EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 54 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen (
1
),
toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa (
2
),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (
3
),
sekä katsoo, että
perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdassa määrätään, että tarpeen mukaan sovitetaan yhteen ja pyritään tekemään samanvertaisiksi ne suojatoimenpiteet, joita jäsenvaltioissa edellytetään 58 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niin yhtiön jäsenten kuin ulkopuolisten etujen turvaamiseksi,
perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annettua neuvoston direktiiviä 78/660/ETY (
4
), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 90/605/ETY (
5
), ei ennen yhteensovittamista tarvitse soveltaa vakuutusyhtiöihin, jäljempänä ”vakuutusyritykset”; yhteensovittamista ei voida kuitenkaan enää lykätä direktiivin 78/660/ETY täytäntöönpanon jälkeen, ottaen huomioon vakuutusyritysten keskeinen merkitys yhteisössä,
perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa neuvoston direktiivissä 83/349/ETY (
6
), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 90/605/ETY, säädetään vakuutusyrityksiä koskevista poikkeuksista vain tämän direktiivin soveltamiselle säädetyksi määräajaksi; tähän direktiiviin on sen vuoksi sisällyttävä myös nimenomaan vakuutusyrityksiä koskevia säännöksiä konsolidoiduista tilinpäätöksistä,
tällainen yhteensovittaminen on muodostunut kiireelliseksi myös siksi, että vakuutusyritykset harjoittavat liiketoimintaa yli rajojen; sekä velkojien, velallisten, yhtiön jäsenten, vakuutuksenottajien ja heidän neuvonantajiensa että suuren yleisön kannalta vakuutusyritysten tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten parempi vertailukelpoisuus on ratkaisevan tärkeää,
jäsenvaltioissa on lukuisia keskenään kilpailevien vakuutusyritysten oikeudellisia muotoja; ensivakuutustoimintaa harjoittavat yritykset harjoittavat yleensä myös jälleenvakuutustoimintaa ja ne kilpailevat sen vuoksi jälleenvakuutustoimintaan erikoistuneiden yritysten kanssa; siksi on tarpeen olla rajoittamatta yhteensovittamista ainoastaan direktiivissä 78/660/ETY tarkoitettuihin oikeudellisiin muotoihin, vaan valitaan sellainen soveltamisala, joka on sama kuin muun ensivakuutusliikkeen kuin henkivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1973 annetun neuvoston direktiivin 73/239/ETY (
7
), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 90/618/ETY (
8
), sekä henkivakuutuksen ensivakuutusliikkeen aloittamista ja harjoittamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 5 päivänä maaliskuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/267/ETY (
9
), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 90/619/ETY (
10
), mutta joka koskee lisäksi eräitä yrityksiä, jotka ovat näiden direktiivien soveltamisalan ulkopuolella sekä sellaisia yhtiöitä, jotka ovat jälleenvakuutusyrityksiä,
vaikka vakuutusyritysten erityislaadun vuoksi vaikuttaa aiheelliselta ehdottaa erillistä kyseisten yritysten tilinpäätöksiä ja konsolidoituja tilinpäätöksiä koskevaa direktiiviä, tämä ei välttämättä merkitse direktiiveistä 78/660/ETY ja 83/349/ETY poikkeavaa sääntelyä; tällainen erillinen sääntely ei olisi tarkoituksenmukaista eikä yhtiötä koskevan lainsäädännön perusperiaatteiden yhteensovittamisen mukaista, koska vakuutusyrityksiä ei niiden keskeisen merkityksen takia yhteisön taloudessa voida jättää ottamatta lukuun yrityksiä yleisesti koskevissa säännöksissä; tästä syystä huomiota on kiinnitetty ainoastaan tiettyihin vakuutusyritysten ominaispiirteisiin ja tässä direktiivissä on ainoastaan poikkeuksia direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY säännöksiin,
eri jäsenvaltioiden vakuutusyritysten taseiden kaavassa ja sisällössä on huomattavia eroja; tässä direktiivissä on sen vuoksi määriteltävä sama kaava ja samat nimikkeet taseen erille kaikkien yhteisössä toimivien vakuutusyritysten taseita varten,
tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten keskinäinen verrattavuus edellyttää, että on ratkaistava tiettyjä peruskysymyksiä, jotka koskevat eri tapahtumien esittämistä taseessa ja taseen ulkopuolella,
paremman verrattavuuden vuoksi on myös tarpeen, että taseeseen kuuluvien erien sisältö on tarkoin määritelty,
voi olla tarpeen erottaa toisistaan vakuutuksenantajan ja jälleenvakuutuksenantajan sitoumukset esittämällä jälleenvakuutuksenantajan osuus vakuutusteknisestä vastuuvelasta taseen vastaavissa,
tuloslaskelman kaava ja sen tietyt kohdat on myös määriteltävä tarkasti,
vakuutusalan erityisluonteen vuoksi voi olla tarpeen, että realisoitumattomat arvonnousut ja -laskut käsitellään tuloslaskelmassa,
taseen ja tuloslaskelman lukujen verrattavuus riippuu ensisijaisesti siitä, miten varat ja velat arvostetaan taseessa; vakuutusyritysten taloudellisen aseman oikein arvioimiseksi on tarpeen ilmoittaa sekä sijoitusten käypä arvo että niiden hankintameno- tai tuotantokustannusperiaatteeseen perustuva arvo; kuitenkin velvollisuus ilmoittaa sijoitusten käypä arvo ainakin tilinpäätöksen liitetiedoissa on säädetty yksinomaan verrattavuuden ja avoimuuden vuoksi eikä sillä ole tarkoitus aiheuttaa muutoksia vakuutusyritysten verotuskohteluun,
henkivakuutuksen vastuuvelan laskemisessa voidaan käyttää markkinoilla yleisesti sovellettavia tai vakuutustoimintaa valvovien viranomaisten hyväksymiä vakuutusmatemaattisia menetelmiä; jokaisen vakuutusmatemaatikon tai asiantuntijan on voitava ottaa käyttöön nämä menetelmät, tarvittaessa kansallisessa lainsäädännössä määrättyjen vaatimusten mukaisesti, ja ottaen asianmukaisesti huomioon ne vakuutusmatemaattiset periaatteet, jotka on hyväksytty henkivakuutuksen ensivakuutusliikkeen toiminnan vakauden ja rahoituksen valvontaa koskevien keskeisten sääntöjen nykyisen ja tulevan yhteensovittamisen puitteissa,
varovaisuuden ja avoimuuden vuoksi varsinaisen korvausvastuun laskemisessa on tarpeen toisaalta kieltää piilodiskonttaus tai -vähennys, ja toisaalta määritellä vähennyksen tai avoimen diskonttauksen tekemistä koskevat tarkat vaatimukset,
vakuutusyritysten erityisluonteen huomioon ottamiseksi on myös tarpeen tehdä tietyt tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten liitetietoja koskevat muutokset,
sen tavoitteen mukaisesti, että otetaan huomioon kaikki ne vakuutusyritykset, jotka kuuluvat direktiivien 73/239/ETY ja 79/267/ETY soveltamisalaan, sekä tietyt muut yritykset, ei säädetä sellaisia poikkeuksia, joista säädetään direktiivissä 78/660/ETY pienille ja keskisuurille vakuutusyrityksille, mutta tämän direktiivin soveltamisalaan eivät kuulu eräät pienet keskinäiset yhtiöt ja yhdistykset, jotka jäävät direktiivien 73/239/ETY ja 79/267/ETY soveltamisalan ulkopuolelle,
samasta syystä vakuutusyrityksiä ei koske jäsenvaltioille direktiivillä 83/349/ETY annettua mahdollisuutta vapauttaa emoyritykset, jotka muodostavat osan yritysryhmästä, konsolidointia koskevasta vaatimuksesta, jos yritysten yhteenlaskettu koko ei ylitä tiettyä kokoa,
erityissäännökset ovat tarpeen ”Lloyd's” -nimisen vakuutuksenantajien yhteenliittymän osalta sen erityisluonteen vuoksi,
tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan myös konsolidoituihin tilinpäätöksiin, jotka laatii hallintayhtiönä (holding-yhtiö) toimiva emoyritys, ja jonka tytäryritykset ovat joko yksinomaan tai pääasiallisesti vakuutusyrityksiä,
tämän direktiivin aihepiiriin kuuluvien, varsinkin sen soveltamisen yhteydessä syntyvien ongelmien tarkastelu edellyttää jäsenvaltioiden ja komission edustajien välistä yhteistyötä yhteyskomiteassa; tällaisten komiteoiden nopean lisääntymisen välttämiseksi toivotaan yhteistyön tapahtuvan komiteassa, josta säädetään direktiivin 78/660/ETY 52 artiklassa; käsiteltäessä vakuutusyrityksiä koskevia ongelmia komitean on oltava kuitenkin asianmukaisesti kokoonpantu,
asian monimutkaisuuden vuoksi vakuutusyrityksille, joita tämä direktiivi koskee, on sallittava sen säännösten täytäntöönpanemiseksi sopiva määräaika; tätä määräaikaa on pidennettävä, jotta voidaan toteuttaa tarpeelliset mukautukset, jotka koskevat toisaalta ”Lloyd's” -nimisenä tunnettua vakuutuksenantajien yhteenliittymää, ja toisaalta niitä yrityksiä, jotka tätä direktiiviä sovellettaessa arvioivat sijoituksensa hankintamenoon, ja
on tarpeen säätää tiettyjen tämän direktiivin säännösten tarkastelemisesta uudelleen avoimuuden lisäämisen ja yhtenäistämisen tavoitteiden mukaisesti, kun sen soveltamisesta on saatu viiden vuoden kokemus,
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN: