+EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
---+1 LUKU KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
------+1 artikla Kohde ja tarkoitus
---------+1 artikla 1.
---------+1 artikla 2.
------+2 artikla Soveltamisala ja kielto
---------+2 artikla 1.
---------+2 artikla 2.
---------+2 artikla 3.
---------+2 artikla 4.
------+3 artikla Määritelmät
---+2 LUKU VARASTOINTIPAIKKOJEN VALINTA JA TUTKIMUSLUVAT
------+4 artikla Varastointipaikkojen valinta
---------+4 artikla 1.
---------+4 artikla 2.
---------+4 artikla 3.
---------+4 artikla 4.
------+5 artikla Tutkimusluvat
---------+5 artikla 1.
---------+5 artikla 2.
---------+5 artikla 3.
---------+5 artikla 4.
---+3 LUKU VARASTOINTILUVAT
------+6 artikla Varastointiluvat
---------+6 artikla 1.
---------+6 artikla 2.
---------+6 artikla 3.
------+7 artikla Varastointilupahakemukset
------+8 artikla Varastointiluvan ehdot
------+9 artikla Varastointilupien sisältö
------+10 artikla Komission suorittama varastointilupaluonnosten tarkastus
---------+10 artikla 1.
---------+10 artikla 2.
------+11 artikla Varastointilupien muuttaminen, uudelleentarkastelu, päivittäminen ja peruuttaminen
---------+11 artikla 1.
---------+11 artikla 2.
---------+11 artikla 3.
---------+11 artikla 4.
---+4 LUKU TOIMINTAA, SULKEMISTA JA SULKEMISEN JÄLKEISTÄ AIKAA KOSKEVAT VELVOLLISUUDET
------+12 artikla Hiilidioksidivirran hyväksymisperusteet ja -menettelyt
---------+12 artikla 1.
---------+12 artikla 2.
---------+12 artikla 3.
------+13 artikla Seuranta
---------+13 artikla 1.
---------+13 artikla 2.
------+14 artikla Toiminnanharjoittajan raportointi
------+15 artikla Tarkastukset
---------+15 artikla 1.
---------+15 artikla 2.
---------+15 artikla 3.
---------+15 artikla 4.
---------+15 artikla 5.
------+16 artikla Vuotojen tai merkittävien häiriöiden ilmetessä toteutettavat toimenpiteet
---------+16 artikla 1.
---------+16 artikla 2.
---------+16 artikla 3.
---------+16 artikla 4.
---------+16 artikla 5.
------+17 artikla Varastointipaikan sulkemiseen ja sulkemisen jälkeiseen aikaan liittyvät velvollisuudet
---------+17 artikla 1.
---------+17 artikla 2.
---------+17 artikla 3.
---------+17 artikla 4.
---------+17 artikla 5.
------+18 artikla Vastuun siirto
---------+18 artikla 1.
---------+18 artikla 2.
---------+18 artikla 3.
---------+18 artikla 4.
---------+18 artikla 5.
---------+18 artikla 6.
---------+18 artikla 7.
---------+18 artikla 8.
------+19 artikla Rahallinen vakuus
---------+19 artikla 1.
---------+19 artikla 2.
---------+19 artikla 3.
------+20 artikla Rahoitusjärjestelmä
---------+20 artikla 1.
---------+20 artikla 2.
---+5 LUKU KOLMANSILLE OSAPUOLILLE MYÖNNETTÄVÄ KÄYTTÖOIKEUS
------+21 artikla Siirtoverkon ja varastointipaikkojen käyttöoikeus
---------+21 artikla 1.
---------+21 artikla 2.
---------+21 artikla 3.
---------+21 artikla 4.
------+22 artikla Riitojen ratkaiseminen
---------+22 artikla 1.
---------+22 artikla 2.
---+6 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET
------+23 artikla Toimivaltainen viranomainen
------+24 artikla Rajat ylittävä yhteistyö
------+25 artikla Rekisterit
---------+25 artikla 1.
---------+25 artikla 2.
------+26 artikla Yleisölle tiedottaminen
------+27 artikla Jäsenvaltioiden kertomukset
---------+27 artikla 1.
---------+27 artikla 2.
------+28 artikla Seuraamukset
------+29 artikla Liitteiden muuttaminen
------+Article 29a Exercise of the delegation
---------+Article 29a 1.
---------+Article 29a 2.
---------+Article 29a 3.
---------+Article 29a 4.
---------+Article 29a 5.
---------+Article 29a 6.
------+30 artikla Komiteamenettely
---------+30 artikla 1.
---------+30 artikla 2.
---+7 LUKU MUUTOKSET
------+32 artikla Direktiivin 2000/60/EY muuttaminen
------+33 artikla Direktiivin 2001/80/EY muuttaminen
---------+33 artikla 1.
---------+33 artikla 2.
------+34 artikla Direktiivin 2004/35/EY muuttaminen
------+35 artikla Direktiivin 2006/12/EY muuttaminen
------+36 artikla Asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttaminen
------+37 artikla Direktiivin 2008/1/EY muuttaminen
---+8 LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET
------+38 artikla Uudelleentarkastelu
---------+38 artikla 2.
---------+38 artikla 3.
------+39 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja siirtymätoimenpiteet
---------+39 artikla 1.
---------+39 artikla 2.
---------+39 artikla 3.
------+40 artikla Voimaantulo
------+41 artikla Osoitus
---+LIITE I 4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT MAHDOLLISTEN VARASTOINTIKOMPLEKSIEN JA NIITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN LUONNEHTIMIS- JA ARVIOINTIPERUSTEET
---+LIITE II 13 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUN SEURANTASUUNNITELMAN LAATIMISTA JA PÄIVITTÄMISTÄ SEKÄ SULKEMISEN JÄLKEISTÄ SEURANTAA KOSKEVAT PERUSTEET
English - European Union - Environment -

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/31/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2009/31/EY,

annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009,

hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
1 LUKU KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT 1 LUKU KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
2 LUKU VARASTOINTIPAIKKOJEN VALINTA JA TUTKIMUSLUVAT 2 LUKU VARASTOINTIPAIKKOJEN VALINTA JA TUTKIMUSLUVAT
3 LUKU VARASTOINTILUVAT 3 LUKU VARASTOINTILUVAT
4 LUKU TOIMINTAA, SULKEMISTA JA SULKEMISEN JÄLKEISTÄ AIKAA KOSKEVAT VELVOLLISUUDET 4 LUKU TOIMINTAA, SULKEMISTA JA SULKEMISEN JÄLKEISTÄ AIKAA KOSKEVAT VELVOLLISUUDET
5 LUKU KOLMANSILLE OSAPUOLILLE MYÖNNETTÄVÄ KÄYTTÖOIKEUS 5 LUKU KOLMANSILLE OSAPUOLILLE MYÖNNETTÄVÄ KÄYTTÖOIKEUS
6 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 6 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET
7 LUKU MUUTOKSET 7 LUKU MUUTOKSET
8 LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET 8 LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET
LIITE I 4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT MAHDOLLISTEN VARASTOINTIKOMPLEKSIEN JA NIITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN LUONNEHTIMIS- JA ARVIOINTIPERUSTEET

LIITE I

4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT MAHDOLLISTEN VARASTOINTIKOMPLEKSIEN JA NIITÄ YMPÄRÖIVÄN ALUEEN LUONNEHTIMIS- JA ARVIOINTIPERUSTEET

Tämän direktiivin 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu mahdollisten varastointikompleksien ja niitä ympäröivien alueiden luonnehtiminen ja arviointi on toteutettava kolmessa vaiheessa arviointiajankohdan parhaiden käytäntöjen ja seuraavassa esitettävien perusteiden mukaisesti. Toimivaltainen viranomainen voi myöntää poikkeuksen yhden tai useamman perusteen noudattamisesta edellyttäen, että toiminnanharjoittaja osoittaa, että 4 artiklan mukaiset määritykset voidaan edelleen tehdä luonnehtimisen ja arvioinnin pohjalta.

Vaihe 1:   Tietojen keruu

Tietoa on kerättävä riittävästi, jotta voidaan laatia kolmiulotteinen staattinen geologinen tilavuusmalli varastointipaikasta ja varastointikompleksista, peitteenä oleva eristävä kivilajiyksikkö mukaan luettuna, sekä ympäröivästä alueesta, hydrologisessa yhteydessä olevat alueet mukaan luettuina. Näiden tietojen on katettava ainakin seuraavat varastointikompleksin ominaispiirteet:

a) 

geologia ja geofysiikka;

b) 

hydrogeologia (erityisesti kulutukseen tarkoitetun pohjaveden olemassaolo);

c) 

varastosäiliötekniikka (mukaan lukien huokostilavuuden laskeminen hiilidioksidin injektoinnille kallioperään sekä lopullisen varastointikapasiteetin laskeminen);

d) 

geokemia (liukenemisnopeudet, mineralisoitumisnopeudet);

e) 

geomekaniikka (läpäisevyys, rakopaine);

f) 

seismisyys;

g) 

luonnolliset ja ihmistekoiset mahdolliset hiilidioksidin vuotoreitit, mukaan luettuna kaivot ja porausreiät, sekä niiden tila;

Seuraavat kompleksin ympäristön ominaispiirteet on dokumentoitava:

h) 

varastointikompleksin ympäristössä sijaitsevat geologiset pääalueet, joihin hiilidioksidin varastointi varastointipaikkaan saattaa vaikuttaa;

i) 

väestöjakauma varastointipaikan yläpuolisella alueella;

j) 

lähellä sijaitsevat arvokkaat luonnonvarojen esiintymät (erityisesti luonnonvaraisten lintujen suojelusta 2 päivänä huhtikuuta 1979 annetun neuvoston direktiivin 79/409/ETY ( 4 ) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta 21 päivänä toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY ( 5 ) mukaiset Natura 2000 -alueet, juomakelpoinen pohjavesi sekä hiilivedyt);

k) 

varastointikompleksin ympärillä tapahtuva toiminta ja mahdolliset vuorovaikutukset näiden toimintojen kanssa (esimerkiksi hiilivetyjen etsintä, tuotanto ja varastointi, pohjavesiesiintymien käyttö maalämpöön ja maanalaisten vesivarantojen käyttö);

l) 

lähellä sijaitsevat mahdolliset hiilidioksidilähteet (myös arviot hiilidioksidin kokonaismäärästä, joka voisi olla taloudellisesti käytettävissä varastointiin) ja riittävät siirtoverkot.

Vaihe 2:   Kolmiulotteisen staattisen geologisen mallin laatiminen

Vaiheessa 1 kerättyjen tietojen pohjalta laaditaan tietokonesimulaatioiden avulla varaston kolmiulotteinen staattinen geologinen malli tai joukko tällaisia malleja ehdolla olevasta varastointikompleksista, peitteenä oleva eristävä kivilajiyksikkö ja toisiinsa hydrologisessa yhteydessä olevat alueet ja fluidit mukaan luettuina. Tässä staattisessa geologisessa mallissa (malleissa) on käsiteltävä seuraavia kompleksin ominaispiirteitä:

a) 

fyysisen esteen geologinen rakenne;

b) 

varastosäiliön geomekaaniset, geokemialliset ja virtausominaisuudet, pintakerrokset (peitteenä oleva eristävä kivilajiyksikkö sekä läpäisemättömät, huokoiset ja läpäisevät kerrokset) ja ympäröivät muodostumat;

c) 

rakoilujärjestelmän luonnehtiminen ja kaikki ihmistekoiset kulkeutumisreitit;

d) 

varastointikompleksin pinta-ala ja paksuus;

e) 

huokostilavuus (mukaan luettuna huokoisuuden jakautuminen);

f) 

fluidien jakautumisen perustila;

g) 

mahdolliset muut merkitykselliset ominaispiirteet.

Mallin laatimisessa käytettyihin muuttujiin liittyvä epävarmuus on arvioitava laatimalla kullekin muuttujalle useita vaihtoehtoistarkasteluja ja laskemalla niihin liittyvät luottamusrajat. Myös itse malliin liittyvät mahdolliset epävarmuudet on arvioitava.

Vaihe 3:   Varastoinnin dynaamisen käyttäytymisen luonnehtiminen, herkkyyden luonnehtiminen, riskianalyysi

Luonnehtimisen ja arvioinnin on perustuttava dynaamiseen mallinnukseen, johon sisältyy useita aika-askelsimulaatioita hiilidioksidin injektoinnista varastointipaikkaan. Simuloinnissa käytetään vaiheessa 2 tehdystä varastointikompleksin tietokonesimulaatiosta saatua kolmiulotteista staattista geologista mallia (malleja).

Vaihe 3.1: Varastoinnin dynaamisen käyttäytymisen luonnehtiminen

Huomioon on otettava ainakin seuraavat tekijät:

a) 

mahdolliset injektointinopeudet ja hiilidioksidivirran ominaisuudet;

b) 

kytketyn prosessin (eli sen, miten simulaatioissa tutkitut yksittäiset vaikutukset vaikuttavat yhdessä) mallinnuksen toimivuus;

c) 

reaktiiviset prosessit (eli miten maakamaraan injektoidun hiilidioksidin reaktiot in situ -mineraalien kanssa vaikuttavat malliin);

d) 

mitä varastosäiliösimulaattoria on käytetty (tiettyjen löydösten validoimiseksi voidaan tarvita useita simulaatioita);

e) 

lyhyen ja pitkän aikavälin simulaatiot (hiilidioksidin geokemiallisen käyttäytymisen ja sen seurausten selvittämiseksi vuosikymmenten ja vuosituhanten aikana, mukaan luettuna hiilidioksidin liukenemisnopeus veteen).

Dynaamisella mallinnuksella on selvitettävä seuraavia tekijöitä:

f) 

varastointimuodostuman paine ja lämpötila injektointinopeuden ja ajassa kumuloituvan injektoidun määrän funktiona;

g) 

hiilidioksidin sijainti ja ulottuvuus syvyys- ja vaakasuunnassa ajan funktiona;

h) 

hiilidioksidin virtauksen luonne varastossa, myös käyttäytyminen faaseissa;

i) 

hiilidioksidia eristävät mekanismit ja niiden nopeudet (myös vuotokohdat sekä pysty- ja vaakatasossa olevat läpäisemättömät kerrokset);

j) 

sekundaariset hiilidioksidia sitovat järjestelmät koko varastointikompleksissa;

k) 

varastointipaikan kapasiteetti ja painegradientit;

l) 

varastointimuodostuman (-muodostumien) ja peitteenä olevan eristävän kivilajiyksikön rakoiluriski;

m) 

riski, että osa hiilidioksidista päätyy peitteenä olevaan eristävään kivilajiyksikköön;

n) 

varastointipaikan vuotoriski (esim. hylätyistä tai huonosti suljetuista kaivoista ja porausrei’istä);

o) 

hiilidioksidin kulkeutuminen (reunalta avoimessa varastossa);

p) 

rakojen sulkeutumisnopeus;

q) 

muutokset muodostuman (muodostumien) fluidikemiassa ja siitä aiheutuvat reaktiot (esim. pH-muutokset ja mineraalin muodostuminen), myös reaktiivisuusmallinnus vaikutusten arvioimiseksi;

r) 

muodostumassa olevien fluidien siirtymä;

s) 

lisääntynyt seismisyys ja sen nouseminen maanpinnan tasoa kohti.

Vaihe 3.2: Herkkyysanalyysi

Jotta voidaan selvittää arvioinnin herkkyys tietyistä muuttujista tehtyjen oletusten suhteen, on tehtävä useita simulaatioita. Simulaatioissa on muutettava staattisen geologisen mallin (mallien) muuttujia, ja dynaamisessa mallinnuksessa on muutettava nopeusfunktioita ja oletuksia. Kaikki merkittävät herkkyydet on otettava huomioon riskinarvioinnissa.

Vaihe 3.3: Riskinarviointi

Riskinarviointiin on sisällyttävä muun muassa seuraavat tekijät:

3.3.1   Vaarojen luonnehtiminen

Vaarojen luonnehtimisessa on tarkasteltava vuotomahdollisuutta varastointikompleksista, sellaisena kuin tämä on todettu edellä kuvatulla dynaamisella mallinnuksella ja turvallisuusarvioinnilla. Tarkastelussa on käsiteltävä muun muassa seuraavia tekijöitä:

a) 

mahdolliset vuotoreitit;

b) 

kuinka suuria vuodot kyseisillä vuotoreiteillä voivat olla (vuotonopeudet);

c) 

mahdollisten vuotojen kannalta kriittiset muuttujat (esim. varaston enimmäispaine, suurin injektointinopeus, lämpötila ja herkkyys staattisessa geologisessa mallissa (malleissa) tehdyille oletuksille);

d) 

hiilidioksidin varastoinnin toissijaiset vaikutukset, kuten muodostuman fluidien siirtyminen ja hiilidioksidin varastoinnin seurauksena muodostuneet uudet aineet;

e) 

muut mahdolliset tekijät, jotka voisivat uhata ihmisten terveyttä tai ympäristöä (esim. hankkeeseen liittyvät fyysiset rakenteet).

Vaarojen karakterisoinnissa on tarkasteltava kaikkia mahdollisia käyttöolosuhteita varastointikompleksin turvateknisten ominaisuuksien testaamiseksi.

3.3.2

Altistumisen arviointi – altistumisen arvioinnin on perustuttava ympäristön ominaisuuksiin ja varastointikompleksin yläpuolella olevan väestön jakaumaan ja toimiin sekä vaiheessa 3.3.1 yksilöidyistä mahdollisista vuotoreiteistä vuotavan hiilidioksidin mahdolliseen käyttäytymiseen ja kohtaloon.

3.3.3

Vaikutusten arviointi – vaikutusten arvioinnin on perustuttava niiden lajien, yhteisöjen ja luontotyyppien herkkyyteen, joihin vaiheessa 3.3.1 yksilöidyt mahdolliset hiilidioksidivuodot voivat vaikuttaa. Tarvittaessa on käsiteltävä vaikutuksia, jotka johtuvat altistuksesta korkeille hiilidioksidikonsentraatioille biosfäärissä, mukaan luettuina maaperä, merisedimentit ja merenpohjan vedet (tukehtuminen, hyperkapnia), sekä näiden ympäristöjen hiilidioksidivuotojen johdosta alentuneille pH-arvoille. Arvioinnissa on käsiteltävä myös muiden aineiden vaikutuksia, joita voi esiintyä vuotavissa hiilidioksidivirroissa (joko injektoitavassa hiilidioksidivirrassa olevat epäpuhtaudet tai hiilidioksidin varastoinnin johdosta muodostuvat uudet aineet). Näitä vaikutuksia on tarkasteltava useissa aika- ja tilavuusskaaloissa, ja ne on yhdistettävä vakavuudeltaan eritasoisiin vuoto-onnettomuuksiin.

3.3.4

Riskien karakterisointi – tähän sisältyy varastointipaikan turvallisuuden ja eheyden arviointi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, mukaan luettuna vuotoriskin arviointi ehdotetuissa käyttöoloissa sekä pahimpien mahdollisten ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointi. Riskien kartoitus on tehtävä vaaran, altistumisen ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Siinä on myös arvioitava epävarmuuden lähteet, jotka on yksilöity varastointipaikan karakterisointi- ja arviointivaiheiden kuluessa, ja mahdollisuuksien mukaan kuvaus siitä, miten on mahdollista rajoittaa epävarmuustekijöitä.

LIITE II 13 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUN SEURANTASUUNNITELMAN LAATIMISTA JA PÄIVITTÄMISTÄ SEKÄ SULKEMISEN JÄLKEISTÄ SEURANTAA KOSKEVAT PERUSTEET

LIITE II

13 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETUN SEURANTASUUNNITELMAN LAATIMISTA JA PÄIVITTÄMISTÄ SEKÄ SULKEMISEN JÄLKEISTÄ SEURANTAA KOSKEVAT PERUSTEET

1.   Seurantasuunnitelman laatiminen ja päivittäminen

Liitteessä I olevassa vaiheessa 3 tarkoitetun riskianalyysin mukaisesti ja 13 artiklan 1 kohdassa säädettyjen seurantavaatimusten täyttämiseksi on laadittava ja pidettävä ajan tasalla 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu seurantasuunnitelma seuraavien perusteiden mukaisesti:

1.1

Suunnitelman laatiminen

Seurantasuunnitelmassa on selostettava yksityiskohtaisesti hankkeen tärkeimmissä vaiheissa toteutettava seuranta, johon kuuluvat käyttöä edeltävä (perustasoon liittyvä) ja käytönaikainen sekä sulkemisen jälkeen toteutettava seuranta. Kussakin vaiheessa on määriteltävä seuraavat tekijät:

a) 

seurattavat muuttujat;

b) 

käytetty seurantatekniikka ja perustelut sen valinnalle;

c) 

seurantapaikat ja näytteenottopaikat;

d) 

seurantatiheys ja näytteenottoajankohdat.

Seurattaviksi muuttujiksi valitaan sellaisia muuttujia, joiden avulla voidaan toteuttaa seurannan tarkoitukset. Suunnitelman on joka tapauksessa kuitenkin käsitettävä seuraavien muuttujien jatkuva ja tietyin väliajoin tapahtuva seuranta:

e) 

hiilidioksidivuodot injektointilaitoksessa;

f) 

hiilidioksidin virtaustilavuus injektointikaivujen suulla;

g) 

hiilidioksidin paine ja lämpötila injektointikaivojen suulla (massavirtauksen määrittämiseksi);

h) 

injektoidun aineen kemiallinen analyysi;

i) 

varastosäiliön lämpötila ja paine (hiilidioksidin olomuodon ja eri faaseissa käyttäytymisen määrittämiseksi).

Seurantatekniikan valinnan on perustuttava parhaisiin suunnitteluajankohtana saatavilla oleviin käytäntöihin. Valintaa tehtäessä on harkittava seuraavia vaihtoehtoja, ja kuhunkin tapaukseen valitaan sopivin:

j) 

tekniikat, joilla voidaan osoittaa ja paikantaa hiilidioksidi ja määrittää sen kulkeutumisreitit maan pinnanalaisessa kerroksessa ja pinnalla;

k) 

tekniikat, joilla saadaan tietoa hiilidioksidipluumin painetilavuuskäyttäytymisestä ja vaaka- ja syvyyssuuntaisesta jakaumasta parantamalla numeerista kolmiulotteista simulaatiota 4 artiklan ja liitteen I mukaisesti laadittuihin varastointimuodostuman kolmiulotteisiin geologisiin malleihin;

l) 

tekniikat, joilla on suuri alueellinen kattavuus, jotta voidaan saada tietoja mahdollisista aiemmin tuntemattomista vuotoreiteistä koko varastointikompleksin alueelta ja sen ulkopuolelta siltä varalta, että esiintyy vakavia häiriöitä tai hiilidioksidin kulkeutumista varastointikompleksin ulkopuolelle.

1.2

Suunnitelman päivittäminen

Seurannassa kerätyt tiedot on koottava yhteen ja tulkittava. Havaittuja tuloksia on verrattava käyttäytymiseen, jota on ennustettu 4 artiklan ja liitteessä I olevan vaiheen 3 mukaisesti toteutetun turvallisuuden arvioinnin yhteydessä tehdyssä kolmiulotteisen painetilavuus- ja kylläisyyskäyttäytymisen dynaamisessa simuloinnissa.

Jos havaittu käyttäytyminen poikkeaa merkittävästi ennustetusta, on kolmiulotteista mallia kalibroitava niin, että se vastaa havaittua käyttäytymistä. Mallin kalibroinnin on perustuttava seurantasuunnitelman mukaisesti tehtyihin havaintoihin, ja tarvittaessa on hankittava lisätietoja, jotta luottamusta kalibroinnin yhteydessä tehtyihin oletuksiin voidaan lisätä.

Liitteessä I olevat vaiheet 2 ja 3 on toistettava käyttäen kalibroitua kolmiulotteista mallia (malleja) uusien vaaraa koskevien vaihtoehtotarkastelujen ja vuotonopeuksien tuottamiseksi ja riskinarvioiden tarkistamiseksi ja päivittämiseksi.

Jos mallin mukauttaminen aiempaan kehitykseen ja kalibrointi johtaa siihen, että määritellään uusia hiilidioksidilähteitä, reittejä ja vuotonopeuksia tai todettuja merkittäviä poikkeamia aikaisemmista arvioinneista, on seurantasuunnitelma päivitettävä tämän mukaisesti.

2.   Sulkemisen jälkeinen seuranta

Sulkemisen jälkeisen seurannan on perustuttava 13 artiklan 2 kohdassa ja tämän liitteen 1.2 kohdassa tarkoitetun seurantasuunnitelman toteuttamisen aikana kerättyihin ja mallinnettuihin tietoihin. Sulkemisen jälkeistä seurantaa käytetään erityisesti tietojen hankkimiseen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määritystä varten.


( 1 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).

( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

( 4 ) EYVL L 103, 25.4.1979, s. 1.

( 5 ) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 24.12.2018 00:00:00 -Doknr: CELEX:32009L0031
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.