LIITE V

1. Tämä liite sisältää täydentäviä ohjeita tämän asetuksen liitteissä III ja IV olevien taloudellisten tietojen raportointilomakkeiden, jäljempänä ’FINREP’, käyttöä varten. Tämä liite täydentää ohjeita, jotka on sisällytetty viittausten muodossa liitteissä III ja IV oleviin lomakkeisiin.

2. IFRS-standardien kanssa yhdenmukaisia kansallisia tilinpäätösstandardeja, jäljempänä ’yhdenmukaiset kansalliset tilinpäätösnormistot’, käyttävien laitosten on, jollei toisin mainita, sovellettava tässä liitteessä esitettyjä yleisiä ja IFRS:ää koskevia ohjeita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhdenmukaisten kansallisten tilinpäätösnormistojen vaatimusten yhtäpitävyyttä BAD-direktiivin vaatimusten kanssa. Jos laitoksen käyttämät kansallisen tilinpäätösnormiston vaatimukset eivät ole yhdenmukaisia IFRS-standardien kanssa tai jos niitä ei ole vielä yhdenmukaistettu IFRS 9:ssä olevien vaatimusten kanssa, laitoksen on sovellettava tässä liitteessä esitettyjä yleisiä ja BAD-direktiiviä koskevia ohjeita, jollei toisin mainita.

3. Lomakkeissa määritetyt tietoelementit on laadittava asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 77 alakohdassa määritellyn sovellettavan tilinpäätössäännöstön kirjaus-, kuittaus- ja arvostussääntöjen mukaisesti.

4. Laitoksen on toimitettava lomakkeiden tiedot ainoastaan seuraavilta osin:

5. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä käytetään seuraavia lyhenteitä ja ilmaisuja:

6. Liitteissä III ja IV tietoelementin harmaa sävytys tarkoittaa, että kyseistä tietoelementtiä ei edellytetä tai että sitä ei ole mahdollista ilmoittaa. Liitteessä IV viittausten musta sävytys tietyllä rivillä tai tietyssä sarakkeessa tarkoittaa, että näitä viittauksia noudattavien laitosten ei tule ilmoittaa mainittuja tietoelementtejä kyseisen rivin tai sarakkeen kohdalla.

7. Lomakkeet liitteissä III ja IV sisältävät implisiittisiä validointisääntöjä, jotka määritetään lomakkeissa itsessään raportointikäytäntöjen avulla.

8. Sulkumerkit lomakkeen jonkin kohdan otsakkeessa tarkoittavat, että tämä erä on vähennettävä loppusumman laskemiseksi, mutta tämä ei tarkoita sitä, että erä ilmoitettaisiin negatiivisena.

9. Negatiivisena ilmoitettavat erät tunnistetaan tiedonkeruulomakkeissa niiden otsakkeen eteen asetetusta miinusmerkistä ”(-)”, kuten otsakkeessa ”(-) Omat osakkeet”.

10. Liitteissä III ja IV kuvattuihin taloudellisten tietojen raportointilomakkeisiin liittyvässä DPM-tietomallissa (Data Point Model, jäljempänä ’DPM’) jokaisella tietoelementillä (taulukkosolulla) on ”perusmäärittely” (base item), johon liitetään ”kredit/debet”-attribuutti. Näin varmistetaan, että kaikki tietoelementtejä ilmoittavat yhteisöt noudattavat ”merkkikäytäntöä”, ja kutakin tietoelementtiä vastaava ”kredit/debet”-attribuutti pystytään selvittämään.

11. Tämä käytäntö esitetään kaaviona taulukossa 1.

12. Jollei tässä liitteessä toisin mainita, FINREP-lomakkeet laaditaan käyttämällä varovaisuusperiaatteen mukaista konsolidointia vakavaraisuusasetuksen ensimmäisen osan II osaston 2 luvun 2 jakson mukaisesti. Laitosten on käytettävä tytäryritysten, yhteisyritysten ja osakkuusyritysten tietojen ilmoittamiseen samoja menetelmiä kuin varovaisuusperiaatteen mukaisessa konsolidoinnissa:

13. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä ”tilinpäätössalkut” tarkoittavat arvostussääntöjen mukaan yhteenlaskettuja rahoitusinstrumentteja. Näihin kokonaislaskelmiin ei sisällytetä tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehtyjä sijoituksia, vaadittaessa maksettavia saamisia, jotka luokitellaan ”käteisvaroiksi, keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi”, eikä rahoitusinstrumentteja, jotka luokitellaan ”myytävänä oleviksi” ja esitetään kohdissa ”Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät” ja ”Velat, jotka sisältyvät myytävänä oleviksi luokiteltuihin luovutettavien erien ryhmiin”.

14. Kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan laitokset, joiden on sallittua tai pakollista soveltaa määrättyjä IFRS:n mukaisia rahoitusinstrumenttien arvostussääntöjä, toimittavat, sikäli kuin kyseisiä sääntöjä sovelletaan, asianmukaiset IFRS-tilinpäätössalkut. Jos rahoitusinstrumenttien arvostussäännöissä, joita laitosten on BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan sallittua tai pakollista käyttää, viitataan IAS 39:n mukaisiin arvostussääntöihin, laitosten on toimitettava BAD-direktiiviin perustuvat tilinpäätössalkut kaikkien rahoitusinstrumenttiensa osalta siihen saakka, kun niiden soveltamissa arvostussäännöissä viitataan IFRS 9:n mukaisiin arvostussääntöihin.

15. Rahoitusvaroihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia IFRS:ään perustuvia tilinpäätössalkkuja:

16. Rahoitusvaroihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia kansalliseen tilinpäätösnormistoon perustuvia tilinpäätössalkkuja:

17. ”Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin” sisältyvät kaikki rahoitusvarat, jotka luokitellaan asiaa koskevassa BAD-direktiiviin perustuvassa kansallisessa tilinpäätösnormistossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti käytetystä arvostusmenetelmästä riippumatta kaikki johdannaiset, joiden saldo on raportoivalle laitokselle positiivinen ja joita ei ole luokiteltu suojaustarkoituksessa pidettäviksi tämän osan 22 kohdan mukaisesti, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi. Tätä luokittelua sovelletaan myös johdannaisiin, joita BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ei kirjata taseeseen tai joista kirjataan taseeseen vain käyvän arvon muutokset tai joita käytetään tässä liitteessä olevan 2 osan 137 kohdassa määriteltyinä taloudellisina suojauksina.

18. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan rahoitusvarojen osalta ”hankintamenoon perustuviin menetelmiin” sisältyvät sellaiset arvostussäännöt, joiden mukaisesti vieraan pääoman ehtoinen instrumentti arvostetaan hankintamenoon, johon on lisätty kertyneet korot ja josta on vähennetty arvonalentumistappiot.

19. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ”Hankintamenoon perustuvalla menetelmällä arvostettavat johdannaisvaroihin kuulumattomat kaupankäyntivaraston ulkopuoliset rahoitusvarat” sisältää hankintamenoon perustuvalla menetelmällä arvostettavat rahoitusinstrumentit sekä instrumentit, jotka arvostetaan hankinta-arvoon tai markkina-arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi, jäljempänä ’LOCOM-menetelmä’ (lower of cost or market), tapauskohtaisesti (eli maltillisella LOCOM-menetelmällä) huolimatta niiden todellisesta arvosta raportoinnin viitepäivänä. Maltillisella LOCOM-menetelmällä arvostettavat varat ovat varoja, joihin sovelletaan LOCOM-menetelmää vain erityisissä olosuhteissa. Kyseiset olosuhteet, kuten arvon alentuminen, käyvän arvon pitkäaikainen lasku hankintamenoon verrattuna tai johdon aikomusten muuttuminen, vahvistetaan sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä.

20. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ”Muut johdannaisvaroihin kuulumattomat kaupankäyntivaraston ulkopuoliset rahoitusvarat” sisältää rahoitusvarat, joita ei voida luokitella muihin tilinpäätössalkkuihin. Tähän tilinpäätössalkkuun kuuluvat muun muassa rahoitusvarat, jotka arvostetaan hankinta-arvoon tai markkina-arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi, noudattaen jatkuvaa lähestymistapaa (eli tiukkaa LOCOM-menetelmää). Tiukalla LOCOM-menetelmällä arvostettavat varat ovat varoja, jotka sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaan voidaan arvostaa alkuperäisessä ja myöhemmässä arvostuksessa hankinta-arvoon tai markkina-arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi, tai vaihtoehtoisesti alkuperäisessä arvostuksessa hankinta-arvoon ja myöhemmässä arvostuksessa hankinta-arvoon tai markkina-arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi.

21. Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin, joita ei ole konsolidoitu täysin tai suhteellisesti sääntelyllisen konsolidoinnin laajuudessa, ilmoitetaan niiden arvostusmenetelmästä riippumatta rivillä ”Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin”, paitsi jos ne luokitellaan myytävänä oleviksi IFRS 5:n mukaisesti.

22. ”Johdannaiset – Suojauslaskenta” sisältää IFRS:n mukaan suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, joiden saldo on raportoivalle laitokselle positiivinen. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan luottosalkkuun sisältyvät johdannaiset luokitellaan suojaustarkoituksessa pidettäviksi johdannaisiksi ainoastaan, jos asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan luottosalkun johdannaisille on olemassa erityisiä kirjanpitosääntöjä ja jos johdannaiset vähentävät jotakin muuta positioriskiä luottosalkussa.

23. Rahoitusvelkoihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia IFRS:ään perustuvia tilinpäätössalkkuja:

24. Rahoitusvelkoihin kuuluviin eriin käytetään seuraavia kansalliseen tilinpäätösnormistoon perustuvia tilinpäätössalkkuja:

25. ”Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin” sisältyvät kaikki rahoitusvelat, jotka luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti. Asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti käytetystä arvostusmenetelmästä riippumatta kaikki johdannaiset, joiden saldo on raportoivalle laitokselle negatiivinen ja joita ei ole luokiteltu suojaustarkoituksessa pidettäviksi tämän osan 26 kohdan mukaisesti, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusveloiksi. Tätä luokittelua sovelletaan myös johdannaisiin, joita BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ei kirjata taseeseen tai joista kirjataan taseeseen vain käyvän arvon muutokset tai joita käytetään tässä liitteessä olevan 2 osan 137 kohdassa määriteltyinä taloudellisina suojauksina.

26. ”Johdannaiset – Suojauslaskenta” sisältää IFRS:n mukaisesti suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, joiden saldo on raportoivalle laitokselle negatiivinen. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan luottosalkkuun sisältyvät johdannaiset luokitellaan suojaustarkoituksessa pidettäviksi ainoastaan, jos asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan luottosalkun johdannaisille on olemassa erityisiä kirjanpitosääntöjä ja jos johdannaiset vähentävät jotakin muuta positioriskiä luottosalkussa.

27. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä ”kirjanpitoarvo” tarkoittaa taseessa ilmoitettavaa arvoa. Rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvoon sisällytetään kertynyt korko. Asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan johdannaisten kirjanpitoarvo on joko kansallisen tilinpäätösnormiston mukainen kirjanpitoarvo, mukaan luettuina soveltuvin osin siirtovelat, preemiot ja varaukset, tai nolla, jos johdannaisia ei kirjata taseeseen.

28. Jos rahoitusinstrumenttien siirtyvät erät, mukaan lukien korkokertymä, yli- ja alikurssit tai transaktiomenot, kirjataan asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti, ne ilmoitetaan yhdessä rahoitusinstrumentin kanssa eikä muina varoina tai muina velkoina.

29. ”Käypään arvoon arvostettavien kaupankäyntipositioiden arvonleikkaukset” ilmoitetaan, jos sellaisia sovelletaan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston perusteella. Arvonleikkaukset vähentävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien varojen arvoa ja lisäävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien velkojen arvoa.

30. Rahoitusvarat jaetaan seuraaviin rahoitusinstrumenttien luokkiin: ”Käteinen raha”, ”Johdannaiset”, ”Oman pääoman ehtoiset instrumentit”, ”Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit” ja ”Luotot”.

31. ”Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit” ovat laitoksen hallussa olevia vieraan pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, jotka on laskettu liikkeeseen arvopapereina ja jotka eivät ole EKP:n tasetilastoasetuksen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa määriteltyjä lainoja.

32. ”Luotot” ovat laitoksen hallussa olevia vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, jotka eivät ole arvopapereita. Tähän luokkaan kuuluvat EKP:n tasetilastoasetuksen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa määritellyt ’lainat’ (mukaan lukien vaadittaessa maksettavat talletukset luottolaitoksissa ja keskuspankeissa riippumatta siitä, miten ne luokitellaan sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaan) sekä ennakkomaksut, joita ei voida luokitella EKP:n tasetilastoasetuksen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa määritellyiksi ’lainoiksi’. ”Ennakkomaksuja, jotka eivät ole lainoja” luonnehditaan tarkemmin tässä liitteessä olevan 2 osan 85 kohdan g alakohdassa.

33. FINREPissä ”Vieraan pääoman ehtoisiin instrumentteihin” kuuluvat ”Luotot” ja ”Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit”.

34. Vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien bruttomääräinen kirjanpitoarvo tarkoittaa seuraavaa:

35. Rahoitusvelat jaetaan seuraaviin rahoitusinstrumenttien luokkiin: ”Johdannaiset”, ”Lyhyeksimyynnit”, ”Talletukset”, ”Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit” ja ”Muut rahoitusvelat”.

36. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä ”talletuksilla” tarkoitetaan EKP:n tasetilastoasetuksen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa määriteltyjä talletuksia.

37. ”Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit” ovat laitoksen arvopapereina liikkeeseen laskemia vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, jotka eivät ole EKP:n tasetilastoasetuksen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa määriteltyjä talletuksia.

38. ”Muihin rahoitusvelkoihin” sisältyvät kaikki rahoitusvelat, jotka eivät ole johdannaisia, lyhyeksimyyntejä, talletuksia eivätkä liikkeeseen laskettuja vieraan pääoman ehtoisia arvopapereita.

39. IFRS:n mukaan ”Muut rahoitusvelat” sisältää annetut takaukset, jos ne arvostetaan joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti (IFRS 9.4.2.1(a)) tai alun perin kirjattuun määrään, josta on vähennetty kertyneet jaksotukset (IFRS 9.4.2.1(c)(ii)). Annetut luottositoumukset ilmoitetaan ”Muina rahoitusvelkoina”, kun ne on luokiteltu nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi (IFRS 9.4.2.1(a)) tai kun ne ovat sitoumuksia lainan antamiseen markkinakorkoa alemmalla korolla (IFRS 9.2.3(c), IFRS 9.4.2.1(d)).

40. Jos annetut luottositoumukset, takaukset ja muut sitoumukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kaikki käyvän arvon muutokset, luottoriskistä johtuvat muutokset mukaan luettuina, ilmoitetaan ”Muina rahoitusvelkoina” eikä ”Annettuja sitoumuksia ja takauksia” koskevina varauksina.

41. ”Muihin rahoitusvelkoihin” kuuluvat myös maksettavat osingot, suspense-eristä ja maksujenvälityseristä aiheutuvat velat sekä arvopaperikauppojen tai valuuttakauppojen tulevista tilityksistä aiheutuvat velat, jos kaupoista aiheutuvat velat kirjataan ennen maksupäivää.

42. Silloin, kun edellytetään erittelyä vastapuolen mukaan, on käytettävä seuraavia vastapuolialoja:

43. Vastapuolten jakaminen aloihin perustuu yksinomaan välittömän vastapuolen luonteeseen. Useammasta vastapuolesta yhteisesti aiheutuvien vastuiden luokittelu tapahtuu sen vastapuolen luonteen perusteella, jonka rooli oli tärkein tai ratkaiseva laitoksen tehdessä päätöksen vastuun antamisesta. Myös muissa luokitteluissa yhteisten vastuiden jako vastapuolialan, kotipaikan ja NACE-koodien mukaan määräytyy tärkeimmän tai ratkaisevan vastapuolen luonteen perusteella.

44. Jäljempänä luetelluissa liiketoimissa on seuraavat välittömät vastapuolet:

1. ”Käteinen raha” sisältää hallussa olevat kansalliset ja ulkomaiset liikkeessä olevat setelit ja kolikot, joita käytetään yleisesti maksujen maksamiseen.

2. ”Keskuspankkitalletukset” sisältää ”luotot”, jotka ovat vaadittaessa maksettavia saamisia keskuspankeilta.

3. ”Muut vaadittaessa maksettavat talletukset” sisältää ”luotot”, jotka ovat vaadittaessa maksettavia saamisia luottolaitoksilta.

4. ”Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin” sisältää sijoitukset sellaisiin tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin, joita ei ole konsolidoitu täysin tai suhteellisesti sääntelyllisen konsolidoinnin laajuudessa, paitsi jos ne luokitellaan myytävänä oleviksi IFRS 5:n mukaisesti, riippumatta niiden arvostusmenetelmästä, myös silloin, kun ne voidaan tilinpäätösstandardien mukaisesti sisällyttää rahoitusinstrumenttien muodostamiin eri tilinpäätössalkkuihin. Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoitusten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvo.

5. Varat, jotka eivät ole rahoitusvaroja ja joita ei niiden luonteen takia voida luokitella mihinkään tiettyihin tase-eriin, ilmoitetaan rivillä ”Muut varat”. Muihin varoihin kuuluvat muun muassa kulta, hopea ja muut hyödykkeet, vaikka niitä pidettäisiin kaupankäyntitarkoituksessa.

6. Takaisin ostettujen omien osakkeiden kirjanpitoarvo ilmoitetaan asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ”Muina varoina”, jos asiaa koskevassa kansallisessa tilinpäätösnormistossa sallitaan niiden esittäminen varoina.

7. Kohdalla ”Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät” tarkoitetaan samaa kuin IFRS 5:ssä.

8. Salkun suojaussuhteen tehottomasta osasta johtuvia ehdollisia tappioita koskevat varaukset ilmoitetaan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan rivillä ”Johdannaiset – Suojauslaskenta”, jos tappio on seurausta suojaavan johdannaisen arvostuksesta, tai rivillä ”Suojauskohteiden käyvän arvon muutokset korkoriskin portfoliosuojauksessa”, jos tappio on seurausta suojatun position arvostuksesta. Jos suojaavan johdannaisen ja suojatun position arvostuksesta johtuvia tappioita on mahdotonta erottaa toisistaan, kaikki salkun suojaussuhteen tehottomasta osasta johtuvia ehdollisia tappioita koskevat varaukset ilmoitetaan rivillä ”Johdannaiset – Suojauslaskenta”.

9. Varaukset rivillä ”Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuuspohjaiset velvoitteet” sisältävät etuuspohjaisten nettovelkojen määrän.

10. IFRS:n mukaan varaukset rivillä ”Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet” sisältävät IAS 19.153:ssa lueteltujen pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia koskevien järjestelyjen alijäämien määrän. Lyhytaikaisista työsuhde-etuuksista (IAS 19.11(a)), etuuspohjaisista järjestelyistä (IAS 19.51(a)) ja työsuhteen päättämiseen liittyvistä etuuksista (IAS 19.169(a)) kertyneet maksamatta olevat kulut sisällytetään ”Muihin velkoihin”.

11. IFRS:n mukaan varaukset rivillä ”Annetut sitoumukset ja takaukset” sisältävät kaikkia sitoumuksia ja takauksia koskevat varaukset riippumatta siitä, määräytyykö sitoumusten ja takausten arvon alentuminen IFRS 9:n mukaisesti, tehdäänkö varaukset IAS 37:ää noudattaen tai käsitelläänkö sitoumuksia ja takauksia vakuutussopimuksina IFRS 4:n mukaisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sitoumuksista ja takauksista johtuvia velkoja ei ilmoiteta varauksina, vaikka ne johtuvat luottoriskistä, vaan muina rahoitusvelkoina tässä liitteessä olevan 1 osan 40 kohdan mukaisesti. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan varaukset rivillä ”Annetut sitoumukset ja takaukset” sisältävät kaikkia sitoumuksia ja takauksia koskevat varaukset.

12. ”Vaadittaessa takaisin maksettava osakepääoma” sisältää laitoksen liikkeeseen laskemat pääomainstrumentit, jotka eivät täytä omaan pääomaan luokittelun edellytyksiä. Laitosten on sisällytettävä tähän erään osuuskuntien osakkeet, jotka eivät täytä omaan pääomaan luokittelun edellytyksiä.

13. Velat, jotka eivät ole rahoitusvelkoja ja joita ei niiden luonteen takia voida luokitella mihinkään tiettyihin tase-eriin, ilmoitetaan rivillä ”Muut velat”.

14. ”Velat, jotka sisältyvät myytävänä oleviksi luokiteltuihin luovutettavien erien ryhmiin” tarkoittaa samaa kuin IFRS 5:ssä.

15. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ”Yleisten pankkiriskien rahastot” ovat BAD-direktiivin 38 artiklan mukaisesti luokiteltuja omaisuuseriä. Kirjattaessa ne esitetään joko erikseen velkoina kohdan ”Varaukset” alla tai omana pääomana kohdan ”Muut rahastot” alla asiaa koskevan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti.

16. IFRS:n mukaan oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin, jotka ovat rahoitusinstrumentteja, sisältyvät IAS 32:n soveltamisalaan kuuluvat sopimukset.

17. Asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ”Maksamaton pääoma, joka on vaadittu maksettavaksi” sisältää laitoksen sellaisen liikkeeseen laskeman pääoman kirjanpitoarvon, joka on vaadittu siirrettäväksi merkitsijöille mutta jota ei ole maksettu viitepäivään mennessä. Jos vielä maksamaton pääomankorotus kirjataan osakepääoman korotuksena, maksamaton pääoma, joka on vaadittu maksettavaksi, ilmoitetaan lomakkeen 1.3 rivillä ”Maksamaton pääoma, joka on vaadittu maksettavaksi” ja lomakkeen 1.1 rivillä ”Muut varat”. Asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan maksamatta olevaa pääomaa ei ilmoiteta lomakkeessa 1.3, jos pääoman korotus voidaan kirjata vasta sen jälkeen, kun maksu on saatu osakkailta.

18. ”Yhdistelmäinstrumenttien oman pääoman komponentti” sisältää oman pääoman komponentin laitoksen liikkeeseen laskemista yhdistelmäinstrumenteista (eli rahoitusinstrumenteista, jotka koostuvat sekä vieraan pääoman että oman pääoman komponentista) silloin, kun nämä komponentit on erotettu sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti (näihin instrumentteihin kuuluvat myös sellaiset yhdistelmäinstrumentit, joissa on useita kytkettyjä johdannaisia, joiden arvot riippuvat toisistaan).

19. ”Muut liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit” sisältää oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka ovat rahoitusinstrumentteja mutta joita ei lasketa kohtiin ”Pääoma” ja ”Yhdistelmäinstrumenttien oman pääoman komponentti”.

20. ”Muu oma pääoma” sisältää kaikki oman pääoman ehtoiset instrumentit, jotka eivät ole rahoitusinstrumentteja, mukaan luettuina muun muassa omana pääomana maksettavat osakeperusteiset liiketoimet (IFRS 2.10).

21. ”Käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisissa instrumenteissa, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta” sisältää oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tehtyjen sijoitusten käyvän arvon muutoksista kertyneet voitot ja tappiot, kun raportoiva yhteisö on tehnyt kyseisten sijoitusten osalta peruuttamattoman valinnan, jonka mukaan käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

22. ”Suojauksen tehottomuus muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon suojauksissa” sisältää kertyneen suojauksen tehottomuuden sellaisten käyvän arvon suojausten osalta, joissa suojauskohde on muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettava oman pääoman ehtoinen instrumentti. Tällä rivillä ilmoitettava suojauksen tehottomuus on erotus, joka saadaan vähentämällä toisistaan rivillä ”Käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisissa instrumenteissa, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (suojauskohde)” ilmoitetut oman pääoman ehtoisen instrumentin kertyneet käyvän arvon muutokset ja rivillä ”Käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisissa instrumenteissa, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (suojausinstrumentti)” ilmoitetut suojausjohdannaisen kertyneet käyvän arvon muutokset (IFRS 9.6.5.3 ja IFRS 9.6.5.8).

23. ”Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutokset, jotka johtuvat kyseisten velkojen luottoriskin muutoksista” sisältää muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kertyneet voitot ja tappiot, jotka liittyvät nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi luokiteltujen velkojen omaan luottoriskiin riippumatta siitä, tapahtuuko tällaisiksi luokittelu alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä vai myöhemmin.

24. ”Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaus (tehokas osuus)” sisältää muuntoerorahaston ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten jatkuvien suojausten tehokkaalle osuudelle sekä sellaisiin ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten rauenneiden suojausten tehokkaalle osuudelle, jotka ovat edelleen kirjattuina taseeseen.

25. ”Suojausjohdannaiset. Rahavirran suojausrahasto (tehokas osuus)” sisältää rahavirran suojausrahaston suojausjohdannaisten käyvän arvon muutosten tehokkaalle osuudelle rahavirran suojauksessa, sekä jatkuvien että jo rauenneiden rahavirran suojausten osalta.

26. ”Käyvän arvon muutokset vieraan pääoman ehtoisissa instrumenteissa, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta” sisältää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista kertyneet voitot tai tappiot vähennettynä tappiota koskevalla vähennyserällä, joka arvostetaan raportointipäivänä IFRS 9.5.5:n mukaisesti.

27. ”Suojausinstrumentit (osuudet, joita ei ole määritetty suojauskomponenteiksi)” sisältää kertyneet käyvän arvon muutokset kaikkien seuraavien osalta:

28. IFRS:n mukaan ”Uudelleenarvostusrahastot” sisältää rahastot, jotka ovat syntyneet ensimmäisestä IAS-standardien käyttöönotosta ja joiden sisältöä ei ole vapautettu muuntyyppisiin rahastoihin.

29. ”Muut rahastot” jaetaan ”Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävistä tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoituksista syntyneisiin rahastoihin tai kertyneisiin tappioihin” ja ”Muihin”. ”Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävistä tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoituksista syntyneet rahastot tai kertyneet tappiot” sisältää kertyneet tuotot ja kulut, jotka edellä mainitut pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset ovat vuosien kuluessa synnyttäneet laitoksen tulokseen. ”Muut” sisältää rahastot, joita ei ole erikseen ilmoitettu muilla riveillä, ja siihen voivat kuulua lakisääteiset rahastot ja yhtiön säännöissä edellytetyt rahastot.

30. ”Omat osakkeet” käsittävät kaikki rahoitusinstrumentit, jotka ovat luonteeltaan laitoksen takaisin hankkimia oman pääoman ehtoisia instrumentteja, kun niitä ei ole myyty tai jaksotettu, paitsi jos ne on asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ilmoitettava kohdassa ”Muut varat”.

31. Korkotuotot ja korkokulut, jotka ovat syntyneet käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusinstrumenteista ja kategoriaan ”suojauslaskenta” luokiteltavista suojausjohdannaisista, ilmoitetaan joko erillään muista voitoista ja tappioista kohdissa ”Korkotuotot” ja ”Korkokulut” (”nettohintana”) tai näiden rahoitusinstrumenttiluokkien voittojen ja tappioiden osana (”kokonaishintana”). Netto- tai kokonaishintaan perustuvaa lähestymistapaa on sovellettava johdonmukaisesti kaikkiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusinstrumentteihin sekä kategoriaan ”suojauslaskenta” luokiteltaviin suojausjohdannaisiin.

32. Laitosten on ilmoitettava tilinpäätössalkuittain eriteltyinä seuraavat erät, jotka sisältävät sellaisiin lähipiiriin kuuluviin osapuoliin liittyvät tuotot ja kulut, joita ei ole konsolidoitu täysin tai suhteellisesti sääntelyllisen konsolidoinnin laajuudessa:

33. ”Korkotuotot – Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista” ja ”Korkokulut – Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusveloista” sisältävät nettohintaa käytettäessä erät, jotka liittyvät ”kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien” kategoriaan kuuluviin johdannaisiin, jotka ovat suojausinstrumentteja taloudellisesta näkökulmasta mutta eivät kirjanpidollisesta näkökulmasta, minkä tarkoituksena on ilmentää suojatuista rahoitusinstrumenteista syntyvää todellista korkotuottoa ja -kulua.

34. Nettohintaa käytettäessä ”Korkotuotot – Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista” ja ”Korkokulut – Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusveloista” sisältävät myös ajan kulumiseen suhteutetut palkkiot ja nettomaksut käypään arvoon arvostettavista luottojohdannaisista, joita käytetään tuossa vaiheessa nimenomaisesti käypään arvoon kirjattavaksi luokitellun rahoitusinstrumentin tai sen osan luottoriskin suojaamiseen (IFRS 9.6.7).

35. ”Korkotuotot – Johdannaisista – Suojauslaskenta, korkoriski” ja ”Korkokulut – Johdannaisista – Suojauslaskenta, korkoriski” sisältävät nettohintaa käytettäessä määrät, jotka liittyvät kategoriaan ”suojauslaskenta” luokiteltaviin johdannaisiin, jotka suojaavat korkoriskiltä, mukaan luettuna sellaisista eristä koostuvan ryhmän suojaus, joilla on toisensa kumoavat riskipositiot (nettoposition suojaukset) ja joiden suojattava riski vaikuttaa tuloslaskelman eri riveihin. Nettohintaa käytettäessä kyseiset määrät ilmoitetaan bruttomääräisinä korkotuottoina ja -kuluina, minkä tarkoituksena on ilmentää kyseisistä suojauskohteista syntyvää todellista korkotuottoa ja -kulua. Jos nettohintaa käytettäessä suojauskohteista syntyy korkotuottoa (-kulua), kyseiset määrät ilmoitetaan korkotuottona (-kuluna), vaikka ne olisivat negatiivisia (positiivisia).

36. ”Korkotuotot – Muista varoista” sisältää korkotuotot, joita ei ole sisällytetty muihin kohtiin. Tällaisia ovat esimerkiksi korkotuotot, jotka liittyvät käteisvaroihin, keskuspankkitalletuksiin ja muihin vaadittaessa maksettaviin talletuksiin sekä myytävänä oleviksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin ja luovutettavien erien ryhmiin, ja nettokorkotuotot, jotka ovat syntyneet etuuspohjaisista nettovaroista.

37. IFRS:n mukaan, ja jollei kansallisessa tilinpäätösnormistossa toisin määrätä, efektiiviseltä koroltaan negatiivisten rahoitusvelkojen korot ilmoitetaan korkotuotoissa rivillä ”Velkojen korkotuotoista”. Tällaiset velat ja niiden korot synnyttävät positiivista tuottoa laitokselle.

38. ”Korkokulut – Muista veloista” sisältää korkokulut, joita ei ole sisällytetty muihin kohtiin. Tällaisia ovat esimerkiksi korkokulut, jotka liittyvät velkoihin, jotka sisältyvät myytävänä oleviksi luokiteltuihin luovutettavien erien ryhmiin, kulut, jotka ovat aiheutuneet varausten kirjanpitoarvon lisäyksistä ajan kuluessa, tai nettokorkokulut, jotka ovat syntyneet etuuspohjaisista nettoveloista.

39. IFRS:n mukaan, ja jollei kansallisessa tilinpäätösnormistossa toisin määrätä, efektiiviseltä koroltaan negatiivisten rahoitusvarojen korot ilmoitetaan korkokuluissa rivillä ”Varojen korkokuluista”. Kyseiset varat ja niiden korot synnyttävät negatiivista tuottoa laitokselle.

40. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista oman pääoman ehtoisista instrumenteista saadut osinkotuotot ilmoitetaan joko ”osinkotuottoina” erillään kyseisten instrumenttiluokkien muista voitoista ja tappioista käytettäessä nettohintaa tai kyseisten instrumenttiluokkien voittojen ja tappioiden osana käytettäessä kokonaishintaa.

41. Osinkotuotot oman pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi, sisältävät raportoinnin viitekauden aikana taseesta pois kirjattuihin instrumentteihin liittyvät osingot ja raportoinnin viitekauden lopussa hallussa oleviin instrumentteihin liittyvät osingot.

42. Osinkotuotot tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoituksista sisältävät osingot kyseisistä sijoituksista, kun niitä käsitellään muulla kuin pääomaosuusmenetelmällä.

43. ”Voitot tai (-) tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista, netto” sisältää voitot ja tappiot, jotka ovat aiheutuneet kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltujen rahoitusinstrumenttien uudelleenarvostamisesta ja kirjaamisesta pois taseesta. Tämä kohta sisältää myös voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista luottojohdannaista, joita käytetään sellaisen rahoitusinstrumentin tai sen osan luottoriskin hallintaan, joka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, sekä osinko- ja korkotuotot ja -kulut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista kokonaishintaa käytettäessä.

44. ”Voitot tai tappiot rahoitusvaroista ja -veloista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi” sisältää myös nimenomaisesti käypään arvoon kirjattavaksi luokiteltujen velkojen oman luottoriskin osalta tuloslaskelmaan kirjatun määrän, jos oman luottoriskin muutosten kirjaaminen muihin laajan tuloksen eriin synnyttää kirjanpidollista epäsymmetriaa tai kasvattaa sitä (IFRS 9.5.7.8). Tämä kohta sisältää myös voitot ja tappiot nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi luokitelluista suojauskohteina olevista instrumenteista, kun nimenomaista luokittelua käytetään luottoriskin hallitsemiseksi, sekä korkotuotot ja -kulut rahoitusvaroista ja -veloista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, kokonaishintaa käytettäessä.

45. ”Voitot tai (-) tappiot taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti” ei saa sisältää voittoja oman pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka raportoiva yhteisö on tekemänsä valinnan mukaisesti päättänyt arvostaa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (IFRS 9.5.7.1(b)).

46. Jos liiketoimintamallin muutos johtaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän luokittelun muutokseen niin, että kyseinen erä siirretään eri tilinpäätössalkkuun, luokittelun muutoksesta johtuvat voitot tai tappiot ilmoitetaan seuraavasti sen tilinpäätössalkun asianomaisilla riveillä, johon kyseinen erä on luokittelun muutoksen yhteydessä siirretty:

47. ”Voitot tai (-) tappiot suojauslaskennasta, netto” sisältää suojausinstrumenteista ja suojauskohteista johtuvat voitot ja tappiot, mukaan luettuina voitot ja tappiot sellaisista käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista suojauskohteista, jotka eivät ole oman pääoman ehtoisia instrumentteja, käyvän arvon suojauksessa IFRS 9.6.5.8:n mukaisesti. Se sisältää myös suojausinstrumenttien käyvän arvon muutosten tehottoman osan rahavirran suojauksessa. Rahavirran suojausrahaston tai ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojausten rahaston luokittelun muutokset kirjataan samoille tuloslaskelman riveille, joihin suojauskohteista tulevien rahavirtojen vaikutukset kohdistuvat. ”Voitot tai (-) tappiot suojauslaskennasta, netto” sisältää myös voitot ja tappiot ulkomaisiin yksikköihin tehdyn nettosijoituksen suojauksista. Siihen sisältyvät myös voitot nettopositioiden suojauksista.

48. ”Voitot tai (-) tappiot rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taseesta pois kirjaamisesta” sisältää rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taseesta pois kirjaamisesta aiheutuneet voitot tai tappiot, paitsi jos kyseiset erät luokitellaan myytävänä oleviksi tai tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoituksiksi.

48i. ”Käteissuoritukset kriisinratkaisurahastoihin ja talletussuojajärjestelmiin” sisältää rahoitusosuudet kriisinratkaisurahastoihin ja talletussuojajärjestelmiin, jos ne maksetaan käteisenä. Jos rahoitusosuus suoritetaan maksusitoumuksen muodossa, tämä maksusitoumus sisällytetään kohtaan ”varaukset tai (-) varausten peruutukset”, jos maksusitoumuksesta aiheutuu velka sovellettavan tilinpäätösstandardin mukaisesti.

49. ”Tehdyistä muutoksista johtuvat voitot tai (-) tappiot, netto” sisältää määrät, jotka aiheutuvat siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvien erien bruttomääräiset kirjanpitoarvot oikaistaan vastaamaan uudelleen neuvoteltuja tai muutettuja sopimukseen perustuvia rahavirtoja (IFRS 9.5.4.3 ja liite A). Tehdyistä muutoksista johtuviin voittoihin tai tappioihin ei saa sisällyttää muutosten vaikutusta odotettavissa olevien luottotappioiden määrään, joka on ilmoitettava rivillä ”Arvonalentumiset tai (-) niiden peruutukset muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista”.

50. ”Varaukset tai (-) varausten peruutukset – Annetut sitoumukset ja takaukset” sisältää tuloslaskelman nettomääräiset kulut kaikkia IFRS 9:n, IAS 37:n tai IFRS 4:n soveltamisalaan kuuluvia sitoumuksia ja takauksia koskevista varauksista tämän osan 11 kohdan mukaisesti tai BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti. IFRS:n mukaan kaikki käypään arvoon arvostettavien sitoumusten ja takausten käyvän arvon muutokset ilmoitetaan rivillä ”Voitot tai (-) tappiot rahoitusvaroista ja -veloista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, netto”. Näin ollen varaukset sisältävät niiden sitoumusten ja takausten arvon alentumisen, joiden arvon alentuminen määräytyy IFRS 9:n mukaisesti tai joita koskevat varaukset tehdään IAS 37:ää noudattaen tai joita käsitellään vakuutussopimuksina IFRS 4:n mukaisesti.

51. IFRS:n mukaan ”Arvonalentumiset tai (-) niiden peruutukset muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista” sisältää kaikki vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja koskevat arvonalentumisvoitot tai -tappiot, jotka ovat aiheutuneet IFRS 9.5.5:ssä esitettyjen arvonalentumista koskevien sääntöjen soveltamisesta, riippumatta siitä, arvioidaanko IFRS 9.5.5:n mukaiset odotettavissa olevat luottotappiot 12 kuukaudelta vai koko voimassaoloajalta, mukaan luettuina arvonalentumisvoitot tai -tappiot myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista omaisuuseristä ja vuokrasaamisista (IFRS 9.5.5.15).

52. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan ”Arvonalentumiset tai (-) niiden peruutukset muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista” sisältää kaikki hankintamenoon perustuvilla menetelmillä arvostettavia rahoitusinstrumentteja koskevat vähennyserät ja vähennyserien peruutukset, jotka johtuvat velallisen tai liikkeeseenlaskijan luottokelpoisuuden muuttumisesta, sekä kansallisen tilinpäätösnormiston vaatimuksista riippuen vähennyserät, jotka johtuvat käypään arvoon oman pääoman kautta ja muilla arvostusmenetelmillä, LOCOM-menetelmä mukaan luettuna, arvostettavien rahoitusinstrumenttien arvon alentumisesta.

53. ”Arvonalentumiset tai (-) niiden peruutukset muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista” sisältää myös ne luottotappioiksi kirjatut määrät (ks. tämän liitteen tässä osassa olevat 72 ja 74 kohta ja 165 kohdan b alakohta), jotka ylittävät tappiota koskevan vähennyserän määrän poiskirjaamispäivänä ja jotka näin ollen kirjataan suoraan luottotappioksi tuloslaskelmaan, sekä aiemmin suoraan tuloslaskelmaan luottotappioiksi kirjattujen määrien palautukset.

54. Osuus sellaisten tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten voitosta tai tappiosta, joita käsitellään pääomaosuusmenetelmällä sääntelyllisen konsolidoinnin laajuudessa, ilmoitetaan rivillä ”Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävistä tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoituksista syntyneestä voitosta tai (-) tappiosta”. IAS 28.10:n mukaan sijoituksen kirjanpitoarvoa vähennetään kyseisten yhteisöjen maksamien osinkojen määrällä. Kyseisten sijoitusten arvonalentumiset ilmoitetaan rivillä ”(Arvonalentumiset tai (-) niiden peruutukset tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoituksista)”. Sijoitusten taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot ilmoitetaan tämän osan 55 ja 56 kohdan mukaisesti.

55. ”Voitto tai (-) tappio myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ja luovutettavien erien ryhmistä, joita ei voida pitää lopetettuina toimintoina” sisältää voitot tai tappiot, jotka ovat syntyneet myytävänä oleviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ja luovutettavien erien ryhmistä, joita ei voida pitää lopetettuina toimintoina.

56. Tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoitusten taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot ilmoitetaan IFRS:n mukaan rivillä ”Voitto tai (-) tappio lopetetuista toiminnoista ennen veroja”, jos nämä katsotaan lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5:n mukaisesti. Jos tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoitukset kirjataan pois taseesta mutta niitä ei ole aiemmin luokiteltu myytävänä oleviksi eikä niitä ole luokiteltu lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5:n mukaisesti, näiden sijoitusten taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot ilmoitetaan kohdassa ”Voitot tai (-) tappiot tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoitusten taseesta pois kirjaamisesta, netto” riippumatta sovellettavasta konsolidointimenetelmästä. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan kaikki tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoitusten taseesta pois kirjaamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot ilmoitetaan kohdassa ”Voitot tai (-) tappiot tytäryritys-, yhteisyritys- ja osakkuusyrityssijoitusten taseesta pois kirjaamisesta, netto”.

57. ”Voitot tai (-) tappiot muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien oman pääoman ehtoisten instrumenttien suojauslaskennasta” sisältää kertyneen suojausten tehottomuuden muutoksen käyvän arvon suojauksissa, joissa suojauskohde on käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettava oman pääoman ehtoinen instrumentti. Tällä rivillä ilmoitettava kertyneen suojausten tehottomuuden muutos on erotus, joka saadaan vähentämällä toisistaan rivillä ”Käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisissa instrumenteissa, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (suojauskohde)” ilmoitetut oman pääoman ehtoisen instrumentin käyvän arvon muutokset ja rivillä ”Käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisissa instrumenteissa, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (suojausinstrumentti)” ilmoitetut suojausjohdannaisen käyvän arvon muutokset.

58. ”Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaus (tehokas osuus)” sisältää ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten jatkuvien suojausten sekä päättyneiden suojausten tehokkaalle osuudelle kertyneen muuntoerorahaston muutoksen.

59. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksia sekä rahavirran suojauksia koskevat määrät, jotka ilmoitetaan rivillä ”Tuloslaskelmaan siirretyt”, sisältävät määrät, jotka on siirretty sen vuoksi, että suojatut rahavirrat ovat toteutuneet tai niiden ei enää odoteta toteutuvan.

60. ”Suojausinstrumentit (osuudet, joita ei ole määritetty suojauskomponenteiksi)” sisältää muutokset kertyneissä käyvän arvon muutoksissa kaikkien seuraavien osalta, kun niitä ei ole määritetty suojauskomponentiksi:

61. Optioiden tapauksessa määrät, jotka on siirretty tulosvaikutteisiksi ja ilmoitetaan rivillä ”Tuloslaskelmaan siirretyt”, sisältävät luokittelun muutokset, jotka johtuvat liiketoimeen liittyvää suojauskohdetta suojaavista optioista ja ajanjaksoon liittyvää suojauskohdetta suojaavista optioista.

62. ”Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat vieraan pääoman ehtoiset instrumentit” sisältää käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista syntyneet voitot tai tappiot, jotka eivät ole arvonalentumisvoittoja tai -tappioita eivätkä valuuttakurssivoittoja ja -tappioita; nämä ilmoitetaan lomakkeessa 2 riveillä ”(Arvonalentumiset tai (-) niiden peruutukset muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahoitusvaroista)” ja ”Kurssierot (voitto tai (-) tappio), netto”. ”Tuloslaskelmaan siirretyt” sisältää erityisesti tulosvaikutteisiksi siirrot, jotka johtuvat taseesta pois kirjaamisesta tai luokittelun muutoksesta, jossa omaisuuserä siirretään käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien ryhmään.

63. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän luokittelua muutetaan niin, että erä siirretään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien ryhmästä käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta arvostettavien ryhmään (IFRS 9.5.6.4), luokittelun muutoksesta aiheutuvat voitot tai tappiot ilmoitetaan rivillä ”Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat vieraan pääoman ehtoiset instrumentit”.

64. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän luokittelua muutetaan niin, että erä siirretään käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien ryhmästä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien ryhmään (IFRS 9.5.6.7) tai jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien ryhmään (IFRS 9.5.6.5), luokittelun muutoksen kattamat, aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut kertyneet voitot ja tappiot ilmoitetaan vastaavasti riveillä ”Tuloslaskelmaan siirretyt” ja ”Muut uudelleenluokittelut”; jälkimmäisessä tapauksessa oikaistaan kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjanpitoarvoa.

65. Kaikkien muiden laajan tuloksen erien osalta ”Muut uudelleenluokittelut” sisältää muut siirrot kuin uudelleenluokittelut muista laajan tuloksen eristä tulosvaikutteisiksi tai uudelleenluokittelut suojauskohteiden alkuperäiseen kirjanpitoarvoon rahavirran suojausten yhteydessä.

66. ”Sellaisiin eriin liittyvät tuloverot, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi” ja ”Sellaisiin eriin liittyvät tuloverot, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi” (IAS 1.91(b), IG6) ilmoitetaan IFRS:n mukaan erillisinä nimikkeinä.

67. Rahoitusvarat eritellään tilinpäätössalkuittain ja instrumenteittain ja vaadittaessa vastapuolittain. Kun on kyse vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja jaksotettuun hankintamenoon, varojen bruttomääräinen kirjanpitoarvo ja kertyneet arvonalentumiset eritellään arvonalentumisvaiheittain, paitsi jos ne ovat IFRS 9:n liitteessä A esitetyn määritelmän mukaisia ostettuja tai alun perin myönnettyjä rahoitusvaroja, jotka ovat alkuperäisenä kirjaamisajankohtana arvoltaan alentuneita. Tällaisten varojen bruttomääräinen kirjanpitoarvo ja kertyneet arvonalentumiset ilmoitetaan erikseen arvonalentumisvaiheiden ulkopuolella lomakkeissa 4.3.1 ja 4.4.1.

68. Johdannaiset, jotka ilmoitetaan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettävinä rahoitusvaroina, sisältävät käypään arvoon arvostettavia instrumentteja sekä hankintamenoon perustuvilla menetelmillä tai LOCOM-menetelmällä arvostettavia instrumentteja.

69. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä ilmaisu ”kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat luottoriskistä” tarkoittaa järjestämättömien saamisten tapauksessa luottoriskistä johtuvia kertyneitä käyvän arvon muutoksia, joiden kertynyt nettomuutos on negatiivinen. Luottoriskistä johtuva kertynyt käyvän arvon nettomuutos määritetään laskemalla yhteen kaikki luottoriskistä johtuvat käyvän arvon negatiiviset ja positiiviset muutokset, jotka ovat tapahtuneet vieraan pääoman ehtoisen instrumentin kirjaamisen jälkeen. Kyseinen määrä ilmoitetaan vain, jos luottoriskistä johtuvien käyvän arvon positiivisten ja negatiivisten muutosten yhteenlaskettu määrä on negatiivinen luku. Vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien arvostus suoritetaan yksittäisten rahoitusinstrumenttien tasolla. Kunkin vieraan pääoman ehtoisen instrumentin ”kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat luottoriskistä” ilmoitetaan, kunnes instrumentti kirjataan pois taseesta.

70. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä ilmaisulla ”kertyneet arvonalentumiset” on seuraava merkitys:

71. Kertyneet arvonalentumiset sisältävät IFRS:n mukaan rahoitusvaroihin kuuluvien omaisuuserien odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän kussakin IFRS 9:n mukaisessa arvonalentumisvaiheessa sekä ostettuja ja alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja koskevan vähennyserän. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan se sisältää luottoriskiä koskevan erityisen ja yleisen vähennyserän sekä pankkiriskiä koskevan yleisen vähennyserän, mikä pienentää vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien kirjanpitoarvoa. Kertyneet arvonalentumiset sisältävät myös LOCOM-menetelmällä arvostettavien omaisuuserien luottoriskistä johtuvat arvonoikaisut.

72. ”Kertyneet määrät osittain luottotappioiksi kirjatuista eristä” ja ”Kertyneet määrät kokonaisuudessaan luottotappioksi kirjatuista eristä” sisältävät kertyneet osittaiset ja kokonaismäärät pääoman viitepäivänä sekä kertyneet erääntyneet korot ja palkkiot kaikkien sellaisten vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien osalta, jotka on kyseiseen päivään mennessä kirjattu pois taseesta käyttämällä jompaakumpaa 74 kohdassa kuvatuista menetelmistä, koska laitos ei voi kohtuudella odottaa saavansa sopimukseen perustuvia rahavirtoja. Kyseiset määrät on ilmoitettava siihen saakka, kun kaikki raportoivan laitoksen oikeudet ovat vanhentumisajan päätyttyä, anteeksiannon tai muiden syiden myötä kokonaan lakanneet tai siihen asti, kun omaisuuserät on peritty takaisin. Näin ollen, kun lopullisiksi luottotappioiksi kirjatut määrät ovat perimättä takaisin, ne ilmoitetaan niin kauan kuin niihin kohdistetaan perintätoimenpiteitä (enforcement activities).

73. Kun vieraan pääoman ehtoinen instrumentti osittain luottotappioiksi kirjattujen erien vuoksi lopulta kirjataan kokonaisuudessaan luottotappioksi, tehdään luokittelun muutos, jossa kumulatiivinen luottotappioksi kirjattu määrä siirretään sarakkeesta ”Kertyneet määrät osittain luottotappioiksi kirjatuista eristä” sarakkeeseen ”Kertyneet määrät kokonaisuudessaan luottotappioksi kirjatuista eristä”.

74. Lopullisten luottotappioiden kirjaamiset ovat taseesta pois kirjaamiseen johtava tapahtuma, ja ne voivat liittyä rahoitusvaroihin kuuluvaan erään kokonaisuudessaan tai suhteelliseen osuuteen siitä, mukaan luettuina tapaukset, joissa erään tehtävä muutos johtaa siihen, että laitos luopuu oikeudestaan kerätä rahavirtoja kyseisestä erästä tai sen osasta, kuten 72 kohdassa selostetaan. Lopulliset luottotappiot sisältävät määrät, jotka aiheutuvat suoraan tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvarojen kirjanpitoarvon vähennyksistä sekä vähennyksistä, jotka tehdään luottotappioita varten olevien vähennystilien määriin oikaisemaan rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa.

75. Sarake ”Joista: instrumentit, joihin liittyvä luottoriski on pieni” sisältää IFRS 9.5.5.10:n mukaisesti instrumentit, joihin liittyvän luottoriskin todetaan raportointipäivänä olevan alhainen ja joiden osalta laitos olettaa, ettei luottoriski ole lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

76. Lomakkeen 4.4.1 kohdassa ”Luotot” ilmoitetaan IAS 1.54(h):n mukaiset myyntisaamiset sekä sopimukseen perustuvat omaisuuserät tai vuokrasaamiset, joihin liittyvät tappiota koskevat vähennyserät on arvioitu IFRS 9.5.5.15:n mukaista yksinkertaistettua menettelyä soveltamalla. Vastaava tappiota koskeva vähennyserä ilmoitetaan kyseisten varojen, jotka eivät ole ostettuja tai alun perin myönnettyjä arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja, osalta joko kohdassa ”Kertyneet arvonalentumiset – Varat, joihin liittyvä luottoriski on lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen mutta joiden arvo ei ole alentunut luottoriskin johdosta (vaihe 2)” tai kohdassa ”Kertyneet arvonalentumiset – Luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet varat (vaihe 3)” sen mukaan, katsotaanko myyntisaamiset, sopimukseen perustuvat omaisuuserät tai vuokrasaamiset luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiksi varoiksi yksinkertaistettua menettelyä sovellettaessa.

78. Laitosten on ilmoitettava lomakkeessa 4.5 kirjanpitoarvo ”Luotoista” ja ”Vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista”, jotka vastaavat tämän osan 100 kohdassa olevaa ”etuoikeudeltaan huonomman velan” määritelmää.

79. Lomakkeessa 4.8 ilmoitettavat tiedot riippuvat siitä, voidaanko käypään arvoon omana pääomana arvostettaviin, johdannaisvaroihin kuulumattomiin kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin rahoitusvaroihin soveltaa arvonalentumista koskevia vaatimuksia BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti. Jos kyseisiin rahoitusvaroihin sovelletaan arvon alentumista, laitosten on ilmoitettava mainitussa lomakkeessa tiedot, jotka koskevat kirjanpitoarvoa, arvoltaan alentumattomien ja arvoltaan alentuneiden varojen bruttomääräistä kirjanpitoarvoa, kertyneitä arvonalentumisia ja kertyneitä lopullisia luottotappioita. Jos kyseisiin rahoitusvaroihin ei sovelleta arvon alentumista, laitosten on ilmoitettava järjestämättömien saamisten osalta luottoriskistä johtuvat kertyneet negatiiviset käyvän arvon muutokset.

80. Maltillisella LOCOM-menetelmällä arvostettavat rahoitusvarat ja niihin liittyvät arvonoikaisut ilmoitetaan lomakkeessa 4.9 erillään hankintamenoon perustuvalla menetelmällä arvostettavista muista rahoitusvaroista ja niihin liittyvistä arvonalentumisista. Hankintamenoon perustuvalla menetelmällä arvostettavat rahoitusvarat, mukaan luettuina maltillisella LOCOM-menetelmällä arvostettavat rahoitusvarat, ilmoitetaan arvoltaan alentumattomina varoina, jos niihin ei liity arvonoikaisuja tai -alentumisia, ja arvoltaan alentuneina varoina, jos niihin kohdistuu arvonoikaisuja, jotka täyttävät arvon alentumisen kriteerit, tai jos niihin liittyy arvonalentumisia. Arvon alentumisen kriteerit täyttäviä arvonoikaisuja ovat luottoriskistä johtuvat arvonoikaisut, joiden taustalla on vastapuolen luottokelpoisuuden heikentyminen. Arvoltaan alentuneiksi ei katsota sellaisia maltillisella LOCOM-menetelmällä arvostettavia rahoitusvaroja, joihin kohdistuu markkinariskistä johtuvia arvonoikaisuja, joiden taustalla on varojen arvoon vaikuttavia markkinaolosuhteiden muutoksia. Kertyneet luottoriskistä johtuvat arvonoikaisut ja kertyneet markkinariskistä johtuvat arvonoikaisut ilmoitetaan erikseen.

81. Tiukalla LOCOM-menetelmällä arvostettavat varat ja niihin liittyvät arvonoikaisut ilmoitetaan lomakkeessa 4.10 erillään varoista, jotka arvostetaan muilla arvostusmenetelmillä. Tiukalla LOCOM-menetelmällä arvostettavat rahoitusvarat ja muilla arvostusmenetelmillä arvostettavat rahoitusvarat ilmoitetaan arvoltaan alentuneina varoina, jos niihin kohdistuu 80 kohdassa määriteltyjä luottoriskistä johtuvia arvonoikaisuja tai jos niihin liittyy arvonalentumisia. Tiukalla LOCOM-menetelmällä arvostettavia rahoitusvaroja, joihin kohdistuu 80 kohdassa määriteltyjä markkinariskistä johtuvia arvonoikaisuja, ei katsota arvoltaan alentuneiksi. Kertyneet luottoriskistä johtuvat arvonoikaisut ja kertyneet markkinariskistä johtuvat arvonoikaisut ilmoitetaan erikseen.

82. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan käytettävissä lomakkeissa ilmoitetaan pankkiriskiä koskevien yleisten vähennyserien määränä ainoastaan se osa, joka vaikuttaa vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien kirjanpitoarvoon (BAD-direktiivin 37 artiklan 2 kohta).

83. Muut luotot kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät tai myytävinä olevat varat eritellään tuotteittain ja vastapuolialoittain kirjanpitoarvon osalta ja tuotetyypeittäin ainoastaan bruttomääräisen kirjanpitoarvon osalta.

84. Vaadittaessa maksettavat saamiset, jotka luokitellaan ”käteisvaroiksi, keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi”, on myös ilmoitettava tässä lomakkeessa niiden arvostusmenetelmästä riippumatta.

85. Luotot jaotellaan tuotteittain seuraavasti:

86. Luotot luokitellaan saadun vakuuden mukaan seuraavasti:

87. Luotot luokitellaan vakuuden mukaan ja riippumatta luoton käyttötarkoituksesta. Sellaisten luottojen kirjanpitoarvo, joille on vahvistettu useamman kuin yhden tyyppinen vakuus, luokitellaan ja ilmoitetaan kiinteistövakuudellisten rivillä, jos kyseisille luotoille on vahvistettu kiinteistövakuus, riippumatta siitä, onko niille vahvistettu myös muuntyyppisiä vakuuksia.

88. Luotot luokitellaan niiden käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti:

89. Luotot luokitellaan sen mukaan, miten ne voidaan periä takaisin. ”Projektirahoitusluotot” sisältää luotot, joilla on vakavaraisuusasetuksen 147 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut erityiskohteiden rahoitukseen liittyvien vastuiden ominaisuudet.

90. Sellaisten rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille myönnettyjen luottojen bruttomääräinen kirjanpitoarvo, jotka eivät kuulu kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen tai myytävinä oleviksi luokiteltujen varojen salkkuihin, luokitellaan toimialoittain käyttämällä NACE-koodeja vastapuolen pääasiallisen toimialan perusteella.

91. Useammasta vastapuolesta yhteisesti aiheutuvien vastuiden luokittelu tapahtuu tässä liitteessä olevan 1 osan 43 kohdan mukaisesti.

92. NACE-koodit ilmoitetaan ensimmäisellä jaottelutasolla (eli ”pääluokkien” tasolla). Laitosten on ilmoitettava rahoitus- tai vakuutustoimintaa harjoittaville rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille myönnetyt luotot rivillä ”K – Rahoitus- ja vakuutustoiminta”.

93. Rahoitusvarat, joihin sovelletaan arvon alentumista, sisältävät IFRS:n mukaan seuraaviin tilinpäätössalkkuihin sisältyvät rahoitusvarat: i) jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja ii) käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan rahoitusvarat, joihin sovelletaan arvon alentumista, sisältävät hankintamenoon perustuvalla menetelmällä, mukaan luettuna LOCOM-menetelmä, arvostettavat rahoitusvarat. Kunkin kansallisen tilinpäätösnormiston vaatimuksista riippuen ne voivat sisältää i) käypään arvoon oman pääoman kautta arvostettavat rahoitusvarat ja ii) muilla arvostusmenetelmillä arvostettavat rahoitusvarat.

94. Lomakkeessa 7.1 ilmoitetaan sellaisten vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien kirjanpitoarvo, jotka sisältyvät tilinpäätössalkkuihin, joihin sovelletaan arvon alentumista, ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseisiin instrumentteihin liittyvä suoritus on viivästynyt. Instrumentit, joihin liittyvä suoritus on viivästynyt, jaotellaan viivästymisajanjakson mukaan määräytyviin ryhmiin kunkin instrumentin tilanteen mukaan.

95. Tilinpäätössalkut, joihin sovelletaan arvon alentumista, ovat tämän osan 93 kohdassa määriteltyjä rahoitusvaroja, joihin sovelletaan arvon alentumista.

96. Rahoitusvarat katsotaan suoritukseltaan viivästyneiksi, kun pääoman, koron tai palkkion määrää ei ole maksettu sen eräpäivänä. Erääntyneistä saamisista ilmoitetaan niiden koko kirjanpitoarvo ja niiden jaotteluperusteena käytetään ensimmäisenä erääntyneen suorittamatta olevan määrän erääntymispäivien lukumäärää viitepäivänä. Sellaisten varojen kirjanpitoarvot, jotka eivät ole ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita rahoitusvaroja, ilmoitetaan IFRS-standardien mukaan arvonalentumisvaiheittain; ostettujen tai alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvo ilmoitetaan erikseen. BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan erääntyneet omaisuuserät ilmoitetaan arvonalentumisen mukaan noudattaen sovellettavia tilinpäätösstandardeja.

97. ”Talletukset” ja niiden erittely tuotteittain määritellään EKP:n tasetilastoasetuksen liitteessä II olevan 2 osan taulukon mukaisesti. Säännellyt säästötalletukset luokitellaan EKP:n tasetilastoasetuksen mukaisesti ja jaetaan vastapuolen mukaan. Erityisesti ei-siirtokelpoiset avistasäästötalletukset, jotka ovat tosin lain mukaan vaadittaessa takaisin maksettavia mutta joihin sovelletaan merkittäviä sakkoja ja rajoituksia ja jotka muistuttavat luonteeltaan yli yön -talletuksia, luokitellaan tässä irtisanomisehtoisiksi talletuksiksi.

98. ”Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit” jaetaan seuraaviin tuotetyyppeihin:

99. Liikkeeseen laskettuja ”Etuoikeudeltaan huonompia rahoitusvelkoja” käsitellään samalla tavalla kuin muitakin syntyneitä rahoitusvelkoja. Arvopapereina liikkeeseen lasketut etuoikeudeltaan huonommat velat luokitellaan kohtaan ”Liikkeeseen lasketut vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit” ja talletusmuotoiset etuoikeudeltaan huonommat velat luokitellaan kohtaan ”Talletukset”.

100. Lomake 8.2 sisältää tilinpäätössalkun mukaan luokitellun kirjanpitoarvon ”Talletuksista” sekä ”Liikkeeseen lasketuista vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista”, joilla on huonompi etuoikeus, kuten EKP:n tasetilastoasetuksen liitteessä II olevan 2 osan taulukossa määritetään. Etuoikeudeltaan huonommat vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ovat liikkeeseen laskevan laitoksen vaateita, joita voidaan esittää vasta sen jälkeen, kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset on tyydytetty.

101. ”Oman luottoriskin muutoksista johtuvat kertyneet käyvän arvon muutokset” sisältää kaikki kyseiset kertyneet käyvän arvon muutokset riippumatta siitä, kirjataanko ne tulosvaikutteisesti vai muihin laajan tuloksen eriin.

102. Taseen ulkopuoliset vastuut sisältävät vakavaraisuusasetuksen liitteessä I luetellut taseen ulkopuoliset erät. Lomakkeissa 9.1, 9.1.1 ja 9.2 eritellään kaikki vakavaraisuusasetuksen liitteessä I luetellut taseen ulkopuoliset vastuut luottositoumuksiin, takauksiin ja muihin sitoumuksiin.

103. Annettuja ja saatuja luottositoumuksia, takauksia ja muita sitoumuksia koskevien tietojen on sisällettävä tiedot sekä peruutettavissa olevista että peruuttamattomista sitoumuksista.

104. Vakavaraisuusasetuksen liitteessä I luetellut annetut luottositoumukset, takaukset ja muut sitoumukset voivat olla IFRS 9:n soveltamisalaan kuuluvia instrumentteja, jos ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai jos niihin sovelletaan IFRS 9:n mukaisia arvonalentumista koskevia vaatimuksia, ja ne voivat olla IAS 37:n tai IFRS 4:n soveltamisalaan kuuluvia instrumentteja.

105. Annetut luottositoumukset, takaukset ja muut sitoumukset ilmoitetaan IFRS:n mukaan lomakkeessa 9.1.1, jos mikä tahansa seuraavista edellytyksistä täyttyy:

106. Tämän liitteen tämän osan 105 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuista annetuista takauksista ja sitoumuksista luottotappioiksi kirjattavat velat ilmoitetaan varauksina riippumatta sovelletuista arvostusperusteista.

107. IFRS:ää noudattavien laitosten on ilmoitettava nimellisarvo ja varaukset instrumenteista, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaisia arvonalentumista koskevia vaatimuksia, mukaan luettuina instrumentit, jotka arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kirjatuilla kertyneillä tuotoilla. Tiedot on eriteltävä arvonalentumisvaiheittain. Tämä ei koske instrumentteja, joiden katsotaan alkuperäisenä kirjaamisajankohtana olevan luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita IFRS 9:n liitteessä A olevan ostettujen tai alun perin myönnettyjen rahoitusvarojen määritelmän mukaisesti. Tällaisten vastuiden nimellisarvo ja varaukset ilmoitetaan erikseen arvonalentumisvaiheiden ulkopuolella lomakkeessa 9.1.1.

108. Lomakkeessa 9.1.1 ilmoitetaan ainoastaan sitoumuksen nimellisarvo, jos vieraan pääoman ehtoinen instrumentti sisältää sekä taseeseen kirjatun instrumentin että taseen ulkopuolisen komponentin. Jos raportoiva yhteisö ei pysty erikseen yksilöimään taseeseen kirjatun ja taseen ulkopuolisen komponentin osalta odotettavissa olevia luottotappioita, sitoumuksen odotettavissa olevat luottotappiot on ilmoitettava taseeseen sisältyvän komponentin kertyneiden arvonalentumisten yhteydessä. Jos yhdistetyt odotettavissa olevat luottotappiot ylittävät vieraan pääoman ehtoisen instrumentin bruttomääräisen kirjanpitoarvon, ylittävä osuus kyseisistä odotettavissa olevista luottotappioista ilmoitetaan varauksena lomakkeen 9.1.1 asianomaisessa sarakkeessa (IFRS 9.5.5.20 ja IFRS 7.B8E).

109. Sellainen takaus tai sitoumus lainan antamiseen markkinakorkoa alemmalla korolla, joka arvostetaan IFRS 9.4.2.1(d):n mukaisesti ja jonka tappiota koskeva vähennyserä määritetään IFRS 9.5.5:n mukaisesti, ilmoitetaan asianomaisessa sarakkeessa.

110. Jos luottositoumukset, takaukset ja muut sitoumukset arvostetaan käypään arvoon IFRS 9:n mukaisesti, laitosten on ilmoitettava lomakkeen 9.1.1 asianomaisissa sarakkeissa kyseisten takausten ja sitoumusten nimellisarvo sekä kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat niihin liittyvästä luottoriskistä. ”Kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat luottoriskistä” ilmoitetaan tämän osan 69 kohdassa esitettyjä perusteita noudattaen.

111. IAS 37:n soveltamisalaan kuuluvia muita sitoumuksia ja IFRS 4:n soveltamisalaan kuuluvia takauksia koskevat nimellisarvot ja varaukset ilmoitetaan asianomaisissa sarakkeissa.

112. BAD-direktiiviin perustuvaa kansallista tilinpäätösnormistoa noudattavien laitosten on ilmoitettava lomakkeessa 9.1 edellä 102 ja 103 kohdassa tarkoitettujen sitoumusten ja takausten nimellisarvo sekä kyseisiä taseen ulkopuolisia sitoumuksia varten vaadittujen varausten määrä.

113. ”Luottositoumukset” ovat kiinteäehtoisia sitoumuksia, jotka koskevat luoton tarjoamista ennalta määritellyin ehdoin, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat johdannaisia, koska ne voidaan maksaa nettomääräisinä käteisellä taikka toimittamalla tai laskemalla liikkeeseen jokin muu rahoitusinstrumentti. Seuraavat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I mainitut omaisuuserät luokitellaan ”luottositoumuksiksi”:

114. ”Takaukset” ovat sopimuksia, joiden mukaan takaajan on suoritettava määrättyjä maksuja haltijalle syntyvän tappion korvaamiseksi, kun määrätty velallinen laiminlyö maksun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisena eräpäivänä, mukaan luettuina muille takauksille annetut takaukset. Kyseisten sopimusten on IFRS:n mukaan oltava IFRS 9.2.1(e):ssä ja IFRS 4.A:ssa olevan takaussopimuksen määritelmän mukaisia. Seuraavat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I mainitut omaisuuserät luokitellaan ”takauksiksi”:

115. ”Muut sitoumukset” sisältää seuraavat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I mainitut omaisuuserät:

116. IFRS:n mukaan seuraavat omaisuuserät kirjataan taseeseen, eikä niitä näin ollen ilmoiteta taseen ulkopuolisina vastuina:

117. Kohta ”Joista: järjestämättömät” sisältää kyseisten annettujen luottositoumusten, takausten ja muiden sitoumusten nimellisarvon, kun nämä katsotaan tämän osan 213–239 kohdan mukaisesti järjestämättömiksi.

118. Annettujen takausten, luottositoumusten ja muiden sitoumusten ”nimellisarvo” on määrä, joka parhaiten kuvaa laitoksen luottoriskin enimmäismäärää ottamatta huomioon hallussa olevia vakuuksia tai muita luoton laatua parantavia järjestelyjä. Erityisesti annettujen takausten osalta nimellisarvo on enimmäismäärä, jonka yhteisö joutuisi maksamaan, jos takauksen perusteella vaaditaan maksua. Luottositoumusten osalta nimellisarvo on nostamatta oleva osuus, jonka laitos on sitoutunut lainaamaan. Nimellisarvot ovat vastuuarvoja ennen luottovasta-arvokerrointen ja luottoriskin vähentämistekniikoiden käyttöä.

119. Lomakkeessa 9.2 saatujen luottositoumusten nimellisarvo on nostamatta oleva kokonaismäärä, jonka vastapuoli on sitoutunut lainaamaan laitokselle. Muiden saatujen sitoumusten osalta nimellisarvo on kokonaismäärä, johon liiketoimen toinen osapuoli on sitoutunut. Saatujen takausten osalta ”takausten enimmäismäärä, joka voidaan huomioida” on enimmäismäärä, jonka vastapuoli joutuisi maksamaan, jos takauksen perusteella vaaditaan maksua. Mikäli saatu takaus on annettu useamman kuin yhden takaajan toimesta, taattu rahamäärä ilmoitetaan vain kerran tässä lomakkeessa; taattu rahamäärä kohdistetaan sille takaajalle, jonka asema luottoriskin vähentämisessä on muita merkittävämpi.

120. Lomakkeissa 10 ja 11 johdannaiset katsotaan suojausjohdannaisiksi, kun niitä käytetään ehdot täyttävässä suojaussuhteessa IFRS:n tai sovellettavan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti, ja muissa tapauksissa ne katsotaan mainituissa lomakkeissa kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi.

121. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten, mukaan luettuina taloudelliseen suojaukseen käytettävät johdannaiset, ja suojaustarkoituksessa pidettävien johdannaisten kirjanpitoarvo ja nimellisarvo ilmoitetaan lomakkeissa 10 ja 11 riskityypin, markkinatyypin ja tuotetyypin mukaan eriteltyinä. Laitosten on ilmoitettava suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset myös suojaustyypin mukaan eriteltyinä. Johdannaisiin kuulumattomia suojausinstrumentteja koskevat tiedot ilmoitetaan erikseen ja suojaustyypin mukaan eriteltyinä.

122. Asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan näissä lomakkeissa ilmoitetaan kaikki johdannaiset riippumatta siitä, kirjataanko ne taseeseen asiaa koskevan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan.

123. Kaupankäynti- ja suojausjohdannaisten kirjanpitoarvon, käyvän arvon ja nimellisarvon erittely tilinpäätössalkuittain ja suojaustyypeittäin suoritetaan ottaen huomioon tilinpäätössalkut ja suojaustyypit, joita sovelletaan IFRS:ssä tai BAD-direktiiviin perustuvassa kansallisessa tilinpäätösnormistossa, sen mukaan, kumpaa normistoa raportoivaan yhteisöön sovelletaan.

124. Kaupankäynti- ja suojausjohdannaiset, jotka arvostetaan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti hankintamenoon tai LOCOM-menetelmällä, merkitään erikseen.

125. Lomake 11 sisältää suojausinstrumentit ja suojauskohteet riippumatta siitä, mitä tilinpäätösstandardia käytetään ehdot täyttävän suojaussuhteen määrittämiseen, myös silloin, kun kyseinen ehdot täyttävä suojaussuhde koskee nettopositiota. Jos laitos on valinnut periaatteen, jonka mukaan se jatkaa IAS 39:n soveltamista suojauslaskentaan (IFRS 9.7.2.21), suojaustyyppejä ja tilinpäätössalkkuja koskevat viittaukset ja nimet luetaan asianomaisina IAS 39.9:ssä olevina viittauksina ja niminä: ”Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat” tarkoittavat ”Myytävissä olevia rahoitusvaroja”, ja ”Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat” sisältävät ”Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset” ja ”Lainat ja muut saamiset”.

126. Hybridi-instrumentteihin sisältyvät johdannaiset, jotka on erotettu pääsopimuksesta, ilmoitetaan lomakkeissa 10 ja 11 johdannaisten luonteen mukaan. Pääsopimuksen määrää ei sisällytetä kyseisiin lomakkeisiin. Kuitenkin, mikäli hybridi-instrumentti arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, sopimus ilmoitetaan kokonaisuudessaan, ja kytkettyjä johdannaisia ei ilmoiteta lomakkeissa 10 ja 11.

127. Johdannaisiksi katsotut sitoumukset (IFRS 9.2.3(b)) ja luottojohdannaiset, jotka eivät ole tämän liitteen tämän osan 114 kohdassa esitetyn takausta koskevan määritelmän mukaisia, ilmoitetaan lomakkeissa 10 ja 11 samalla tavalla eriteltyinä kuin muut johdannaisinstrumentit, mutta niitä ei ilmoiteta lomakkeessa 9.

128. Kun kyseessä ovat sellaiset johdannaisvaroihin kuulumattomat rahoitusvarat tai johdannaisvelkoihin kuulumattomat rahoitusvelat, jotka kirjataan IFRS:n tai asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan suojausinstrumentteina, niiden kirjanpitoarvo ilmoitetaan erikseen lomakkeessa 11.3.

129. Kaikki johdannaiset jaetaan johonkin seuraavista riskikategorioista:

130. Mikäli johdannaiseen liittyy useampi kuin yksi riski, kyseinen instrumentti luokitellaan herkimmin vaihtelevan riskityypin mukaan. Jos moniriskisten johdannaisten luokittelusta on epävarmuutta, sopimukset on luokiteltava seuraavassa järjestyksessä:

131. IFRS:n mukaan kaikkien johdannaisten (suojaustarkoituksessa tai kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien) ”kirjanpitoarvo” on niiden käypä arvo. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen (yli nollan), ovat ”rahoitusvaroja”, ja johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen (alle nollan), ovat ”rahoitusvelkoja”. ”Kirjanpitoarvo” ilmoitetaan erikseen johdannaisista, joiden käypä arvo on positiivinen (”rahoitusvaroista”), ja johdannaisista, joiden käypä arvo on negatiivinen (”rahoitusveloista”). Alkuperäisenä kirjaamispäivänä johdannainen luokitellaan ”rahoitusvaraksi” tai ”rahoitusvelaksi” sen alkuperäisen käyvän arvon mukaan. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen johdannaisen käypä arvo kasvaa tai pienenee, ja rahoitusinstrumentin vaihtamisen ehdot voivat muuttua laitoksen kannalta suotuisiksi (johdannainen luokitellaan ”rahoitusvaraksi”) tai epäsuotuisiksi (johdannainen luokitellaan ”rahoitusvelaksi”). Suojausjohdannaisten kirjanpitoarvo on niiden koko käypä arvo, mukaan luettuina myös sellaiset mahdolliset kyseisen käyvän arvon komponentit, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi.

132. BAD-direktiiviin perustuvaa kansallista tilinpäätösnormistoa noudattavien raportoivien laitosten on tässä liitteessä olevan 1 osan 27 kohdassa määriteltyjen kirjanpitoarvojen lisäksi ilmoitettava käyvät arvot kaikista johdannaisinstrumenteista siitä riippumatta, onko ne kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan kirjattava taseeseen vai taseen ulkopuolisiin eriin.

133. ”Nimellisarvo” on bruttomääräinen nimellisarvo kaikista viitepäivään mennessä solmituista mutta vielä toteuttamattomista kaupoista riippumatta siitä, johtavatko kyseiset kaupat johdannaisriskien kirjaamiseen taseeseen. Nimellisarvoa määritettäessä on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

134. Johdannaisten ”nimellisarvoa” koskevaan sarakkeeseen merkitään kunkin nimikkeen kohdalle kaikkien niiden sopimusten nimellisarvojen yhteenlaskettu summa, joissa laitos on vastapuolena, riippumatta siitä, luokitellaanko nämä johdannaiset taseessa varoiksi vai veloiksi vai jätetäänkö ne kirjaamatta taseeseen. Kaikki nimellisarvot ilmoitetaan siitä riippumatta, onko johdannaisten käypä arvo positiivinen, negatiivinen tai nolla. Nimellisarvojen nettoutusta ei sallita.

135. ”Nimellisarvot” ilmoitetaan ”kokonaissummana” ja osuuksittain (”Josta: myyty”) seuraavien nimikkeiden osalta: ”OTC-optiot”, ’Vakioidut optiot’, ”Luotto”, ”Hyödyke” ja ”Muu”. Sarakkeeseen ”Josta: myyty” sisällytetään nimellisarvot (toteutushinnat) sopimuksista, joissa laitoksen (optioiden myyjän) vastapuolilla (optioiden haltijoilla) on oikeus lunastaa optio, ja luottoriskijohdannaisiin liittyvien erien osalta nimellisarvot sopimuksista, joissa laitos (suojan myyjä) on myynyt (antaa) suojaa vastapuolille (suojan ostajille).

136. Liiketoimen luokittelu kohtaan ”OTC” tai ”vakioidut” määräytyy niiden markkinoiden luonteen mukaan, joilla liiketoimi toteutetaan, eikä sen mukaan, liittyykö kyseiseen liiketoimeen pakollinen määritysvelvollisuus. ”Vakioiduilla” tarkoitetaan johdannaissopimuksia, jotka tehdään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 92 alakohdassa tarkoitetuilla säännellyillä markkinoilla. Näin ollen, jos raportoiva yhteisö tekee johdannaissopimuksen OTC-markkinoilla, joilla keskusvastapuolimääritys on pakollista, sen on luokiteltava kyseinen johdannainen luokkaan ”OTC” eikä luokkaan ”vakioidut”.

137. Suojaustarkoituksessa pidettävät johdannaiset, jotka eivät täytä tehokkaaksi suojausinstrumentiksi luokittelun edellytyksiä, jotka vahvistetaan IFRS 9:ssä, IAS 39:ssä (kun IAS 39:ää sovelletaan suojauslaskentaan) tai BAD-direktiiviin perustuvaan kansalliseen tilinpäätösnormistoon pohjautuvassa tilinpäätössäännöstössä, ilmoitetaan lomakkeessa 10 ”taloudellisina suojauksina”. Tämä koskee myös kaikkia seuraavia tapauksia:

138. ”Taloudellisiin suojauksiin” eivät kuulu omaan lukuun tapahtuvaan kaupankäyntiin käytettävät johdannaiset.

139. ”Taloudellisen suojauksen” määritelmän mukaiset johdannaiset ilmoitetaan lomakkeessa 10 erikseen riskityypeittäin.

140. Luottojohdannaiset, joita käytetään sellaisen rahoitusinstrumentin tai sen osan luottoriskin hallintaan, joka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tai sen jälkeen tai kun se on merkitsemättä taseeseen IFRS 9.6.7:n mukaisesti, ilmoitetaan lomakkeessa 10 erillisellä rivillä luottoriskin yhteydessä. Muut luottoriskin taloudelliset suojaukset, joiden yhteydessä raportoiva yhteisö ei sovella IFRS 9.6.7:ää, ilmoitetaan erikseen.

141. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä johdannaisista ja myös suojaustarkoituksessa pidettävistä johdannaisista, joilla käydään kauppaa OTC-markkinoilla, ilmoitetaan kirjanpitoarvo ja kokonaisnimellisarvo vastapuolten mukaan käyttämällä seuraavia luokkia:

142. Kaikki OTC-johdannaiset, riippumatta niihin liittyvän riskin tyypistä, eritellään kyseisten vastapuolten mukaan.

143. Jos BAD-direktiiviin perustuvassa kansallisessa tilinpäätösnormistossa edellytetään suojausjohdannaisten jakamista suojausluokkiin, suojausjohdannaiset ilmoitetaan erikseen luokittain: ”käyvän arvon suojaukset”, ”rahavirran suojaukset”, ”hintasuojaukset”, ”ulkomaiseen yksikköön tehtyjen nettosijoitusten suojaus”, ”korkoriskin käyvän arvon portfoliosuojaukset” ja ”korkoriskin rahavirran portfoliosuojaukset”.

144. BAD-direktiiviin perustuvaa kansallista tilinpäätösnormistoa sovellettaessa mahdolliset ”hintasuojaukset” tarkoittavat suojausluokkaa, jossa suojausjohdannainen arvostetaan yleensä hankintamenoon.

145. Johdannaisiin kuulumattomista suojausinstrumenteista ilmoitettava määrä on kyseisten johdannaisiin kuulumattomien suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo, joka määritetään noudattaen IFRS:n tai BAD-direktiiviin perustuvan tilinpäätösnormiston arvostussääntöjä, joita sovelletaan instrumentit sisältäviin tilinpäätössalkkuihin. Johdannaisiin kuulumattomista suojausinstrumenteista ei ilmoiteta nimellisarvoa.

146. Käyvän arvon suojauksissa taseeseen merkittyjen suojauskohteiden kirjanpitoarvo eritellään tilinpäätössalkuittain ja suojattavan riskin tyypin mukaan suojauskohteina olevien rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen osalta. Jos rahoitusinstrumenttia suojataan useammalta kuin yhdeltä riskiltä, se ilmoitetaan sen riskityypin mukaan, jonka mukaan se ilmoitetaan 129 kohdan mukaisesti.

147. ”Mikrosuojaukset” ovat muita suojauksia kuin IAS 39.89A:n mukaiset korkoriskin portfoliosuojaukset. Mikrosuojauksiin kuuluvat IFRS 9.6.6.6:n mukaiset nollan suuruisten nettopositioiden suojaukset.

148. ”Mikrosuojauksista aiheutuvat suojausoikaisut” sisältää kaikki 147 kohdassa määriteltyjä mikrosuojauksia koskevat suojausoikaisut.

149. ”Varojen/velkojen kirjanpitoarvoon sisältyvillä suojausoikaisuilla” tarkoitetaan niiden suojauskohteista kertyneiden voittojen ja tappioiden määrää, joilla on oikaistu kyseisten suojauskohteiden kirjanpitoarvoa ja jotka on kirjattu tulosvaikutteisesti. Kun suojauskohteet ovat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavia osakkeita, niiden suojausoikaisut ilmoitetaan lomakkeessa 1.3. Kun suojauskohde on taseeseen merkitsemätön kiinteäehtoinen sitoumus tai sen komponentti, sitä koskevia suojausoikaisuja ei ilmoiteta.

150. ”Jäljellä olevat suojausoikaisut, jotka aiheutuvat lopetetuista mikrosuojauksista, nettopositioiden suojaukset mukaan lukien” sisältää suojausoikaisut, jotka suojaussuhteen loppumisen sekä suojauskohteisiin suojausvoittojen ja -tappioiden perusteella tehtyjen oikaisujen päättymisen jälkeen jäävät jaksotettaviksi tulosvaikutteisesti: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien suojauskohteiden tapauksessa jaksotus tapahtuu käyttämällä uudelleen laskettua efektiivistä korkoa, ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien suojattujen omaisuuserien tapauksessa jaksotus tapahtuu määrään, joka vastaa aiemmin kirjattua kertynyttä suojausvoittoa tai -tappiota.

151. Jos rahoitusvaroista ja -veloista koostuva ryhmä, mukaan luettuna nettoposition muodostava rahoitusvaroista ja -veloista koostuva ryhmä, on hyväksyttävä suojauskohde, kyseiseen ryhmään kuuluvat rahoitusvarat ja -velat ilmoitetaan sarakkeessa ”Nettoposition suojaukseen sisältyvät varat ja velat (ennen nettoutusta)” bruttomääräisinä kirjanpitoarvoina ennen ryhmään kuuluvien instrumenttien välistä nettoutusta.

152. ”Suojauskohteet korkoriskin portfoliosuojauksessa” sisältää rahoitusvarat ja rahoitusvelat, jotka kuuluvat rahoitusvaroista tai rahoitusveloista koostuvan salkun korkoriskin käyvän arvon suojaukseen. Kyseiset rahoitusinstrumentit ilmoitetaan niiden bruttomääräisinä kirjanpitoarvoina ennen salkkuun kuuluvien instrumenttien välistä nettoutusta.

153. Lomakkeessa 12.0 esitetään vähennystilin alku- ja loppusaldojen täsmäytyslaskelma hankintamenoon perustuvilla menetelmillä arvostettavien rahoitusvarojen sekä muilla arvostusmenetelmillä arvostettavien rahoitusvarojen tai käypään arvoon oman pääoman kautta arvostettavien rahoitusvarojen osalta, jos BAD-direktiivin mukaisessa kansallisessa tilinpäätösnormistossa edellytetään, että kyseisiin varoihin sovelletaan arvon alentumista (mukaan lukien keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset). Lomakkeessa 12.0 ei ilmoiteta sellaisten varojen arvonoikaisuja, jotka arvostetaan hankintamenoon tai markkina-arvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi.

154. ”Kauden aikana kirjatuista arvioiduista arvonalentumisista johtuvat lisäykset” ilmoitetaan silloin, kun arvio arvon alentumisesta kauden aikana johtaa varojen pääluokan tai vastapuolen osalta nettokulujen kirjaamiseen; toisin sanoen silloin, kun arvon alentumisen lisäykset kauden aikana ylittävät tietyn luokan tai vastapuolen osalta arvon alentumisen vähennykset. ”Kauden aikana peruutetuista arvioiduista arvonalentumistappiosta johtuvat vähennykset” ilmoitetaan silloin, kun arvio arvon alentumisesta kauden aikana johtaa varojen pääluokan tai vastapuolen osalta nettotuottojen kirjaamiseen; toisin sanoen silloin, kun arvon alentumisen vähennykset kauden aikana ylittävät tietyn luokan tai vastapuolten osalta arvon alentumisen lisäykset.

155. Vähennyserien määrien muutokset, jotka johtuvat rahoitusvarojen takaisin maksamisesta ja luovutuksista, ilmoitetaan sarakkeessa ”Muut oikaisut”. Lopulliset luottotappiot ilmoitetaan 72–74 kohdan mukaisesti.

156. Lomakkeessa 12.1 esitetään vähennystilin alku- ja loppusaldojen täsmäytyslaskelma jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoitusvarojen osalta arvonalentumisvaiheittain, instrumenteittain (mukaan lukien keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset) ja vastapuolittain eriteltynä. Lomakkeessa ilmoitetaan erillinen täsmäytyslaskelma ostetuista tai alun perin myönnetyistä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneista rahoitusvaroista.

157. Sellaisia taseen ulkopuolisia vastuita koskevat varaukset, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaisia arvonalentumista koskevia vaatimuksia, ilmoitetaan arvonalentumisvaiheittain ja erikseen ostettujen ja alun perin myönnettyjen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiden vastuiden osalta. Luottositoumusten arvonalentumiset ilmoitetaan varauksina vain, jos niitä ei oteta huomioon yhdessä taseeseen kirjattujen varojen arvonalentumisten kanssa IFRS 9.7.B8E:n ja tämän osan 108 kohdan mukaisesti. Tässä lomakkeessa ei ilmoiteta sellaisten varausten muutoksia, jotka koskevat IAS 37:n mukaisesti arvostettavia sitoumuksia ja IFRS 4:n mukaisesti vakuutussopimuksina käsiteltäviä takauksia, vaan ne ilmoitetaan lomakkeessa 43. Tässä lomakkeessa ei ilmoiteta myöskään sellaisten sitoumusten ja takausten luottoriskistä johtuvia käyvän arvon muutoksia, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti IFRS 9:n mukaisesti, vaan ne ilmoitetaan tämän osan 50 kohdan mukaisesti kohdassa ”Voitot tai (-) tappiot rahoitusvaroista ja -veloista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, netto”.

158. Rivien ”Joista: ryhmäkohtaisesti määritettävät vähennyserät” ja ”Joista: yksittäin määritettävät vähennyserät” erät sisältävät rahoitusvaroihin liittyvien, ryhmäkohtaisesti ja yksittäin määritettävien arvonalentumisten kertyneen määrän muutokset.

159. ”Alkuperäisestä myöntämisestä ja hankinnasta johtuvat lisäykset” sisältää sellaisten odotettavissa olevien tappioiden lisäysten määrän, jotka on käsitelty alun perin myönnettyjen tai hankittujen rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Kyseinen vähennyserän lisääntyminen ilmoitetaan ensimmäisenä raportoinnin viitepäivänä kyseisten rahoitusvarojen myöntämisen tai hankinnan jälkeen. Kyseisistä rahoitusvaroista alkuperäisen kirjaamisen jälkeen odotettavissa olevien tappioiden lisäykset tai vähennykset ilmoitetaan muissa sarakkeissa. Alun perin myönnettyihin tai hankittuihin varoihin kuuluvat myös varat, jotka syntyvät annettujen taseen ulkopuolisten sitoumusten perusteella nostettavista lainoista.

160. ”Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset” sisältää niiden muutosten määrän vähennyserissä, jotka johtuvat rahoitusvarojen täydellisestä kirjaamisesta pois taseesta raportoinnin viitekaudella muista syistä kuin lopullisten luottotappioiden vuoksi, ja käsittää siirrot kolmansille osapuolille tai sopimukseen perustuvien oikeuksien voimassaolon lakkaamisen, joka johtuu kyseisten rahoitusvarojen täydellisestä takaisinmaksusta tai luovutuksesta tai niiden siirrosta toiseen tilinpäätössalkkuun. Vähennyserän muutos kirjataan tähän sarakkeeseen ensimmäisenä raportoinnin viitepäivänä takaisinmaksun, luovutuksen tai siirron jälkeen. Taseen ulkopuolisten vastuiden osalta tämä sarake sisältää myös arvonalentumisten vähennykset, jotka johtuvat taseen ulkopuolisen erän muuttumisesta taseeseen kirjatuksi omaisuuseräksi.

161. ”Luottoriskin muutoksesta johtuvat muutokset (netto)” sisältää sellaisten muutosten nettomäärän odotettavissa olevissa tappioissa raportoinnin viitekauden lopussa, jotka johtuvat luottoriskin lisääntymisestä tai vähenemisestä alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, riippumatta siitä, ovatko kyseiset muutokset johtaneet rahoitusvaroihin kuuluvan erän siirtämiseen toiseen vaiheeseen. Tässä sarakkeessa ilmoitetaan vähennyserään kohdistuva vaikutus, joka johtuu rahoitusvarojen määrän lisääntymisestä tai vähenemisestä kertyneiden ja maksettujen korkotuottojen seurauksena. Tähän kohtaan sisältyy myös ajan kulumisen vaikutus odotettavissa oleviin tappioihin, jotka on laskettu IFRS 9.5.4.1(a):n ja (b):n mukaisesti. Lisäksi tässä sarakkeessa ilmoitetaan arvioiden muutokset, jotka johtuvat riskiparametrien päivityksistä tai tarkistamisesta sekä tulevaisuuteen suuntautuvien taloudellisten tietojen muutoksista. Tässä sarakkeessa ilmoitetaan myös odotettavissa olevien tappioiden muutokset, jotka johtuvat saamisten osittaisesta takaisin maksamisesta erissä, lukuun ottamatta viimeistä erää, joka ilmoitetaan sarakkeessa ”Taseesta pois kirjaamisesta johtuvat vähennykset”.

162. Sarakkeessa ”Luottoriskin muutoksesta johtuvat muutokset (netto)” ilmoitetaan kaikki odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset, jotka liittyvät uudistettaviin vastuisiin, lukuun ottamatta lopullisiin luottotappioihin ja laitoksen luottotappioiden arviointimetodiikan päivityksiin liittyviä muutoksia. Uudistettavat vastuut ovat vastuita, joiden määrä saa vaihdella asiakkaiden nostojen ja takaisinmaksujen mukaan laitoksen vahvistamaan limiittiin asti.

163. ”Laitoksen arviointimetodiikan päivityksestä johtuvat muutokset (netto)” sisältää laitoksen odotettavissa olevien tappioiden arvioinnissa käyttämän metodiikan muutokset, jotka johtuvat sellaisten olemassa olevien mallien muutoksista tai uusien mallien laatimisesta, joita käytetään arvioitaessa arvon alentumista. Metodiikan päivitykset käsittävät myös uusien standardien käyttöönoton vaikutukset. Metodiikan muutoksia, joiden tuloksena omaisuuserän arvonalentumisvaihe muuttuu, pidetään kokonaisuudessaan mallin muutoksena. Tässä sarakkeessa ei ilmoiteta arvioiden muutoksia, jotka johtuvat riskiparametrien päivityksistä tai tarkistamisesta tai tulevaisuuteen suuntautuvien taloudellisten tietojen muutoksista.

164. Muutettuihin varoihin liittyvien odotettavissa olevien tappioiden muutosten ilmoittaminen (IFRS 9.5.4.3 ja liite A) riippuu muutoksen luonteesta seuraavasti:

165. Lopulliset luottotappiot ilmoitetaan tämän liitteen tämän osan 72–74 kohdan ja seuraavien ohjeiden mukaisesti:

166. ”Muut oikaisut” sisältää kaikki määrät, joita ei ole ilmoitettu aiemmissa sarakkeissa, mukaan luettuina kurssieroista johtuvat odotettavissa olevia tappioita koskevat oikaisut, jos se on yhdenmukaista sen kanssa, miten valuuttakurssien vaikutus ilmoitetaan lomakkeessa 2.

166i. ”Voitot tai tappiot vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien taseesta pois kirjaamisesta” sisältää taseesta pois kirjaamisen ajankohtana arvostettujen rahoitusvarojen kirjanpitoarvon ja saadun vastikkeen välisen erotuksen.

167. Lomakkeessa 12.2 ilmoitetaan bruttomääräinen kirjanpitoarvo ja nimellisarvo sellaisista IFRS 9:n mukaisten arvonalentumista koskevien vaatimusten soveltamisalaan kuuluvista tilinpäätössalkkuihin sisältyvistä rahoitusvaroista ja taseen ulkopuolisista vastuista (lukuun ottamatta ostettuja tai alun perin myönnettyjä luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneita vastuita), jotka on siirretty arvonalentumisvaiheesta toiseen raportoinnin viitekauden aikana.

168. Bruttomääräinen kirjanpitoarvo tai nimellisarvo ilmoitetaan ainoastaan sellaisista rahoitusvaroista tai taseen ulkopuolisista vastuista, jotka ovat eri arvonalentumisvaiheessa raportoinnin viitepäivänä kuin tilikauden alussa tai alkuperäisenä kirjaamispäivänä. Taseeseen kirjatuissa vastuissa, joiden lomakkeessa 12.1 ilmoitettu arvon alentuminen sisältää taseen ulkopuolisen komponentin (IFRS 9.5.5.20 ja IFRS 7.B8E), otetaan huomioon taseeseen kirjatun ja taseen ulkopuolisen komponentin vaiheen muuttuminen.

169. Ilmoitettaessa tilikauden aikana tapahtuneita siirtoja, rahoitusvarat ja taseen ulkopuoliset vastuut, joiden arvonalentumisvaihe on muuttunut useita kertoja tilikauden alun tai niiden alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, ilmoitetaan siten kuin ne olisi siirretty tilikauden alun tai alkuperäisen kirjaamisen aikaisesta arvonalentumisvaiheesta siihen arvonalentumisvaiheeseen, johon ne kuuluvat raportoinnin viitepäivänä.

170. Lomakkeessa 12.2 ilmoitettava bruttomääräinen kirjanpitoarvo tai nimellisarvo on bruttomääräinen kirjanpitoarvo tai nimellisarvo raportointipäivänä riippumatta siitä, onko kyseinen arvo ollut suurempi tai pienempi siirtopäivänä.

171. Tilinpäätössalkkuihin sisältyville luotoille asetetut vakuudet ja takaukset ilmoitetaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta panttityypin mukaan, jolloin luotot eritellään kiinteistövakuudellisiin luottoihin ja muihin vakuudellisiin luottoihin, sekä saatujen takausten mukaan. Luotot eritellään vastapuolten ja tarkoituksen mukaan. Kohdassa ”Josta: järjestämättömät” ilmoitetaan luotot tämän osan 213–239 tai 260 kohdassa määritellyn mukaisesti.

172. Lomakkeessa 13.1 ilmoitetaan ”Vakuuksien tai takausten enimmäismäärä, joka voidaan huomioida”. Lomakkeen 13.1 sarakkeissa esitettyjen takaus- ja/tai vakuusmäärien summa ei saa ylittää kyseisen luoton kirjanpitoarvoa.

173. Ilmoitettaessa luottoja panttityypin mukaan käytetään seuraavia määritelmiä:

174. Kun kyseessä ovat luotot, joilla on samanaikaisesti useamman tyyppisiä vakuuksia tai takauksia, ”Vakuuksien tai takausten enimmäismäärä, joka voidaan huomioida” kohdistetaan vakuuksien tai takausten laadun mukaan korkealaatuisimmasta alkaen. Kiinteistövakuudellisten luottojen osalta kiinteistövakuus on aina ilmoitettava ensimmäisenä riippumatta sen laadusta muihin vakuuksiin verrattuna. Jos ”Vakuuksien tai takausten enimmäismäärä, joka voidaan huomioida” ylittää kiinteistövakuuden arvon, sen jäljellä oleva arvo kohdistetaan muihin vakuustyyppeihin ja takauksiin niiden laadun mukaan korkealaatuisimmasta alkaen.

175. Tässä lomakkeessa ilmoitetaan tiedot vakuuksista, jotka on otettu haltuun viitekauden alun ja lopun välisenä aikana ja jotka ovat viitepäivänä edelleen kirjattuina taseeseen. Haltuun otettuihin vakuuksiin sisältyvät omaisuuserät, joita velallinen ei ole pantannut vakuudeksi, mutta jotka on saatu joko vapaaehtoisesti tai osana oikeudellista menettelyä velan mitätöimistä vastaan. Vakuuksien on oltava 173 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia, lukuun ottamatta kyseisen kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja.

175i. ”Arvo alkuperäisenä kirjaamisajankohtana” tarkoittaa haltuun otettujen vakuuksien bruttomääräistä kirjanpitoarvoa ajankohtana, jolloin ne kirjattiin alun perin raportoivan laitoksen taseeseen.

175ii. ”Kertyneet negatiiviset muutokset” tarkoittaa vakuuden alkuperäisen kirjaamisajankohdan arvon ja raportoinnin viitepäivän kirjanpitoarvon välistä erotusta yksittäisen vakuuserän tasolla, jos tämä erotus on negatiivinen.

176. Haltuun otetut vakuudet, jotka ovat edelleen kirjattuina taseeseen viitepäivänä, ilmoitetaan lomakkeessa 13.3.1 riippumatta siitä, milloin ne on saatu. Tähän sisältyvät sekä ”Aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi” luokitellut haltuun otetut vakuudet että muut haltuun otetut vakuudet. Haltuun otettuihin vakuuksiin sisältyvät omaisuuserät, joita velallinen ei ole pantannut vakuudeksi, mutta jotka on saatu joko vapaaehtoisesti tai osana oikeudellista menettelyä velan mitätöimistä vastaan.

177. Laitosten on ilmoitettava käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien arvo IFRS 13.72:ssa vahvistetun hierarkian mukaisesti. BAD-direktiivin mukaista kansallista tilinpäätösnormistoa noudattavien laitosten on myös ilmoitettava tässä lomakkeessa vaaditut tiedot, jos kansallisessa tilinpäätösnormistossa edellytetään, että käypään arvoon arvostettavat varat luokitellaan käyvän arvon eri tasoille.

178. ”Käyvän arvon muutos kaudelta” sisältää voitot tai tappiot raportointipäivänä vielä olemassa olevien instrumenttien IFRS 9:n, IFRS 13:n tai tapauksen mukaan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisesti tehdystä uudelleenarvostamisesta kauden aikana. Kyseiset voitot ja tappiot ilmoitetaan sisällytettäviksi tuloslaskelmaan tai tarvittaessa laajaan tuloslaskelmaan; näin ollen kyseiset määrät ilmoitetaan ennen veroja.

179. ”Kertynyt käyvän arvon muutos ennen veroja” sisältää voittojen tai tappioiden määrän, joka on kertynyt instrumenttien uudelleenarvostamisesta niiden alkuperäisen kirjaamisen ja viitepäivän välisenä aikana.

180. Lomake 15 sisältää tiedot siirretyistä rahoitusvaroista, jotka eivät kokonaisuudessaan tai osaksi täytä taseesta pois kirjaamisen edellytyksiä, sekä kokonaisuudessaan taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroista, joihin laitos pitää itsellään hoitopalveluoikeudet.

181. Näihin siirrettyihin rahoitusvaroihin liittyvät velat ilmoitetaan sen salkun mukaan, johon kyseiset siirretyt rahoitusvarat sisältyivät vastaavaa-puolella, eikä sen salkun mukaan, johon ne sisältyivät vastattavaa-puolella.

182. Sarake ”Pääomatarkoituksia varten taseesta pois kirjatut määrät” sisältää niiden rahoitusvarojen kirjanpitoarvon, jotka on merkitty taseeseen kirjanpitotarkoituksia varten mutta kirjattu pois taseesta vakavaraisuustarkoituksia varten, koska laitos käsittelee niitä arvopaperistamispositioina pääomatarkoituksia varten vakavaraisuusasetuksen 109, 243 ja 244 artiklan mukaisesti.

183. ”Takaisinostosopimukset” (”repot”) ovat liiketoimia, joissa laitos saa käteisvaroja vastikkeeksi tiettyyn hintaan myydyistä rahoitusvaroista sitoutuessaan ostamaan samat (tai samanlaiset) omaisuuserät takaisin kiinteään hintaan tiettynä päivänä tulevaisuudessa. Liiketoimet, joihin liittyy kullan tilapäinen siirtäminen käteisvakuutta vastaan, katsotaan myös ”Takaisinostosopimuksiksi” (”repoiksi”). Määrät, jotka laitos on saanut vastikkeeksi kolmannelle osapuolelle (”väliaikaiselle haltijalle”) siirretyistä rahoitusvaroista, luokitellaan ”takaisinostosopimuksiksi”, jos on olemassa sitoumus käänteisoperaation suorittamiseen eikä ainoastaan mahdollisuutta siihen. Takaisinostosopimuksiin kuuluvat myös repo-tyyppiset operaatiot, joihin voivat sisältyä seuraavat:

184. ”Takaisinostosopimuksissa” (”repot”) ja ”takaisinmyyntisopimuksissa” (”käänteiset repot”) on kyse laitoksen saamista tai lainaksi antamista käteisvaroista.

185. Arvopaperistamistransaktiossa, jossa siirretyt rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, laitosten on ilmoitettava kyseisestä erästä kertyvät voitot (tappiot) tuloslaskelmassa niiden ”tilinpäätössalkkujen” yhteydessä, joihin rahoitusvarat kuuluivat ennen niiden kirjaamista pois taseesta.

186. Tuloslaskelman tietyistä eristä esitetään tarkempi voittojen (tai tuottojen) ja tappioiden (tai kulujen) erittely.

187. Korkotuotot eritellään käyttämällä kumpaakin seuraavista perusteista:

188. Korkokulut eritellään käyttämällä kumpaakin seuraavista perusteista:

189. Rahoitusvarojen ja efektiiviseltä koroltaan negatiivisten rahoitusvelkojen korkotuottoihin sisältyvät korkotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä johdannaisista, vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista ja luotoista sekä talletuksista, liikkeeseen lasketuista vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista ja muista rahoitusveloista, joiden efektiivinen korko on negatiivinen.

190. Rahoitusvelkojen ja efektiiviseltä koroltaan negatiivisten rahoitusvarojen korkokuluihin sisältyvät korkokulut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä johdannaisista, talletuksista, liikkeeseen lasketuista vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista ja muista rahoitusveloista sekä vieraan pääoman ehtoisista arvopapereista ja luotoista, joiden efektiivinen korko on negatiivinen.

191. Lomakkeessa 16.1 lyhyeksimyynnit otetaan huomioon muissa rahoitusveloissa. Huomioon otetaan kaikki eri salkkujen instrumentit lukuun ottamatta rivien ”Johdannaiset – Suojauslaskenta” instrumentteja, joita ei käytetä korkoriskiltä suojautumiseen.

192. ”Johdannaiset – Suojauslaskenta, korkoriski” sisältää korkotuotot ja -kulut suojausinstrumenteista, joissa suojauskohteet tuottavat korkoa.

193. Kun käytetään nettohintaa, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten korkoon sisältyvät määrät, jotka liittyvät niihin kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin johdannaisiin, jotka käyvät ”taloudellisiksi suojauksiksi” ja jotka sisällytetään korkotuottoina tai -kuluina korjaamaan kyseisten suojattujen rahoitusinstrumenttien tuottoja ja kuluja taloudellisesta muttei kirjanpidollisesta näkökulmasta. Tällöin taloudelliseen suojaukseen käytettävien johdannaisten korkotuottojen osuus kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten korkotuotoista ilmoitetaan erikseen. Ajan kulumiseen suhteutetut palkkiot tai nettomaksut käypään arvoon arvostettavista luottojohdannaista, joita käytetään kyseisenä ajankohtana nimenomaisesti käypään arvoon kirjattavaksi luokitellun rahoitusinstrumentin tai sen osan luottoriskin suojaamiseen, ilmoitetaan myös kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten koroissa.

194. IFRS:n mukaan ”Joista: korkotuotot arvoltaan alentuneista rahoitusvaroista” tarkoittaa korkotuottoja luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneista rahoitusvaroista, mukaan lukien ostetut tai alun perin myönnetyt luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneet rahoitusvarat, jos niitä pidetään järjestämättöminä tämän osan 215 kohdan mukaisesti. BAD-direktiivin mukaisen kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan tähän sisältyvät korkotuotot varoista, joiden arvoa on alennettu luottoriskistä johtuvaa arvon alentumista koskevalla erityisellä vähennyserällä.

194i. Riveillä ”Joista: kulutusluotot” ja ”Joista: asuntoluotot” ilmoitetaan tämän osan 88 kohdassa kuvatuista luotoista aiheutuvat tuotot ja kulut.

194ii. Rivillä ”Joista: korot vuokrasopimuksista” ilmoitetaan vuokralle antajan korkotuotot vuokrasopimussaamisesta (rahoitusleasingsopimukset) ja vastaavasti vuokralle ottajan korkokulut vuokrasopimusvelasta.

195. Voitot tai tappiot taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroista ja -veloista, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, eritellään rahoitusinstrumentin tyypin ja tilinpäätössalkun mukaan. Jokaisesta erästä ilmoitetaan taseesta pois kirjatusta liiketoimesta johtuva nettomääräinen realisoitunut voitto tai tappio. Nettomäärä edustaa realisoituneiden voittojen ja realisoituneiden tappioiden välistä eroa.

196. Lomaketta 16.2 käytetään IFRS:n mukaan tietojen ilmoittamiseen jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista ja -veloista sekä vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Lomaketta 16.2 käytetään BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan tietojen ilmoittamiseen rahoitusvaroista, jotka arvostetaan hankintamenoon perustuvalla menetelmällä, käypään arvoon oman pääoman kautta ja muilla arvostusmenetelmillä, kuten arvostamalla ne hankintamenoon tai markkina-arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi. Sellaisista rahoitusinstrumenteista johtuvia voittoja ja tappioita, jotka luokitellaan asiaa koskevassa BAD-direktiiviin perustuvassa kansallisessa tilinpäätösnormistossa kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ei ilmoiteta tässä lomakkeessa kyseisiin instrumentteihin sovellettavista arvostussäännöistä riippumatta.

197. Voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista eritellään instrumenttityypin mukaan; erittelyn jokainen erä on rahoitusinstrumentin realisoitunut ja realisoitumaton nettomäärä (voitot vähennettynä tappioilla).

198. Voitot ja tappiot spot-markkinoiden valuuttakaupasta, ulkomaisten seteleiden ja kolikoiden vaihtoa lukuun ottamatta, otetaan mukaan kaupankäynnin voittoina ja tappioina. Jalometallien kaupasta tai taseesta pois kirjaamisesta ja uudelleenarvostamisesta johtuvia voittoja ja tappioita ei sisällytetä kaupankäynnin voittoihin ja tappioihin vaan ”Muihin liiketoiminnan tuottoihin” tai ”Muihin liiketoiminnan kuluihin” tämän osan 316 kohdan mukaisesti.

199. Rivi ”Joista: taloudelliset suojaukset, joissa käytetään käypään arvoon arvostamismahdollisuutta” sisältää ainoastaan voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista luottojohdannaisista, joita käytetään sellaisen rahoitusinstrumentin tai sen osan luottoriskin hallintaan, joka on kyseisenä ajankohtana nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi IFRS 9.6.7:n mukaisesti. Voitot tai tappiot, jotka johtuvat siitä, että rahoitusvarojen luokittelua muutetaan siirtämällä ne jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien tilinpäätössalkusta käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien tai kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien tilinpäätössalkkuun (FRS 9.5.6.2) ilmoitetaan rivillä ”Joista: voitot ja tappiot, jotka johtuvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien varojen luokittelun muutoksista”.

200. Voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista eritellään myös riskityypeittäin. Erittelyn jokainen erä on kyseiseen vastuuseen, myös siihen liittyviin johdannaisiin, liittyvän riskin (korko-, osake-, valuutta-, luotto-, hyödyke- ja muun riskin) realisoitunut tai realisoitumaton nettomäärä (voitot vähennettynä tappioilla). Kurssieroista johtuvat voitot ja tappiot sisällytetään samaan erään, johon sisällytetään muut muunnetusta instrumentista johtuvat voitot ja tappiot. Muista rahoitusvaroista ja -veloista kuin johdannaisista johtuvat voitot ja tappiot sisällytetään riskikategorioihin seuraavasti:

201. Voitot ja tappiot kaupankäyntivaraston ulkopuolisista rahoitusvaroista, jotka on pakko arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti, eritellään instrumenttityypeittäin. Erittelyn jokainen erä on rahoitusinstrumentin realisoitunut ja realisoitumaton nettomäärä (voitot vähennettynä tappioilla).

202. Voitot tai tappiot, jotka johtuvat siitä, että rahoitusvarojen luokittelua muutetaan siirtämällä ne jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien tilinpäätössalkusta sellaisten kaupankäyntivaraston ulkopuolisten rahoitusvarojen tilinpäätössalkkuun, jotka on pakko arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti (IFRS 9.5.6.2), ilmoitetaan rivillä ”Joista: voitot ja tappiot, jotka johtuvat jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien varojen luokittelun muutoksista”.

203. Voitot ja tappiot rahoitusvaroista ja -veloista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, eritellään instrumenttityypeittäin. Laitosten on ilmoitettava kauden aikaiset rahoitusveloista johtuvat nettomääräiset realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot ja rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos, joka johtuu luottoriskin (luotonottajan tai luotonantajan oman luottoriskin) muutoksista, jos omaa luottoriskiä ei ilmoiteta muissa laajan tuloksen erissä.

204. Jos käypään arvoon arvostettavaa luottojohdannaista käytetään sellaisen rahoitusinstrumentin tai sen osan luottoriskin hallintaan, joka on kyseisenä ajankohtana nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi, kyseisen rahoitusinstrumentin luokittelusta johtuvat voitot tai tappiot ilmoitetaan rivillä ”Joista: voitot tai (-) tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaisesti luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen suojaustarkoituksessa tehdyn luokittelun yhteydessä, netto”. Kyseisistä rahoitusinstrumenteista johtuvat, käypään arvoon arvostamisesta syntyvät myöhemmät voitot tai tappiot ilmoitetaan rivillä ”Joista: voitot tai (-) tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi nimenomaisesti luokiteltujen rahoitusvarojen ja -velkojen suojaustarkoituksessa tehdyn luokittelun jälkeen, netto”.

205. Kaikki voitot ja tappiot suojauslaskennasta, lukuun ottamatta korkotuottoja tai -kuluja käytettäessä nettohintaa, eritellään suojauslaskentatyypin mukaan: käyvän arvon suojaus, rahavirran suojaus ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojaus. Käyvän arvon suojaukseen liittyvät voitot ja tappiot eritellään suojausinstrumentin ja suojauskohteen mukaan. Suojausinstrumenteista johtuvat voitot ja tappiot eivät saa sisältää sellaisiin suojausinstrumenttien osuuksiin liittyviä voittoja ja tappioita, joita ei määritetä suojausinstrumenteiksi IFRS 9.6.2.4:n mukaan. Ne suojausinstrumentit, joita ei ole määritetty suojausinstrumenteiksi, ilmoitetaan tämän osan 60 kohdan mukaisesti. Suojauslaskennasta johtuviin voittoihin ja tappioihin sisältyvät myös voitot ja tappiot sellaisista eristä koostuvan ryhmän suojauksista, joilla on toisensa kumoavat riskipositiot (nettopositioiden suojaukset).

206. ”Suojauskohteen käyvän arvon muutokset, jotka johtuvat suojattavasta riskistä” sisältää suojauskohteista johtuvia voittoja ja tappiota, kun kohteet ovat vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9.4.1.2A:n mukaan (IFRS 9.6.5.8).

207. Käytettäessä BAD-direktiiviin perustuvaa kansallista tilinpäätösnormistoa tässä lomakkeessa vahvistettu suojaustyypin mukainen erittely esitetään siltä osin kuin erittely on yhdenmukainen sovellettavien kirjanpitovaatimusten kanssa.

208. ”Lisäykset” ilmoitetaan silloin, kun arvio kautta koskevasta arvonalentumisesta johtaa tilinpäätössalkun tai omaisuuserien pääluokan osalta nettokulujen kirjaamiseen. ”Peruutukset” ilmoitetaan silloin, kun arvio kautta koskevasta arvonalentumisesta johtaa tilinpäätössalkun tai omaisuuserien pääluokan osalta nettotuottojen kirjaamiseen.

208i. ”Tietotekniikkakulut” ovat kuluja, jotka aiheutuvat liiketoiminnassa käytettävistä tietotekniikkaan perustuvista liiketoimintaprosesseista, sovelluspalveluista ja infrastruktuuriratkaisuista, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmien luomiseen ja ylläpitoon liittyvät menot ja lukuun ottamatta laitoksen palveluksessa oleville tietotekniikka-asiantuntijoille maksettavia korvauksia, jotka ilmoitetaan henkilöstökuluissa.

208ii. Tietotekniikkakuluihin kuuluva ”Tietotekniikan ulkoistaminen” tarkoittaa ulkoisten palveluntarjoajien käyttöön liittyviä tietotekniikkakuluja. Se ei sisällä kuluja, jotka liittyvät i) pelkkiin henkilöstövälityspalveluihin (vuokrahenkilöstö) siltä osin kuin laitos ainoastaan palkkaa henkilöstöä väliaikaisesti ja tarjotut palvelut säilyvät sen täydessä hallinnassa, ja ii) puhtaasti standardoituihin laitteistojen ja ohjelmistojen ylläpitosopimuksiin, jotka koskevat pelkästään ostettua omaisuutta.

208iii. ”Verot ja maksut (muut)” sisältää muut verot ja maksut kuin i) tulokseen liittyvät verot sekä ii) verot ja maksut lopetetuista toiminnoista. Tähän kohtaan sisältyvät muun muassa tavaroista ja palveluista perityt verot sekä laitoksen suorittamat maksut.

208iv. ”Konsultti- ja asiantuntijapalvelut” tarkoittaa asiantuntija-avun tai strategisen neuvonnan hankkimisesta aiheutuneita kuluja.

208v. ”Mainonta, markkinointi ja viestintä” sisältää markkinointiviestintään, kuten mainontaan, suoramarkkinointiin tai verkkomarkkinointiin, ja markkinointitapahtumiin liittyvät kulut.

208vi. ”Luottoriskiin liittyvät kulut” tarkoittaa luottotapahtumiin liittyviä hallintokuluja, kuten vakuuksien haltuunotosta tai oikeudellisista menettelyistä aiheutuvat kulut.

208vii. ”Oikeudenkäyntikulut, joita varaukset eivät kata”, tarkoittaa oikeudenkäyntikuluja, jotka eivät liity luottoriskiin ja joita ei ole katettu niihin liittyvällä varauksella.

208viii. ”Kiinteistökulut” tarkoittaa korjaus- ja kunnossapitokuluja, jotka eivät paranna kiinteistön käyttöä tai pidennä sen käyttöikää, sekä vesi-, sähkö- ja lämmityskuluja.

208ix. IFRS:n mukaan ”Vuokrakulut” sisältävät IFRS 16.5:ssä ja IFRS 16.6:ssa tarkoitetuista lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja vuokrasopimuksista, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vuokralle ottajalle aiheutuvat kulut. Kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan vuokrakuluihin sisältyvät vuokralle ottajan kulut, jos vuokrasopimuksista aiheutuvat maksut käsitellään tilinpäätösstandardin mukaan kirjanpidossa kuluina.

208x. ”Muut hallintokulut – muut” sisältää kaikki jäljellä olevat ”muiden hallintokulujen” osat, kuten valvontamaksut tai pankeilta perittävät maksut, hallinto- ja logistiikkapalvelut, asiakirjojen postitus ja kuljetus, valvonta- ja turvallisuuspalvelut, rahanlaskentapalvelut ja rahankuljetukset. Käteissuorituksia kriisinratkaisurahastoihin ja talletussuojajärjestelmiin ei ilmoiteta tässä luokassa, koska ne ilmoitetaan lomakkeen 2 erillisellä rivillä.

209. ”Kirjanpidollisen konsolidoinnin laajuus” käsittää varojen, velkojen ja oman pääoman kirjanpitoarvon sekä taseen ulkopuolisten vastuiden nimellisarvot, jotka on laskettu kirjanpidollisen konsolidoinnin laajuuden perusteella; toisin sanoen konsolidointiin on sisällytetty tytäryritykset, jotka ovat vakuutusyrityksiä ja rahoitusalan ulkopuolisia yrityksiä. Laitosten on käsiteltävä tytäryrityksiä, yhteisyrityksiä ja osakkuusyrityksiä samoilla menetelmillä kuin niiden tilinpäätöksissä.

210. Tässä lomakkeessa rivi ”Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin” ei sisällä tytäryrityksiä, koska kaikki tytäryritykset konsolidoidaan täysin kirjanpidollisen konsolidoinnin laajuudessa.

211. ”Jälleenvakuutus- ja vakuutussopimuksiin liittyvät varat” sisältävät meneviin jälleenvakuutuksiin liittyvät varat ja, jos sellaisia on, tehtyihin vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät varat.

212. ”Vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät velat” sisältää tehtyihin vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät velat.

213. Lomakkeessa 18 järjestämättömät saamiset ovat niitä, jotka on lueteltu vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 3 kohdassa.

215. Lomakkeessa 18 arvoltaan alentuneet saamiset ovat IFRS:n mukaan niitä, jotka on todettu luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneiksi (vaihe 3). Muihin arvonalentumisvaiheisiin kuin vaiheeseen 3 sisältyvien saamisten ja saamisten, jotka on ostettu tai alun perin myönnetty luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneina, katsotaan olevan järjestämättömiä, jos ne täyttävät vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 3 kohdan mukaiset kriteerit, joiden perusteella niitä voidaan pitää järjestämättöminä.

216. Saamiset luokitellaan täysimääräisinä ottamatta huomioon mahdollisia vakuuksia. Vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen saamisten osalta merkittävyyttä arvioidaan vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/171 (erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavaa kynnysarvoa koskevat tekniset sääntelystandardit) mukaisesti.

217. Lomakkeessa 18 ”saamiset” käsittää kaikki vieraan pääoman ehtoiset instrumentit (vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja luotot, joihin sisältyvät keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset) sekä taseen ulkopuoliset vastuut lukuun ottamatta niitä, joita pidetään kaupankäyntitarkoituksessa.

218. Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit sisällytetään seuraaviin tilinpäätössalkkuihin: hankintamenoon tai jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, b) käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien tai oman pääoman kautta arvostettavat vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, joihin sovelletaan arvon alentumista, ja c) tiukalla LOCOM-menetelmällä tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai oman pääoman kautta arvostettavat vieraan pääoman ehtoiset instrumentit, joihin ei sovelleta arvon alentumista, tämän osan 233 kohdan kriteerien mukaisesti. Kukin kategoria eritellään instrumenteittain ja vastapuolittain.

219. IFRS:n ja asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaan taseen ulkopuoliset sitoumukset koostuvat seuraavista peruutettavissa olevista ja peruuttamattomista eristä:

220. IFRS 5:n mukaisesti myytävänä oleviksi luokitellut vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ilmoitetaan erikseen.

221. Lomakkeessa 18 vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista ilmoitetaan tässä liitteessä olevan 1 osan 34 kohdassa määritelty ”kirjanpitoarvo, brutto”. Taseen ulkopuolisista vastuista ilmoitetaan tämän liitteen 118 kohdassa määritelty nimellisarvo.

222. Lomakkeessa 18 saaminen on ”erääntynyt”, kun se täyttää tämän osan 96 kohdan kriteerit. Kun saamisia luokitellaan järjestämättömiksi vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti, 90 myöhässäolopäivän laskeminen alkaa, kun erääntynyt määrä, joka on erääntyneen pääoman, korkojen ja palkkioiden summa, ylittää tämän osan 216 kohdassa määritellyn kynnysarvon. Jos saamisten erääntynyt osa on merkittävä 90 peräkkäisen päivän ajan, saaminen on luokiteltava järjestämättömäksi.

223. Lomakkeessa 18 ”velallinen” tarkoittaa vakavaraisuusasetuksen 178 artiklassa tarkoitettua vastapuolta.

226. Edellä olevan 213 kohdan mukaisesti järjestämättömiksi luokitellut saamiset luokitellaan järjestämättömiksi joko yksilöllisesti (”liiketoimen perusteella”) tai tietyltä velalliselta olevien saamisten kokonaismäärän osalta (”velallisen perusteella”). Kun järjestämättömiä saamisia luokitellaan yksilöllisesti tai tietyn velallisen osalta, erityyppisiin järjestämättömiin saamisiin sovelletaan seuraavia luokitusmenetelmiä:

227. Jos laitoksella on velalliselta olevia taseeseen kirjattuja saamisia, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 90 päivää, ja kyseisten erääntyneiden saamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo on yli 20 prosenttia kaikkien kyseiseltä velalliselta olevien taseeseen kirjattujen saamisten bruttomääräisestä kirjanpitoarvosta, kaikkien kyseiseltä velalliselta olevien taseeseen sisältyvien ja taseen ulkopuolisten saamisten katsotaan olevan järjestämättömiä. Jos velallinen kuuluu ryhmään, on arvioitava tarve katsoa myös muilta ryhmän yhteisöiltä olevat saamiset järjestämättömiksi, paitsi jos on kyse sellaisten yksittäisten kiistojen kohteina olevista saamisista, jotka eivät liity vastapuolen vakavaraisuuteen.

228. Saamisten ei katsota enää olevan järjestämättömiä, jos kaikki vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 4 kohdan edellytykset täyttyvät.

230. Järjestämättömän saamisen IFRS 5:n mukainen luokittelu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi ei lopeta sen luokittelua järjestämättömäksi saamiseksi vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 5 kohdan mukaisesti.

231. Lainanhoitojoustojen myöntäminen järjestämätöntä saamista varten ei lopeta sen luokittelua järjestämättömäksi saamiseksi. Jos saamiset ovat 262 kohdassa tarkoitettuja järjestämättömiä saamisia, joissa on lainanhoitojoustoja, niitä ei katsota enää järjestämättömiksi, jos kaikki vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 6 kohdan edellytykset täyttyvät.

232. Jos tämän liitteen tämän osan 231 kohdassa mainitut edellytykset eivät täyty vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 6 kohdan b alakohdan mukaisen vuoden pituisen ajanjakson lopussa, saaminen luokitellaan edelleen järjestämättömäksi lainanhoitojoustosaamiseksi, kunnes kaikki edellytykset täyttyvät. Edellytyksiä arvioidaan vähintään neljännesvuosittain.

233. Tässä liitteessä olevan 1 osan 15 kohdassa luetellut IFRS:n mukaiset tilinpäätössalkut ja kyseisen osan 16 kohdassa luetellut asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaiset tilinpäätössalkut ilmoitetaan lomakkeessa 18 seuraavasti:

234. Jos IFRS:ssä tai asiaa koskevassa BAD-direktiiviin perustuvassa kansallisessa tilinpäätösnormistossa edellytetään, että sitoumukset nimenomaisesti luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, jokaisen kyseisestä luokittelusta ja käypään arvoon arvostamisesta aiheutuvan omaisuuserän kirjanpitoarvo ilmoitetaan kohdassa ”Rahoitusvarat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi” (IFRS) tai kohdassa ”Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaisvaroihin kuulumattomat kaupankäyntivaraston ulkopuoliset rahoitusvarat” (BAD-direktiiviin perustuva kansallinen tilinpäätösnormisto). Kyseisestä luokittelusta aiheutuvien velkojen kirjanpitoarvoa ei ilmoiteta lomakkeessa 18. Kaikkien sellaisten sitoumusten nimellisarvo, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, ilmoitetaan lomakkeessa 9.

234i. Seuraavat saamiset merkitään erillisille riveille:

235. Erääntyneet saamiset ilmoitetaan terveiden ja erääntyneiden luokassa ja järjestämättömien saamisten luokassa täysimääräisinä erikseen tämän osan 96 kohdan mukaisesti. Saamiset, jotka ovat olleet erääntyneinä yli 90 päivää mutta jotka eivät ole vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti olennaisia, ilmoitetaan terveiden ja erääntyneiden saamisten luokassa kohdassa ”Erääntyneet > 30 päivää <= 90 päivää”.

236. Järjestämättömät saamiset ilmoitetaan erääntymisajanjaksojen mukaisesti eriteltyinä. Jos tämän liitteen tämän osan 226 kohdassa tarkoitettuun saamisten luokittelemiseen järjestämättömiksi sovelletaan velalliseen perustuvaa lähestymistapaa, velallisen saamiset ilmoitetaan järjestämättömien saamisten erääntymisajanjaksoissa niiden yksilöllisen erääntymistilan mukaan. Saamiset, jotka eivät ole erääntyneitä tai ovat olleet erääntyneinä enintään 90 päivää mutta jotka kuitenkin katsotaan järjestämättömiksi sen perusteella, ettei niitä todennäköisesti makseta kokonaan takaisin, ilmoitetaan erityisessä sarakkeessa. Saamiset, joihin liittyy erääntyneitä suorituksia ja joita ei todennäköisesti makseta kokonaan takaisin, eritellään erääntymisajanjaksoihin sen perusteella, kuinka monta päivää suoritukset ovat olleet erääntyneinä.

237. Seuraavat saamiset merkitään erillisiin sarakkeisiin:

238. Kertyneet arvonalentumiset ja kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat luottoriskistä ja varauksista, ilmoitetaan tämän osan 11, 69–71, 106 ja 110 kohdan mukaisesti.

239. Tiedot terveisiin ja erääntyneisiin sekä järjestämättömiin saamisiin liittyvistä hallussa olevista vakuuksista ja saaduista takauksista ilmoitetaan erikseen. Määrät, jotka ilmoitetaan saaduista vakuuksista ja saaduista takauksista, lasketaan tämän osan 172 ja 174 kohdan mukaisesti. Sekä vakuuksista että takauksista ilmoitettavien määrien summan ylärajana on kyseisen saamisen kirjanpitoarvo tai nimellisarvo varausten vähentämisen jälkeen.

239i. Lomakkeessa 18.1 ilmoitetaan sellaisten luottojen, jotka on luokiteltu tämän osan 213–239 tai 260 kohdassa määriteltyjen järjestämättömien saamisten luokkaan tai pois siitä, sisäänvirtaukset ja ulosvirtaukset, lukuun ottamatta kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi luokiteltuja luottoja. Järjestämättömien luottojen sisäänvirtaukset ja ulosvirtaukset eritellään vastapuolialoittain.

239ii. Sisäänvirtaukset järjestämättömien saamisten luokkaan ilmoitetaan kumulatiivisesti tilikauden alusta lähtien. Sisäänvirtaus kuvastaa tämän osan 213–239 tai 260 kohdassa määriteltyjen, kauden aikana järjestämättömiksi muuttuneiden saamisten bruttomääräistä kirjanpitoarvoa, mukaan lukien ostetut järjestämättömät saamiset. Järjestämättömän saamisen bruttomääräisen kirjanpitoarvon lisäys, joka johtuu kertyneestä korosta tai luottoriskistä johtuvien kertyneiden käyvän arvon negatiivisisten muutosten lisäyksestä, ilmoitetaan myös sisäänvirtauksena.

239iii. Kun on kyse saamisesta, joka on kauden aikana luokiteltu uudelleen useaan kertaan järjestämättömästä terveeksi ja erääntyneeksi tai päinvastoin, sisäänvirtausten ja ulosvirtausten määrä määritetään vertaamalla saamisen asemaa (terve ja erääntynyt tai järjestämätön) tilikauden alussa tai alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana ja sen asemaa raportoinnin viitepäivänä.

239iv. Ulosvirtaukset järjestämättömien saamisten luokasta ilmoitetaan kumulatiivisesti tilikauden alusta lähtien. Ulosvirtaus kuvastaa sellaisten saamisten bruttomääräisten kirjanpitoarvojen summaa, jotka lakkaavat olemasta järjestämättömiä kauden aikana, ja siihen on tarvittaessa sisällytettävä lopulliset luottotappiot, jotka on kirjattu kirjattaessa saaminen osittain tai kokonaan pois taseesta. Järjestämättömän saamisen bruttomääräisen kirjanpitoarvon pienentyminen, joka johtuu maksetusta korosta tai luottoriskistä johtuvien kertyneiden käyvän arvon negatiivisisten muutosten vähentymisestä, ilmoitetaan myös ulosvirtauksena.

239v. Ulosvirtaus ilmoitetaan seuraavissa tapauksissa:

239vi. Järjestämättömän saamisen uudelleenluokittelua tilinpäätössalkusta toiseen ei ilmoiteta sisäänvirtauksena eikä ulosvirtauksena. Järjestämättömän saamisen uudelleenluokittelu mistä tahansa tilinpäätössalkusta ”myytävänä olevaksi” ilmoitetaan poikkeuksellisesti ulosvirtauksena alkuperäisestä tilinpäätössalkusta ja sisäänvirtauksena ”myytävänä oleviin”.

239vii. Seuraavat saamiset merkitään erillisille riveille:

239viii. Lomakkeessa 18.2 esitetään tiedot liikekiinteistölainoista rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille ja liike- tai asuinkiinteistövakuudellisista luotoista rahoitusalan ulkopuolisille yrityksille tai kotitalouksille jaoteltuina luototusasteen mukaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja myytävänä oleviksi vieraan pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi luokiteltuja luottoja ei ilmoiteta näissä tiedoissa.

239ix. ”Liikekiinteistölainat” sisältää kiinteistötiedoissa olevien aukkojen täydentämisestä annetun EJRK:n suosituksen ( 18 ) 2 jakson 1 luvun 1 kohdassa määritellyt saamiset.

239x. Luototusaste lasketaan kiinteistötiedoissa olevien aukkojen täydentämisestä annetun EJRK:n suosituksen 2 jakson 1 luvun 1 kohdassa vahvistetun nykyisen luototusasteen (LTV-C) laskentamenetelmän mukaisesti.

239xi. Tiedot luotoille saaduista vakuuksista ja takauksista ilmoitetaan tämän osan 239 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi sekä vakuuksista että takauksista ilmoitettavien määrien summan ylärajana on kyseisen saamisen kirjanpitoarvo.

240. Lomakkeessa 19 lainanhoitojoustosaamiset ovat velkasopimuksia, joihin on sovellettu vakavaraisuusasetuksen 47 b artiklan 1 ja 2 kohdassa määriteltyjä lainanhoitojoustoja.

243. Lainanhoitojoustoihin sisältyy myös sellaisten lausekkeiden käyttö, jotka velallisen päättäessä käyttää niitä antavat sille mahdollisuuden muuttaa sopimusehtoja, jäljempänä ”sopimukseen sisältyvät lainanhoitojoustolausekkeet”, ja jotka katsotaan myönnytykseksi, jos laitos hyväksyy kyseisten lausekkeiden käytön ja toteaa, että velallisella on taloudellisia vaikeuksia.

244. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä ”uudelleenrahoitus” tarkoittaa velkasopimusten käyttöä sen varmistamiseen, että muut velkasopimukset, joiden ehtoja velallinen ei pysty noudattamaan, maksetaan kokonaan tai osittain.

245. Lomakkeessa 19 ”velallinen” tarkoittaa vakavaraisuusasetuksen 47 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettua vastapuolta.

246. Lomakkeen 19 yhteydessä ”velka” (vieraan pääoman ehtoiset erät) sisältää luotot (mukaan lukien myös keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset), vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit sekä annetut peruutettavissa olevat ja peruuttamattomat luottositoumukset, mukaan luettuina nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi luokitellut luottositoumukset, jotka ovat raportointipäivänä omaisuuseriä. ”Velka” ei sisällä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä eriä.

247. ”Velka” sisältää myös luotot ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, jotka luokitellaan pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi, sekä luovutettavien erien ryhmät, jotka luokitellaan IFRS 5:n mukaisesti myytävänä oleviksi.

248. Lomakkeessa 19 ”saaminen” tarkoittaa samaa kuin ”velka” tämän osan 246 ja 247 kohdassa.

249. Lomakkeessa 19 ilmoitetaan tässä liitteessä olevan 1 osan 15 kohdassa luetellut IFRS:n mukaiset tilinpäätössalkut ja kyseisen osan 16 kohdassa luetellut asiaa koskevan BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaiset tilinpäätössalkut tämän osan 233 kohdan mukaisesti.

250. Lomakkeen 19 yhteydessä ”laitos” tarkoittaa laitosta, joka on soveltanut lainanhoitojoustoja.

251. Lomakkeessa 19 ”velan””kirjanpitoarvo, brutto” ilmoitetaan tässä liitteessä olevan 1 osan 34 kohdan mukaisesti. Annetuista luottositoumuksista, jotka ovat taseen ulkopuolisia vastuita, ilmoitetaan tämän liitteen tämän osan 118 kohdassa määritelty nimellisarvo.

252. Jos on tehty myönnytys vakavaraisuusasetuksen 47 b artiklan 1 kohdan mukaisesti, saamiset katsotaan lainanhoitojoustollisiksi riippumatta siitä, onko jonkin määrän maksaminen viivästynyt tai luokitellaanko saamiset arvoltaan alentuneiksi sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti tai laiminlyönnin kohteena oleviksi vakavaraisuusasetuksen 178 artiklan mukaisesti. Saamisia ei käsitellä lainanhoitojoustollisina, jos velallisella ei ole taloudellisia vaikeuksia. Muutettuja rahoitusvaroja käsitellään IFRS:n mukaan (IFRS 9.5.4.3 ja liite A) lainanhoitojoustollisina, jos on tehty vakavaraisuusasetuksen 47 b artiklan 1 kohdassa määritelty myönnytys, riippumatta siitä, onko rahoitusvaroihin kuuluvaan luottoriskierään tehty lainanhoitojoustomuutos alkuperäisen kirjaamisen jälkeen.

254. Kaikissa vakavaraisuusasetuksen 47 b artiklan 3 kohdassa luetelluissa olosuhteissa on kumottavissa olevana olettamuksena, että lainanhoitojousto on toteutettu.

255. Taloudellisia vaikeuksia arvioidaan 245 kohdassa tarkoitetun velallisen tasolla. Ainoastaan sellaiset saamiset, joihin on sovellettu lainanhoitojoustoja, yksilöidään lainanhoitojoustosaamisiksi.

256. Lainanhoitojoustosaamiset sisällytetään järjestämättömien saamisten luokkaan tai terveiden ja erääntyneiden saamisten luokkaan tämän osan 213–239 kohdan ja 260 kohdan mukaisesti. Luokittelu lainanhoitojoustosaamiseksi lopetetaan, jos kaikki vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 7 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

257. Jos vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 7 kohdassa mainitut edellytykset eivät täyty koeajan päättyessä, saaminen luokitellaan edelleen terveeksi ja erääntyneeksi lainanhoitojoustosaamiseksi, joka on koeajalla, kunnes kaikki edellytykset täyttyvät. Edellytyksiä arvioidaan vähintään neljännesvuosittain.

258. Lainanhoitojoustosaamiset, jotka luokitellaan IFRS 5:n mukaisesti myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi, luokitellaan edelleen lainanhoitojoustosaamisiksi.

259. Lainanhoitojoustosaaminen voidaan katsoa terveeksi ja erääntyneeksi siitä päivästä, jona lainanhoitojoustot on toteutettu, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

260. Jos koeajalla olevaan terveeseen ja erääntyneeseen lainanhoitojoustosaamiseen, joka on luokiteltu uudelleen järjestämättömien saamisten luokasta, sovelletaan täydentäviä lainanhoitojoustoja tai jos koeajalla oleva lainanhoitojoustosaaminen, joka on luokiteltu uudelleen järjestämättömien saamisten luokasta, on ollut erääntyneenä yli 30 päivää, saaminen luokitellaan järjestämättömäksi vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

261. ”Terveet ja erääntyneet saamiset, joissa lainanhoitojoustoja” (terveet ja erääntyneet lainanhoitojoustosaamiset) käsittää lainanhoitojoustosaamiset, jotka eivät täytä järjestämättömäksi luokittelun edellytyksiä ja jotka sisällytetään terveiden ja erääntyneiden saamisten luokkaan. Terveet ja erääntyneet lainanhoitojoustosaamiset ovat koeajalla, kunnes kaikki vakavaraisuusasetuksen 47 a artiklan 7 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, myös silloin kun sovelletaan tämän osan 259 kohtaa. Koeajalla olevat terveet ja erääntyneet lainanhoitojoustosaamiset, jotka on luokiteltu uudelleen järjestämättömien lainanhoitojoustosaamisten luokasta, ilmoitetaan erikseen terveiden ja erääntyneiden lainanhoitojoustosaamisten yhteydessä sarakkeessa ”Joista: koeajalla olevat terveet ja erääntyneet lainanhoitojoustosaamiset, jotka on luokiteltu uudelleen järjestämättömistä saamisista”.

262. ”Järjestämättömät saamiset, joissa lainanhoitojoustoja” (järjestämättömät lainanhoitojoustosaamiset) käsittää lainanhoitojoustosaamiset, jotka täyttävät järjestämättömäksi luokittelun edellytykset ja jotka sisällytetään järjestämättömien saamisten luokkaan. Näihin järjestämättömiin lainanhoitojoustosaamisiin sisältyvät seuraavat:

263. Jos lainanhoitojoustoja sovelletaan saamisiin, jotka olivat järjestämättömiä ennen lainanhoitojoustojen soveltamista, kyseisten lainanhoitojoustosaamisten määrä merkitään erikseen sarakkeeseen ”Joista: ennen lainanhoitojoustoja järjestämättömien saamisten lainanhoitojoustot”.

264. Seuraavat järjestämättömät lainanhoitojoustosaamiset merkitään erillisiin sarakkeisiin:

265. Sarake ”Uudelleenrahoitus” sisältää sellaisen uuden sopimuksen (”uudelleen rahoitettava velka”) bruttomääräisen kirjanpitoarvon, joka on tehty uudelleenrahoitustoimen osana ja täyttää lainanhoitojouston edellytykset, sekä vanhan takaisin maksetun sopimuksen jäljellä olevan osan bruttomääräisen kirjanpitoarvon.

266. Lainanhoitojoustosaamiset, joihin liittyy sekä muutoksia että uudelleenrahoitusta, merkitään sarakkeeseen ”Instrumentit, joiden ehdoissa muutoksia” tai sarakkeeseen ”Uudelleenrahoitus” riippuen siitä, mikä toimenpide vaikuttaa eniten rahavirtoihin. Pankkien yhteenliittymän suorittama uudelleenrahoitus ilmoitetaan sarakkeessa ”Uudelleenrahoitus” raportoivan laitoksen uudelleen rahoittaman velan kokonaismäärän osalta tai raportoivassa laitoksessa jäljellä olevan uudelleen rahoitetun velan kokonaismäärän osalta. Useiden velkojen uudelleenpaketointi uudeksi velaksi ilmoitetaan muutoksena, jollei ole myös uudelleenrahoitustoimea, jolla on suurempi vaikutus rahavirtoihin. Jos lainanhoitojousto, joka toteutetaan muuttamalla ongelmasaamisen ehtoja, johtaa kyseisen saamisen kirjaamiseen pois taseesta ja uuden saamisen kirjaamiseen, uutta saamista käsitellään lainanhoitojoustollisena velkana.

267. Kertyneet arvonalentumiset ja kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat luottoriskistä ja varauksista, ilmoitetaan tämän osan 11, 69–71, 106 ja 110 kohdan mukaisesti.

268. Lainanhoitojoustosaamisille saadut vakuudet ja takaukset ilmoitetaan kaikista lainanhoitojoustosaamisista siitä riippumatta, ovatko ne terveitä ja erääntyneitä vai järjestämättömiä. Lisäksi järjestämättömille lainanhoitojoustosaamisille saadut vakuudet ja takaukset esitetään erikseen. Määrät, jotka ilmoitetaan saaduista vakuuksista ja saaduista takauksista, lasketaan tämän osan 172 ja 174 kohdan mukaisesti. Sekä vakuuksista että takauksista ilmoitettavien määrien summan ylärajana on kyseisen taseeseen kirjatun saamisen kirjanpitoarvo tai kyseisen taseen ulkopuolisen saamisen nimellisarvo varausten vähentämisen jälkeen.

269. Lomakkeen 20 tiedot ilmoitetaan, jos laitos ylittää tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdan 4 alakohdassa asetetun kynnyksen.

270. Lomakkeissa 20.1–20.3 maantieteellinen jakautuminen toimintojen sijaintipaikan mukaan tarkoittaa laitosten toimintojen jakautumista ”toimintoihin kotimaassa” ja ”toimintoihin ulkomailla”. Tässä osassa ”sijaintipaikka” tarkoittaa lainkäyttöaluetta, jolla vastaavat varat tai velat kirjannut oikeushenkilö on perustettu. Sivuliikkeillä sijaintipaikka tarkoittaa niiden kotipaikan lainkäyttöaluetta. ”Toiminnot kotimaassa” sisältää toiminnoț, jotka on tunnustettu siinä jäsenvaltiossa, jossa raportoiva laitos sijaitsee.

271. Lomakkeet 20.4–20.7 sisältävät maakohtaiset tiedot tässä liitteessä olevan 1 osan 43 kohdan mukaisesti määritellyn välittömän vastapuolen kotipaikan perusteella. Erittelyssä annetaan tiedot vastuista tai veloista, joita laitoksella on vastapuolille kussakin ulkomaassa, jossa laitoksella on vastuita. Kansainvälisille organisaatioille ja kansainvälisille kehityspankeille olevia vastuita tai velkoja ei luokitella laitoksen kotipaikkaan vaan maantieteelliseen alueeseen ”muut maat”.

272. ”Johdannaiset” sisältää sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset, mukaan luettuina taloudelliset suojaukset, että IFRS-standardien ja kansallisen tilinpäätösnormiston mukaiset suojausjohdannaiset, jotka ilmoitetaan lomakkeissa 10 ja 11.

273. IFRS-standardien mukaisesti kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja tilinpäätösnormiston mukaiset kaupankäyntivarat yksilöidään erikseen. Rahoitusvaroilla, joihin sovelletaan arvon alentumista, tarkoitetaan samaa kuin tämän osan 93 kohdassa. Lomakkeessa 20.4 keskuspankkitalletukset ja muut vaadittaessa maksettavat talletukset ilmoitetaan yhdessä sellaisten rahoitusvarojen kanssa, joihin sovelletaan arvon alentumista. LOCOM-menetelmällä arvostettavat rahoitusvarat, joihin kohdistuu luottoriskistä johtuvia arvonoikaisuja, katsotaan arvoltaan alentuneiksi.

274. Lomakkeissa 20.4 ja 20.7 ”Kertyneet arvonalentumiset” ja ”Kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat järjestämättömiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä” ilmoitetaan tämän osan 69–71 kohdassa määritellyn mukaisesti.

275. Lomakkeessa 20.4 vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista ilmoitetaan tässä liitteessä olevan 1 osan 34 kohdan mukaisesti määritelty ”bruttomääräinen kirjanpitoarvo”. Johdannaisista ja oman pääoman ehtoisista instrumenteista ilmoitettava rahamäärä on kirjanpitoarvo. Sarakkeessa ”Josta: järjestämättömät” vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ilmoitetaan tämän osan 213–239 tai 260 kohdassa määritellyn mukaisesti. ”Lainanhoitojoustolliset” sisältää kaikki lomakkeen 19 mukaiset ”velka”-sopimukset, joihin sovelletaan tämän osan 240–268 kohdassa määriteltyjä lainanhoitojoustoja.

276. Lomakkeessa 20.5 ”Varaukset annetuista sitoumuksista ja takauksista” sisältää IAS 37:n mukaisesti arvostettavat varaukset, IFRS 4:n mukaisesti vakuutussopimuksina käsiteltäviä takauksia koskevat luottotappiot, varaukset luottositoumuksista ja takauksista, joihin sovelletaan IFRS 9:n mukaisia arvonalentumista koskevia vaatimuksia, sekä varaukset BAD-direktiiviin perustuvan kansallisen tilinpäätösnormiston mukaisista sitoumuksista ja takauksista tämän osan 11 kohdan mukaisesti.

277. Lomakkeessa 20.7 muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ja myytävänä olevat luotot ilmoitetaan maakohtaisesti NACE-koodeittain. NACE-koodit ilmoitetaan ensimmäisellä jaottelutasolla (eli ”pääluokkien” tasolla). Luotot, joihin sovelletaan arvon alentumista, liittyvät tämän osan 93 kohdassa tarkoitettuihin salkkuihin.

278. Tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan e alakohdassa säädetyn kynnyksen laskemiseksi aineelliset hyödykkeet, jotka laitos (vuokralle antaja) on vuokrannut kolmansille osapuolille sopimuksilla, jotka voidaan luokitella operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi sovellettavan tilinpäätössäännöstön nojalla, jaetaan aineellisten hyödykkeiden kokonaismäärällä.

279. IFRS-standardien mukaisesti omaisuuserät, jotka laitos (vuokralle antaja) on vuokrannut kolmansille osapuolille operatiivisilla vuokrasopimuksilla, eritellään arvostusmenetelmän mukaan.

280. Tämän asetuksen 9 artiklan 2 kohdan f alakohdassa säädetyn kynnyksen laskemiseksi ”nettomääräiset palkkiotuotot” on ”palkkiotuottojen” ja ”palkkiokulujen” välisen erotuksen absoluuttinen arvo. Samoin ”nettokoron”määrä on ”korkotuottojen” ja ”korkokulujen” välisen erotuksen absoluuttinen arvo.

281. Palkkiotuotot ja -kulut ilmoitetaan toimintojen mukaan eriteltyinä. IFRS-standardien mukaisesti tämä lomake sisältää muut palkkiotuotot ja -kulut kuin seuraavat:

282. Näihin tietoihin ei sisällytetä transaktiomenoja, jotka johtuvat suoraan sellaisten rahoitusinstrumenttien hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta, joita ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kyseiset menot ovat osa kyseisten instrumenttien alkuperäistä hankinta-/liikkeeseenlaskuarvoa, ja ne jaksotetaan tulosvaikutteisesti niiden jäljellä olevalle käyttöajalle efektiivistä korkoa käyttäen (ks. IFRS 9.5.1.1).

283. IFRS-standardien mukaisesti transaktiomenot, jotka aiheutuvat suoraan sellaisten rahoitusinstrumenttien hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, sisällytetään kohtaan ”Voitot tai tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja veloista, netto”, ”Voitot tai tappiot kaupankäyntivaraston ulkopuolisista rahoitusvaroista, jotka on pakko arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti, netto” tai ”Voitot tai tappiot rahoitusvaroista ja -veloista, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, netto” riippuen siitä, mihin tilinpäätössalkkuun kyseiset transaktiomenot luokitellaan. Kyseiset transaktiomenot eivät muodosta osaa kyseisten instrumenttien alkuperäisestä hankinta- tai liikkeeseenlaskuarvosta, ja ne kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

284. Laitokset ilmoittavat palkkiotuotot ja -kulut seuraavien kriteerien mukaisesti:

285. Omaisuudenhoitoon, säilytystoimintoihin ja muihin laitoksen tarjoamiin palveluihin liittyvästä liiketoiminnasta annetaan tiedot käyttämällä seuraavia määritelmiä:

286. Liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä ”nostettu maksuvalmiustuki” tarkoittaa konsernitilinpäätökseen sisältymättömille strukturoiduille yhteisöille annettujen luottojen kirjanpitoarvon ja konsernitilinpäätökseen sisältymättömien strukturoitujen yhteisöjen liikkeeseen laskemien ja laitoksen hallussa olevien vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden kirjanpitoarvon summaa.

287. ”Raportoivalle laitokselle kuluvalla kaudella syntyneet tappiot” sisältää arvonalentumisesta johtuvat tappiot ja muut tappiot, jotka ovat syntyneet raportoivalle laitokselle raportoinnin viitekauden aikana ja jotka liittyvät raportoivan laitoksen osuuksiin konsernitilinpäätökseen sisältymättömissä strukturoiduissa yhteisöissä.

288. Laitoksen on annettava tiedot rahamääristä tai liiketoimista, jotka liittyvät sellaisiin taseeseen kirjattuihin ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin, joiden vastapuoli kuuluu IAS 24:ssä tarkoitettuun lähipiiriin.

289. Ryhmänsisäiset liiketoimet ja vakavaraisuusvalvonnassa olevan ryhmän sisäiset avoimet saldot jätetään pois tiedoista. Sarakkeessa ”Saman ryhmän tytäryritykset ja muut yhteisöt” laitos ilmoittaa ne tytäryrityksiin liittyvät saldot ja liiketoimet, joita ei ole jätetty pois tiedoista joko sen takia, että tytäryrityksiä ei ole konsolidoitu kokonaan varovaisuusperiaatetta noudattavan konsolidoinnin mukaisesti, tai sen takia, että tytäryritykset eivät kuulu vakavaraisuusasetuksen 19 artiklan mukaisesti varovaisuusperiaatteen mukaisen konsolidoinnin piiriin, koska ne ovat merkitykseltään vähäisiä, tai sen takia, että suuremman ryhmän osana olevien laitosten näkökulmasta tytäryritykset eivät ole laitoksen itsensä vaan koko ryhmän emoyrityksen tytäryrityksiä. Sarakkeessa ”Osakkuusyritykset ja yhteisyritykset” laitos ilmoittaa suhteellista konsolidointia käytettäessä poistamattomat osuudet saldoista ja liiketoimista, jotka liittyvät yhteisön kanssa samaan ryhmään kuuluviin yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin.

290. Rivillä ”Saadut luottositoumukset, takaukset ja muut sitoumukset” laitos ilmoittaa saatujen luottositoumusten ja muiden sitoumusten ”nimellismäärien” summan ja saatujen takausten osalta ”takausten enimmäismäärän, joka voidaan huomioida” 119 kohdassa määritellyn mukaisesti.

291. ”Kertyneet arvonalentumiset ja kertyneet käyvän arvon negatiiviset muutokset, jotka johtuvat järjestämättömiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä” ilmoitetaan ainoastaan järjestämättömien saamisten osalta tämän osan 69–71 kohdassa määritellyn mukaisesti. ”Varaukset järjestämättömistä taseen ulkopuolisista vastuista” sisältää tämän osan 11, 106 ja 111 kohdan mukaiset varaukset vastuista, jotka ovat järjestämättömiä tämän osan 213–239 kohdassa määritellyn mukaisesti.

292. ”Voitot tai tappiot (-) taseesta pois kirjatuista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä” sisältää kaikki voitot ja tappiot, jotka ovat aiheutuneet sellaisten rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taseesta pois kirjaamisesta, jotka ovat syntyneet lähipiiriliiketoimista. Tähän kohtaan sisältyvät voitot ja tappiot, jotka ovat aiheutuneet sellaisten rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taseesta pois kirjaamisesta, jotka ovat syntyneet lähipiiriliiketoimista ja jotka kuuluvat seuraaviin ”tuloslaskelman” nimikkeisiin:

293. ”Arvonalentumiset tai (-) niiden peruutukset järjestämättömistä saamisista” sisältää tämän osan 51–53 kohdassa määritellyt arvonalentumistappiot saamisista, jotka ovat järjestämättömiä tämän osan 213–239 kohdan mukaisesti. ”Varaukset tai niiden (-) peruutukset järjestämättömistä saamisista” sisältää tämän osan 50 kohdassa määritellyt varaukset taseen ulkopuolisista saamisista, jotka ovat järjestämättömiä tämän osan 213–239 kohdan mukaisesti.

294. Laitos ilmoittaa raportointipäivän yksityiskohtaiset tiedot tytäryrityksistä, yhteisyrityksistä ja osakkuusyrityksistä, jotka on konsolidoitu täysin tai suhteellisesti kirjanpidollisen konsolidoinnin laajuudessa, sekä yhteisöistä, jotka on ilmoitettu kohdassa ”Sijoitukset tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin” tämän osan 4 kohdan mukaisesti, mukaan luettuina yhteisöt, joihin tehdyt sijoitukset ovat myytävänä IFRS 5:n mukaisesti. Tiedot ilmoitetaan kaikista yhteisöistä niiden suorittamista toiminnoista riippumatta.

295. Tässä lomakkeessa ei raportoida oman pääoman ehtoisia instrumentteja, jotka eivät täytä niitä edellytyksiä, joiden perusteella ne voitaisiin luokitella sijoituksiksi tytäryrityksiin, yhteisyrityksiin ja osakkuusyrityksiin ja raportoivan laitoksen omistamiksi omiksi osakkeiksi (”Omat osakkeet”).

296. Seuraavat tiedot ilmoitetaan yhteisöittäin, ja seuraavia vaatimuksia sovelletaan liitteissä III ja IV sekä tässä liitteessä:

297. Seuraavat tiedot ilmoitetaan instrumenteittain:

298. Tässä lomakkeessa ilmoitetaan tiedot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien käyvästä arvosta käyttämällä IFRS 13:n kappaleissa 72, 76, 81 ja 86 vahvistettua hierarkiaa. Jos BAD-direktiivin mukaisessa kansallisessa tilinpäätösnormistossa edellytetään myös, että käypään arvoon arvostettavat varat luokitellaan käyvän arvon eri tasoille, myös kansallista tilinpäätösnormistoa noudattavien laitosten on toimitettava tämä lomake.

299. Tässä lomakkeessa ilmoitetaan tiedot käypään arvoon arvostamismahdollisuuden käytöstä sellaisten rahoitusvarojen ja -velkojen osalta, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

300. ”Hybridisopimukset” sisältää velkojen osalta sellaisten hybridirahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvon, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu niiden rahoitusvelkojen tilinpäätössalkkuun, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Toisin sanoen tämä sarake sisältää erottelemattomat hybridi-instrumentit kokonaisuudessaan.

301. ”Luottoriskin hallinnointi” sisältää sellaisten instrumenttien kirjanpitoarvon, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, kun niitä suojataan luottoriskiltä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavilla luottojohdannaisilla IFRS 9.6.7:n mukaisesti.

302. ”Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet”, ”Sijoituskiinteistöt” ja ”Muut aineettomat hyödykkeet” ilmoitetaan niiden arvostamisessa käytettyjen menetelmien mukaan.

303. ”Muut aineettomat hyödykkeet” sisältää kaikki muut aineettomat hyödykkeet paitsi liikearvon. Ohjelmistovarat ilmoitetaan sovellettavan tilinpäätössäännöstön mukaisesti kohdassa ”Muut aineettomat hyödykkeet” tai kohdassa ”Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet”.

303i. Jos laitos on vuokralle ottaja, sen on annettava erilliset tiedot vuokratuista omaisuuseristä (käyttöoikeusomaisuuseristä).

304. Tähän lomakkeeseen sisällytetään kohdassa ”Varaukset” ilmoitettujen raportointikauden alun ja lopun kirjanpitoarvojen välinen täsmäytyslaskelma muutosten luonteen mukaan eriteltyinä. Lomakkeeseen ei kuitenkaan sisällytetä IFRS 9:n mukaisesti arvostettavia varauksia, vaan ne ilmoitetaan lomakkeessa 12.

305. ”Muut annetut sitoumukset ja takaukset, jotka arvostetaan IAS 37:n mukaisesti, ja annetut takaukset, jotka arvostetaan IFRS 4:n mukaisesti”, sisältää IAS 37:n mukaisesti arvostetut varaukset ja IFRS 4:n mukaisesti vakuutussopimuksina käsiteltyjä takauksia koskevat luottotappiot.

306. Näihin lomakkeisiin sisällytetään kertyneet tiedot laitoksen kaikista etuuspohjaisista järjestelyistä. Jos laitoksella on useampi kuin yksi etuuspohjainen järjestely, ilmoitetaan kaikkien näiden järjestelyjen yhteenlaskettu määrä.

307. Tässä lomakkeessa esitetään täsmäytyslaskelma laitoksen kaikkien etuuspohjaisten järjestelyjen nettovelkojen (-varojen) kertyneestä nykyarvosta sekä korvauksensaantioikeuksista (IAS 19.140 (a), (b)).

308. ”Etuuspohjaiset nettovarat” sisältää, kun on kyse ylijäämästä, taseeseen kirjattavat ylijäämän määrät, joihin eivät vaikuta IAS 19.63:ssa asetetut rajoitukset. Tämän erän määrä ja määrä, joka on kirjattu lisätietoerään ”Varoiksi kirjattujen korvauksensaantioikeuksien käypä arvo”, sisällytetään taseen erään ”Muut varat”.

309. Tässä lomakkeessa esitetään alku- ja loppusaldojen välinen täsmäytyslaskelma laitoksen kaikkien etuuspohjaisten velvoitteiden kertyneestä nykyarvosta. IAS 19.141:ssä lueteltujen seikkojen vaikutukset kauden ajalta esitetään erikseen.

310. Lomakkeen rivillä ”Loppusaldo (nykyarvo)” ilmoitettavan määrän on oltava sama kuin ”Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo”.

311. Ilmoitettaessa henkilöstökuluja etuustyypeittäin käytetään seuraavia määritelmiä:

311i. Ilmoitettaessa henkilöstökuluja palkkio- ja henkilöstöryhmittäin käytetään seuraavia määritelmiä:

311ii. ”Henkilöstön lukumäärä” sisältää henkilöstön lukumäärän raportoinnin viitepäivänä kokoaikaiseksi muutettuna sekä ylimmän hallintoelimen jäsenten lukumäärän, joka ilmaistaan vakavaraisuusasetuksen mukaisen konsolidoinnin piiriin kuuluvana henkilöstömääränä. Näistä yksilöidyn henkilöstön lukumäärä sekä liikkeenjohdollisessa tehtävässään toimivan ylimmän hallintoelimen jäsenten ja toimivan johdon jäsenten lukumäärä ja valvontatehtävässään toimivan ylimmän hallintoelimen jäsenten lukumäärä ilmoitetaan erikseen.

312. ”Rahoitusvelat, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi” sisältää ainoastaan voitot ja tappiot, jotka johtuvat sellaisten liikkeeseenlaskijoiden oman luottoriskin muutoksista, jotka ovat laskeneet liikkeeseen velkoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, jos raportoiva laitos on päättänyt kirjata ne tulosvaikutteisesti, koska kirjaaminen muihin laajan tuloksen eriin synnyttäisi tai kasvattaisi kirjanpidollista epäsymmetriaa.

313. Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien taseesta pois kirjaamisesta syntyneet voitot tai tappiot eritellään varojen tyypin mukaan. Kukin nimike sisältää taseesta pois kirjattua omaisuuserää koskevan voiton tai tappion. ”Muut varat” sisältää muut aineelliset hyödykkeet, aineettomat hyödykkeet ja sijoitukset, joita ei ole ilmoitettu muualla.

314. Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut eritellään seuraavien nimikkeiden mukaan: käyvän arvon mallia soveltaen arvostettavien aineellisten hyödykkeiden käyvän arvon muutokset; vuokratuotot ja välittömät hoitokulut sijoituskiinteistöistä; muita kuin sijoituskiinteistöjä koskevista operatiivisista vuokrasopimuksista syntyvät tuotot ja kulut sekä muut liiketoiminnan tuotot ja kulut.

315. ”Operatiiviset vuokrasopimukset, lukuun ottamatta sijoituskiinteistöjä” sisältää sarakkeessa ”Tuotot” saadut voitot ja sarakkeessa ”Kulut” aiheutuneet kustannukset niissä tapauksissa, joissa laitos on toiminut vuokralle antajana operatiivisissa vuokratoiminnoissa, jotka eivät kohdistu varoihin, jotka on luokiteltu sijoituskiinteistöiksi. Kulut, joita laitokselle on aiheutunut vuokralle ottajana, sisällytetään kohtaan ”Muut hallintokulut”.

316. Voitot tai tappiot, jotka ovat aiheutuneet sellaisten kullan, muiden jalometallien ja muiden hyödykkeiden määräosuuksien taseesta pois kirjaamisesta ja arvostamisesta uudelleen, jotka on arvostettu käypään arvoon myynnistä aiheutuneilla menoilla vähennettynä, ilmoitetaan kohdissa ”Muut liiketoiminnan tuotot. Muut” tai ”Muut liiketoiminnan kulut. Muut”.

317. Oman pääoman muutoksista esitettävässä laskelmassa laitos ilmoittaa kauden alun (alkusaldo) ja kauden lopun (loppusaldo) täsmäytystiedot kutakin oman pääoman komponenttia koskevista kirjanpitoarvoista.

318. ”Oman pääoman komponenttien muutokset” sisältää kaikki oman pääoman sisällä siirretyt määrät, mukaan luettuina voitot ja tappiot, jotka johtuvat sellaisten velkojen omasta luottoriskistä, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, ja sellaisista oman pääoman ehtoisista instrumenteista kertyneet käyvän arvon muutokset, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja jotka siirretään muihin oman pääoman komponentteihin taseesta pois kirjaamisen jälkeen.

319. Lomakkeessa 23 esitetään lisätiedot luotoista, lukuun ottamatta luottoja, jotka on luokiteltu keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja myytävänä oleviksi vieraan pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi.

320. ”Instrumenttien lukumäärää” määritettäessä instrumentilla tarkoitetaan pankkituotetta, jossa on avointa saldoa, ja tarvittaessa luottolimiittiä, joka tavallisesti liittyy tiliin. Tietyltä vastapuolelta oleva saaminen voi koostua useista instrumenteista. Instrumenttien lukumäärä määritetään sen perusteella, miten laitos hallinnoi saamista. Instrumenttien lukumäärä ilmoitetaan erikseen oikeuskäsittelyä edeltävässä vaiheessa olevien saamisten ja oikeuskäsittelyvaiheessa olevien saamisten osalta, jotka määritellään tämän osan 321 ja 322 kohdassa.

321. Saaminen on oikeuskäsittelyä edeltävässä vaiheessa, jos velalliselle on virallisesti ilmoitettu, että laitos ryhtyy oikeustoimiin velallista vastaan tietyn ajan kuluessa, jollei tiettyjä sopimukseen perustuvia tai muita maksuvelvoitteita täytetä. Tämä sisältää myös tapaukset, joissa raportoiva laitos on päättänyt sopimuksen, koska velallinen on muodollisesti rikkonut sopimusehtoja, ja velalliselle on ilmoitettu asiasta, mutta laitos ei ole vielä virallisesti ryhtynyt oikeustoimiin velallista vastaan. ”Oikeuskäsittelyä edeltävään vaiheeseen” luokitellut saamiset voivat poistua tästä luokituksesta, jos jäljellä olevat määrät maksetaan tai jos ne siirtyvät seuraavassa kohdassa määriteltyyn oikeuskäsittelyvaiheeseen.

322. Saaminen on ”oikeuskäsittelyvaiheessa”, jos velallista vastaan on virallisesti ryhdytty oikeustoimiin. Tähän sisältyvät tapaukset, joissa tuomioistuin on vahvistanut, että virallinen oikeuskäsittely on tapahtunut tai oikeuslaitokselle on ilmoitettu aikomuksesta aloittaa oikeudenkäynti.

323. ”Vakuudettomat luotot ilman takauksia” viittaa saamisiin, joilla ei ole vakuuksia eikä takauksia; osittain vakuudellisen tai osittain taatun saamisen vakuudeton osa ei sisälly tähän.

324. Luotot, joiden kertynyt arvonalennussuhde on yli 90 prosenttia, ilmoitetaan erikseen. ”Kertynyt arvonalennussuhde” on suhdeluku, jossa osoittajana ovat luottoon liittyvät kertyneet arvonalentumiset tai luottoriskistä johtuvat käyvän arvon kertyneet negatiiviset muutokset ja nimittäjänä kyseisen luoton bruttomääräinen kirjanpitoarvo.

325. Lainat, joiden vakuutena on tämän osan 86 kohdan a alakohdassa ja 87 kohdassa määritelty kiinteistö, sekä tämän osan 239ix kohdassa määritellyt liikekiinteistölainat ilmoitetaan tämän osan 239x kohdassa määritellyn laina/vakuus-suhteen (”luototusasteen” (loan-to-value ratio, LTV)) mukaan jaoteltuina.

326. Tiedot luotoille saaduista vakuuksista ja takauksista ilmoitetaan tämän osan 239 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi sekä vakuuksista että takauksista ilmoitettavien määrien summan ylärajana on kyseisen saamisen kirjanpitoarvo. Vakuudeksi annettu kiinteistö ilmoitetaan lisäksi erikseen.

327. Poiketen siitä, mitä edellisessä kohdassa säädetään, kohdassa ”Luotoille saadut vakuudet – rajaamattomat määrät” esitetään saatujen vakuuksien täysimääräinen arvo rajaamatta sitä saamisen kirjanpitoarvoon.

328. Lomakkeessa 24.1 esitetään sellaisten luottojen alku- ja loppusaldojen täsmäytyslaskelma, jotka on luokiteltu tämän osan 213–239 tai 260 kohdan mukaisesti järjestämättömiksi ja jotka ilmoitetaan lomakkeessa 18, lukuun ottamatta luottoja, jotka on luokiteltu keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai myytävänä oleviksi. Järjestämättömien luottojen sisäänvirtaukset ja ulosvirtaukset eritellään sisään- tai ulosvirtauksen tyypin mukaan.

329. Sisäänvirtaukset järjestämättömien saamisten luokkaan ilmoitetaan tämän osan 239ii–239iii ja 239vi kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta sisäänvirtauksia luokkaan ”myytävänä olevat”, jotka eivät kuulu tämän lomakkeen soveltamisalaan. Sisäänvirtaukset eritellään sisäänvirtauksen tyypin (lähteen) mukaan. Tässä yhteydessä:

330. Seuraavat saamiset ilmoitetaan erillisillä riveillä:

331. Ulosvirtaukset järjestämättömien saamisten luokasta ilmoitetaan tämän osan 239iii–239vi kohdan mukaisesti ja eritellään ulosvirtauksen tyypin (syyn) mukaan. Tässä yhteydessä ”luottotappioista johtuva ulosvirtaus” kuvastaa sellaisten kauden aikana kirjattujen luottotappioiden määrää, joita ei voida yhdistää mihinkään muuhun määritettyyn ulosvirtauksen tyyppiin, ja siihen sisältyvät myös kirjatut luottotappiot, jotka liittyvät raportoivan laitoksen kaikkien oikeuksien täydelliseen lakkaamiseen vanhentumisajan päättymisen, velan anteeksiannon tai muiden kauden aikana ilmenneiden syiden myötä.

332. Niissä tapauksissa, joissa saaminen kirjataan osittain pois taseesta ja jäljelle jäävä osa luokitellaan uudelleen terveeksi, uudelleenluokitteluun liittyvä ulosvirtaus ja taseesta pois kirjaamiseen liittyvä ulosvirtaus ilmoitetaan erillisinä ulosvirtauksina. Vakuuksien realisoinnista, saamisten myynnistä, riskinsiirroista ja vakuuksien haltuunotosta johtuvien ulosvirtausten osalta ilmoitetaan kumulatiiviset kerrytetyt nettomäärät. Jos vakuuksien realisoinnin, saamisten myynnin, riskinsiirtojen ja vakuuksien haltuunoton ajankohtana kirjattiin luottotappio, kyseinen määrä ilmoitetaan osana vastaavaa ulosvirtaustyyppiä.

333. ”Kumulatiivisilla kerrytetyillä nettomäärillä” tarkoitetaan i) vakuuksien realisoinnin, saamisten myynnin ja riskinsiirtojen yhteydessä kerättyjen käteisvarojen tai muiden rahavarojen määrää vähennettynä niihin liittyvillä menoilla, tai ii) ulosvirtausten yhteydessä vakuuksien haltuunoton vuoksi saatujen vakuuksien arvoa alkuperäisenä kirjaamisajankohtana, kuten tämän osan 175i kohdassa määritellään.

334. Ulosvirtaukset, jotka liittyvät kauden aikana järjestämättömiksi muuttuneisiin luottoihin, jotka myöhemmin eivät enää täyttäneet kriteereitä järjestämättömäksi luokittelulle, ilmoitetaan erikseen.

335. Lomakkeessa 24.2 esitetään vähennystilien alku- ja loppusaldojen sekä sellaisiin luottoihin, jotka luokitellaan tai luokiteltiin järjestämättömiksi tämän osan 213–239 tai 260 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi tai myytävänä oleviksi luokiteltuja luottoja, liittyvien kertyneiden luottoriskistä johtuvien käyvän arvon negatiivisten muutosten täsmäytyslaskelma.

336. ”Lisäykset kauden aikana” sisältää:

337. Se osa lisäyksestä, joka johtuu kertyneisiin korkoihin kohdennetuista arvonalentumisista ja kertyneistä käyvän arvon negatiivisista muutoksista, ilmoitetaan lisäksi erikseen.

338. ”Vähennykset kauden aikana” sisältää:

339. Seuraavat erät ilmoitetaan erikseen:

340. Lomaketta 24.3 käytetään tämän osan 74 kohdassa määriteltyjen luottotappioiden ilmoittamiseen siltä osin kuin ne i) kirjattiin kauden aikana (sisäänvirtaukset) ja ii) koskevat luottoja, jotka on luokiteltu kauden aikana järjestämättömiksi tämän osan 213–239 tai 260 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta luottoja, jotka on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai myytävänä oleviksi. Sekä osittain että kokonaan luottotappioiksi kirjatut erät ilmoitetaan. Näistä kirjatuista luottotappioista ilmoitetaan erikseen ne, jotka johtuvat saamisen oikeudellista takaisinperintää koskevan oikeuden menettämisestä.

341. ”Haltuun otetut vakuudet” sisältää omaisuuserät, jotka velallinen on pantannut vakuudeksi, ja omaisuuserät, joita velallinen ei ole pantannut vakuudeksi, mutta jotka on saatu velan mitätöimistä vastaan joko vapaaehtoisesti tai osana oikeudellista menettelyä.

342. Lomaketta 25.1 käytetään esitettäessä haltuun otettujen muiden vakuuksien kuin aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi luokiteltujen vakuuksien tilikauden alun alkusaldon ja loppusaldon välinen täsmäytyslaskelma. Lisäksi lomakkeessa annetaan tiedot ”velkasaldon vähennyksestä” ja haltuun otettujen vakuuksien arvosta alkuperäisen kirjaamisen ajankohtana.

343. ”Velkasaldon vähennyksellä” tarkoitetaan sellaisen saamisen bruttomääräistä kirjanpitoarvoa, joka on kirjattu pois taseesta vastineeksi haltuun otetusta vakuudesta, vaihdon täsmällisenä ajankohtana, sekä siihen liittyviä arvonalentumisia ja luottoriskistä johtuvia käyvän arvon negatiivisia muutoksia, jotka ovat kertyneet kyseisenä ajankohtana. Jos vaihtohetkellä on kirjattu luottotappio, kyseinen määrä katsotaan myös osaksi velkasaldon vähennystä. Taseesta pois kirjaamista muista syistä, kuten käteisvarojen perimisen vuoksi, ei ilmoiteta.

344. ”Arvo alkuperäisenä kirjaamisajankohtana” tarkoittaa samaa kuin tämän osan 175i kohdassa.

345. Kauden aikana tapahtuneiden sisäänvirtausten osalta:

346. Kauden aikana tapahtuneiden ulosvirtausten osalta:

347. Kun kyseessä on vakuuksien myynti käteistä vastaan, ”Ulosvirtaus, josta kerättiin käteisvaroja” on yhtä suuri kuin erien ”Kerätyt käteisvarat, menot vähennettyinä” ja ”Voitot / (–) tappiot haltuun otettujen vakuuksien myynnistä” summa. ”Kerätyt käteisvarat, menot vähennettyinä” tarkoittaa saatujen käteisvarojen määrää, josta on vähennetty transaktiomenot, kuten asiamiehille maksetut palkkiot, siirtoverot ja -maksut. ”Voitot / (–) tappiot haltuun otettujen vakuuksien myynnistä” tarkoittaa taseesta pois kirjaamisen ajankohtana määritetyn vakuuden kirjanpitoarvon ja saatujen käteisvarojen, joista on vähennetty transaktiomenot, välistä erotusta. Jos vakuus korvataan rahoitusinstrumenteilla tämän osan 346 kohdan mukaisesti, ilmoitetaan myönnetyn rahoituksen kirjanpitoarvo.

348. Haltuun otetut vakuudet ilmoitetaan jaoteltuina sen ajan mukaan, jonka vakuus on ollut kirjattuna laitoksen taseeseen.

349. Esitettäessä haltuun otettuja vakuuksia sen ajan mukaan jaoteltuina, jonka vakuus on ollut kirjattuna taseeseen, vakuuksien ”vanhenemista” taseessa eli siirtymistä ennalta määritellystä aikaryhmästä toiseen, ei ilmoiteta sisäänvirtauksena eikä ulosvirtauksena.

350. Lomake 25.2 sisältää erittelyn tämän osan 341 kohdassa määritellyllä tavalla haltuun otetuista vakuuksista saadun vakuuden tyypin mukaan. Lomakkeessa esitetään taseeseen kirjatut vakuudet viitepäivänä riippumatta siitä, milloin vakuudet on saatu. Lisäksi lomakkeessa annetaan tiedot vakuuksiin liittyvästä ”velkasaldon vähennyksestä” ja ”arvosta alkuperäisenä kirjaamisajankohtana”, sellaisina kuin ne on määritelty tämän osan 343 ja 344 kohdassa, sekä haltuun otettujen ja taseeseen kirjattujen vakuuksien lukumäärästä viitepäivänä. Haltuunoton kautta saatujen vakuuksien lukumäärä on laskettava vakuuden kirjanpitoarvosta riippumatta, ja se voi olla kunkin haltuunoton kautta saadun vakuuden vastineeksi taseesta pois kirjatun saamisen osalta yksi tai useampi.

351. Vakuuksien on oltava tämän osan 173 kohdassa tarkoitettuja vakuuksia, lukuun ottamatta kyseisen kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuja.

352. Kiinteistön muodossa annetuista vakuuksista ilmoitetaan seuraavat tiedot erillisillä riveillä:

353. Lomakkeessa 25.3 ilmoitetaan tiedot haltuun otetuista vakuuksista, jotka on luokiteltu aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi. Lisäksi lomakkeessa annetaan tiedot vakuuksiin liittyvästä ”velkasaldon vähennyksestä” ja ”arvosta alkuperäisenä kirjaamisajankohtana” sellaisina kuin ne määritellään tämän osan 343 ja 344 kohdassa.

354. Tiedot annetaan vakuuskannasta viitepäivänä riippumatta siitä, milloin vakuudet on saatu, sekä sellaisista uusista vakuuksista johtuvista sisäänvirtauksista, jotka on otettu haltuun viiteajanjakson alun ja lopun välisenä aikana ja jotka ovat edelleen kirjattuina taseeseen viitepäivänä. ”Velkasaldon vähennyksen” osalta kohdassa ”Yhteensä” ilmoitetaan vakuuteen liittyvä velkasaldon vähennys viitepäivänä ja kohdassa ”Haltuun otetuista uusista vakuuksista johtuvat sisäänvirtaukset” ilmoitetaan kauden aikana saatuihin vakuuksiin liittyvä velkasaldon vähennys.

355. Lomake 26 sisältää yksityiskohtaiset tiedot luotoista, jotka on luokiteltu lainanhoitojoustosaamisiksi tämän osan 240–268 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi tai myytävänä oleviksi luokiteltuja instrumentteja. Lainanhoitojoustosaamiset, jotka liittyvät joko ongelmavelkaa koskevan sopimuksen aiempien ehtojen muuttamiseen tai sopimuksen täydelliseen tai osittaiseen uudelleenrahoitukseen, kuten tämän osan 241 kohdassa määritellään, jaotellaan yksityiskohtaisempiin lainanhoitojoustojen tyyppeihin.

356. ”Instrumenttien lukumäärä” määritetään tämän osan 320 kohdan mukaisesti.

357. Lainanhoitojoustosaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo kohdennetaan ryhmään, joka kuvastaa lainanhoitojouston tyyppiä. Jos saamiseen on sovellettu useita lainanhoitojoustoja, lainanhoitojoustosaamisen bruttomääräinen kirjanpitoarvo kohdennetaan merkityksellisimpään lainanhoitojoustotyyppiin. Viimeksi mainittu määritetään sen lainanhoitojoustotyypin perusteella, jolla on suurin vaikutus lainanhoitojoustosaamisen nettonykyarvoon, tai käyttämällä mitä tahansa muuta soveltuvaksi katsottua menetelmää.

358. Lainanhoitojoustojen tyypit ovat seuraavat:

359. Jos lainanhoitojousto vaikuttaa saamisen bruttomääräiseen kirjanpitoarvoon, ilmoitetaan bruttomääräinen kirjanpitoarvo viitepäivänä eli lainanhoitojouston soveltamisen jälkeen. Uudelleenrahoituksen tapauksessa ilmoitetaan sellaisen uuden sopimuksen (”uudelleenrahoitettava velka”), joka voidaan luokitella lainanhoitojoustoksi, bruttomääräinen kirjanpitoarvo sekä vanhan takaisin maksetun sopimuksen maksamatta olevan osan bruttomääräinen kirjanpitoarvo.

360. Seuraavat erät ilmoitetaan erillisillä riveillä:

361. Saamiset, joille on myönnetty lainanhoitojoustoja edellisen tilikauden päättymisen jälkeen, ilmoitetaan erillisissä sarakkeissa.

362. Lomakkeen 47 tiedot koskevat luottoja lukuun ottamatta niitä, jotka on luokiteltu keskuspankkitalletuksiksi ja muiksi vaadittaessa maksettaviksi talletuksiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi tai myytävänä oleviksi.

363. ”Painotettu keskimääräinen aika eräpäivästä (vuosina)” lasketaan niiden päivien lukumäärän painotettuna keskiarvona, jotka tämän osan 213–239 tai 260 kohdan mukaisesti järjestämättömiksi luokitellut saamiset ovat olleet viivästyneinä viitepäivänä. Järjestämättömien saamisten, jotka eivät ole viivästyneet, katsotaan tässä laskelmassa olevan viivästyneinä nolla päivää. Saamiset painotetaan viitepäivänä määritetyllä bruttomääräisellä kirjanpitoarvolla. Painotettu keskimääräinen aika eräpäivän jälkeen ilmaistaan vuosina (desimaaleilla).

364. Kauden aikana päättyneiden järjestämättömiä luottoja koskevien oikeudenkäyntimenettelyjen tuloksista ilmoitetaan seuraavat tiedot:

1. Taulukoissa 2 ja 3 kuvataan vastuuryhmät, joita käytetään laskettaessa vakavaraisuusasetuksen mukaisia pääomavaatimuksia FINREP-lomakkeiden mukaisille vastapuolialoille.