+51 artikla Rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi
---+51 artikla 1.
---+51 artikla 2.
---+51 artikla 3.
---+51 artikla 4.
---+51 artikla 5.
---+51 artikla 6.

51 artikla Rahoitusvälineiden ottaminen kaupankäynnin kohteeksi

1. Yleiskatsaus

,
51 artikla 1.
Jäsenvaltioiden on vaadittava säänneltyjä markkinoita laatimaan selkeät ja avoimet säännöt rahoitusvälineiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi.

Näillä säännöillä on varmistettava, että rahoitusvälineillä, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, voidaan käydä kauppaa hyvää kauppatapaa noudattaen, asianmukaisesti ja tehokkaasti ja, jos kyseessä ovat siirtokelpoiset arvopaperit, että ne ovat vapaasti luovutettavissa.
51 artikla 2.
Jos kyseessä ovat johdannaiset, 1 kohdassa tarkoitetuilla säännöillä on erityisesti varmistettava, että johdannaissopimuksen sisältö mahdollistaa kyseisen sopimuksen asianmukaisen hinnoittelun ja toimivat toimitusedellytykset.
51 artikla 3.
Edellä 1 ja 2 kohdassa asetettujen velvoitteiden lisäksi jäsenvaltioiden on vaadittava säänneltyä markkinaa ottamaan käyttöön ja pitämään voimassa toimivat järjestelyt sen varmistamiseksi, että säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteeksi otettujen siirtokelpoisten arvopaperien liikkeeseenlaskijat noudattavat ensimarkkinoilla tapahtuvaa, jatkuvaa tai tapauskohtaista tietojen julkistamista koskevia unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännelty markkina ottaa käyttöön järjestelyt, joilla helpotetaan sen jäsenten tai osapuolten pääsyä unionin oikeuden nojalla julkistettuihin tietoihin.
51 artikla 4.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt markkinat ovat ottaneet käyttöön tarvittavat järjestelyt voidakseen tarkistaa säännöllisesti, että niiden kaupankäynnin kohteeksi ottamat rahoitusvälineet ovat kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevien vaatimusten mukaiset.
51 artikla 5.
Siirtokelpoinen arvopaperi, joka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla, voidaan tämän jälkeen ottaa kaupankäynnin kohteeksi muilla säännellyillä markkinoilla, jopa ilman liikkeeseenlaskijan suostumusta, direktiivin 2003/71/EY asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Säännellyn markkinan on ilmoitettava liikkeeseenlaskijalle, että sen arvopapereilla käydään kauppaa kyseisellä säännellyllä markkinalla. Liikkeeseenlaskijalla ei ole velvoitetta antaa 3 kohdan mukaisia tietoja suoraan säännellylle markkinalle, jolla tapahtuvan kaupankäynnin kohteeksi liikkeeseenlaskijan arvopaperit on otettu ilman sen suostumusta.
51 artikla 6.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa

a) 

määritetään eri rahoitusvälinelajien ominaispiirteet, jotka säännellyn markkinan on otettava huomioon arvioidessaan, onko rahoitusväline laskettu liikkeeseen tavalla, joka on sopusoinnussa kaupankäynnin kohteeksi ottamiselle säännellyn markkinan ylläpitämillä markkinasegmenteillä 1 kohdan toisessa alakohdassa asetettujen vaatimusten kanssa;

b) 

selvennetään ne järjestelyt, jotka säännellyn markkinan on toteutettava, jotta sen katsotaan täyttäneen velvoitteensa tarkastaa, että siirtokelpoisen arvopaperin liikkeeseenlaskija noudattaa ensimarkkinoilla tapahtuvaa, jatkuvaa tai tapauskohtaista tietojen julkistamista koskevia unionin oikeuden mukaisia velvoitteitaan;

c) 

selvennetään ne järjestelyt, jotka säännellyn markkinan on otettava käyttöön 3 kohdan mukaisesti helpottaakseen jäsentensä tai osapuoltensa pääsyä unionin oikeuden mukaisesti julkistettuihin tietoihin.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit