Artikel 76 Behandlung von Risiken

76 artikla 1.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ylin hallintoelin hyväksyy ja vähintään joka toinen vuosi uudelleenarvioi strategiat ja toimintalinjat, joilla otetaan käyttöön, hallitaan, seurataan ja lievennetään riskejä, joille laitos altistuu tai saattaa altistua, mukaan lukien riskit, joita laitoksen makroekonominen toimintaympäristö aiheuttaa suhteessa liiketoimintasyklin tilaan, sekä ne, jotka johtuvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden nykyisistä, lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksista.

Jäsenvaltiot voivat suhteellisuusperiaatteen huomioon ottaen antaa pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten hallintoelinten uudelleenarvioida ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut strategiat ja toimintalinjat joka toinen vuosi.

76 artikla 2.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ylin hallintoelin käyttää riittävästi aikaa riskeihin liittyvien asioiden käsittelyyn. Ylimmän hallintoelimen on aktiivisesti osallistuttava kaikkien tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 575/2013 tarkoitettujen olennaisten riskien hallintaan sekä omaisuuserien arvonmääritykseen ja kyseisiin riskeihin liittyvien ulkoisten luottoluokitusten ja sisäisten mallien käyttöön ja varmistettava, että niihin osoitetaan riittävät resurssit. Laitoksen on luotava ylimpään hallintoelimeen raportointisuhteet, jotka kattavat kaikki olennaiset riskit ja riskinhallintapolitiikat sekä niiden muutokset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ylin hallintoelin laatii erityisiä suunnitelmia ja määrällisiä tavoitteita asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti seuratakseen ja käsitelläkseen keskittymäriskiä, joka aiheutuu unionille tai sen yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle järjestelmän kannalta huomattavan merkittäviä palveluja tarjoaviin keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ylin hallintoelin laatii sellaisia erityisiä suunnitelmia ja seuraa niiden täytäntöönpanoa, jotka sisältävät määrällisiä tavoitteita ja prosesseja seuratakseen ja käsitelläkseen rahoitusriskejä, joita aiheutuu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä tekijöistä, mukaan lukien mukauttamisprosessista ja muutostrendeistä aiheutuvat riskit, jotka koskevat asiaankuuluvien unionin ja jäsenvaltioiden ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tekijöitä koskevia sääntelytavoitteita ja säädöksiä, erityisesti tavoitetta ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta, sekä kolmansien maiden oikeudellisia ja sääntelytavoitteita, siltä osin kuin niillä on merkitystä kansainvälistä toimintaa harjoittavien laitosten kannalta.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin suunnitelmiin sisältyvissä määrällisissä tavoitteissa ja prosesseissa, joilla puututaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviin riskeihin, on otettava huomioon ilmastonmuutosta käsittelevän eurooppalaisen tieteellisen neuvottelukunnan viimeisimmät raportit ja ehdottamat toimenpiteet, erityisesti unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisen osalta. Jos laitos julkistaa tietoja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvistä seikoista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU ( 29 ) mukaisesti, tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen suunnitelmien on oltava johdonmukaisia kyseisen direktiivin 19 a tai 29 a artiklassa tarkoitettujen suunnitelmien kanssa, ja niihin on erityisesti sisällyttävä laitoksen liiketoimintamallia ja -strategiaa koskevia toimia, jotka ovat johdonmukaisia molemmissa suunnitelmissa.

Jäsenvaltioiden on varmistettava toisen ja kolmannen alakohdan oikeasuhteinen soveltaminen pienten ja rakenteeltaan yksinkertaisten laitosten ylimpiin hallintoelimiin ja ilmoitettava, millä aloilla vapautusta tai yksinkertaistettua menettelyä voidaan soveltaa.

76 artikla 3.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kokonsa, sisäisen organisaationsa ja luonteensa, toimintansa laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi merkittävät laitokset perustavat riskikomitean, joka muodostuu ylimmän hallintoelimen jäsenistä, jotka eivät vastaa asianomaisen laitoksen päivittäisestä johtamisesta. Riskikomitean jäsenillä on oltava riittävät tiedot, taidot ja asiantuntemus, jotta he voivat täysimääräisesti ymmärtää laitoksen riskistrategian ja riskinottohalun sekä valvoa niitä.

Riskikomitean on annettava ylimmälle hallintoelimelle neuvoja laitoksen sen hetkisestä ja tulevasta kokonaisriskinottohalusta ja -strategiasta ja avustettava ylintä hallintoelintä sen valvoessa, että toimiva johto panee tämän strategian täytäntöön. Kokonaisvastuu riskeistä säilyy ylimmällä hallintoelimellä.

Riskikomitean on tarkasteltava sitä, otetaanko asiakkaille tarjottujen vastuiden ja omaisuuserien hinnoissa täysin huomioon laitoksen liiketoimintamalli ja riskistrategia. Jos hinnoissa ei oteta huomioon riskejä asianmukaisella tavalla liiketoimintamallin ja riskistrategian mukaisesti, riskikomitean on esitettävä ylimmälle hallintoelimelle muutossuunnitelma.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että laitos, jota ei pidetä merkittävänä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tavalla, perustaa yhdistetyn riski- ja tarkastuskomitean direktiivin 2006/43/EY 41 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Yhdistettyjen komiteoiden jäsenillä on oltava riskikomitealta ja tarkastuskomitealta vaaditut tiedot, taidot ja asiantuntemus.

76 artikla 4.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että valvontatehtäväänsä hoitava ylin hallintoelin ja riskikomitea, jos sellainen on perustettu, saavat asianmukaisella tavalla tietoa laitoksen riskitilanteesta ja tarvittaessa, ja jos se on asianmukaista, riskienvalvontatoiminnosta ja voivat käyttää ulkopuolista asiantuntija-apua.

Valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen ja riskikomitean, jos sellainen on perustettu, on määriteltävä sellaisten riskiä koskevien tietojen luonne, määrä, muoto ja säännöllisyys, jotka niiden tulee saada. Riskikomitean on moitteettomien palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen edistämiseksi tarkasteltava, otetaanko palkitsemisjärjestelmän tarjoamissa kannustimissa huomioon riskit, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden vaikutuksista johtuvat riskit, pääoma, likviditeetti sekä voittojen todennäköisyys ja ajoitus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta palkitsemiskomitean tehtäviä.

76 artikla 5.

Jäsenvaltioiden on komission direktiivin 2006/73/EY ( 30 ) 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn suhteellisuusvaatimuksen mukaisesti huolehdittava siitä, että laitosten sisäisen valvonnan toiminnot ovat riippumattomia operatiivisista toiminnoista ja että niillä on riittävä toimivalta, painoarvo, resurssit ja yhteys ylimpään hallintoelimeen.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)

sisäisen valvonnan toiminnoilla varmistetaan, että kaikki olennaiset riskit tunnistetaan, mitataan ja niistä raportoidaan asianmukaisesti;

b)

sisäisen valvonnan toiminnoilla annetaan kattava kuva kaikista riskeistä, joille laitos altistuu;

c)

riskienhallintatoiminnolla osallistutaan aktiivisesti laitoksen riskistrategian ja sen kaikkien olennaisten riskienhallintapäätösten valmisteluun, ja sillä valvotaan laitoksen riskistrategian tosiasiallista täytäntöönpanoa;

d)

sisäisellä tarkastustoiminnolla suoritetaan laitoksen riskistrategian tosiasiallisen täytäntöönpanon riippumaton tarkastelu;

e)

säännönmukaisuustoiminnolla arvioidaan ja lievennetään säännönmukaisuusriskiä ja varmistetaan, että laitoksen riskistrategiassa otetaan huomioon säännönmukaisuusriski ja että se otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa olennaisissa riskienhallintapäätöksissä.

76 artikla 6.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sisäisen valvonnan toiminnoilla on suora yhteys valvontatehtäväänsä hoitavaan ylimpään hallintoelimeen ja että ne voivat raportoida suoraan valvontatehtäväänsä hoitavalle ylimmälle hallintoelimelle.

Tätä varten sisäisen valvonnan toimintojen on oltava riippumattomia hallintotoimintoaan hoitavista ylimmän hallintoelimen jäsenistä ja toimivasta johdosta, ja niiden on erityisesti voitava esittää huolenaiheita ja varoittaa valvontatehtäväänsä hoitavaa ylintä hallintoelintä tarvittaessa tai jos erityinen riskikehitys vaikuttaa tai voi vaikuttaa laitokseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin ja asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisia ylimmän hallintoelimen velvollisuuksia.

Sisäisen valvonnan toimintojen johtajien on oltava riippumattomia ylempiä johtajia, joilla on erillinen vastuu riskienhallinnasta, säännönmukaisuudesta ja sisäisestä tarkastuksesta. Jos laitoksen toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus eivät oikeuta nimittämään tiettyä henkilöä riskienhallintatoimintoa tai säännönmukaisuustoimintoa varten, toinen ylempi henkilö, joka hoitaa laitoksessa muita tehtäviä, voi huolehtia säännönmukaisuus- tai riskienhallintatoimintojen vastuualueista edellyttäen, että eturistiriitoja ei ole ja että riskienhallintatoiminnosta ja säännönmukaisuustoiminnosta vastaava henkilö

a)

täyttää asianomaisilla eri aloilla tarvittavia tietoja, taitoja ja asiantuntemusta koskevat soveltuvuusperusteet ja -vaatimukset; ja

b)

hänellä on riittävästi aikaa hoitaa molemmat valvontatoiminnot asianmukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen toimintoa ei saa yhdistää mihinkään muuhun laitoksen liiketoiminta-alueeseen tai valvontatoimintoon.

Sisäisen valvonnan toimintojen johtajia ei saa erottaa ilman valvontatehtäväänsä hoitavan ylimmän hallintoelimen ennakkohyväksyntää.

Artikel 76 Behandlung von Risiken

1. Übersicht

1.1 Referenzen

1.2 Identifizierte Anforderungen

1.3 Zugehörige Standards

2. Identifizierte Anforderungen

3. Zugehörige Standards