30 artikla Soveltuvuuden ja asianmukaisuuden arviointi sekä tietojen antaminen asiakkaille

Vakuutusedustajan tai -yrityksen on vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta neuvontaa tarjotessaan hankittava myös tarvittavat tiedot asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan tietämyksestä ja kokemuksesta tiettyyn tuotteeseen tai palveluun liittyvästä sijoitusalasta, tämän henkilön taloudellisesta tilanteesta, mukaan lukien hänen tappionsietokykynsä, sekä tämän henkilön sijoitustavoitteista, mukaan lukien hänen riskinsietokykynsä, jotta vakuutusedustaja tai -yritys voi suositella asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita, jotka soveltuvat hänelle ja erityisesti ovat hänen riskinsieto- ja tappionkestokykynsä mukaiset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 1 kohdan soveltamista.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun vakuutusedustaja tai -yritys tarjoaa sijoitusneuvontaa ja suosittelee 24 artiklan mukaisesti niputettujen palvelujen tai tuotteiden pakettia, koko niputettu paketti on soveltuva.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että harjoittaessaan muuta kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vakuutusten tarjoamista sellaisen myynnin yhteydessä, jossa ei anneta neuvontaa, vakuutusedustaja tai -yritys pyytää asiakasta tai potentiaalista asiakasta antamaan tietoja tietämyksestään ja kokemuksestaan tiettyyn tarjottuun tai pyydettyyn tuotteeseen tai palveluun liittyvästä sijoitusalasta voidakseen arvioida, onko suunniteltu vakuutuspalvelu tai -tuote asianmukainen asiakkaalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 1 kohdan soveltamista. Kun suunnitellaan 24 artiklan mukaisesti niputettujen palvelujen tai tuotteiden pakettia, arvioinnissa on otettava huomioon, onko koko niputettu paketti asianmukainen.

Jos vakuutusedustaja tai -yritys katsoo ensimmäisen alakohdan mukaisesti saadun tiedon pohjalta, että tuote ei sovellu asiakkaalle tai potentiaaliselle asiakkaalle, sen on varoitettava asiakasta tai potentiaalista asiakasta tästä asiasta. Varoitus voidaan esittää vakiomuotoisena.

Jos asiakkaat tai potentiaaliset asiakkaat eivät anna ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja tai antavat riittämättömät tiedot tietämyksestään ja kokemuksestaan, vakuutusedustajan tai -yrityksen on varoitettava heitä siitä, ettei sillä ole mahdollisuutta määrittää, onko suunniteltu tuote asianmukainen asiakkaille. Varoitus voidaan esittää vakiomuotoisena.

Rajoittamatta 20 artiklan 1 kohdan soveltamista jäsenvaltiot voivat poiketa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista ja sallia vakuutusedustajien ja -yritysten harjoittaa vakuutusten tarjoamista alueellaan ilman, että niiden tarvitsee hankkia tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja tai tehdä siinä tarkoitettua määrittelyä, kun vakuutusmuotoisista sijoitustuotteista ei anneta neuvontaa ja edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

Kaikkien vakuutusedustajien tai -yritysten, mukaan lukien palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden perusteella toimivat vakuutusedustajat tai -yritykset, on tehdessään vakuutussopimuksia sellaisten asiakkaidensa kanssa, joiden vakinainen asuinpaikka tai toimipaikka on jäsenvaltiossa, joka ei sovella tässä kohdassa tarkoitettua poikkeusta, noudatettava kyseisessä jäsenvaltiossa sovellettavia säännöksiä.

Vakuutusedustajan tai -yrityksen on luotava arkisto, joka sisältää vakuutusedustajan tai -yrityksen ja asiakkaan välillä sovitun asiakirjan tai sovitut asiakirjat, jossa tai joissa määritetään osapuolten oikeudet ja velvoitteet sekä muut vakuutusedustajan tai -yrityksen asiakkaalle tarjoamien palvelujen ehdot. Sopimuspuolten oikeudet ja velvoitteet voidaan sisällyttää viitteinä muihin asiakirjoihin tai oikeudellisesti sitoviin teksteihin.

Vakuutusedustajan tai -yrityksen on toimitettava asiakkaalle pysyvällä välineellä riittävät selvitykset tarjotusta palvelusta. Näihin selvityksiin on sisällytettävä säännölliset ilmoitukset asiakkaille ottaen huomioon kyseisten vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden tyyppi ja monimutkaisuus ja asiakkaalle tarjottavan palvelun luonne, ja niihin on sisällytettävä soveltuvin osin tiedot asiakkaan lukuun suoritettujen liiketoimien ja palvelujen kustannuksista.

Vakuutusmuotoisesta sijoitustuotteesta neuvontaa antaessaan vakuutusedustajan tai -yrityksen on ennen sopimuksen tekemistä annettava asiakkaalle pysyvällä välineellä soveltuvuutta koskeva lausunto, josta käy ilmi annettu neuvonta ja se, miten annettu neuvonta vastaa asiakkaan mieltymyksiä, tavoitteita ja muita ominaisuuksia. Tällöin sovelletaan 23 artiklan 1–4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

Kun sopimus tehdään käyttäen etäviestintä, joka estää soveltuvuutta koskevan lausunnon toimittamisen etukäteen, vakuutusedustaja tai -yritys voi toimittaa soveltuvuutta koskevan lausunnon pysyvällä välineellä heti sen jälkeen, kun sopimuksesta on tullut asiakasta sitova, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

Kun vakuutusedustaja tai -yritys on ilmoittanut asiakkaalle, että se aikoo arvioida soveltuvuutta säännöllisesti, säännöllisesti annettavan selvityksen on sisällettävä ajan tasalle saatettu lausunto siitä, miten vakuutusmuotoinen sijoitustuote vastaa asiakkaan mieltymyksiä, tavoitteita ja muita ominaisuuksia.

Siirretään komissiolle valta antaa 38 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään tarkemmin, miten vakuutusedustajien ja -yritysten on noudatettava tässä artiklassa vahvistettuja periaatteita harjoittaessaan vakuutusten tarjontaa asiakkaidensa kanssa, mukaan lukien niiden tietojen osalta, jotka on saatava arvioitaessa vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden soveltuvuutta tai asianmukaisuutta asiakkaille, yksinkertaisten vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden arviointiperusteiden osalta tämän artiklan 3 kohdan a alakohdan ii alakohtaa sovellettaessa sekä palvelujen tarjoamista asiakkaille koskevien arkistojen ja sopimusten sekä asiakkaille tarjotuista palveluista säännöllisesti annettavien selvitysten sisällön ja muodon osalta. Näissä delegoiduissa säädöksissä on otettava huomioon

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen laatii viimeistään 23 päivänä elokuuta 2017 ja sen jälkeen saattaa määräajoin ajan tasalle ohjeet sellaisten 3 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden arvioimiseksi, jotka ovat rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan on vaikea ymmärtää niihin liittyviä riskejä.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi laatia ja sen jälkeen saattaa määräajoin ajan tasalle ohjeet sellaisten vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden arvioinnista, jotka luokitellaan yksinkertaisiksi 3 kohdan a alakohdan ii alakohtaa sovellettaessa, ottaen huomioon 6 kohdan nojalla annetut delegoidut säädökset.