+25 artikla Kriisinratkaisustrategian yksilöinti
---+25 artikla 1
---+25 artikla 2
---+25 artikla 3
---+25 artikla 4
---+25 artikla 5

25 artikla Kriisinratkaisustrategian yksilöinti

1. Ħarsa ġenerali

,
25 artikla 1

1.   Kriisinratkaisuviranomaisten on arvioitava, pystytäänkö kriisinratkaisutavoitteet saavuttamaan ehdotetun kriisinratkaisustrategian avulla ottaen huomioon laitoksen tai konsernin rakenne ja liiketoimintamalli sekä konsernin oikeushenkilöihin sovellettavat kriisinratkaisujärjestelmät. Kriisinratkaisutoimi voidaan toteuttaa yleisen edun nimissä, jos se on tarpeen yhden tai useamman kriisinratkaisutavoitteen saavuttamiseksi, jota ei voitaisi saavuttaa samassa laajuudessa tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisella laitoksen likvidaatiolla, ja jos kriisinratkaisutoimi on oikeassa suhteessa kyseisiin tavoitteisiin.
25 artikla 2

2.   Konsernien tapauksessa kriisinratkaisuviranomaisten on erityisesti arvioitava, olisiko tarkoituksenmukaisempaa soveltaa yhden kriisinratkaisuviranomaisen malliin vai usean kriisinratkaisuviranomaisen malliin perustuvaa strategiaa.
25 artikla 3

3.   Tätä varten kriisinratkaisuviranomaisten on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:

a)

mitä kriisinratkaisuvälineitä parhaiten soveltuvassa kriisinratkaisustrategiassa on määrä käyttää ja ovatko kyseiset kriisinratkaisuvälineet käytettävissä kriisinratkaisustrategiassa ehdotettujen oikeushenkilöiden osalta;

b)

vaatimukset täyttävien hyväksyttävien velkojen määrä ehdotetun kriisinratkaisustrategian yhteydessä, tappioiden kattamiseen ja pääomapohjan vahvistamiseen annettavan rahoituksen laiminlyöntiriski ja kyseisten vaatimukset täyttävien hyväksyttävien velkojen liikkeeseenlaskijoina olevat oikeushenkilöt, ottaen huomioon seuraavat näkökohdat:

i)

yhden kriisinratkaisuviranomaisen malli on todennäköisemmin tarkoituksenmukainen, jos olemassa on riittävä määrä ulkopuolisia liikkeeseen laskettuja hyväksyttäviä velkoja tai koko konsernin emoyrityksen tai konsernin holdingyhtiön liikkeeseen laskemia hyväksyttäviä velkoja, joiden odotetaan osaltaan vaikuttavan tappioiden kattamiseen ja pääomapohjan vahvistamiseen ehdotetun kriisinratkaisustrategian yhteydessä;

ii)

usean kriisinratkaisuviranomaisen malli on todennäköisemmin tarkoituksenmukainen, jos useampi kuin yksi kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin yhteisö tai alueellinen tai toiminnallinen alakonserni laskee liikkeeseen hyväksyttäviä velkoja tai velkoja, joiden odotetaan osaltaan vaikuttavan tappioiden kattamiseen ja pääomapohjan vahvistamiseen ehdotetun kriisinratkaisustrategian yhteydessä;

c)

käytössä olevat sopimus- ja muut järjestelyt tappioiden siirtämiseksi konsernin oikeushenkilöiden välillä;

d)

laitoksen tai konsernin toiminnallinen rakenne ja liiketoimintamalli sekä erityisesti se, onko laitos tai konserni pitkälle integroitunut vai rakenteeltaan hajautettu niin, että sen eri osat on erotettu toisistaan selvästi, ottaen huomioon seuraavat näkökohdat:

i)

yhden kriisinratkaisuviranomaisen malli on todennäköisemmin tarkoituksenmukainen, jos konserni on toimintatavaltaan pitkälle integroitunut muun muassa niin, että sillä on keskitetty maksuvalmiuden hallinta, riskinhallinta ja keskitetyt kassanhallintatoiminnot tai IT- ja muut kriittiset yhteiset palvelut;

ii)

usean kriisinratkaisuviranomaisen malli on todennäköisemmin tarkoituksenmukainen, jos konsernin toiminta jakautuu vähintään kahteen selvästi tunnistettavissa olevaan alakonserniin, joista jokainen on taloudellisesti, oikeudellisesti tai toiminnallisesti riippumaton konsernin muista osista, ja kaikki kriittiset toiminnalliset riippuvuudet konsernin muista osista perustuvat vankkoihin järjestelyihin, jotka varmistavat niiden toiminnan jatkumisen kriisinratkaisun yhteydessä;

e)

käytettävien kriisinratkaisuvälineiden täytäntöönpanokelpoisuus, erityisesti kolmansissa maissa;

f)

edellyttääkö kriisinratkaisustrategia muiden viranomaisten tukitoimia, erityisesti kolmansissa maissa, vai edellyttääkö se, että kyseiset viranomaiset pidättyvät toteuttamasta itsenäisiä kriisinratkaisutoimia; ja pystyvätkö kyseiset viranomaiset toteuttamaan tällaisia toimia uskottavasti.
25 artikla 4

4.   Kriisinratkaisuviranomaisten on arvioitava, tarvitaanko kriisinratkaisustrategian muunnoksia sellaisten skenaarioiden tai olosuhteiden varalta, joissa kriisinratkaisustrategiaa ei pystytä panemaan täytäntöön uskottavasti.
25 artikla 5

5.   Kriisinratkaisuviranomaisten on tarkasteltava, missä määrin mahdollisen strategiamuunnoksen avulla pystytään todennäköisesti saavuttamaan kriisinratkaisutavoitteet ja etenkin varmistamaan kriittisten toimintojen jatkuvuus.

Toimenpiteitä kriisinratkaisustrategian muunnosten esteiden poistamiseksi on toteutettava vain, jos ne eivät heikennä parhaiten soveltuvan kriisinratkaisustrategian täytäntöönpanon uskottavuutta ja toteutettavuutta.

1.1 Referenzi

1.2 Rekwiżiti identifikati

1.3 Standards relatati

2. Rekwiżiti identifikati

Rekwiżiti

3. Standards relatati

Standards
  • Builddate: 08.07.2016 00:00:00 -Doknr: CELEX:32016R1075
  • EULAW_FI -

    EULAW_FI