+42 artikla Varojen erottelu
---+42 artikla 1.
---+42 artikla 2.
---+42 artikla 3.
---+42 artikla 4.
---+42 artikla 5.
---+42 artikla 6.
---+42 artikla 7.
---+42 artikla 8.
---+42 artikla 9.
---+42 artikla 10.
---+42 artikla 11.
---+42 artikla 12.
---+42 artikla 13.
---+42 artikla 14.

42 artikla Varojen erottelu

1. Yleiskatsaus

,
42 artikla 1.
Varojen erottelemiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että kriisinratkaisuviranomaisilla on valtuudet siirtää kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai omaisuudenhoitoyhtiön varat, oikeudet tai velat yhteen tai useampaan erilliseen varainhoitoyhtiöön.

Jollei 85 artiklasta muuta johdu, ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu siirto voidaan toteuttaa ilman kriisinratkaisun kohteena olevien laitosten osakkeenomistajien tai minkään muun kolmannen osapuolen kuin omaisuudenhoitoyhtiön suostumusta ja noudattamatta yhtiöoikeus- tai arvopaperilainsäädännössä asetettuja menettelyllisiä vaatimuksia.
42 artikla 2.

Varojen erottelun soveltamiseksi on erillisen varainhoitoyhtiön oltava oikeushenkilö, joka täyttää kaikki seuraavat vaatimukset:

a) 

sen omistaa kokonaan tai osittain yksi tai useampi viranomainen, joihin voi kuulua kriisinratkaisuviranomainen tai kriisinratkaisun rahoitusjärjestely, ja se kriisinratkaisuviranomaisen määräysvallassa;

b) 

se on perustettu kriisinratkaisun kohteena olevan yhden tai useamman laitoksen tai omaisuudenhoitoyhtiön kaikkien tai joidenkin varojen, oikeuksien ja velkojen vastaanottamista varten.
42 artikla 3.
Erillisen varainhoitoyhtiön on hoidettava sille siirrettyjä varoja, jotta niiden arvo voidaan maksimoida mahdollisen myynnin tai hyvässä järjestyksessä tapahtuvan likvidaation yhteydessä.
42 artikla 4.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erillisen varainhoitoyhtiön toiminnassa noudatetaan seuraavia säännöksiä:

a) 

kriisinratkaisuviranomainen hyväksyy erillisen varainhoitoyhtiön perustamisasiakirjojen sisällön;

b) 

erillisen varainhoitoyhtiön omistusrakenteen mukaisesti kriisinratkaisuviranomainen nimittää tai hyväksyy varainhoitoyhtiön ylimmän hallintoelimen;

c) 

kriisinratkaisuviranomainen hyväksyy ylimmän hallintoelimen jäsenten palkat ja palkkiot sekä määrittelee heidän asianmukaiset vastuualueensa;

d) 

kriisinratkaisuviranomainen hyväksyy erillisen varainhoitoyhtiön strategian ja riskiprofiilin.
42 artikla 5.

Kriisinratkaisuviranomaiset saavat käyttää 1 kohdassa määriteltyjä varojen, oikeuksien tai velkojen siirtovaltuuksia ainoastaan, jos

a) 

tilanne kyseisten varojen markkinoilla on sellainen, että yksille tai useammille rahoitusmarkkinoille voisi aiheutua haittaa kyseisten varojen likvidoimisesta tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä;

b) 

siirto on tarpeen kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tai omaisuudenhoitoyhtiön asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi; tai

c) 

siirto on tarpeen likvidaation yhteydessä saatavien tuottojen maksimoimiseksi.
42 artikla 6.
Varojen, oikeuksien ja velkojen erottelua soveltaessaan kriisinratkaisuviranomaisten on 36 artiklassa vahvistettujen periaatteiden ja unionin valtiontukikehyksen mukaisesti määriteltävä vastike, jota vastaan varoja, oikeuksia ja velkoja siirretään erilliseen varainhoitoyhtiöön. Tämä kohta ei estä vastiketta saamasta nimellistä tai negatiivista arvoa.
42 artikla 7.
Jollei 37 artiklan 7 kohdasta muuta johdu, kaikkien erillisen varainhoitoyhtiön suoraan kriisinratkaisun kohteena olevalta laitokselta hankkimien varojen, oikeuksien tai velkojen osalta maksamien vastikkeiden on koiduttava kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen hyödyksi. Vastike voidaan maksaa erillisen varainhoitoyhtiön liikkeeseen laskeman velan muodossa.
42 artikla 8.
Jos on käytetty omaisuudenhoitoyhtiötä, erillinen varainhoitoyhtiö voi omaisuudenhoitoyhtiön käytön jälkeen hankkia omaisuudenhoitoyhtiöltä varoja, oikeuksia tai velkoja.
42 artikla 9.
Kriisinratkaisuviranomaiset voivat siirtää varoja, oikeuksia tai velkoja kriisinratkaisun kohteena olevasta laitoksesta yhteen tai useampaan erilliseen varainhoitoyhtiöön useammin kuin kerran ja siirtää varat, oikeudet tai velat takaisin yhdestä tai useammasta erillisestä varainhoitoyhtiöstä kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen, edellyttäen että 10 kohdassa määritellyt ehdot täyttyvät.

Kriisinratkaisun kohteena olevalla laitoksella on velvollisuus ottaa takaisin kaikki tällaiset varat, oikeudet tai velat.
42 artikla 10.

Kriisinratkaisuviranomaiset saavat siirtää oikeudet, varat tai velat takaisin erillisestä varainhoitoyhtiöstä kriisinratkaisun kohteena olevaan laitokseen vain, kun

a) 

mahdollisuus siirtää takaisin tietyt oikeudet, varat tai velat mainitaan nimenomaisesti instrumentissa, jonka nojalla siirto on tehty;

b) 

kyseiset tietyt oikeudet, varat tai velat eivät tosiasiassa kuulu niiden oikeuksien, varojen tai velkojen luokkiin, jotka on määritelty instrumentissa, jonka nojalla siirto on tehty, eivätkä täytä tällaisten oikeuksien, varojen ja velkojen siirrolle asetettuja ehtoja.

Kummassakin a ja b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa takaisinsiirto voidaan tehdä kyseisessä instrumentissa kyseistä tarkoitusta varten määritellyssä määräajassa, ja sen on oltava mahdollisten muiden ehtojen mukainen.
42 artikla 11.
Kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen ja erillisen varainhoitoyhtiön välillä tehtäviin siirtoihin on sovellettava IV osaston VII luvussa määriteltyjä omaisuuden osittaista siirtoa koskevia suojatoimia.
42 artikla 12.
Kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajilla tai velkojilla ja muilla kolmansilla osapuolilla, joiden varoja, oikeuksia tai velkoja ei ole siirretty erilliselle varainhoitoyhtiölle, ei ole minkäänlaisia oikeuksia erilliselle varainhoitoyhtiölle tai sen ylimmälle hallintoelimelle tai toimivalle johdolle siirrettyihin varoihin, oikeuksiin tai velkoihin nähden eikä näihin varoihin, oikeuksiin tai velkoihin liittyviä oikeuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IV osaston VII luvun soveltamista.
42 artikla 13.
Erillisen varainhoitoyhtiön tavoitteisiin ei sisälly minkäänlaista velvoitetta tai vastuuta kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen osakkeenomistajiin tai velkojiin nähden, eivätkä ylin hallintoelin tai toimiva johto ole näille osakkeenomistajille tai velkojille vastuussa toimista, jotka ne toteuttavat tai jättävät toteuttamatta osana tehtäviensä suorittamista, jollei toimien toteuttamiseen tai toteuttamatta jättämiseen liity sellaista kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettua törkeää huolimattomuutta tai vakavaa väärinkäytöstä, joka vaikuttaa suoraan näiden osakkeenomistajien tai velkojien oikeuksiin.

Jäsenvaltiot voivat kansallisten lakien mukaisesti rajoittaa erillisen varainhoitoyhtiön ja sen ylimmän hallintoelimen tai toimivan johdon vastuuta näiden tehtäviään suorittaessaan toteuttamien tai toteuttamatta jättämien toimien osalta.
42 artikla 14.
EPV antaa viimeistään 3 päivänä heinäkuuta 2015 asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan mukaisesti ohjeita, joiden avulla voidaan edistää valvonta- ja kriisinratkaisukäytäntöjen lähentämistä määrittämällä, milloin tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesta varojen tai velkojen likvidaatiosta voisi tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti aiheutua haittaa yksille tai useammille finanssimarkkinoille.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit