11 artikla Ryhmien kriisinratkaisusuunnitelmia koskevat vaatimukset ja menettely

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että perimmäiset emoyritykset toimittavat 12 artiklan nojalla mahdollisesti edellytettävät tiedot ryhmätason kriisinratkaisuviranomaiselle. Kyseiset tiedot on toimitettava perimmäisestä emoyrityksestä ja kustakin ryhmään kuuluvasta yhteisöstä siinä laajuudessa kuin se on niiden osalta tarpeen, myös 1 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetuista yhteisöistä.

Edellyttäen, että tässä direktiivissä säädettyjä salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia sovelletaan, ryhmätason kriisinratkaisuviranomaisen on välitettävä tämän kohdan mukaisesti toimitetut merkitykselliset tiedot

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmätason kriisinratkaisuviranomaiset laativat ryhmien kriisinratkaisusuunnitelmat ja ylläpitävät niitä kriisinratkaisukollegioissa yhdessä 1 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen kriisinratkaisuviranomaisten kanssa ja kuultuaan asianomaisia valvontaviranomaisia, jotka ovat direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusti valvontaviranomaisten kollegion jäseniä tai osallistuvat siihen. Ryhmätason kriisinratkaisuviranomaiset voivat oman harkintansa mukaan ottaa ryhmän kriisinratkaisusuunnitelman laadintaan ja ylläpitämiseen mukaan kolmansien maiden kriisinratkaisuviranomaisia, joiden lainkäyttöalueilla ryhmä on perustanut tytäryrityksenä toimivia vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksiä, vakuutushallintayhtiöitä tai direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan 8 kohdan nojalla määriteltyjä merkittäviä sivukonttoreita, edellyttäen, että nämä noudattavat tämän direktiivin 80 artiklassa säädettyjä salassapitovelvollisuutta koskevia vaatimuksia.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmien kriisinratkaisusuunnitelmat tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään ainakin joka toinen vuosi ja joka tapauksessa

4.   Ryhmän kriisinratkaisusuunnitelma on hyväksyttävä 17 artiklassa tarkoitetulla yhteisellä päätöksellä, jonka tekevät ryhmätason kriisinratkaisuviranomainen ja tytäryrityksenä toimivien vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten sekä 1 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kriisinratkaisuviranomaiset.