86 artikla Likviditeettiriski

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitosten käytössä on tehokkaat strategiat, toimintatavat, menettelyt ja järjestelmät, joilla tunnistetaan, mitataan, hallitaan ja valvotaan likviditeettiriskiä tarkoituksenmukaisten ajanjaksojen ajan, myös päivänsisäisesti, sen varmistamiseksi, että laitokset säilyttävät riittäväntasoiset likviditeettipuskurit. Nämä strategiat, toimintatavat, menettelyt ja järjestelmät on laadittava kulloistenkin liiketoiminta-alueiden, valuuttojen, sivuliikkeiden ja oikeushenkilöiden mukaan, ja niihin on sisällyttävä riittävät likviditeettikustannusten, -etujen ja -riskien kohdentamismenetelmät.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen strategioiden, toimintatapojen, menettelyjen ja järjestelmien on oltava oikeassa suhteessa laitosten monimuotoisuuteen, riskiprofiiliin ja toiminnan laajuuteen sekä ylimmän hallintoelimen vahvistamaan riskien sietorajaan, ja niissä on otettava huomioon laitoksen merkityksellisyys järjestelmän kannalta jokaisessa jäsenvaltiossa, jossa se harjoittaa liiketoimintaa. Laitosten on tiedotettava riskien sietorajasta kaikille merkityksellisille liiketoiminta-alueille.

Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että laitoksilla, ottaen huomioon niiden toiminnan luonne, laajuus ja monimuotoisuus, on likviditeettiriskiprofiilit, jotka ovat toimivalta ja selkeältä järjestelmältä edellytetyn likviditeettiriskiprofiilin mukaiset eivätkä mene sitä pidemmälle.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset kehittävät menetelmät rahoitusasemiensa tunnistamiseksi, mittaamiseksi, hallitsemiseksi ja valvomiseksi. Näihin menetelmiin on kuuluttava omaisuuserien kulloisetkin olennaiset sisäiset ja niistä tulevaisuudessa syntyvät kassavirrat, velat, taseen ulkopuoliset erät, myös ehdolliset velat, sekä maineeseen liittyvän riskin mahdollinen vaikutus.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset erottelevat toisistaan pantatun ja kiinnittämättömän omaisuuden, joka on käytettävissä koko ajan, erityisesti kriisitilanteissa. Niiden on myös huolehdittava siitä, että laitokset ottavat huomioon sen, missä oikeushenkilössä omaisuuserät sijaitsevat, ja maan, jossa omaisuuserät on lainmukaisesti kirjattu joko rekisteriin tai tilille, sekä niiden hyväksyttävyyden, ja niiden on valvottava, miten omaisuuserät voidaan ottaa käyttöön oikea-aikaisesti.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset myös ottavat huomioon oikeudelliset sekä sääntely- ja toimintarajoitukset, jotka koskevat likvidien varojen ja kiinnittämättömän omaisuuden mahdollisia siirtoja yksikköjen välillä sekä Euroopan talousalueella että sen ulkopuolella.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset harkitsevat erilaisia maksuvalmiusriskin vähentämiskeinoja, myös raja-arvojärjestelmää ja maksuvalmiuspuskureita, selvitäkseen erilaisista stressitilanteista, sekä arvioitava sitä, onko rahoitusrakenne riittävän monipuolinen ja millaisia rahoituslähteitä käytetään. Näitä järjestelmiä on tarkasteltava säännöllisesti.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset harkitsevat maksuvalmiusasemia ja riskiä vähentäviä tekijöitä koskevia vaihtoehtoisia skenaarioita ja tarkastelevat oletuksia, joiden pohjalta tehdään rahoitusasemaa koskevia päätöksiä, vähintään vuosittain. Vaihtoehtoisissa skenaarioissa on tätä varten keskityttävä erityisesti – myös arvopaperistamista varten perustettujen erillisyhtiöiden (SSPE) tai muiden erillisyhtiöiden osalta, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) N:o 575/2013 – taseen ulkopuolisiin eriin ja muihin ehdollisiin velkoihin, joiden suhteen laitos toimii järjestäjänä tai tarjoaa olennaista maksuvalmiustukea.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset ottavat huomioon laitos- ja markkinakohtaisten sekä yhdistettyjen vaihtoehtoisten skenaarioiden potentiaaliset vaikutukset. Huomioon on otettava erilaiset ajanjaksot ja stressitilanteiden erilainen aste.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset mukauttavat strategioitaan, sisäisiä menettelytapojaan ja likviditeettiriskin rajoja sekä laativat tehokkaat varautumissuunnitelmat ottaen huomioon 8 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten skenaarioiden tulokset.

Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitoksilla on käytössä maksuvalmiuden palauttamista koskevat suunnitelmat, joissa esitetään – myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden sivuliikkeiden osalta – riittävät strategiat ja asianmukaiset täytäntöönpanotoimenpiteet mahdollisista maksuvalmiusvaikeuksista selviämiseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava siitä, että laitokset testaavat näitä suunnitelmia vähintään vuosittain, että ne saatetaan ajan tasalle 8 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten skenaarioiden tulosten perusteella ja esitetään toimivalle johdolle, jonka on ne hyväksyttävä, jotta sisäisiä toimintapolitiikkoja ja prosesseja voidaan mukauttaa vastaavasti. Laitosten on toteutettava tarvittavat operatiiviset toimet ennakolta sen varmistamiseksi, että maksuvalmiuden palauttamista koskevat suunnitelmat voidaan panna täytäntöön välittömästi. Tällaisiin operatiivisiin toimiin on sisällyttävä keskuspankkirahoitusta varten tarvittavien vakuuksien välittömästä käytettävyydestä huolehtiminen. Tämä tarkoittaa, että vakuus pidetään toisen jäsenvaltion valuuttana tarvittaessa, tai sen kolmannen maan valuuttana, jossa laitoksella on vastuita, ja jos se on operatiivisesti välttämätöntä, sen vastaanottavan jäsenvaltion tai kolmannen maan alueella, jonka valuutan määräisestä vastuusta on kyse.