NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 734/2008, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, aavan meren haavoittuvien meriekosysteemien suojelusta pohjakalastuksessa käytettävien pyydysten haittavaikutuksilta

(1)

Yhteisö on sopimuspuolena Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa ja hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevassa 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta tehdyssä sopimuksessa. Näissä kansainvälisissä sopimuksissa määrätään valtioiden velvollisuudesta tehdä yhteistyötä aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi ja määrätään, että tällaista yhteistyötä on tehtävä suoraan valtioiden välillä tai sopivien osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta.

(2)

Alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn puuttuminen ei vapauta valtioita niiden merioikeuden mukaisesta velvoitteesta toteuttaa kansalaistensa osalta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi, mukaan luettuna haavoittuvien meriekosysteemien suojelu kalastustoiminnan haitallisilta vaikutuksilta.

(3)

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2371/2002 (2) 2 artiklassa säädetään, että yhteisessä kalastuspolitiikassa noudatetaan ennalta varautumisen periaatetta toteuttamalla toimenpiteitä, joilla minimoidaan kalastustoimien vaikutukset meriekosysteemeihin. Saman asetuksen 7 artiklassa säädetään, että komissio voi joko jonkin jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan päättää kiireellisistä toimenpiteistä, jos on olemassa näyttöä siitä, että kalastuksesta aiheutuu välittömiä toimia vaativa vakava uhka elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämiselle tai meriekosysteemille.

(4)

Yhteisö on sitoutunut suojelemaan meriekosysteemejä, kuten riuttoja, merenalaisia vuoria, syvänmeren koralleja, hydrotermisiä halkeamia ja sienieläinten kasvualustoja. Saatavilla on runsaasti tieteellistä tietoa, jonka mukaan pohjakalastustoiminta uhkaa näiden ekosysteemien koskemattomuutta. Yhteisö on jo toteuttanut toimenpiteitä kieltääkseen pohjakalastuksen niillä yhteisön vesialueilla, joilla tällaisia ekosysteemejä esiintyy. Se on vauhdittanut myös vastaavien toimenpiteiden toteuttamista aavan meren alueilla, jotka kuuluvat kaikkien sellaisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen toimivaltaan, joilla on valtuudet säännellä pohjakalastusta. Lisäksi se on edistänyt aktiivisesti uusien järjestöjen tai järjestelyjen perustamista, jotta kaikki maailman valtameret saataisiin sisällytettyä sopivien alueellisten kalavarojen säilyttämis- ja hoitojärjestelmien piiriin. Tällaisten elinten perustamiseen liittyy kuitenkin eräillä aavan meren alueilla huomattavia vaikeuksia.

(5)

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 8 päivänä joulukuuta 2006 antamalla päätöslauselmalla 61/105 kansainvälinen yhteisö on päässyt yksimielisyyteen tarpeesta toteuttaa kiireellisiä toimenpiteitä haavoittuvien meriekosysteemien suojelemiseksi pohjakalastustoiminnan tuhoisilta vaikutuksilta siten, että tällaiseen toimintaan sovelletaan tiukkaa sääntelyä alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta taikka valtioiden toimesta silloin, kun niiden lipun alla purjehtivat alukset toimivat alueilla, joilla tällaisia järjestöjä tai järjestelyjä ei ole.

Yleiskokous on antanut ohjeita toimenpiteistä, joita olisi tätä varten toteutettava. FAO:ssa tehty työ vastuullista kalataloutta koskevan toimintaohjeen mukaisten kansainvälisten suuntaviivojen kehittämiseksi kyseisen kalastuksen hoitoa varten on myös erittäin merkityksellistä suunniteltaessa ja hyväksyttäessä tällaisia toimenpiteitä ja jäsenvaltioiden toteuttaessa niitä.

(6)

Yhteisöllä on suurehko pohjakalastusta harjoittava laivasto alueilla, jotka eivät kuulu minkään kyseisen kalastuksen sääntelyssä toimivaltaisen alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn sääntelyn piiriin ja joille tällaista järjestöä tai järjestelyä ei ole lyhyellä aikavälillä odotettavissa. Yhteisön on täytettävä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevat merioikeuden mukaiset velvollisuutensa tällaisilla alueilla ja toteutettava sen vuoksi asianmukaisia toimenpiteitä kyseisten laivastojen suhteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jatkuvia pyrkimyksiä kyseisten jäljellä olevien alueellisten puutteiden korjaamiseksi kansainvälisessä kalastuksenhallintajärjestelmässä. Tässä toiminnassaan yhteisön on noudatettava yleiskokouksen päätöslauselmassa 61/105 antamia ohjeita.

(7)

Yleiskokouksen antamien suositusten keskeisenä osatekijänä ovat toimenpiteet, joiden tavoitteena on arvioida parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten tietojen perusteella, olisiko yksittäisillä pohjakalastustoimilla merkittäviä haittavaikutuksia haavoittuviin meren ekosysteemeihin, sekä varmistaa, että jos näillä toimilla arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia, niitä hallinnoidaan tällaisten vaikutusten estämiseksi tai niiden toteuttamista ei sallita.

(8)

Mainitun suosituksen täytäntöönpano edellyttää, että asianomaisten kalastusalusten sallitaan kalastaa erityiskalastuslupia koskevista yleisistä säännöksistä 27 päivänä kesäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 (3) sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1627/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 20 päivänä joulukuuta 1995 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2943/95 (4) mukaisesti myönnetyn erityiskalastusluvan nojalla. Tällaisten lupien myöntämiseen ja voimassaoloon on lisäksi sovellettava erityisiä edellytyksiä, joilla varmistetaan, että sallittujen kalastustoimien vaikutus on arvioitu asianmukaisesti ja että kalastustoiminnan harjoittamisessa noudatetaan kyseistä arviointia.

(9)

Yleiskokouksen antamien suositusten täytäntöönpano edellyttää niin ikään asiaan kuuluvia seurantatoimenpiteitä, joilla varmistetaan lupien myöntämisedellytysten noudattaminen. Näihin edellytyksiin kuuluvat aluksella olevat tarkkailijat ja alusten satelliittiseurantajärjestelmien toimintaa koskevat erityiset säännökset, joita sovelletaan, jos järjestelmään tulee tekninen vika tai se lakkaa toimimasta, ja jotka menevät alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 18 päivänä joulukuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2244/2003 (5) vahvistettuja säännöksiä pidemmälle.

(10)

Haavoittuvien meriekosysteemien määrittely alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntelyn piiriin kuulumattomilla alueilla on kesken, ja asiasta on suhteellisen vähän tieteellistä tietoa. Tästä syystä on välttämätöntä kieltää pohjakalastuksessa käytettävien pyydysten käyttö alueilla, joiden osalta ei ole tehty asianmukaista tieteellistä arviointia tällaisen kalastustoiminnan merkittävien haittavaikutusten mahdollisesta riskistä haavoittuviin meriekosysteemeihin.

(11)

Esimerkiksi alueisiin, joita ei ole arvioitu, alusten seurantajärjestelmän toimintaan ja toiminnan siirtämiseen haavoittuvan meriekosysteemin ennakoimattoman havaitsemisen johdosta liittyvien erityisten edellytysten rikkominen voi johtaa peruuttamattomaan vahinkoon tällaisille ekosysteemeille, minkä vuoksi se on syytä sisällyttää vakavien rikkomisten luetteloon, joka sisältyy sellaisten käyttäytymistapojen luettelosta, joilla rikotaan vakavasti yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä, 24 päivänä kesäkuuta 1999 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1447/1999 (6).

(12)

Yksilönsuojaa henkilötietojen käsittelyn osalta koskee yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001 (7), jota sovelletaan täysimääräisesti tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn, erityisesti mitä tulee rekisteröityjen henkilöiden oikeuksiin päästä tietoihin, oikaista, lukita ja poistaa ne sekä sivullisille ilmoittamiseen, eikä näitä siksi eritellä tarkemmin tässä asetuksessa,