20 artikla 2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa haettaessa kansallisen oikeusviranomaisen on varmistettava, että rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkotoimenpiteet eivät ole tarkastuksen aiheeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Varmistaessaan pakkotoimenpiteiden oikeasuhteisuutta kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää rahanpesuntorjuntaviranomaiselta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti siitä, millä perusteella rahanpesuntorjuntaviranomainen epäilee 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säädösten rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja pakkotoimenpiteiden kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei voi kuitenkaan käsitellä uudelleen tarkastuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitetaan rahanpesuntorjuntaviranomaisen asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Rahanpesuntorjuntaviranomaisen päätöksen laillisuutta valvoo ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin.