+41 artikla Pankkiviranomaisen valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia
---+41 artikla 1.
---+41 artikla 2.
---+41 artikla 3.
---+41 artikla 4.
---+41 artikla 5.
---+41 artikla 6.
---+41 artikla 7.
---+41 artikla 8.

41 artikla Pankkiviranomaisen valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
41 artikla 1.

Asetuksen (EU) N:o 1093/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti pankkiviranomainen voi 2 ja 3 kohdan mukaisten edellytysten täyttyessä asettaa unionissa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen seuraaville:

a) 

tiettyjen strukturoitujen talletusten tai ominaisuuksiltaan määrätynlaisten strukturoitujen talletusten markkinointi, jakelu tai myynti; tai

b) 

tietyntyyppinen finanssialan toiminta tai käytäntö.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa pankkiviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää pankkiviranomaisen vahvistamia poikkeuksia.

41 artikla 2.

Pankkiviranomainen tekee päätöksen 1 kohdan nojalla vain jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

ehdotetulla toimella ratkaistaan merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai torjutaan uhka finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa;

b) 

uhkaa ei torjuta unionin oikeuden mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen strukturoituun talletukseen tai toimintaan;

c) 

toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi.

Ensimmäisen alakohdan mukaisten edellytysten täyttyessä pankkiviranomainen voi varotoimenpiteenä asettaa 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen ennen strukturoidun talletuksen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.

41 artikla 3.

Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla pankkiviranomainen varmistaa, että toimi

a) 

ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin; ja

b) 

ei aiheuta riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä.

Jos toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen 42 artiklan nojalla, pankkiviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä antamatta 43 artiklassa säädettyä lausuntoa.

41 artikla 4.
Ennen kuin pankkiviranomainen päättää toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.
41 artikla 5.
Pankkiviranomainen julkaisee verkkosivustollaan tiedonannon kaikista päätöksistään toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla. Tiedonannossa on oltava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta ja ilmoitettava tiedonannon julkaisupäivän jälkeinen ajankohta, jona toimenpiteet tulevat voimaan. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteiden voimaantulon jälkeen toteutettaviin toimiin.
41 artikla 6.
Pankkiviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin ja vähintään joka kuudes kuukausi. Pankkiviranomainen voi päättää kiellon tai rajoituksen vuosittaisesta uusimisesta, kun kielto on uusittu vähintään kaksi kertaa peräkkäin ja päätös perustuu asianmukaiseen analyysiin kuluttajaan kohdistuvan vaikutuksen arvioimiseksi.
41 artikla 7.
Toimenpide, jonka pankkiviranomainen on toteuttanut tämän artiklan nojalla, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.
41 artikla 8.
Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä niiden perusteiden ja seikkojen määrittämiseksi, jotka pankkiviranomainen ottaa huomioon määrittäessään, milloin on olemassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai uhka finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle sekä koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa.

Näihin perusteisiin ja seikkoihin kuuluvat

a) 

strukturoidun talletuksen monimutkaisuuden aste ja suhde asiakastyyppiin, jolle sitä markkinoidaan ja myydään;

b) 

strukturoitujen talletusten liikkeeseenlaskun suuruus tai nimellisarvo;

c) 

strukturoidun talletuksen, toiminnan tai käytännön innovaatioaste;

d) 

strukturoidun talletuksen tai käytännön vipuvaikutus.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus