+2 artikla Soveltamisala
---+2 artikla 1.
---+2 artikla 2.
---+2 artikla 3.
---+2 artikla 4.
---+2 artikla 5.
---+2 artikla 6.
---+2 artikla 7.
---+2 artikla 8.

2 artikla Soveltamisala

1. Yleiskatsaus

,
2 artikla 1.
Tätä direktiiviä sovelletaan luottosopimuksiin.
2 artikla 2.

Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin:

a) 

luottosopimukset, joiden vakuutena on kiinnitys kiinteään omaisuuteen tai jäsenvaltiossa yleisesti käytetty muu vastaava vakuus, joka kohdistuu kiinteään omaisuuteen, tai kiinteään omaisuuteen liittyvä oikeus;

b) 

luottosopimukset, joiden tarkoituksena on maa-alueen tai olemassa olevan tai suunnitellun rakennuksen, mukaan lukien elinkeino-, liike- tai ammattitoiminnassa käytetyt liiketilat, omistusoikeuksien hankkiminen tai säilyttäminen;

c) 

luottosopimukset, joissa luoton kokonaismäärä on yli 100 000  euroa;

d) 

luottosopimukset, joilla työnantajat myöntävät työntekijöilleen sivutoimisesti luottoa joko korotta tai todellisella vuosikorolla, joka alittaa markkinoilla vallitsevan korkotason ja jota ei tarjota suurelle yleisölle;

e) 

luottosopimukset, jotka tehdään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU ( 1 ) 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjen sijoituspalveluyritysten tai asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyjen luottolaitosten kanssa ja joiden tarkoituksena on, että sijoittaja voi suorittaa liiketoimen yhdellä tai useammalla direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevassa C osassa luetellulla rahoitusvälineellä, silloin kun luoton myöntävä sijoituspalveluyritys tai luottolaitos on osallisena kyseisessä liiketoimessa;

f) 

luottosopimukset, jotka ovat seuraus tuomioistuimessa tai muun lakisääteisen viranomaisen luona tehdystä sovintoratkaisusta;

g) 

vuokra- tai leasingsopimukset, jos tällaisessa sopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa ei ole määräystä velvoitteesta tai optiosta lunastaa sopimuksen kohdetta;

h) 

maksunlykkäykset, joiden nojalla

i) 

tavaroiden toimittaja tai palvelujen suorittaja, ilman luottoa tarjoavaa kolmatta osapuolta, antaa kuluttajalle aikaa maksaa kyseisen tavaroiden toimittajan tai palvelujen suorittajan toimittamista tavaroista tai sen suorittamista palveluista;

ii) 

ostohinta on maksettava ilman korkoa ja muita maksuja ja siitä veloitetaan ainoastaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksuviivästysten vuoksi kuluttajan maksettavaksi tulevia rajoitettuja maksuja; ja

iii) 

maksu on suoritettava kokonaan 50 päivän kuluessa tavaran toimittamisesta tai palvelun suorittamisesta.

Jos on kyse sellaisten tavaroiden toimittajien tai palvelujen suorittajien tarjoamista maksunlykkäyksistä, jotka eivät ole suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä mikroyrityksiä tai pieniä tai keskisuuria yrityksiä, silloin kun tällaiset toimittajat tai suorittajat tarjoavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 ( 2 ) 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoyhteiskunnan palveluja, jotka muodostuvat kuluttajien kanssa tehtyjen, tavaroiden myyntiä tai palvelujen suorittamista koskevien, direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettujen etäsopimusten tekemisestä, tätä kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jättämistä sovelletaan vain, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

i) 

kolmas osapuoli ei tarjoa eikä osta luottoa;

ii) 

maksu on suoritettava kokonaisuudessaan 14 päivän kuluessa tavaroiden toimittamisesta tai palvelujen suorittamisesta; ja

iii) 

ostohinta on maksettava ilman korkoa ja muita maksuja ja siitä veloitetaan ainoastaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti maksuviivästysten vuoksi kuluttajan maksettavaksi tulevia rajoitettuja maksuja;

i) 

luottosopimukset, jotka koskevat maksutonta olemassa olevan velan maksamisen lykkäystä;

j) 

luottosopimukset, joissa kuluttajan on vakuutena annettava luotonantajan haltuun jokin tavara ja kuluttajan vastuu rajoitetaan tarkasti kyseiseen vakuutena annettuun tavaraan;

k) 

luottosopimukset, jotka koskevat lainoja, joita jonkin säännöksen nojalla myönnetään rajatulle yleisölle yleishyödyllisessä tarkoituksessa markkinoilla vallitsevaa lainakorkoa alemmalla korolla tai korotta taikka muilla ehdoin, jotka ovat markkinoilla vallitsevia ehtoja edullisemmat kuluttajan kannalta;

l) 

luottosopimukset, jotka ovat olemassa 20 päivänä marraskuuta 2026; 23 ja 24 artiklaa, 25 artiklan 1 kohdan toista virkettä, 25 artiklan 2 kohtaa sekä 28 ja 39 artiklaa sovelletaan kuitenkin kaikkiin toistaiseksi voimassa oleviin luottosopimuksiin, jotka ovat olemassa 20 päivänä marraskuuta 2026.
2 artikla 3.
Sen estämättä, mitä 2 kohdan c alakohdassa säädetään, tätä direktiiviä sovelletaan sellaisiin luottosopimuksiin, joiden luoton kokonaismäärä on yli 100 000  euroa, joiden vakuutena ei ole kiinnitys kiinteään omaisuuteen tai jäsenvaltiossa yleisesti käytetty muu vastaava vakuus, joka kohdistuu kiinteään omaisuuteen, tai kiinteään omaisuuteen liittyvä oikeus ja joiden tarkoituksena on kiinteän asunto-omaisuuden kunnostaminen luotolla.
2 artikla 4.

Luottosopimuksiin, joissa luotto myönnetään tili- tai luottorajan ylitysmahdollisuutena, sovelletaan ainoastaan seuraavia artikloja:

a) 

1, 2, 3, 17, 19, 25, 31, 35, 36 ja 39–50 artikla; ja

b) 

18 artikla, jolleivät jäsenvaltiot muuta päätä.
2 artikla 5.

Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle maksuaikakortin muodossa olevat luottosopimukset,

a) 

jotka ovat luotto- tai maksulaitoksen tarjoamia;

b) 

joiden ehtojen mukaan luotto on maksettava takaisin 40 päivän kuluessa; ja

c) 

jotka ovat korottomia ja joista veloitetaan vain rajoitettuja maksupalvelun tarjoamiseen liittyviä maksuja.
2 artikla 6.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että ainoastaan 1, 2, 3, 7, 8, 11, 19 ja 20 artiklaa, 21 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a–h ja l alakohtaa, 21 artiklan 3 kohtaa, 23 ja 25 artiklaa sekä 28–50 artiklaa sovelletaan luottosopimuksiin, jotka tekee organisaatio, jonka jäseniä voivat olla vain tietyssä paikassa asuvat tai työskentelevät henkilöt, tietyn työnantajan palveluksessa tai sen palveluksesta eläkkeellä olevat työntekijät taikka henkilöt, jotka täyttävät kansallisessa lainsäädännössä asetetut edellytykset, joiden mukaan jäsenten välillä katsotaan olevan yhdysside, ja joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a) 

se on perustettu jäsentensä keskinäiseksi hyödyksi;

b) 

se ei tuota voittoa muille kuin jäsenilleen;

c) 

se täyttää kansallisessa lainsäädännössä vaaditun sosiaalisen tarkoituksen;

d) 

se ottaa vastaan ja hoitaa ainoastaan jäsentensä säästöjä ja tarjoaa luotonsaantimahdollisuuksia ainoastaan jäsenilleen;

e) 

se tarjoaa luottoja, joiden todellinen vuosikorko on tavanomaista markkinoilla vallitsevaa korkoa alhaisempi tai joiden todelliselle vuosikorolle on kansallisessa lainsäädännössä asetettu yläraja.

Jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta tätä direktiiviä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun organisaation tekemiin luottosopimuksiin, jos kaikkien sen tekemien voimassa olevien luottosopimusten kokonaisarvo on vähäpätöinen suhteessa kaikkien siinä jäsenvaltiossa, jossa organisaatio sijaitsee, voimassa olevien luottosopimusten kokonaisarvoon ja jos kaikkien tällaisten organisaatioiden kyseisessä jäsenvaltiossa tekemien kaikkien voimassa olevien luottosopimusten kokonaisarvo on alle 1 prosentti kaikkien kyseisessä jäsenvaltiossa tehtyjen voimassa olevien luottosopimusten kokonaisarvosta.

Jäsenvaltioiden on vuosittain tarkasteltava uudelleen, täyttyvätkö tällaisen toisessa alakohdassa tarkoitetun vapautuksen soveltamisen edellytykset edelleen, ja toteutettava tarvittavat toimet vapautuksen peruuttamiseksi, jos ne katsovat, etteivät edellytykset enää täyty.
2 artikla 7.

►C1  Jäsenvaltiot voivat säätää, että vain 1, 2, 3, 7, 8, 11, 19 ja 20 artiklaa, 21 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a–h, l ja s alakohtaa, 21 artiklan 3 kohtaa, ◄ 23, 25, 28–38 ja 40–50 artiklaa sovelletaan luotonantajan ja kuluttajan välisiin luottosopimuksiin maksujen lykkäämisen tai takaisinmaksun menetelmien osalta, kun kuluttaja ei ole noudattanut tai ei todennäköisesti noudata alkuperäistä luottosopimusta, ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

järjestelyn avulla vältetään todennäköisesti kuluttajan sopimuksen noudattamatta jättämistä koskeva tuomioistuinmenettely;

b) 

ehdot eivät kuluttajan suostuessa järjestelyyn muuttuisi kuluttajan kannalta epäedullisemmiksi kuin ne, joista on määrätty alkuperäisessä luottosopimuksessa.
2 artikla 8.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että 8 artiklan 3 kohdan d, e ja f alakohtaa, 10 artiklan 5 kohtaa, 11 artiklan 4 kohtaa ja 21 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta yhteen tai useampaan seuraavista luottosopimuksista:

a) 

luottosopimukset, joiden mukaisen luoton kokonaismäärä on alle 200 euroa;

b) 

luottosopimukset, joiden mukaan luotto myönnetään ilman korkoa ja muita maksuja;

c) 

luottosopimukset, joiden nojalla luotto on maksettava takaisin kolmen kuukauden kuluessa ja joissa edellytetään vain vähäisten maksujen suorittamista.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 30.10.2023 00:00:00 -Doknr: CELEX:32023L2225
  • EULAW_FI -

    EULAW_FI