+40 artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia
---+40 artikla 1.
---+40 artikla 2.
---+40 artikla 3.
---+40 artikla 4.
---+40 artikla 5.
---+40 artikla 6.
---+40 artikla 7.
---+40 artikla 8.

40 artikla Arvopaperimarkkinaviranomaisen valtuudet toteuttaa väliaikaisia interventiotoimia

1. Yleiskatsaus

,
40 artikla 1.

Asetuksen (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti arvopaperimarkkinaviranomainen voi 2 ja 3 kohdan mukaisten edellytysten täyttyessä asettaa unionissa väliaikaisen kiellon tai rajoituksen seuraaville:

a) 

tiettyjen rahoitusvälineiden tai ominaisuuksiltaan määrätynlaisten rahoitusvälineiden markkinointi, jakelu tai myynti; tai

b) 

tietyntyyppinen finanssialan toiminta tai käytäntö.

Kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa arvopaperimarkkinaviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai siitä voidaan myöntää arvopaperimarkkinaviranomaisen vahvistamia poikkeuksia.
40 artikla 2.

Arvopaperimarkkinaviranomainen tekee päätöksen 1 kohdan nojalla vain silloin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) 

ehdotetulla toimella ratkaistaan merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai torjutaan uhka finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle taikka koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa;

b) 

uhkaa ei torjuta unionin oikeuden mukaisilla sääntelyvaatimuksilla, joita sovelletaan kyseiseen rahoitusvälineeseen tai toimintaan;

c) 

toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan torjumiseksi, tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan torjumiseksi.

Ensimmäisen alakohdan mukaisten edellytysten täyttyessä arvopaperimarkkinaviranomainen voi varotoimenpiteenä asettaa 1 kohdassa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen ennen rahoitusvälineen markkinointia, jakelua tai myyntiä asiakkaille.
40 artikla 3.

Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla arvopaperimarkkinaviranomainen varmistaa, että toimi

a) 

ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin;

b) 

ei aiheuta riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä; ja

c) 

on toteutettu vasta, kun on kuultu asetuksen (EY) N:o 1234/2007 nojalla fyysisten maatalousmarkkinoiden valvonnasta, hallinnoinnista ja sääntelystä vastaavia julkisia elimiä, jos toimi liittyy maatalousalan hyödykejohdannaisiin.

Jos toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen 42 artiklan nojalla, arvopaperimarkkinaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä antamatta 43 artiklassa säädettyä lausuntoa.
40 artikla 4.
Ennen kuin arvopaperimarkkinaviranomainen päättää toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.
40 artikla 5.
Arvopaperimarkkinaviranomainen julkaisee verkkosivustollaan tiedonannon kaikista päätöksistään toteuttaa toimenpiteitä tämän artiklan nojalla. Tiedonannossa on oltava yksityiskohtaiset tiedot kiellosta tai rajoituksesta ja ilmoitettava tiedonannon julkaisupäivän jälkeinen ajankohta, jona toimenpiteet tulevat voimaan. Kieltoa tai rajoitusta sovelletaan vain toimenpiteiden voimaantulon jälkeen toteutettaviin toimiin.
40 artikla 6.
Arvopaperimarkkinaviranomainen tarkastelee 1 kohdan nojalla asetettua kieltoa tai rajoitusta sopivin väliajoin ja vähintään joka kuudes kuukausi. Arvopaperimarkkinaviranomainen voi päättää kiellon tai rajoituksen vuosittaisesta uusimisesta, kun kielto on uusittu vähintään kaksi kertaa peräkkäin ja päätös perustuu asianmukaiseen analyysiin asiakkaaseen tai kuluttajaan kohdistuvan vaikutuksen arvioimiseksi.
40 artikla 7.
Toimenpide, jonka arvopaperimarkkinaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan nojalla, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut.
40 artikla 8.
Komissio antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritetään perusteet ja seikat, jotka arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon määrittäessään, milloin on olemassa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu merkittävä sijoittajansuojaa koskeva ongelma tai uhka finanssi- tai hyödykemarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle tai koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle unionissa.

Näihin perusteisiin ja seikkoihin kuuluvat

a) 

rahoitusvälineen monimutkaisuuden aste ja suhde asiakastyyppiin, jolle sitä markkinoidaan ja myydään;

b) 

rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun suuruus tai nimellisarvo;

c) 

rahoitusvälineen, toiminnan tai käytännön innovaatioaste;

d) 

rahoitusvälineen tai käytännön vipuvaikutus.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit