EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2007/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(1)

Tulvat voivat aiheuttaa kuolemantapauksia, ja ihmiset voivat niiden vuoksi menettää kotinsa, ympäristölle voi aiheutua vahinkoa, taloudellinen kehitys voi vaarantua merkittävästi ja yhteisön taloudellinen toiminta voi vaarantua.

(2)

Tulvat ovat luonnonilmiöitä, joita ei voi estää. Jotkut ihmisen toiminnat (kuten kasvava ihmisasutus ja varallisuus tulvatasanteilla sekä maankäytöstä aiheutuva veden luonnollisen pidättämisen väheneminen) ja ilmastonmuutos lisäävät kuitenkin osaltaan tulvien todennäköisyyttä ja vahingollisia vaikutuksia.

(3)

On mahdollista ja toivottavaa vähentää tulvista erityisesti ihmisten terveydelle ja hengelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle, taloudelliselle toiminnalle ja infrastruktuurille aiheutuvien vahingollisten seurausten riskiä. Näiden riskien vähentämistoimet olisi kuitenkin sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen koko vesistöalueella, jotta ne olisivat tehokkaita.

(4)

Yhteisön vesipolitiikan puitteista 23 päivänä lokakuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY (3) edellytetään, että jokaiselle vesipiirille laaditaan vesipiirin hoitosuunnitelma hyvän ekologisen ja kemiallisen tilan saavuttamiseksi; tällä voidaan edistää tulvien vaikutusten lieventämistä. Tulvariskin vähentäminen ei kuitenkaan kuulu edellä mainitun direktiivin päätavoitteisiin, eikä siinä myöskään oteta huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulevia muutoksia tulvariskiin.

(5)

Komission 12 päivänä heinäkuuta 2004 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle antamassa tiedonannossa ”Tulviin liittyvä riskienhallinta – Tulvien ehkäisy, torjunta ja lieventäminen” esitetään yhteisön tason tulvariskien hallintatoimia koskeva analyysi ja niissä käytettävä lähestymistapa sekä todetaan, että yhdensuuntaiset ja yhteensovitetut toimet yhteisön tasolla toisivat mukanaan huomattavaa lisäarvoa ja nostaisivat tulvantorjunnan yleistä tasoa.

(6)

Jäsenvaltioiden välisen yhteensovittamisen lisäksi tulvien ehkäisy ja lieventäminen edellyttää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Tämä on direktiivin 2000/60/EY sekä neuvoston päätöksellä 95/308/EY (4) hyväksytyn valtioiden rajat ylittävien jokien ja useamman kuin yhden valtion alueelle ulottuvien järvien suojelua ja käyttöä koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja sen soveltamisesta myöhemmin tehtyjen sopimusten mukaista.

(7)

Yhteisön mekanismin perustamisesta tiiviimmän yhteistyön edistämiseksi pelastuspalvelualan avustustoimissa 23 päivänä lokakuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/792/EY, Euratom (5) säädetään jäsenvaltioiden tuen ja avun mobilisoinnista vakavissa hätätilanteissa, myös tulvatilanteissa. Pelastuspalvelutoimilla voidaan auttaa tarvittavalla tavalla hätätilanteen vaikutuksista kärsivää väestöä sekä parantaa valmiutta ja palautumiskykyä.

(8)

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 (6) nojalla on mahdollista myöntää pikaisesti taloudellista tukea suurkatastrofien sattuessa, jotta katastrofin vaikutuksista kärsineiden ihmisten, luontoalueiden, alueiden ja maiden olosuhteet voitaisiin palauttaa mahdollisimman normaaleiksi. Rahastosta voidaan kuitenkin myöntää tukea vain hätätoimiin, ei hätätilannetta edeltäviin vaiheisiin.

(9)

Jäsenvaltioiden ja yhteisön olisi vesivaroihin ja maankäyttöön liittyviä menettelytapoja kehittäessään otettava huomioon näiden menettelytapojen mahdolliset vaikutukset tulvariskeihin ja tulvariskien hallintaan.

(10)

Yhteisön alueella esiintyy erilaisia tulvia, kuten vesistötulvia, rankkasadetulvia, taajamatulvia ja merenpinnan nousua rannikkoalueilla. Myös tulvien aiheuttamat vahingot voivat vaihdella yhteisön eri maissa ja alueilla. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi itse määriteltävä tulvariskien hallinnan tavoitteet, joiden olisi perustuttava paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin.

(11)

Voidaan katsoa, etteivät tulvariskit ole merkittäviä tietyillä yhteisön alueilla, kuten harvaan asutuilla tai asumattomilla alueilla taikka alueilla, joiden taloudellinen arvo on pieni tai ekologinen arvo vähäinen. Tulvariskit ja lisätoimien, kuten tulvien lieventämismahdollisuuksien arvioinnin, tarve olisi arvioitava jokaisen vesipiirin tai hallintayksikön osalta.

(12)

Jotta tiedonvälitystä varten olisi käytössä tehokas väline ja jotta saataisiin pätevä perusta tulvariskien hallinnalle asetettaville painopisteille ja tätä koskeville teknisille, rahoitusta koskeville ja poliittisille päätöksille, on tarpeen säätää sellaisten tulvavaara- ja tulvariskikarttojen tekemisestä, joista ilmenevät erilaisiin tulvatilanteisiin liittyvät mahdolliset vahingolliset seuraukset, mukaan lukien tiedot mahdollisista lähteistä, joista tulvien seurauksena aiheutuu ympäristön pilaantumista. Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi arvioitava toimia, jotka lisäävät tulvariskejä.

(13)

Jotta kyseessä olevalla alueella voitaisiin välttää tai vähentää tulvien vahingollisia vaikutuksia, on tarpeen antaa säännöksiä tulvariskien hallintasuunnitelmista. Tulvien syyt ja seuraukset vaihtelevat yhteisön eri maissa ja alueilla. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi näin ollen otettava huomioon niiden kattamien alueiden erityisominaisuudet ja tuotava esiin yksilöllisiä ratkaisuja näiden alueiden tarpeiden tai painopisteiden mukaisesti siten, että toimet sovitetaan asianmukaisesti yhteen vesipiirien sisällä ja edistetään yhteisön lainsäädännössä säädettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamista. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti pidättäydyttävä toteuttamasta toimenpiteitä tai ryhtymästä toimiin, jotka lisäävät merkittävästi tulvariskiä muissa jäsenvaltioissa, jollei näitä toimenpiteitä ole sovitettu yhteen eikä asianomaisten jäsenvaltioiden kesken ole löydetty yhteisesti hyväksyttyä ratkaisua.

(14)

Tulvariskien hallintasuunnitelmissa olisi keskityttävä ehkäisyyn, suojeluun ja valmiustoimiin. Suunnitelmissa olisi joille annettavan tilan lisäämistä silmällä pitäen harkittava mahdollisuuksien mukaan tulvatasanteiden ylläpitoa ja/tai kunnostamista sekä toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallintasuunnitelmien osatekijät olisi tarkistettava säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle ottaen huomioon ilmastonmuutoksen todennäköiset vaikutukset tulvien esiintymiseen.

(15)

Yhteisvastuun periaate on hyvin tärkeä tulvariskien hallinnan yhteydessä. Sen mukaisesti jäsenvaltioita olisi rohkaistava pyrkimään velvollisuuksien oikeudenmukaiseen jakamiseen silloin, kun yhdessä päätetään kaikkia hyödyttävistä toimenpiteistä vesistöjen tulvariskien hallitsemiseksi.

(16)

Päällekkäisten toimien välttämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää olemassa olevia tulvariskien alustavia arviointeja, tulvavaara- ja tulvariskikarttoja sekä tulvariskien hallintasuunnitelmia tämän direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi ja sen vaatimusten täyttämiseksi.

(17)

Direktiivin 2000/60/EY mukaisten vesipiirin hoitosuunnitelmien ja tämän direktiivin mukaisten tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ovat vesistöalueen yhteensovitetun hoidon osatekijöitä. Näissä kahdessa prosessissa olisi näin ollen hyödynnettävä yhteisen synergian ja yhteisten etujen mahdollisuuksia siten, että otetaan huomioon direktiivin 2000/60/EY ympäristötavoitteet ja varmistetaan tehokkuus ja resurssien järkevä käyttö, vaikka toimivaltaiset viranomaiset ja hallintayksiköt eivät välttämättä ole samat tässä direktiivissä ja direktiivissä 2000/60/EY.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi perustettava arviointinsa, karttansa ja suunnitelmansa sellaisiin parhaisiin käytäntöihin ja käytettävissä oleviin teknologioihin, jotka eivät kohtuuttomasti lisää tulvariskien hallinnan kustannuksia.

(19)

Sellaisten tapausten osalta, joissa vesistöjä käytetään monimuotoisesti kestävän kehityksen mukaisissa ihmisen toimissa (esimerkiksi tulvariskien hallinta, ekologia, sisävesiliikenne tai vesivoima) ja jos nämä toimet vaikuttavat vesistöön, säädetään direktiivin 2000/60/EY 4 artiklassa selkeästä ja avoimesta prosessista näiden käyttötarkoitusten ja vaikutusten käsittelemiseksi, mukaan luettuna poikkeukset tavoitteista ”hyvä tila” tai ”ehkäistään tilan huononeminen”. Direktiivin 2000/60/EY 9 artiklassa säädetään kustannusten kattamisesta.

(20)

Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (7) mukaisesti.

(21)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta mukauttaa liitettä tieteen ja tekniikan kehitykseen. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(22)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Sillä pyritään erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklassa vahvistetun kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti edistämään sitä, että ympäristönsuojelun korkea taso sisällytetään unionin politiikkoihin.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on puitteiden luominen tulvien aiheuttamien vahinkojen riskin vähentämiselle, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mitä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(24)

Suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen sekä perustamissopimukseen liitetyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti sekä ottaen huomioon jäsenvaltioiden nykyiset valmiudet, alueelliselle ja paikalliselle tasolle olisi annettava huomattavasti liikkumavaraa erityisesti viranomaisten organisaation ja vastuualueiden osalta.

(25)

Paremmasta lainsäädännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,