsaantia, niiden yhteisöjen edustajat, joille on annettu tähän ohjelmaan liittyviä tehtäviä, voisivat osallistua tarkkailijoina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (25) mukaisesti perustetun ohjelmakomitean työskentelyyn. Unionin kanssa ohjelmaa koskevan kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajat voisivat samoista syistä myös osallistua ohjelmakomitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja tällaisen sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sellaisten yhteisöjen, joille on annettu ohjelmaan liittyviä tehtäviä, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei olisi oltava oikeutta osallistua ohjelmakomitean äänestysmenettelyihin. Edellytykset osallistumiselle tarkkailijana ja tilapäisenä osallistujana olisi vahvistettava ohjelmakomitean työjärjestyksessä.

(73)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee valtiollisten palvelujen tarjoamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen, valtiollisten palvelujen toiminnallisten vaatimusten, valtiollisten palvelujen palveluvalikoiman, rahoitussopimuksia koskevien rahoituspäätösten ja työohjelmien hyväksymistä sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen ohjelmaan osallistumista koskevien lisävaatimusten asettamista. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(74)

Valtion infrastruktuuriin perustuvat valtiolliset palvelut olisi yleisesti ottaen tarjottava maksutta julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille. Kyseisten palvelujen kapasiteetti on kuitenkin rajallinen. Jos komissio analyysin perusteella toteaa, että kapasiteetista on puutetta, sen olisi voitava hyväksyä hinnoittelupolitiikka niissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa kysyntä ylittää käyttökapasiteetin, osana palveluntarjontaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, jotta palvelujen tarjonta ja kysyntä vastaavat toisiaan. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee tällaisen hinnoittelupolitiikan hyväksymistä. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(75)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee valtiolliseen maainfrastruktuuriin kuuluvien keskusten sijaintipaikkojen määrittämiseen liittyviä toimenpiteitä. Komission olisi tällaisten sijaintipaikkojen valinnassa voitava ottaa huomioon toiminta- ja turvallisuusvaatimukset sekä nykyinen infrastruktuuri. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(76)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa yleisten turvallisuusvaatimusten määrittämiseen liittyen. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava valvoa mahdollisimman paljon ohjelman yleisiä turvallisuusvaatimuksia. Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä ohjelman turvallisuuden alalla, sitä avustamassa olisi oltava ohjelmakomitea, joka kokoontuu erityisessä turvallisuuskokoonpanossa. Turvallisuuskysymysten arkaluonteisuuden vuoksi ohjelmakomitean puheenjohtajan olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki ohjelmakomiteassa. Jos ohjelmakomitea ei anna lausuntoa, komission ei olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään ohjelman yleiset turvallisuusvaatimukset. Jos ohjelmakomitean turvallisuuskokoonpanon osallistumisesta säädetään toisin, tällaisen osallistumisen olisi tapahduttava ohjelmakomitean työjärjestyksen mukaisesti.

(77)

Ohjelmalla täydennetään unionin nykyistä avaruusohjelmaa integroimalla sen tavoitteen ja toimet ja laajentamalla niitä turvallisen ja avaruusratkaisuihin perustuvan yhteysjärjestelmän luomiseksi unionia varten. Tämä olisi otettava huomioon ohjelman arvioinnissa.

(78)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset kapasiteetit ylittävän toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(79)

Ohjelma olisi perustettava viideksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (26) vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’monivuotinen rahoituskehys 2021–2027’, kestoa.

(80)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, jotta sen täytäntöönpano voitaisiin aloittaa mahdollisimman pian sen tavoitteiden saavuttamiseksi,