+39 artikla Tarkastusvaliokunta
---+39 artikla 1.
---+39 artikla 2.
---+39 artikla 3.
---+39 artikla 4.
---+Article 39 4a.
---+39 artikla 5.
---+39 artikla 6.

39 artikla Tarkastusvaliokunta

1. Yleiskatsaus

,
39 artikla 1.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokaisella yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä on tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunta on joko erillinen valiokunta tai tarkastettavaan yhteisön hallintoelimen tai valvontaelimen valiokunta. Sen on koostuttava tarkastettavan yhteisön toimivaan johtoon kuulumattomista hallintoelimen jäsenistä ja/tai tarkastettavan yhteisön valvontaelimen jäsenistä ja/tai tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksen nimeämistä jäsenistä tai, kun on kyse yhteisöistä, joissa ei ole osakkeenomistajia, vastaavan elimen nimeämistä jäsenistä.

Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäsenellä on oltava laskentatoimen ja/tai tilintarkastusalan asiantuntemusta.

Valiokunnan jäsenillä on kokonaisuutena katsoen oltava tarkastettavan yhteisön toiminta-alan kannalta merkityksellistä asiantuntemusta.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia tarkastettavasta yhteisöstä. Tarkastusvaliokunnan jäsenten tai tarkastettavan yhteisön valvontaelimen on nimettävä valiokunnan puheenjohtaja, jonka on oltava riippumaton tarkastettavasta yhteisöstä. Jäsenvaltiot voivat vaatia, että tarkastettavan yhteisön yhtiökokous valitsee tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vuosittain.
39 artikla 2.
Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että jos yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY ( 9 ) 2 artiklan 1 kohdan f ja t alakohdan vaatimukset, tarkastusvaliokunnalle määrätyt tehtävät voi suorittaa kokonaan hallinto- tai valvontaelin, edellyttäen, että jos kyseisen toimielimen puheenjohtaja kuuluu toimivaan johtoon, hän ei toimi puheenjohtajana silloin, kun tämä toimielin suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtäviä.

Jos tarkastusvaliokunta on 1 kohdan mukaisesti osa tarkastettavan yhteisön hallintoelintä tai valvontaelintä, jäsenvaltiot voivat sallia tai edellyttää, että hallintoelin tai valvontaelin, sen mukaan kuin on asianmukaista, suorittaa tarkastusvaliokunnan tehtävät tässä direktiivissä ja asetuksessa (EU) N:o 537/2014 vahvistettujen velvollisuuksien täyttämiseksi.
39 artikla 3.

Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että seuraavilta yleisen edun kannalta merkittäviltä yhteisöiltä ei vaadita tarkastusvaliokunnan perustamista:

a) 

yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö, joka ovat direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 10 alakohdassa tarkoitettu tytäryritys, jos tämä yhteisö noudattaa konsernitasolla tämän artiklan 1, 2 ja 5 kohdan, asetuksen (EU) N:o 537/2014 11 artiklan 1 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan ja 16 artiklan 5 kohdan vaatimuksia;

b) 

yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ( 10 ) 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä yrityksiä (yhteissijoitusyrityksiä) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU ( 11 ) 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa määriteltyjä vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja;

c) 

yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, joiden ainoana tarkoituksena on laskea liikkeelle komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 ( 12 ) 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä omaisuusvakuudellisia arvopapereita;

d) 

direktiivin 2013/36/EU 3 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitetut luottolaitokset, joiden osakkeita ei ole otettu kaupankäynnin kohteeksi minkään jäsenvaltion säännellyillä markkinoilla direktiivin 2004/39/EY 4 artiklan 1 kohdan 14 alakohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja jotka ovat jatkuvasti tai toistuvasti laskeneet liikkeelle ainoastaan säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettuja velkapapereita, edellyttäen että kaikkien tällaisten velkapapereiden yhteenlaskettu nimellisarvo on alle 100 000 000 euroa ja että kyseiset luottolaitokset eivät ole julkaisseet direktiivin 2003/71/EY mukaista esitettä.

Edellä c alakohdassa tarkoitettujen yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen on julkistettava syyt, joiden perusteella ne eivät katso tarvitsevansa tarkastusvaliokuntaa tai tarkastusvaliokunnan tehtäviä hoitavaa hallinto- tai valvontaelintä.
39 artikla 4.
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vaatia tai sallia, että yleisen edun kannalta merkittävällä yhteisöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa edellyttäen, että sillä on tarkastusvaliokunnan tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitava elin tai elimiä, joka tai jotka on perustettu ja joka toimii tai jotka toimivat sen jäsenvaltion voimassa olevien säännösten mukaisesti, jossa tarkastettava yhteisö on rekisteröity. Tällöin kyseisen yhteisön on ilmoitettava, mikä elin vastaa näistä tehtävistä ja millainen sen kokoonpano on.
Article 39 4a.
Member States may allow the functions assigned to the audit committee relating to sustainability reporting and relating to the assurance of sustainability reporting to be performed by the administrative or supervisory body as a whole or by a dedicated body established by the administrative or supervisory body.
39 artikla 5.
Jos kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat tarkastettavan yhteisön hallinto- tai valvontaelimen jäseniä, jäsenvaltio voi säätää, että 1 kohdan neljännessä alakohdassa säädetyt riippumattomuusvaatimukset eivät koske tarkastusvaliokuntaa.
39 artikla 6.

Tämän rajoittamatta hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten tai tarkastettavan yhteisön yhtiökokouksessa nimettyjen muiden jäsenten vastuuta, tarkastusvaliokunnan on muun muassa

▼M4

a) 

tiedotettava tarkastettavan yhteisön hallinto- tai valvontaelimelle lakisääteisen tilintarkastuksen tuloksista ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin varmentamisen tuloksista sekä selitettävä, miten lakisääteinen tilintarkastus edisti taloudellisen raportoinnin luotettavuutta, miten kestävyysraportoinnin varmentaminen edisti kestävyysraportoinnin luotettavuutta ja mikä oli tarkastusvaliokunnan rooli tässä prosessissa;

b) 

seurattava taloudellisen raportoinnin ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin prosessia, myös direktiivin 2013/34/EU 29 d artiklassa tarkoitetun sähköisen raportoinnin prosessia ja prosessia, jonka yritys toteuttaa mainitun direktiivin 29 b artiklan nojalla hyväksyttyjen kestävyysraportointistandardien mukaisesti raportoitujen tietojen tunnistamiseksi, ja annettava suosituksia tai ehdotuksia niiden luotettavuuden varmistamiseksi;

c) 

seurattava riippumattomuudestaan tinkimättä yrityksen sisäisen laadunvalvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien sekä sen mahdollisen sisäisen tarkastustoimen tehokkuutta yrityksen taloudellisen raportoinnin ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin, myös direktiivin 2013/34/EU 29 d artiklassa tarkoitetun sähköisen raportoinnin prosessin, kannalta;

d) 

seurattava tilinpäätösten ja konsernitilinpäätösten lakisääteistä tilintarkastusta ja tapauksen mukaan kestävyysraportoinnin ja konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista ja erityisesti niiden suorittamista ottaen huomioon toimivaltaisen viranomaisen asetuksen (EU) N:o 537/2014 26 artiklan 6 kohdan mukaisesti tekemät havainnot ja päätelmät;

e) 

arvioitava ja seurattava tämän direktiivin 22, 22 a, 22 b, 24 a, 24 b, 25 b, 25 c ja 25 d artiklan sekä asetuksen (EU) N:o 537/2014 6 artiklan mukaista lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen riippumattomuutta ja erityisesti sitä, onko muiden kuin tilintarkastuspalvelujen tarjoaminen tarkastettavalle yhteisölle hyväksyttävää mainitun asetuksen 5 artiklan mukaisesti;

▼M3

f) 

vastattava lakisääteisten tilintarkastajien tai tilintarkastusyhteisöjen valintamenettelystä ja suositeltava valittavia tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan mukaisesti paitsi silloin, kun sovelletaan asetuksen (EU) N:o 537/2014 16 artiklan 8 kohtaa.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit