KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2024/1728, annettu 6 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään, missä olosuhteissa edellytykset asiakaskokonaisuuksien yksilöimiseksi täyttyvät (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(1)

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa määriteltyjen ’asiakaskokonaisuuksien’ yksilöimisen olisi johdettava sellaisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yksilöimiseen, joilla on idiosynkraattisten riskitekijöiden vuoksi niin läheinen sidossuhde, että niitä on perusteltua käsitellä yhtenä riskikokonaisuutena. Jos on epäselvää, mihin tiettyyn sidosluokkaan eri henkilöiden välinen keskinäinen sidos olisi luokiteltava, olisi noudatettava yleistä varovaisuusperiaatetta ja oletettava, että kyseessä on yksi riskikokonaisuus. Näin ollen olosuhteita, joissa asiakaskokonaisuuksien yksilöimisen edellytykset täyttyvät, ei pidä katsoa tyhjentäväksi luetteloksi. Tapauksia, joissa luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ainoa yhteys on se, että kyseiset henkilöt ovat riippuvaisia samoista maantieteellisistä tai alakohtaisista ulkoisista tekijöistä, ei pidä katsoa asiakaskokonaisuuksiksi.

(2)

Sen selventämiseksi, millaisissa olosuhteissa määräysvaltaa koskeva edellytys täyttyy yhden riskikokonaisuuden toteamiseksi, kun vähintään kaksi oikeushenkilöä kuuluu samaan konsernitilinpäätökseen, määräysvaltaa koskevan edellytyksen olisi katsottava täyttyvän, vaikka määräysvaltaa käyttävään luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön liittyviä vastuita ei olisikaan, koska konsernin sisäiset taloudelliset vaikeudet voivat aiheuttaa dominovaikutuksen, vaikka kyseisellä laitoksella ei olisi määräysvaltaa käyttävään henkilöön liittyviä vastuita.

(3)

Koska määräysvaltaan perustuva sidos ei rajoitu henkilöihin, jotka kuuluvat samaan konserniin, on tarpeen säätää olosuhteista, joissa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön katsotaan kuuluvaan yhteen riskikokonaisuuteen määräysvallan perusteella, vaikka konsernitilinpäätöstä ei laadittaisi, joko siksi, että mukana on luonnollisia henkilöitä, tai siksi, että oikeushenkilöt ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan tai näihin henkilöihin sovellettavassa oikeudellisessa järjestelmässä ei edellytetä tilinpäätöksen konsolidointia. Erityisesti silloin, kun luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on enemmistö äänivallasta, mahdollisuus nimittää tai erottaa enemmistö ylimmästä hallintoelimestä tai käyttää määräävää vaikutusvaltaa toiseen henkilöön, määräysvaltaa koskevien edellytysten olisi katsottava täyttyvän.

(4)

Lisäksi on tarpeen täsmentää muita olosuhteita, joissa vähintään kahden luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön voidaan katsoa muodostavan yhden riskikokonaisuuden, koska yhdellä näistä henkilöistä on suoraan tai välillisesti määräysvalta toiseen tai toisiin nähden. Erityisesti silloin, kun luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on oikeus tai mahdollisuus päättää toisen henkilön strategiasta tai tärkeistä liiketoimista taikka oikeus tai mahdollisuus koordinoida yhden tai useamman oikeushenkilön hallinnointia, kyseiset olosuhteet olisi katsottava määrääväksi vaikutusvallaksi, jolloin yhden riskikokonaisuuden edellytykset määräysvallan perusteella täyttyvät.

(5)

On tarpeen täsmentää ne olosuhteet, jotka vähintään olisi otettava huomioon arvioitaessa taloudellista riippuvuutta yhden riskikokonaisuuden määrittämiseksi. Taloudellisen riippuvuuden edellytyksenä on, että luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden välinen sidos voi aiheuttaa rahoitus- tai maksuvaikeuksia eikä ole korvattavissa ajoissa ilman, että se aiheuttaisi kohtuuttomia lisäkustannuksia eli sellaisia kuluja tai tulojen menetyksiä, jotka voivat johtaa maksuvaikeuksiin.

(6)

Lisäksi on tarpeen täsmentää ne olosuhteet, joissa esiintyy rinnakkain sekä määräysvaltaa että taloudellista riippuvuutta. Jos vähintään kaksi luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä muodostaa määräysvallan perusteella yhden riskikokonaisuuden ja vähintään yhdellä kyseisistä henkilöistä on niin läheinen sidos- ja riippuvuussuhde vähintään yhteen toiseen luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, että ne ovat taloudellisesti riippuvaisia toisistaan, kaikkien näiden henkilöiden olisi katsottava muodostavan yhden riskikokonaisuuden. Arvioidessaan tapauksia, joissa voi esiintyä rinnakkain määräysvaltaa ja taloudellista riippuvuutta, laitosten olisi tarkasteltava kutakin tapausta erikseen ja määritettävä mahdolliset sidokset siihen liittyvien olosuhteiden perusteella. Jos eri määräysvaltaryhmiin kuuluvilla henkilöillä on keskinäisiä sidossuhteita myös taloudellisen riippuvuuden vuoksi, kaikki nämä henkilöt olisi ryhmiteltävä yhdeksi asiakaskokonaisuudeksi. Tällaisen kokonaisuuden olisi katettava koko määräysvaltaryhmä, kaikki taloudellisessa riippuvuussuhteessa olevat henkilöt ja kaikki henkilöt, jotka ovat kyseisten taloudellisessa riippuvuussuhteessa olevien henkilöiden määräysvallassa.

(7)

Koska poikkeukselliset olosuhteet saattavat estää yhden riskikokonaisuuden määrittämisen, laitosten olisi pystyttävä esittämään riittävät todisteet sille, miksi vähintään kaksi luonnollista tai oikeushenkilöä ei muodosta yhtä riskikokonaisuutta, vaikka edellytykset, joiden nojalla kyseisten henkilöiden voidaan katsoa muodostavan yhden asiakaskokonaisuuden, täyttyisivät. Tällaisissa tapauksissa laitosten ei tarvitse määritellä näitä henkilöitä asiakaskokonaisuudeksi.

(8)

Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

(9)

Euroopan pankkiviranomainen on toteuttanut avoimet julkiset kuulemiset teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 37 (2) artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,