+EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
---+1 artikla Kohde
---+2 artikla Soveltamisala
---+3 artikla Määritelmät
---+4 artikla Jäsenvaltioiden yleiset velvoitteet
------+Article 4 1.
------+Article 4 2.
------+Article 4 3.
------+Article 4 4.
---+5 artikla Valmistajien yleiset velvoitteet
------+Article 5 1.
------+Article 5 2.
------+Article 5 3.
---+6 artikla Täydentävät melupäästösäännökset (ASEP)
------+Article 6 1.
------+Article 6 2.
------+Article 6 3.
------+Article 6 4.
------+Article 6 5.
------+Article 6 6.
------+Article 6 7.
---+7 artikla Kuluttajatiedotus ja merkinnät
---+8 artikla Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS)
---+9 artikla Liitteiden muuttaminen
---+10 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen
------+Article 10 1.
------+Article 10 2.
------+Article 10 3.
------+Article 10 4.
------+Article 10 5.
---+11 artikla Tarkistuslauseke
---+12 artikla Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen
---+13 artikla Siirtymäsäännökset
------+Article 13 1.
------+Article 13 2.
---+14 artikla Kumoaminen
------+Article 14 1.
------+Article 14 2.
---+15 artikla Voimaantulo
------+Article 15 1.
------+Article 15 2.
------+Article 15 3.
------+Article 15 4.
---+LIITELUETTELO
---+LIITE I EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ AJONEUVOTYYPIN MELUTASON OSALTA
---+LIITE II MOOTTORIAJONEUVON AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUSMENETELMÄT JA –LAITTEET
---+LIITE III RAJA-ARVOT
---+LIITE IV ÄÄNTÄ ABSORBOIVIA KUITUMAISIA MATERIAALEJA SISÄLTÄVÄT ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMÄT
---+LIITE V PAINEILMAN MELU
---+LIITE VI AJONEUVOTUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTAMINEN
---+LIITE VII MITTAUSMENETELMÄ TÄYDENTÄVIEN MELUPÄÄSTÖSÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMISEN ARVIOIMISEKSI
---+LIITE VIII
---+ANNEX IX EU TYPE-APPROVAL IN RESPECT OF THE SOUND LEVEL OF SILENCING SYSTEMS AS SEPARATE TECHNICAL UNITS (REPLACEMENT SILENCING SYSTEMS)
---+LIITE X ERILLISIKSI TEKNISIKSI YKSIKÖIKSI KATSOTTAVIEN VARAOSAÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMIEN TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKISTAMINEN
---+ANNEX XI AMENDMENTS TO DIRECTIVE 2007/46/EC
---+ANNEX XII CORRELATION TABLE
English - European Union - Environment -

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 540/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 540/2014,

annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014,

moottoriajoneuvojen ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmien melutasosta, direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta ja direktiivin 70/157/ETY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
1 artikla Kohde

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan hallinnolliset ja tekniset vaatimukset kaikkien 2 artiklassa tarkoitettujen uusien ajoneuvoluokkien EU-tyyppihyväksyntää varten niiden melutason osalta sekä kyseisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen, erillisinä teknisinä yksiköinä M1- ja N1-luokkiin kuuluvia ajoneuvoja varten suunniteltujen ja rakennettujen tyyppihyväksyttyjen varaosaäänenvaimennusjärjestelmien ja niiden osien osalta niiden rekisteröinnin, myynnin ja käyttöönoton helpottamiseksi unionissa.

2 artikla Soveltamisala

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan M1-, M2-, M3-, N1-, N2- ja N3-luokkiin kuuluviin ajoneuvoihin, sellaisina kuin ne määritellään direktiivin 2007/46/EY liitteessä II, sekä M1- ja N1-luokkiin kuuluvia ajoneuvoja varten suunniteltuihin ja rakennettuihin varaosaäänenvaimennusjärjestelmiin ja niiden osiin, jotka tyyppihyväksytään erillisinä teknisinä yksikköinä.

3 artikla Määritelmät

3 artikla

Määritelmät

Tätä asetusta sovellettaessa sovelletaan direktiivin 2007/46/EY 3 artiklassa säädettyjä määritelmiä.

Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä; tällöin tarkoitetaan

1) ’ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ direktiivin 2007/46/EY 3 artiklassa tarkoitettua menettelyä melutason osalta;

2) ’ajoneuvotyypillä’ sellaisten moottorikäyttöisten ajoneuvojen luokkaa, jotka eivät olennaisesti eroa seuraavilta osin:

a) liitteessä II olevan 4.1.2.1 kohdan mukaisesti testattujen luokkiin M1, M2 ≤ 3 500 kg, N1 kuuluvien ajoneuvojen osalta:

i) korin muoto tai materiaalit (erityisesti moottoritila ja sen äänieristys);

ii) moottorityyppi (esimerkiksi otto- tai dieselmoottori, kaksi- tai nelitahti, iskumäntä tai kiertomäntä) sylintereiden määrä ja tilavuus, kaasuttimien lukumäärä ja tyyppi, ruiskutusjärjestelmä, venttiilien järjestely tai sähkömoottorin tyyppi;

iii) suurin nimellisnettoteho ja sitä vastaava kierrosnopeus (S); jos kuitenkin suurin nimellisteho ja sitä vastaava kierrosnopeus eroavat toisistaan vain erilaisista moottorin määrityskäytöistä johtuen, tällaisia ajoneuvoja voidaan pitää saman tyypin ajoneuvoina;

iv) äänenvaimennusjärjestelmä:

b) liitteessä II olevan 4.1.2.2 kohdan mukaisesti testattujen luokkiin M2 > 3500 kg, M3, N2, N3 kuuluvien ajoneuvojen osalta:

i) korin muoto tai materiaalit (erityisesti moottoritila ja sen äänieristys);

ii) moottorin tyyppi (esimerkiksi otto- tai dieselmoottori, kaksi- tai nelitahti, iskumäntä tai kiertomäntä), sylintereiden määrä ja tilavuus, ruiskutusjärjestelmän tyyppi, venttiilien järjestely, moottorin nimelliskierrosnopeus (S) tai sähkömoottorin tyyppi;

iii) ajoneuvot, joilla on samantyyppinen moottori ja/tai erilaiset yleiset välityssuhteet, voidaan katsoa saman tyypin ajoneuvoiksi.

Jos kuitenkin b alakohdan mukaiset erot aiheuttavat liitteessä II olevassa 4.1.2.2 kohdassa kuvatun mukaisesti erilaiset tavoiteolosuhteet, näitä eroja on pidettävä tyypin muutoksena;

3) ’suurimmalla teknisesti sallitulla kokonaismassalla’ (M) ajoneuvolle määritettyä suurinta massaa, joka perustuu ajoneuvon rakenteeseen ja ominaisuuksiin; perävaunun tai puoliperävaunun suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaan sisältyy staattinen massa, joka välittyy vetävään ajoneuvoon, kun ajoneuvot on kytketty toisiinsa;

4) ’suurimmalla nimellisnettoteholla’ (Pn) kW:eina ilmaistua moottorin tehoa, joka on mitattu UNECE-säännön nro 85 ( 1 ) mukaisella UNECE-menetelmällä.

Jos suurin nimellisnettoteho saavutetaan useilla moottorin kierrosnopeuksilla, käytetään suurinta moottorin kierrosnopeutta;

5) ’vakiovarusteilla’ ajoneuvon peruskokoonpanoa, joka sisältää kaikki sellaiset ominaisuudet, jotka asennetaan ilman kokoonpanoa tai varustetasoa koskevia lisävaatimuksia, mutta johon on asennettu kaikki direktiivin 2007/46/EY liitteessä IV tai XI mainituissa säädöksissä vaaditut ominaisuudet;

6) ’kuljettajan massalla’ 75 kg:ksi arvioitua massaa, joka sijaitsee kuljettajan istuimen vertailupisteessä;

7) ’käyttökunnossa olevan ajoneuvon massalla’ (mro) tarkoitetaan

a) moottoriajoneuvon osalta:

valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa, kun sen polttonestesäiliö(t) on täytetty vähintään 90-prosenttisesti, mukaan lukien kuljettajan, polttoaineen ja nesteiden massa; massaan sisältyvät myös korirakenteiden, hytin, kytkentälaitteen ja varapyörän (-pyörien) samoin kuin työkalujen massa, jos ne on asennettu ajoneuvoon;

b) perävaunun osalta:

valmistajan erittelyn mukaisilla vakiovarusteilla varustetun ajoneuvon massaa, mukaan lukien polttoaineen ja nesteiden massa. Massaan sisältyvät myös korirakenteiden, kytkentälaitteen (-laitteiden) ja varapyörän (-pyörien) samoin kuin työkalujen massa, jos ne on asennettu ajoneuvoon;

8) ’moottorin nimelliskierrosnopeudella’ (S) ilmoitettua moottorin kierrosnopeutta, min–1 (rpm), jolla moottori tuottaa UNECE-säännön nro 85 mukaisen suurimman nimellisnettotehon, tai jos suurin nettoteho saavutetaan useilla moottorin kierrosnopeuksilla, suurinta moottorin kierrosnopeutta;

9) ’tehon ja massan suhdeindeksillä’ (PMR) lukua, joka määritetään liitteessä II olevassa 4.1.2.1.1 kohdassa esitetyn kaavan mukaisesti;

10) ’vertailupisteellä’ jotakin seuraavista pisteistä:

a) M1- ja N1-luokkiin kuuluvat ajoneuvot:

i) ajoneuvot, joiden moottori on edessä: ajoneuvon etuosa;

ii) ajoneuvot, joiden moottori on keskellä: ajoneuvon keskikohta;

iii) ajoneuvot, joiden moottori on takana: ajoneuvon takaosa;

b) M2-, M3-, N2- ja N3-luokkiin kuuluvat ajoneuvot: ajoneuvon etuosaa lähinnä oleva moottorin reuna;

11) ’tavoitekiihtyvyydellä’ kiihdytystä kaasupoljin kevyesti painettuna kaupunkiliikenteessä; se saadaan tilastollisten tutkimusten pohjalta;

12) ’moottorilla’ voimanlähdettä ilman irrotettavia lisäosia;

13) ’vertailukiihtyvyydellä’ kiihtyvyystestissä testiradalla vaadittua kiihtyvyyttä;

14) ’välityssuhteen painotuskertoimella’ (k) numeerista suhdelukua, jota käytetään kahden välityssuhteen testitulosten yhdistämiseen kiihtyvyystestissä ja vakionopeustestissä;

15) ’osittaisella tehokertoimella’ (kp) numeerista suhdelukua, jota käytetään ajoneuvojen kiihtyvyystestin ja vakionopeustestin testitulosten yhdistämiseen soveltuvin painotuksin;

16) ’esikiihdytyksellä’ kiihdytyksen säätölaitteen käyttöä ennen AA'-linjaa, jotta kiihdytys olisi vakaata AA':n ja BB':n välillä liitteen II lisäyksessä olevan kuvan 1 mukaisesti;

17) ’lukituilla välityssuhteilla’ vaihteiston säätämistä siten, että vaihdetta ei voi vaihtaa testin aikana;

18) ’äänenvaimennusjärjestelmällä’ täydellistä osien kokonaisuutta, jota tarvitaan moottorin ja sen pakojärjestelmän aiheuttaman melun vaimentamiseen;

19) ’erityyppisillä äänenvaimennusjärjestelmillä’ äänenvaimennusjärjestelmiä, jotka eroavat toisistaan merkittävästi ainakin yhden jäljempänä mainitun ominaisuuden osalta:

a) niiden osien kauppanimet tai tavaramerkit;

b) niiden osien materiaalien ominaisuudet, lukuun ottamatta kyseisten osien pinnoitetta;

c) niiden osien muoto tai koko;

d) ainakin yhden niiden osan toimintaperiaatteet;

e) niiden osien kokoonpano;

f) äänenvaimennusjärjestelmien tai äänenvaimennusjärjestelmän osien lukumäärä;

20) ’äänenvaimennusjärjestelmän tai äänenvaimennusjärjestelmän osien malliryhmällä’ joukkoa äänenvaimennusjärjestelmiä tai niiden osia, joissa kaikki seuraavat ominaisuudet ovat samat:

a) absorboivien kuitumaisten aineiden läpi kulkeva pakokaasuvirta, jos pakokaasut ovat kosketuksissa kyseiseen materiaaliin;

b) kuitutyyppi;

c) tarvittaessa sidosainetiedot;

d) keskimääräinen kuitukoko;

e) irtotavara-aineksen vähimmäispakkaustiheys (kg/m3);

f) kaasuvirran ja absorboivan materiaalin välinen enimmäiskosketuspinta;

21) ’varaosaäänenvaimennusjärjestelmällä’ äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien mitä tahansa osaa, joka on tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvossa, lukuun ottamatta samantyyppistä osaa, joka oli asennettuna kyseiseen ajoneuvoon, kun se toimitettiin EU-tyyppihyväksyttäväksi tämän asetuksen mukaisesti;

22) ’ajoneuvon akustisella varoitusjärjestelmällä’ (AVAS) sähköhybridi- ja sähköajoneuvon järjestelmää, jonka tuottaman äänen avulla jalankulkijat ja muut tienkäyttäjät saavat tietoa ajoneuvon läsnäolosta;

23) ’myyntipisteellä’ paikkaa, jossa ajoneuvoja varastoidaan ja tarjotaan myytäväksi kuluttajille;

24) ’teknisellä esittelymateriaalilla’ teknisiä ohjeita, esitteitä ja luetteloita (painetussa tai sähköisessä muodossa tai verkossa) sekä verkkosivustoja, joiden tarkoituksena on markkinoida ajoneuvoja kuluttajille.

4 artikla Jäsenvaltioiden yleiset velvoitteet

4 artikla

Jäsenvaltioiden yleiset velvoitteet

1.  Jollei tämän asetuksen liitteessä III vahvistetuista soveltamisvaiheita koskevista päivämääristä muuta johdu ja sanotun rajoittamatta direktiivin 2007/46/EY 23 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on evättävä sallitun melutason perusteella EU-tyyppihyväksyntä moottoriajoneuvotyypiltä, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

2.  Jäsenvaltioiden on 1 päivästä heinäkuuta 2016 evättävä sallitun melutason perusteella EU-tyyppihyväksyntä erilliseksi tekniseksi yksiköksi katsotun varaosaäänenvaimennusjärjestelmän ja sen osien tyypiltä, joka ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

Jäsenvaltiot voivat edelleen antaa EU:n tyyppihyväksynnän direktiivin 70/157/ETY mukaisesti erilliseksi tekniseksi yksiköksi katsotulle varaosaäänenvaimennusjärjestelmälle tai sen osalle, joka on tarkoitettu ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty ennen tämän asetuksen liitteessä III vahvistettuja täytäntöönpanopäiviä.

3.  Tämän asetuksen liitteessä III vahvistettujen soveltamisvaiheita koskevien päivämäärien jälkeen jäsenvaltioiden on sallitun melutason perusteella katsottava uusien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuustodistusten voimassaolon päättyneen sovellettaessa direktiivin 2007/46/EY 26 artiklaa, ja niiden on kiellettävä tällaisten ajoneuvojen rekisteröinti, myynti ja käyttöönotto, jos tällaiset ajoneuvot eivät ole tämän asetuksen mukaisia.

4.  Jäsenvaltioiden on sallitun melutason perusteella sallittava erilliseksi tekniseksi yksiköksi katsotun varaosaäänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien myynti ja käyttöönotto, jos se on sellaisen tyypin mukainen, jolle on annettu EU-tyyppihyväksyntä tämän asetuksen mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on sallittava sellaisten varaosaäänenvaimennusjärjestelmien tai niiden osien myynti ja käyttöönotto, joilla on direktiivin 70/157/ETY mukainen EU-tyyppihyväksyntä erillisenä teknisenä yksikkönä ja jotka on tarkoitettu ajoneuvoihin, jotka on tyyppihyväksytty ennen tämän asetuksen liitteessä III vahvistettuja soveltamisvaiheita koskevia päivämääriä.

5 artikla Valmistajien yleiset velvoitteet

5 artikla

Valmistajien yleiset velvoitteet

1.  Valmistajien on varmistettava, että ajoneuvot, niiden moottorit ja niiden äänenvaimennusjärjestelmät suunnitellaan, valmistetaan ja kootaan siten, että tällaiset ajoneuvot tavanomaisessa käytössä ovat tämän asetuksen mukaisia tällaisiin ajoneuvoihin luonnostaan kohdistuvasta tärinästä huolimatta.

2.  Valmistajien on varmistettava, että äänenvaimennusjärjestelmät suunnitellaan, rakennetaan ja kootaan siten, että ne ajoneuvon käyttöolosuhteet ja alueittain toisistaan poikkeavat ilmasto-olosuhteet huomioon ottaen kestävät kohtuullisesti korroosiovaikutuksia.

3.  Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta riippumatta siitä, onko valmistaja suoraan osallistunut ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin.

6 artikla Täydentävät melupäästösäännökset (ASEP)

6 artikla

Täydentävät melupäästösäännökset (ASEP)

1.  Tätä artiklaa sovelletaan M1- ja N1-luokkiin kuuluviin ajoneuvoihin, joihin on asennettu polttomoottori ja jotka on varustettu alkuperäisen laitevalmistajan äänenvaimennusjärjestelmillä, sekä tällaisiin ajoneuvoluokkiin tarkoitettuihin varaosaäänenvaimennusjärjestelmiin liitteen IX mukaisesti.

2.  Ajoneuvojen ja äänenvaimennusjärjestelmien on täytettävä liitteen VII vaatimukset.

3.  Ajoneuvon ja varaosaäänenvaimennusjärjestelmän katsotaan täyttävän liitteen VII vaatimukset ilman lisätestejä, jos valmistaja esittää hyväksyntäviranomaiselle tekniset asiakirjat, joista käy ilmi, ettei linjalla BB' mitattujen moottorin suurimman ja pienimmän kierrosnopeuden välinen ero, jota tarkoitetaan liitteen II lisäyksen kuvassa 1, ole missään liitteessä VII olevassa 2.3 kohdassa määriteltyyn ASEP-säätöalueeseen sisältyvissä testiolosuhteissa yli 0,15 x S liitteessä II säädettyjen edellytysten osalta.

4.  Ajoneuvon tai varaosaäänenvaimennusjärjestelmän melupäästöt tavanomaisissa tieajo-olosuhteissa, jotka poikkeavat liitteessä II ja VII tarkoitetun tyyppihyväksyntätestin suoritusolosuhteista, eivät saa merkittävästi poiketa testituloksesta.

5.  Valmistaja ei saa yksinomaan tässä asetuksessa säädettyjen melupäästövaatimusten täyttämiseksi tarkoituksellisesti muuttaa, säätää tai ottaa käyttöön mitään sellaisia mekaanisia, sähköisiä, termisiä tai muita laitteita tai menettelyjä, jotka eivät ole käytössä tavanomaisissa tieajo-olosuhteissa.

6.  Valmistajan on esitettävä tyyppihyväksyntähakemuksessa liitteen VII lisäyksessä esitetyn mallin mukaisesti laadittu selvitys siitä, että hyväksyttäväksi haettu ajoneuvotyyppi tai varaosaäänenvaimennusjärjestelmä on tämän artiklan vaatimusten mukainen.

7.  N1-luokkaan kuuluviin ajoneuvoihin ei sovelleta 1–6 kohtaa, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

a) moottorin tilavuus on enintään 660 cm3 ja suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhde on enintään 35;

b) hyötykuorma on vähintään 850 kg ja suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa käyttämällä laskettu tehon ja massan suhde on enintään 40.

7 artikla Kuluttajatiedotus ja merkinnät

7 artikla

Kuluttajatiedotus ja merkinnät

Ajoneuvovalmistajien ja -jakelijoiden on pyrittävä varmistamaan, että kunkin ajoneuvon desibeleinä (dB(A)) ilmoitettu, tämän asetuksen mukaisesti mitattu melutaso esitetään näkyvässä paikassa myyntipisteessä ja teknisessä esittelymateriaalissa.

Tämän asetuksen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella komissio suorittaa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2018 kattavan vaikutustenarvioinnin ilman pilaantumisen ja liikennemelun tasoihin sovellettavista merkintäehdoista ja kuluttajatiedotuksesta. Komissio antaa arviointinsa tuloksista kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

8 artikla Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS)

8 artikla

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (AVAS)

Valmistajien on viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2019 asennettava liitteen VIII vaatimukset täyttävä AVAS-järjestelmä uudentyyppisiin sähköhybridi- ja sähköajoneuvoihin. Valmistajien on viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 asennettava AVAS-järjestelmä kaikkiin uusiin sähköhybridi- ja sähköajoneuvoihin. Jos valmistajat päättävät ennen mainittuja päivämääriä asentaa ajoneuvoihin AVAS-järjestelmän, niiden on varmistettava, että kyseiset AVAS-järjestelmät täyttävät liitteen VIII vaatimukset.

Viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2017 siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 10 artiklan mukaisesti, jotta se voi tarkastella uudelleen liitettä VIII ja sisällyttää siihen AVAS-järjestelmän suorituskykyä tai aktiivisia turvallisuusjärjestelmiä koskevia yksityiskohtaisempia vaatimuksia ottaen huomioon UNECE:n asiassa tekemän työn.

9 artikla Liitteiden muuttaminen

9 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 10 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteitä I, IV, VIII ja X niiden mukauttamiseksi tekniseen kehitykseen.

10 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen

10 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 16 päivästä kesäkuuta 2014 viiden vuoden ajaksi 8 artiklan toisessa kohdassa ja 9 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan toisessa kohdassa ja 9 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 8 artiklan toisen kohdan tai 9 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

11 artikla Tarkistuslauseke

11 artikla

Tarkistuslauseke

Komissio laatii ja julkaisee perusteellisen selvityksen uusien ajoneuvotyyppien melun raja-arvoista viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021. Selvitys perustuu ajoneuvoihin, jotka täyttävät viimeisimmät sääntelyvaatimukset. Selvityksen päätelmien pohjalta komissio tekee tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.

12 artikla Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen

12 artikla

Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivin 2007/46/EY liitteet IV, VI ja XI tämän asetuksen liitteen XI mukaisesti.

13 artikla Siirtymäsäännökset

13 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  ISO-standardia 10844:1994 voidaan soveltaa 30 päivään kesäkuuta 2019 asti vaihtoehtona ISO-standardille 10844:2011 liitteessä II olevassa 3.1.1 kohdassa kuvatun testiradan vaatimustenmukaisuuden tarkistamiseksi.

2.  Sarjahybridivoimansiirrolla varustetut ajoneuvot, joissa on polttomoottori mutta ei mekaanista kytkinlaitetta voimalinjaan, on jätettävä tämän asetuksen 6 artiklan vaatimusten ulkopuolelle 30 päivään kesäkuuta 2019 asti.

14 artikla Kumoaminen

14 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan direktiivi 70/157/ETY 1 päivästä heinäkuuta 2027, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan ja 4 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

2.  Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

15 artikla Voimaantulo

15 artikla

Voimaantulo

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2016.

3.  Liitteessä II olevaa 3.1.1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2019.

4.  Liitteessä XI olevaa B osaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2027.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

LIITELUETTELO

LIITELUETTELO

Liite I

EU-tyyppihyväksyntä ajoneuvotyypin melutason osalta

Lisäys 1:

Ilmoituslomake

Lisäys 2:

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli

Liite II

Moottoriajoneuvon aiheuttaman melun mittausmenetelmät ja -laitteet

Lisäys:

Kuvat

Liite III

Raja-arvot

Liite IV

Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja sisältävät äänenvaimennusjärjestelmät

Lisäys:

Kuva 1 — Testauslaitteisto värähtelyllä vakauttamista varten

Liite V

Paineilman melu

Lisäys:

Kuva 1 — Mikrofonien sijainti paineilman melun mittauksessa

Liite VI

Ajoneuvotuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

Liite VII

Mittausmenetelmä täydentävien melupäästösäännösten noudattamisen arvioimiseksi

Lisäys:

Täydentäviä melupäästösäännöksiä koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus Varaukset

Liite VIII

Ajoneuvon akustista varoitusjärjestelmää (AVAS) koskevat toimenpiteet

Liite IX

Erillisiksi teknisiksi yksiköiksi katsottavien äänenvaimennusjärjestelmien (varaosaäänenvaimennusjärjestelmien) melutasoa koskeva EU-tyyppihyväksyntä

Lisäys 1:

Ilmoituslomake

Lisäys 2:

EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli

Lisäys 3:

EU-tyyppihyväksyntämerkin malli

Lisäys 4:

Testauslaitteet

Lisäys 5:

Mittauspisteet — vastapaine

Liite X

Erillisiksi teknisiksi yksiköiksi katsottavien varaosaäänenvaimennusjärjestelmien tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen

Liite XI

Direktiivin 2007/46/EY muuttaminen

Liite XII

Vastaavuustaulukko

LIITE I EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ AJONEUVOTYYPIN MELUTASON OSALTA

LIITE I

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ AJONEUVOTYYPIN MELUTASON OSALTA

1.   AJONEUVOTYYPIN EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

1.1

Ajoneuvon valmistajan on haettava ajoneuvotyypin EU-tyyppihyväksyntää melutason osalta direktiivin 2007/46/EY 7 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

1.2

Ilmoituslomakkeen malli on lisäyksessä 1.

1.3

Ajoneuvon valmistajan on toimitettava hyväksyttäväksi haettua tyyppiä edustava ajoneuvo testeistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle. Testeistä vastaavan teknisen tutkimuslaitoksen on valittava hyväksyttäväksi haettua tyyppiä edustava ajoneuvo, joka tyydyttää hyväksyntäviranomaista. Valintaprosessin aikana päätöksenteon apuna voidaan käyttää virtuaalitestausmenetelmiä.

1.4

Tutkimuslaitoksen pyynnöstä on myös toimitettava äänenvaimennusjärjestelmän mallikappale ja moottori, jonka iskutilavuus ja suurin teho ovat vähintään samat kuin sen ajoneuvotyypin moottorin, jolle tyyppihyväksyntää haetaan.

2.   MERKINNÄT

2.1

Pako- ja imuäänenvaimentimien osissa, kiinnityslaitteita ja putkia lukuun ottamatta, on oltava seuraavat merkinnät:

2.1.1

järjestelmien ja niiden osien valmistajan tavaramerkki tai kaupallinen merkki;

2.1.2

valmistajan antama kaupallinen nimitys.

2.2

Edellä 2.1.1 ja 2.1.2 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen on oltava helposti luettavia ja pysyvästi kiinnitettyjä silloinkin, kun järjestelmä on asennettuna ajoneuvoon.

3.   AJONEUVOTYYPIN EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MYÖNTÄMINEN

3.1

Jos asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, EU-tyyppihyväksyntä on annettava direktiivin 2007/46/EY 9 artiklan 3 kohdan ja tapauksen mukaan 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.2

Lisäyksessä 2 on EU-tyyppihyväksyntätodistuksen malli.

3.3

Jokaiselle hyväksytylle ajoneuvotyypille on annettava direktiivin 2007/46/EY liitteen VII mukainen hyväksyntänumero. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

3.3.1

Jos ajoneuvo täyttää liitteessä III olevan vaiheen 1 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”A”. Jos ajoneuvo täyttää liitteessä III olevan vaiheen 2 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”B”. Jos ajoneuvo täyttää liitteessä III olevan vaiheen 3 raja-arvot, tyyppihyväksyntänumeron 3 osan jälkeen on merkittävä kirjain ”C”.

4.   EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÖJEN MUUTOKSET

Tämän asetuksen mukaisesti hyväksyttyjen tyyppien muutoksissa sovelletaan direktiivin 2007/46/EY 13, 14, 15 ja 16 artiklaa sekä 17 artiklan 4 kohtaa.

5.   TUOTANTOJÄRJESTELYJEN VAATIMUSTENMUKAISUUS

5.1

Tuotantojärjestelyjen vaatimustenmukaisuuden varmistavat toimenpiteet on toteutettava direktiivin 2007/46/EY 12 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

5.2

Erityissäännökset:

5.2.1

Tämän asetuksen liitteessä VI säädettyjen testien on vastattava direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 2.3.5 kohdassa tarkoitettuja testejä.

5.2.2

Direktiivin 2007/46/EY liitteessä X olevassa 3 kohdassa mainitut tarkastukset suoritetaan tavallisesti joka toinen vuosi.

LIITE II MOOTTORIAJONEUVON AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUSMENETELMÄT JA –LAITTEET

LIITE II

MOOTTORIAJONEUVON AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUSMENETELMÄT JA –LAITTEET

1.   MITTAUSMENETELMÄT

1.1

EU-tyyppihyväksynnän kohteena olevan ajoneuvotyypin aiheuttama melu mitataan käyttämällä kahta tässä liitteessä kuvattua menetelmää liikkeessä olevalle ajoneuvolle ja paikallaan olevalle ajoneuvolle. Jos sähköhybridiajoneuvon polttomoottori ei voi toimia ajoneuvon ollessa paikallaan, melutaso mitataan ainoastaan liikkeessä.

Ajoneuvoille, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on suurempi kuin 2 800 kiloa, tehdään paikallaan olevan ajoneuvon paineilman melun lisämittaus liitteen V vaatimusten mukaisesti, jos ajoneuvossa on vastaava jarrulaite.

1.2

Tämän liitteen 1.1 kohdassa tarkoitettujen testausmenetelmien mukaisesti mitatut arvot on merkittävä testausselosteeseen ja tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 2 olevan mallin mukaiselle lomakkeelle.

2.   MITTAUSVÄLINEET

2.1   Akustiset mittaukset

Melutason mittauslaitteen on oltava tarkkuusäänitasomittari tai vastaava tyypin 1 vaatimusten mukainen mittauslaite (mukaan lukien suositeltu tuulensuoja, jos käytössä). Kyseiset vaatimukset kuvataan sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) julkaisun IEC 61672-1:2002 ”Tarkkuusäänitasomittari” toisessa painoksessa.

Mittaukset on suoritettava käyttämällä akustisen mittauslaitteen fast-aikavakiota ja A-painotusta, jotka myös kuvataan julkaisussa ”IEC 61672-1:2002”. Käytettäessä järjestelmää, jossa A-painotettua äänenpainetasoa seurataan tietyin väliajoin, lukema on otettava enintään 30 ms:n (millisekunnin) väliajoin.

Laitteet huolletaan ja kalibroidaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.

2.2   Vaatimustenmukaisuus

Akustisen mittauslaitteen vaatimustenmukaisuus varmistetaan tarkistamalla, että laitteella on voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus. Vaatimustenmukaisuustodistuksen katsotaan olevan voimassa, jos standardienmukaisuus on todettu 12 edeltävän kuukauden aikana äänenkalibrointilaitteiden osalta ja 24 edeltävän kuukauden aikana instrumentointijärjestelmän osalta. Kaikki vaatimustenmukaisuustestit on tehtävä laboratoriossa, jolla on valtuudet suorittaa asiaa koskevien standardien mukaisia kalibrointeja.

2.3   Koko akustisen mittausjärjestelmän kalibrointi mittaustilannetta varten

Kunkin mittaustilanteen alussa ja lopussa koko akustinen mittausjärjestelmä on tarkastettava äänen kalibrointilaitteella, joka on sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) julkaisussa 60942:2003 vahvistetun luokan 1 vaatimusten mukainen. 2003. Tarkastuksen lukemien välinen erotus saa olla ilman lisäsäätöä korkeintaan 0,5 dB. Jos tämä arvo ylittyy, edellisen vaatimukset täyttävän tarkastuksen jälkeen saadut mittaustulokset on jätettävä huomiotta.

2.4   Nopeuden mittauslaitteet

Moottorin kierrosnopeus mitataan käyttämällä laitetta, jonka tarkkuus on ± 2 prosenttia tai parempi niillä moottorin kierrosnopeuksilla, joita mittauksessa käytetään.

Ajoneuvon ajonopeus mitataan laitteilla, joiden tarkkuus on vähintään ± 0,5 km/h käytettäessä jatkuvaan mittaamiseen soveltuvia laitteita.

Jos testauksessa käytetään erillisiä nopeusmittauksia, laitteen tarkkuuden on oltava ± 0,2 km/h.

2.5   Meteorologiset laitteet

Meteorologiset laitteet, joilla seurataan ympäristöolosuhteita testin aikana ja joiden on tarkkuudeltaan täytettävä seuraavat vaatimukset, ovat

— lämpötilamittari, ± 1 °C;

— tuulen nopeuden mittari, ± 1,0 m/s;

— ilmanpainemittari, ± 5 hPa;

— suhteellisen kosteuden mittari, ± 5 prosenttia.

3.   MITTAUSOLOSUHTEET

3.1   Testauspaikka ja ympäristöolosuhteet

3.1.1

Testausradan pinnan ja testauspaikan mittojen on oltava ISO-standardin 10844:2011 mukaiset. Paikan pinnalla ei saa olla vitilunta, pitkää ruohoa, irtomaata tai tuhkaa. Mikrofonin ja äänilähteen läheisyydessä ei saa olla äänikenttään mahdollisesti vaikuttavia esteitä. Mittausten suorittajan on asetuttava siten, että hän ei itse vaikuta mittauslaitteen lukemiin.

3.1.2

Mittauksia ei saa suorittaa huonoissa sääolosuhteissa. On varmistettava, etteivät tuulenpuuskat aiheuta mittaustulosten vääristymistä.

Meteorologiset laitteet sijoitetaan testialueen viereen 1,2 ± 0,02 m:n korkeudelle. Mittaukset tehdään +5 °C–+40 °C:n lämpötilassa.

Testejä ei saa suorittaa, jos tuulennopeus tai tuulenpuuskien nopeus mikrofonin korkeudella on yli 5 m/s äänenmittausten välillä.

Lämpötila, tuulennopeus ja -suunta, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine merkitään muistiin äänenmittausten välillä.

Mittauksissa ei oteta huomioon äänihuippuja, jotka eivät näytä olevan yhteydessä ajoneuvon yleisen äänitason ominaisuuksiin.

Taustamelu mitataan 10 sekunnin ajan juuri ennen ajoneuvotestijaksoa ja heti sen jälkeen. Mittaukset tehdään samoilla mikrofoneilla, joita käytetään testissä, eikä niiden sijaintia saa muuttaa. A-painotettu suurin äänenpainetaso kirjataan ylös.

Taustamelun (mukaan luettuna mahdollinen tuuli) on oltava vähintään 10 dB alempi kuin ajoneuvon testissä tuottama A-painotettu äänenpainetaso. Jos ympäristömelun ja mitatun melun ero on 10–15 dB(A), testitulokset lasketaan tekemällä melutason mittarin lukemiin tarvittavat korjaukset seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla:



Ympäristömelun ja mitatun melun ero dB(A)

10

11

12

13

14

15

Korjaus dB(A)

0,5

0,4

0,3

0,2

0,1

0,0

3.2   Ajoneuvo

3.2.1

Testattavan ajoneuvon on edustettava markkinoille saatettavia ajoneuvoja ja sen valitsee valmistaja yhteisymmärryksessä tutkimuslaitoksen kanssa tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Mittaukset tehdään ilman perävaunua, ellei kyseessä ole yhdistelmäajoneuvo, jonka osat ovat erottamattomat. Mittaukset voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä ajoneuvoista, joiden nostoakseli(t) on/ovat ylhäällä.

Mittaukset tehdään ajoneuvoista, joiden testimassa mt on määritetty seuraavan taulukon mukaisesti:



Ajoneuvo luokka

Ajoneuvon testimassa (mt)

M1

mt = mro

N1

mt = mro

N2, N3

mt = 50 kg yhtä moottorin tehoyksikköä (kW) kohden

Lisäkuormitus, jonka avulla ajoneuvon testimassa saavutetaan, sijoitetaan taka-akselin(akselien) yläpuolelle. Lisäkuorma saa olla enintään 75 prosenttia taka-akselille suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta. Testimassa on saavutettava ± 5 prosentin tarkkuudella.

Jos lisäkuorman painopistettä ei voida asettaa samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa, ajoneuvon testimassa ei saa ylittää massaa, johon on laskettu yhteen etuakselin ja taka-akselin kuormitus ajoneuvon ollessa kuormaamattomana sekä lisäkuorma.

Ajoneuvoissa, joissa on useampia kuin kaksi akselia, testimassa on sama kuin kaksiakselisessa ajoneuvossa.

M2, M3

mt = mro — miehistön jäsenen paino (soveltuvin osin)

tai, jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jolla ei ole koria,

mt = 50 kg yhtä moottorin tehoyksikköä (kW) kohden edellä esitettyjen edellytysten täyttyessä (ks. N2-, N3-luokka).

3.2.2

Hakijan pyynnöstä luokkiin M2, M3, N2 tai N3 kuuluva ajoneuvo katsotaan edustavaksi koko tyyppinsä osalta, jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jolla ei ole koria. Testattaessa keskeneräistä ajoneuvoa kaikki asiaan kuuluvat äänieristysmateriaalit, paneelit ja äänenvaimennusosat ja -järjestelmät kiinnitetään ajoneuvoon valmistajan suunnittelemalla tavalla lukuun ottamatta myöhemmin koottavaa koriosaa.

Uutta testausta ei edellytetä, jos ajoneuvoon on asennettu lisäpolttoainesäiliö tai alkuperäisen polttoainesäiliön paikkaa on muutettu edellyttäen, että ajoneuvon muita melupäästöjä aiheuttavia osia tai rakenteita ei ole muutettu.

3.2.3

Renkaiden vierintämelua koskevat vaatimukset täsmennetään asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä; ne valitsee ajoneuvon valmistaja ja ne kirjataan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 2 lisäykseen. Renkaiden on vastattava jotakin ajoneuvon alkuperäisvarustukseen kuuluvaa rengaskokoa. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon ( 6 ). Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 1,6 mm.

3.2.4

Ennen mittauksia moottori on saatettava tavanomaiseen toimintakuntoon.

3.2.5

Ajoneuvot, joissa on useampia vetäviä pyöriä kuin kaksi, testataan tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetulla vedolla.

3.2.6

Jos ajoneuvoon on asennettu yksi tai useampi automaattisella käynnistysmekanismilla varustettu tuuletin, sen/niiden järjestelmiin ei saa puuttua mittausten aikana.

3.2.7

Jos ajoneuvossa on kuitumaisia materiaaleja sisältävä äänenvaimennusjärjestelmä, se on vakautettava ennen testiä liitteen IV mukaan.

4.   TESTAUSMENETELMÄT

4.1   Liikkeessä olevan ajoneuvon melutason mittaaminen

4.1.1   Yleiset testiolosuhteet

Testiradalle on merkittävä kaksi linjaa, AA' ja BB', jotka ovat samansuuntaisia linjan PP' kanssa ja joista ensimmäinen sijaitsee linjasta PP' 10 m eteenpäin ja toinen 10 m taaksepäin.

Vähintään neljä mittausta on tehtävä molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella. Säätötarkoituksessa voidaan tehdä esimittauksia, joita ei oteta huomioon.

Mikrofoni on sijoitettava 7,5 ± 0,05 m:n etäisyydelle radan vertailulinjasta CC' ja 1,2 ± 0,02 m radan pinnan yläpuolelle.

Vertailuakseli on esteettömässä äänikentässä (ks. IEC 61672-1:2002) horisontaalinen ja kohdistuu kohtisuoraan ajoneuvon ajolinjaan CC' nähden.

4.1.2   Ajoneuvojen erityiset testiolosuhteet

4.1.2.1   Luokan M1, M2 ≤ 3 500 kg, N1 ajoneuvot

Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC' koko testin ajan linjan AA' lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB'. Ajoneuvot, joissa on useampia vetäviä pyöriä kuin kaksi, se testataan tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetulla vedolla.

Jos ajoneuvossa on käsivalintainen lisävaihteisto tai monivälityksinen vetoakseli, käytetään tavanomaiseen kaupunkiajoon tarkoitettua asentoa. Vaihteen ryömimis-, pysäköinti- tai jarruasentoja ei sallita missään olosuhteissa.

Ajoneuvon testimassa on ilmoitettava 3.2.1 kohdan taulukossa.

Testinopeus vtest on 50 km/h ± 1 km/h. Testinopeus on saavutettava, kun vertailupiste on linjalla PP'.

4.1.2.1.1   Tehon ja massan suhdeindeksi (PMR)

Tehon ja massan suhdeindeksi lasketaan kaavalla:

PMR = (Pn/mt) x 1 000 , kun Pn mitataan kilowatteina ja mt kilogrammoina tämän liitteen 3.2.1 kohdan mukaisesti.

PMR:ää ilman suhdelukua käytetään kiihtyvyyden laskemiseen.

4.1.2.1.2   Kiihtyvyyden laskeminen

Kiihtyvyyslaskelmat koskevat vain luokan M1, N1 ja M2 ≤ 3 500 kg ajoneuvoja.

Kaikki kiihtyvyydet lasketaan käyttämällä ajoneuvon eri nopeuksia testiradalla. Annetuilla kaavoilla lasketaan awot i, awot i+1 ja awot test. Nopeus linjalla AA' tai PP' määritetään siten, että se on ajoneuvon nopeus, kun vertailupiste ylittää linjan AA' (vAA') tai PP' (vPP'). Nopeus linjalla BB' määritetään, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB' (vBB'). Testausselosteessa on ilmoitettava kiihtyvyyden laskemiseen käytetty menetelmä.

Ajoneuvon vertailupisteen määritelmän vuoksi ajoneuvon pituus (lveh) määritetään eri tavoin alla olevassa kaavassa. Jos vertailupiste on ajoneuvon etuosassa, l = lveh, keskiosassa: l = 1/2 lveh ja takaosassa: l = 0.

4.1.2.1.2.1

Laskumenetelmä käsivalintaisella vaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) varustettujen ajoneuvojen testaamiseksi lukituilla välityssuhteilla:

awot test = ((vBB'/3,6)2 – (vAA'/3,6)2)/(2*(20+l))

Vaihteen valinnassa käytettävä awot test on keskiarvo neljästä awot test, i -arvosta, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.

Esikiihdytystä voidaan käyttää. Testausselosteessa on mainittava se kohta ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan alas.

4.1.2.1.2.2

Laskumenetelmä automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) varustettujen ajoneuvojen testaamiseksi lukitsemattomilla välityssuhteilla:

Vaihteen valinnassa käytettävä awot test on keskiarvo neljästä awot test, i -arvosta, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.

Jos 4.1.2.1.4.2 kohdassa kuvattuja laitteita tai toimenpiteitä voidaan käyttää voimansiirtotapahtuman hallintaan testivaatimusten noudattamiseksi, awot test lasketaan kaavalla:

awot test = ((vBB'/3,6)2 – (vAA'/3,6)2)/(2*(20+l))

Esikiihdytystä voidaan käyttää.

Jos 4.1.2.1.4.2 kohdassa kuvattuja laitteita tai toimenpiteitä ei käytetä, awot test lasketaan kaavalla:

awot_testPP-BB = ((vBB'/3,6)2 – (vPP'/3,6)2)/(2*(10+l))

awot_testPP-BB : kiihdytys PP:n ja BB:n välillä

Esikiihdytystä ei sallita.

Kaasupolkimen painamiskohdan on oltava se kohta, jossa ajoneuvon vertailupiste ylittää linjan AA'.

4.1.2.1.2.3

Tavoitekiihtyvyys

Tavoitekiihtyvyydellä a urban tarkoitetaan kaupunkiajossa tavanomaista kiihdytystä, ja se määräytyy tilastollisten tutkimusten pohjalta. Se riippuu ajoneuvon tehon ja massan suhteesta.

Tavoitekiihtyvyys a urban lasketaan yhtälöllä:

a urban = 0,63 * log10 (PMR) – 0,09

4.1.2.1.2.4

Vertailukiihtyvyys

Vertailukiihtyvyydellä awot ref tarkoitetaan kiihdytystestissä testiradalla vaadittua kiihtyvyyttä. Se riippuu ajoneuvon PMR:stä. Kiihtyvyys on erilainen eri ajoneuvoluokissa.

Vertailukiihtyvyys awot ref lasketaan yhtälöllä:

a wot ref = 1,59 * log10 (PMR) –1,41 kun PMR ≥ 25

a wot ref = a urban = 0,63 * log10 (PMR) – 0,09 kun PMR < 25

4.1.2.1.3   Osittainen tehokerroin kp

Osittaista tehokerrointa kP (ks. 4.1.3.1 kohta) käytetään luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen kiihdytystestin ja vakionopeustestin testitulosten yhdistämiseen soveltuvin painotuksin.

Muissa tapauksissa kuin yhdellä ainoalla vaihteella suoritettavassa testissä käytetään a wot ref -arvoa awot test -arvon sijasta (ks. 4.1.3.1 kohta).

4.1.2.1.4   Välityssuhteen valinta

Välityssuhteen valinta testiä varten riippuu vaihteiden kiihtyvyyspotentiaalista awot kaasupolkimen ollessa pohjassa; se perustuu täydellä teholla suoritetussa kiihdytystestissä vaadittuun vertailukiihtyvyyteen awot ref.

Joissakin ajoneuvoissa voi olla erilaisia voimansiirto-ohjelmistoja tai vaihdesäätöjä (esim. urheilullinen, talviajo, sopeutuva). Jos tarvittava kiihtyvyys saavutetaan ajoneuvossa eri vaihteistosäädöillä, ajoneuvon valmistajan on osoitettava teknistä tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo on testattu niillä säädöillä, joilla kiihtyvyys on lähinnä a wot ref -arvoa.

4.1.2.1.4.1

Käsivalintaisella vaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukituilla välityssuhteilla

Seuraavat välityssuhteen valintaan liittyvät edellytykset ovat mahdollisia:

a) jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot ref ja joka on enintään 2,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.

b) jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan välityssuhde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja välityssuhde i + 1, jossa välityssuhde on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 2,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla:

k = (a wot ref – a wot (i+1))/(a wot (i) – a wot (i+1))

c) jos vaihteen i kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antaa alle 2,0 m/s2:n kiihtyvyyden, ellei kiihtyvyys vaihteella i+1 ole alempi kuin aurban. Siinä tapauksessa käytetään kahta vaihdetta, i ja i+1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

d) jos ajoneuvossa on vaihteisto, jossa on vain yksi välityssuhdevaihtoehto, kiihdytystesti tehdään kyseisellä vaihteella. Saavutettua kiihtyvyyttä käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.

e) jos moottorin nimelliskierrosnopeus ylittyy tietyllä vaihteella, ennen kuin ajoneuvo on ylittänyt linjan BB', käytetään seuraavaksi suurinta vaihdetta.

4.1.2.1.4.2

Automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukitsemattomilla välityssuhteilla

Vaihteiston valitsin asetetaan asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista.

Testikiihtyvyys awot test lasketaan 4.1.2.1.2.2 kohdassa määritetyllä tavalla.

Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista välityssuhteelle, jota ei käytetä kaupunkiliikenteessä, on vältettävä.

Tästä syystä on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita tai vaihtoehtoisia valitsimen asentoja, joilla estetään vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiliikenteen testiolosuhteissa.

Saavutetun testikiihtyvyyden awot test on oltava suurempi tai sama kuin aurban.

Valmistajan on mahdollisuuksien mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin estääkseen kiihtyvyyttä awot test nousemasta suuremmaksi kuin 2,0 m/s2.

Saavutettua kiihtyvyyttä a wot test käytetään osittaisen tehokertoimen kp laskemiseen awot ref:n sijaan (ks. 4.1.2.1.3 kohta).

4.1.2.1.5   Kiihdytystesti

Valmistajan on määriteltävä vertailupiste ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan pohjaan. Kaasupoljin on painettava pohjaan (niin nopeasti kuin mahdollista), kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa määritetyn kohdan. Kaasupoljin on pidettävä alhaalla siihen asti, kun ajoneuvon takaosa saavuttaa linjan BB'. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan mahdollisimman nopeasti. Testausselosteessa on mainittava se kohta ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan alas. Teknisellä tutkimuslaitoksella on oltava mahdollisuus esitestaukseen.

Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB' ylitystä.

4.1.2.1.6   Vakionopeustesti

Vakionopeustesti ajetaan samalla vaihteella tai vaihteilla kuin kiihdytystesti ja vakionopeudella 50 km/h ± 1 km/h linjojen AA' ja BB' välillä. Vakionopeustestissä käytetään kiihdytyksen säätölaitetta, jolla nopeus pidetään vakaana linjojen AA' ja BB' välillä. Jos vaihde on kiihdytystestissä lukittuna, sama vaihde on lukittava myös vakionopeustestissä.

Vakionopeustestiä ei vaadita ajoneuvoilta, joiden PMR < 25.

4.1.2.2   Luokkien M2 > 3 500 kg, M3, N2 ja N3 ajoneuvot

Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC' koko testin ajan linjan AA' lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB'. Testi tehdään ilman perävaunua tai puoliperävaunua. Jos perävaunua ei voi helposti irrottaa vetoajoneuvosta, perävaunua ei oteta huomioon arvioitaessa linjan BB' ylitystä. Jos ajoneuvossa on erityisvarusteita, kuten betonimylly, kompressori, tms., varusteiden ei pidä olla toiminnassa testin aikana. Ajoneuvon testimassa vahvistetaan 3.2.1 kohdassa esitetyssä taulukossa.

Luokan M2 > 3 500 kg, N2 tavoiteolosuhteet

Kun vertailupiste ylittää linjan BB', moottorin kierrosnopeuden nBB' on oltava 70–74 prosenttia kierrosnopeudesta S, jolla moottori toimii suurimmalla tehollaan, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 km/h ± 5 km/h. Kiihdytyksen on oltava vakaa linjojen AA' ja BB' välillä.

Luokan M3, N3 tavoiteolosuhteet

Kun vertailupiste ylittää linjan BB', moottorin kierrosnopeuden nBB' on oltava 85–89 prosenttia kierrosnopeudesta S, jolla moottori toimii suurimmalla tehollaan, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 km/h ± 5 km/h. Kiihdytyksen on oltava vakaa linjojen AA' ja BB' välillä.

4.1.2.2.1   Välityssuhteen valinta

4.1.2.2.1.1   Ajoneuvot, joissa on käsivalintainen vaihteisto

Kiihdytysten on oltava tasaisia. Vaihde määräytyy tavoiteolosuhteiden mukaan. Jos nopeusero ylittää sallitun poikkeaman, testataan kahta vaihdetta, joista toinen on tavoitenopeuden alapuolella ja toinen yläpuolella.

Jos tavoiteolosuhteet täyttyvät useammalla kuin yhdellä vaihteella, valitaan vaihde, joka on lähinnä nopeutta 35 km/h. Jos mikään vaihde ei täytä tavoiteolosuhdetta vtest, testataan kahta vaihdetta, joista toinen on nopeuden vtest alapuolella ja toinen yläpuolella. Moottorin tavoitekierrosnopeus on saavutettava kaikissa oloissa.

Kiihdytyksen pitää olla tasainen. Jos kiihdytys ei tietyllä vaihteella ole tasainen, kyseistä vaihdetta ei oteta lukuun.

4.1.2.2.1.2   Ajoneuvot, joissa on automaattivaihteisto, mukautuva vaihteisto tai CVT

Vaihteiston valitsin asetetaan asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista. Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista välityssuhteelle, jota ei käytetä kaupunkiliikenteessä, on vältettävä testiolosuhteissa. Tästä syystä on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita, joilla estetään vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiliikenteen testiolosuhteissa.

Jos ajoneuvon voimansiirto on sellainen, että vaihteita on vain yksi (ajovaihde), joka rajoittaa moottorin kierrosnopeutta testin aikana, ajoneuvo testataan vain ajoneuvon tavoitenopeudella. Jos ajoneuvossa on sellainen moottorin ja vaihteiston yhdistelmä, joka ei täytä 4.1.2.2.1.1 kohdan vaatimuksia, ajoneuvo testataan vain ajoneuvon tavoitenopeudella. Ajoneuvon tavoitenopeus (vBB') testissä on = 35 km/h ± 5 km/h. Vaihteen vaihtaminen suuremmaksi ja kiihdytyksen hidastaminen on sallittua sen jälkeen, kun ajoneuvon vertailupiste on ylittänyt linjan PP'. On tehtävä kaksi testiä, joista toisessa loppunopeus on vtest = vBB' + 5 km/h, ja toisessa loppunopeus on vtest = vBB' – 5 km/h. Ilmoitettava melutaso on se tulos, joka on saatu linjojen AA' ja BB' välisestä ajosta, jossa moottorin kierrosnopeus oli suurin.

4.1.2.2.2   Kiihdytystesti

Kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa linjan AA', kaasupoljin painetaan pohjaan (käyttämättä automaattista vaihteenpienennystä, jota tavanomaisesti käytetään kaupunkiajossa) ja pidetään pohjassa siihen asti, kunnes ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB', mutta vertailupiste on vähintään 5 m linjan BB' takana. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan.

Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB' ylitystä.

4.1.3   Tulosten tulkinta

Tulokseksi kirjataan suurimmat A-painotetut äänenpainetasot, jotka ajoneuvo tuottaa jokaisella kerralla linjojen AA' ja BB' välissä. Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. Vähintään neljä mittausta on tehtävä molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella kaikissa testiolosuhteissa. Vasen ja oikea puoli voidaan mitata samalla kertaa tai vuorotellen. Ajoneuvon eri kylkiä koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään neljää ensimmäistä peräkkäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ks. 3.1 kohta). Kunkin puolen tuloksista lasketaan erikseen keskiarvo. Välivaiheen tulos on korkeampi kahdesta keskiarvosta, jotka on pyöristetty yhden kymmenesosan tarkkuuteen.

Nopeusmittaukset linjalla AA', BB', ja PP' kirjataan ylös, ja niitä käytetään laskelmissa pyöristettyinä sadasosan tarkkuuteen.

Määritetty kiihtyvyys awot test merkitään sadasosan tarkkuudella.

4.1.3.1   Luokkien M1, N1 ja M2 ≤ 3 500 kg ajoneuvot

Laskennalliset arvot kiihdytystestiin ja vakionopeustestiin saadaan seuraavista yhtälöistä:

Lwot rep = Lwot (i+1) + k * (Lwot(i) – Lwot (i+1))

Lcrs rep = Lcrs(i+1) + k * (Lcrs (i) – Lcrs (i+1))

kun k = (awot ref – awot (i+1))/(awot (i) – awot (i+1))

Jos testiin on käytettävissä vain yksi vaihde, arvot ovat kunkin testin testituloksia.

Lopullinen tulos lasketaan yhdistämällä Lwot rep ja Lcrs rep. Yhtälö on:

Lurban = Lwot rep – kP * (Lwot rep – Lcrs rep)

Painotuskerroin kP määrää osittaisen tehokertoimen kaupunkiajoa varten. Muissa tapauksissa kuin yhden vaihteen testeissä kP lasketaan seuraavasti:

kP = 1 – (aurban/awot ref)

Jos testissä käytetään vain yhtä vaihdetta, kP saadaan seuraavasti:

kP = 1 – (aurban/awot test)

Jos awot test on pienempi kuin aurban:

kP = 0

4.1.3.2   Luokkien M2 > 3 500 kg, M3, N2 ja N3 ajoneuvot

Kun testataan vain yhdellä vaihteella, lopullinen tulos on sama kuin välivaiheen tulos. Kun testataan kahdella vaihteella, lasketaan välivaiheen tulosten aritmeettinen keskiarvo.

4.2   Paikallaan olevien ajoneuvojen melutason mittaaminen

4.2.1   Melutaso ajoneuvon läheisyydessä

Mittaustulokset kirjataan liitteen I lisäyksen 2 lisäyksessä tarkoitettuun testausselosteeseen.

4.2.2   Akustiset mittaukset

Mittauksissa on käytettävä tarkkuusäänitasomittaria tai vastaavaa mittauslaitetta 2.1 kohdan mukaisesti.

4.2.3

Lisäyksessä olevassa kuvissa 2 ja 3a–3d tarkoitettu testauspaikka — olosuhteet

4.2.3.1

Mikrofonin läheisyydessä ei saa olla äänikenttään vaikuttavia esteitä, eikä mikrofonin ja äänilähteen välissä saa olla yhtään henkilöä. Mittari on sijoitettava niin, että se ei vaikuta mittarilukemaan.

4.2.4

Taustamelu ja tuuli

Ympäristömelun ja tuulen aiheuttamien mittausvälineiden lukemien on oltava vähintään 10 dB(A) pienempiä kuin mitattavat melutasot. Mikrofonissa saa käyttää sopivaa tuulensuojaa, jos suojan vaikutus mikrofonin herkkyyteen on otettu huomioon (ks. 2.1 kohta).

4.2.5

Mittausmenetelmä

4.2.5.1   Mittausten laatu ja lukumäärä

Suurin melutaso ilmaistuna A-painotettuina desibeleinä (dB(A)) on mitattava 4.2.5.3.2.1 kohdassa tarkoitetun käyttöjakson aikana.

Jokaisessa mittauspisteessä on tehtävä vähintään kolme mittausta.

4.2.5.2   Ajoneuvon sijainti ja valmistelu

Ajoneuvo sijoitetaan testialueen keskelle vaihde ”vapaalla”-asennossa ja kytkin kytkettynä. Jos tämä ei ajoneuvon mallin vuoksi ole mahdollista, ajoneuvo testataan paikallaan olevan ajoneuvon moottoritestauksista annettujen valmistajan ohjeiden mukaan. Ennen mittauksia moottori on saatettava valmistajan määritelmän mukaiseen tavanomaiseen toimintakuntoon.

Jos ajoneuvoon on asennettu automaattisella käynnistysmekanismilla varustettu tuuletin (varustettuja tuulettimia), niiden järjestelmiin ei saa puuttua melutason mittausten aikana.

Moottoritila tai konepelti, jos sellainen on, suljetaan.

4.2.5.3

Melun mittaaminen pakoaukon läheisyydessä lisäyksessä olevien kuvien 2 ja 3a–3d mukaisesti.

4.2.5.3.1   Mikrofonin sijoitus

4.2.5.3.1.1

Mikrofoni on sijoitettava 0,5 m ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, joka on määritetty lisäyksessä olevissa kuvissa 2 ja 3a–3d, ja 45° (± 5°) kulmaan putken suun virtausakseliin nähden. Mikrofonin on oltava vertailupisteen korkeudella, mutta vähintään 0,2 m:n korkeudella maanpinnasta. Mikrofonin vertailuakselin on oltava maanpinnan kanssa samansuuntainen ja suunnattu kohti pakoaukon vertailupistettä. Jos mikrofonille on kaksi mahdollista sijoituspaikkaa, valitaan ajoneuvon pituussuuntaisesta keskilinjasta kauempana oleva paikka. Jos pakoputken aukon virtausakseli on 90°:n kulmassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskilinjaan nähden, mikrofoni sijoitetaan kohtaan, joka on kauimpana moottorista.

4.2.5.3.1.2

Ajoneuvoissa, joissa pakoputkien aukot sijaitsevat yli 0,3 metrin päässä toisistaan, tehdään mittaukset kummallakin pakoaukolla. Korkeampi arvo mitataan.

4.2.5.3.1.3

Mikäli pakokaasun poistoon käytetään kahta, alle 0,3 m:n päässä toisistaan sijaitsevaa pakoaukkoa, jotka on kytketty samaan vaimentimeen, tehdään vain yksi mittaus; mikrofonin sijainti määritetään suhteessa ajoneuvon ulkoreunaa lähinnä olevaan pakoaukkoon, tai jos kumpikaan ei ole lähempänä ulkoreunaa, suhteessa siihen pakoaukkoon, joka on ylempänä maanpinnasta.

4.2.5.3.1.4

Jos ajoneuvossa on pystysuorassa oleva pakoaukko (esimerkiksi hyötyajoneuvot), mikrofoni on sijoitettava pakoaukon korkeudelle. Sen akselin pitää olla pystysuorassa ja suunnattuna ylöspäin. Se on sijoitettava 0,5 m ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, mutta ei koskaan lähemmäksi kuin 0,2 m:n päähän siitä ajoneuvon kyljestä, joka on lähinnä pakoaukkoa.

4.2.5.3.1.5

Jos pakoaukko sijaitsee ajoneuvon korin alla, mikrofoni sijoitetaan vähintään 0,2 m:n päähän ajoneuvon lähimmästä osasta kohtaan, joka on lähimpänä pakoputken vertailupistettä, mutta kuitenkin vähintään 0,5 m:n päässä siitä, ja 0,2 m:n korkeudelle maanpinnasta; mikrofoni ei myöskään saa olla samassa linjassa pakokaasuvirtauksen kanssa. Jollei se ole fyysisesti mahdollista, 4.2.5.3.1.1 kohdassa asetetun kulmaa koskevan vaatimuksen ei tarvitse täyttyä.

4.2.5.3.1.6

Lisäyksessä olevissa kuvissa 3a–3d on esimerkkejä mikrofonin asennosta pakoputken sijainnin mukaan.

4.2.5.3.2   Moottorin toimintaolosuhteet

4.2.5.3.2.1   Tavoitekierrosnopeus

— 75 prosenttia moottorin kierrosnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on ≤ 5 000 min–1

— 3 750 min–1 ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on yli 5 000 min–1 mutta alle 7 500 min–1

— 50 prosenttia moottorin kierrosnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on ≥ 7 500 min–1.

Jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tällaista kierrosnopeutta, tavoitekierrosnopeus on 5 prosenttia paikallaan olevalle ajoneuvolle tehdyn testin suurimmasta mahdollisesta kierrosluvusta.

4.2.5.3.2.2   Testausmenettely

Moottorin kierrosnopeus nostetaan tasaisesti joutokäynnistä tavoitekierrosnopeuteen, josta sallittu poikkeama on ± 3 prosenttia tavoitekierrosnopeudesta, ja pidetään vakiona. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan nopeasti, ja kierrosnopeus laskee nollaan. Melutaso mitataan käyttöjakson aikana, joka käsittää vakiokierrosnopeuden ylläpidon 1 sekunnin ajan sekä koko hidastumisjakson. Testin tulokseksi otetaan melutason suurin mittarilukema tämän käyttöjakson aikana, pyöristettynä yhden kymmenesosan tarkkuudella.

4.2.5.3.2.3   Testin validointi

Mittaus katsotaan päteväksi, jos testimoottorin kierrosnopeus ei poikkea tavoitekierrosnopeudesta enempää kuin ± 3 prosenttia vähintään 1 sekunnin pituisena aikana.

4.2.6

Tulokset

Mittauksia tehdään vähintään kolme kussakin testiasennossa. Suurin A-painotettu äänenpainetaso, joka on mitattu jokaisen kolmen mittauksen aikana, kirjataan ylös. Kyseistä mittausasentoa koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään kolmea ensimmäistä peräkkäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ottamalla huomioon 3.1 kohdassa tarkoitetut testauspaikkaa koskevat vaatimukset). Lopullinen tulos on kaikista mittausasennoista ja kolmesta mittaustuloksesta suurin melutaso.

5.

Luokan M1 liikkeessä olevan sähköhybridiajoneuvon melutaso, kun polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan (tiedot käytössä olevan ajoneuvon testauksen helpottamiseksi).

5.1

Jotta sähköhybridiajoneuvojen — joiden polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan — käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaaminen olisi helpompaa, pidetään seuraavia liikkeessä oleville moottoriajoneuvoille liitteessä II olevan 4.1 kohdan mukaisesti tehtyihin äänenpainetasomittauksiin liittyviä tietoja käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden vertailutietoina:

a) vaihde (i) tai lukitsemattomilla välityssuhteilla testattujen ajoneuvojen tapauksessa vaihteenvalitsimen asento testissä;

b) käyttötavan vaihtokytkimen asento äänenpainetason Lwot,(i) mittaamisen aikana (jos kytkin on asennettu);

c) esikiihdytyksen pituus lPA metreinä;

d) ajoneuvon keskinopeus (km/h) vaihteella (i) täydellä teholla tehdyn kiihdytyksen alussa; ja

e) äänenpainetaso Lwot,(i) (dB(A)) vaihteella (i) täydellä teholla tehdyissä testeissä. Tämä on suurempi niistä kahdesta arvosta, jotka on saatu laskemalla keskiarvo erikseen kussakin mikrofonin sijaintipaikassa saaduista yksittäisistä mittaustuloksista.

5.2

Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden vertailutiedot sisällytetään liitteen I lisäyksessä 2 olevassa 2.3 kohdassa tarkoitettuun EU-tyyppihyväksyntätodistukseen.

LIITE III RAJA-ARVOT

LIITE III

RAJA-ARVOT

Liitteen II säännösten mukaisesti mitattu melutaso pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun ei saa ylittää seuraavia arvoja:


Ajoneuvoluokka

Ajoneuvoluokan kuvaus

Arvot ilmaistuina yksikössä dB(A)

(desibeliä (A))

 

 

Vaihetta 1 sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä heinäkuuta 2016

Vaihetta 2 sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä heinäkuuta 2020 ja ensirekisteröintiin 1 päivästä heinäkuuta 2022

Vaihetta 3 sovelletaan uusiin ajoneuvotyyppeihin 1 päivästä heinäkuuta 2024 ja ensirekisteröintiin 1 päivästä heinäkuuta 2026

M

Henkilöiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

M1

Tehon ja massan suhde

≤ 120 kW/1 000 kg

72 (1)

70 (1)

68 (1)

M1

120 kW /1 000 kg < tehon ja massan suhde ≤ 160 kW/1 000 kg

73

71

69

M1

160 kW /1 000 kg < tehon ja massan suhde

75

73

71

M1

tehon ja massan suhde > 200 kW/1 000 kg

istuimia, kpl ≤ 4

Kuljettajan istuimen R-piste ≤ 450 mm maasta

75

74

72

M2

massa ≤ 2 500 tonnia

72

70

69

M2

2 500 kg < massa ≤ 3 500 kg

74

72

71

M2

3 500 kg < massa ≤ 5 000 kg;

moottorin nimellisteho ≤ 135 kW

75

73

72

M2

3 500 kg < massa ≤ 5 000 kg;

moottorin nimellisteho > 135 kW

75

74

72

M3

moottorin nimellisteho ≤ 150 kW

76

74

73 (2)

M3

150 kW < moottorin nimellisteho ≤ 250 kW

78

77

76 (2)

M3

moottorin nimellisteho > 250 kW

80

78

77 (2)

N

Tavaroiden kuljetukseen tarkoitetut ajoneuvot

 

 

 

N1

massa ≤ 2 500 tonnia

72

71

69

N1

2 500 kg < massa ≤ 3 500 kg

74

73

71

N2

moottorin nimellisteho ≤ 135 kW

77

75 (2)

74 (2)

N2

moottorin nimellisteho > 135 kW

78

76 (2)

75 (2)

N3

moottorin nimellisteho ≤ 150 kW

79

77

76 (2)

N3

150 kW < moottorin nimellisteho ≤ 250 kW

81

79

77 (2)

N3

moottorin nimellisteho > 250 kW

82

81

79 (2)

(1)   N1-luokan ajoneuvoihin perustuvat M1-luokan ajoneuvot:

(2)   + 2 vuotta uusia ajoneuvotyyppejä varten ja + 1 vuotta uusien ajoneuvojen rekisteröintiä varten.

Raja-arvoja korotetaan 1dB:llä (luokkien N3 ja M3 ajoneuvojen osalta 2 dB(A):lla), jos ajoneuvo on direktiivin 2007/46/EY liitteessä II olevan A osan 4 kohdassa vahvistetun maastoajoneuvon määritelmän mukainen.

Luokan M1 ajoneuvojen osalta maastoajoneuvoja koskevat korotetut raja-arvot ovat voimassa vain, jos teknisesti sallittu enimmäismassa > 2 tonnia.

Raja-arvoja korotetaan 2 db(A):lla direktiivin 2007/46/EY liitteessä II määriteltyjen pyörätuolin käyttäjille tarkoitettujen ajoneuvojen ja panssariajoneuvojen osalta.

LIITE IV ÄÄNTÄ ABSORBOIVIA KUITUMAISIA MATERIAALEJA SISÄLTÄVÄT ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMÄT

LIITE IV

ÄÄNTÄ ABSORBOIVIA KUITUMAISIA MATERIAALEJA SISÄLTÄVÄT ÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMÄT

1.   YLEISTÄ

Ääntä absorboivia kuitumaisia materiaaleja voidaan käyttää äänenvaimennusjärjestelmissä tai niiden osissa, jos jompikumpi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) pakokaasut eivät joudu kosketuksiin kuitumaisten materiaalien kanssa; tai

b) äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat kuuluvat samaan malliryhmään kuin järjestelmät tai osat, joiden kunto on EU-tyyppihyväksyntäprosessin kuluessa osoitettu toisella ajoneuvotyypillä moitteettomaksi tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

Jos kumpikaan ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdan mukaisista edellytyksistä ei täyty, äänenvaimennusjärjestelmälle kokonaisuudessaan tai sen osille on tehtävä tavanomainen vakautus käyttäen yhtä 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa kuvatuista laitteista ja menetelmistä.

Ensimmäisen kohdan b alakohtaa sovellettaessa äänenvaimennusjärjestelmän ryhmän tai sen osien ryhmän katsotaan kuuluvan samaan malliryhmään, kun kaikki seuraavat ominaisuudet ovat samat:

a) absorboivien kuitumaisten aineiden läpi kulkeva pakokaasuvirta, jos pakokaasut ovat kosketuksissa kyseiseen materiaaliin;

b) kuitutyyppi;

c) tarvittaessa sidosainetiedot;

d) keskimääräinen kuitukoko;

e) irtotavara-aineksen vähimmäispakkaustiheys (kg/m3);

f) kaasuvirran ja absorboivan materiaalin välinen enimmäiskosketuspinta.

1.1   10 000 km:n jatkuva maantieajo

1.1.1

Tästä ajosta 50 ± 20 prosenttia on oltava kaupunkiajoa ja loppuosa pitkän matkan ajoa suurella nopeudella; jatkuva maantieajo voidaan korvata vastaavalla testirataohjelmalla.

1.1.2

Kyseessä olevia kahta kierroslukua tulee käyttää vuoron perään ainakin kaksi kertaa.

1.1.3

Täydellisen testausohjelmaan on kuuluttava vähintään kymmenen vähintään kolmen tunnin taukoa mahdollisen jäähtymisen ja tiivistymisen vaikutusten jäljittelemiseksi.

1.2   Vakauttaminen testipenkissä

1.2.1

Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on asennettava liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon tai liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa tarkoitettuun moottoriin käyttäen vakio-osia ja noudattaen ajoneuvon valmistajan ohjeita. Liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa tarkoitettu ajoneuvo on asennettava rulladynamometriin. Liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa tarkoitettu moottori on asennettava dynamometripenkkiin.

1.2.2

Testit on suoritettava kuudessa kuuden tunnin jaksossa, joihin kuuluu vähintään kahdentoista tunnin tauko jokaisen jakson välillä jäähtymisen ja mahdollisen tiivistymisen vaikutusten jäljittelemiseksi.

1.2.3

Jokaisen kuuden tunnin jakson aikana moottoria käytetään järjestyksessä seuraavasti:

a) viiden minuutin jakso joutokäynnillä;

b) tunnin jakso neljänneksen kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

c) tunnin jakso neljänneksen kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

d) 10 minuutin jakso täydellä kuormituksella kolmella neljäsosalla suurimmasta kierrosnopeudesta (S);

e) 15 minuutin jakso puolella kuormituksella suurimmalla kierrosnopeudella (S);

f) 30 minuutin jakso alle neljänneksen kuormituksella suurimmalla kierrosnopeudella (S).

Kuuden jakson kokonaiskesto: kolme tuntia.

Kuhunkin jaksoon on sisällyttävä kaksi näin jaksotettua peräkkäistä a–f kohdassa tarkoitettua vaihetta.

1.2.4

Testin aikana äänenvaimenninjärjestelmää tai sen osia ei saa jäähdyttää voimistamalla tavanomaista ilmavirtaa ajoneuvon ympärillä ilman puhalluksella. Valmistajan pyynnöstä äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien jäähdyttäminen on kuitenkin sallittua, jotta ajoneuvon kulkiessa suurimmalla nopeudella äänenvaimentimen aukolta mitattua lämpötilaa ei ylitetä.

1.3   Vakauttaminen värähtelyllä

1.3.1

Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osa on asennettava liitteessä I olevassa 1.3 kohdassa tarkoitettuun ajoneuvoon tai liitteessä I olevassa 1.4 kohdassa tarkoitettuun moottoriin. Ensin mainitussa tapauksessa ajoneuvo on asennettava rulladynamometriin.

Jälkimmäisessä tapauksessa moottori on asennettava dynamometripenkkiin. Testauslaitteisto, jonka yksityiskohtainen kaavio esitetään tämän liitteen lisäyksen kuvassa 1, on asetettava äänenvaimennusjärjestelmän pakoaukolle. Myös muita vastaavan tuloksen antavia laitteistoja voidaan käyttää.

1.3.2

Testauslaitteisto on säädettävä siten, että pikatoimintaventtiili 2 500 kierroksen aikana vuorotellen keskeyttää ja vapauttaa pakokaasujen tulon.

1.3.3

Venttiilin on auettava, kun pakokaasun vastapaine mitattuna vähintään 100 mm virtaussuuntaan imuaukon laipasta saavuttaa 0,35 ja 0,40 kPa:n välille sijoittuvan arvon. Sen on sulkeuduttava, kun tämä paine-ero on enintään 10 prosenttia vakioarvostaan mitattuna venttiilin ollessa auki.

1.3.4

Viivekytkin on säädettävä 1.3.3 kohdan vaatimuksista aiheutuvan pakokaasun virtaamisen ajaksi.

1.3.5

Moottorin kierrosnopeuden on oltava 75 % nopeudesta (S), jolla moottori saavuttaa suurimman tehonsa.

1.3.6

Dynamometrin ilmaiseman tehon on oltava 50 % suurimmasta tehosta mitattuna 75 %:lla moottorin kierrosnopeudesta (S).

1.3.7

Mahdollisten tyhjennysaukkojen on oltava suljettuna testin aikana.

1.3.8

Testin kokonaiskesto ei saa olla pidempi kuin 48 tuntia.

Jos jäähtymisjaksot ovat tarpeen, niitä voidaan pitää tunnin välein.

LIITE V PAINEILMAN MELU

LIITE V

PAINEILMAN MELU

1.   MITTAUSMENETELMÄ

Mittaus on tehtävä lisäyksessä olevan kuvan 1 mukaisesti mikrofonin ollessa paikoissa 2 ja 6 ajoneuvon ollessa paikallaan. Suurimmat A-painotetut melutasot rekisteröidään paineensäätimen tyhjentyessä ja ilman virratessa käyttö- ja seisontajarrujen käytön jälkeen.

Melun mittaus säätimen tyhjentyessä tapahtuu joutokäynnillä. Ilman virtausmelu on rekisteröitävä käyttö- ja seisontajarrujen käytön aikana; ennen jokaista mittausta ilmakompressoriyksikkö on saatettava suurimpaan sallittuun käyttöpaineeseen, minkä jälkeen moottori on sammutettava.

2.   TULOSTEN ARVIOINTI

Jokaisessa mikrofonin sijaintipaikassa on tehtävä kaksi mittausta. Mittauslaitteiden epätarkkuuksien korvaamiseksi äänitasomittarin lukemasta on vähennettävä 1 dB(A) ja saatavaa arvoa pidetään mittaustuloksena. Mittauksia on pidettävä pätevinä, jos mittausten ero samassa mikrofonin sijaintikohdassa on pienempi kuin 2 dB(A). Suurinta mitattua arvoa pidetään testituloksena. Jos tämä arvo on 1 dB(A):n suurempi kuin melun raja-arvo, on suoritettava kaksi ylimääräistä mittausta vastaavassa mikrofonin sijaintikohdassa. Tässä tapauksessa kolmen neljästä mittaustuloksesta on oltava melun raja-arvoja koskevien vaatimusten mukaisia.

3.   RAJA-ARVO

Melutaso ei saa olla suurempi kuin 72 dB(A).

LIITE VI AJONEUVOTUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTAMINEN

LIITE VI

AJONEUVOTUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTAMINEN

1.   YLEISTÄ

Tämän liitteen vaatimukset ovat yhdenmukaiset testin kanssa, joka suoritetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi liitteessä I olevan 5 kohdan mukaisesti.

2.   TESTIMENETELMÄ

Testauspaikka ja mittausvälineet on kuvattu liitteessä II.

2.1

Testattavien ajoneuvojen melu on mitattava liikkeessä olevan ajoneuvon osalta liitteessä II olevan 4.1 kohdan mukaisesti.

2.2

Paineilman melu

Ajoneuvoille, joiden teknisesti sallittu kuormitettu enimmäismassa on suurempi kuin 2 800 kg ja joissa on paineilmajärjestelmä, tehdään paineilman melun lisämittaus liitteessä V olevan 1 kohdan mukaisesti.

2.3

Täydentävät melupäästösäännökset

Ajoneuvon valmistajan on arvioitava täydentävien melupäästösäännösten noudattaminen suorittamalla asianmukainen arviointi tai suoritettava liitteessä VII kuvattu testi.

3.   NÄYTTEENOTTO JA TULOSTEN ARVIOINTI

Ajoneuvo valitaan ja sille tehdään tämän liitteen 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testatun ajoneuvon melutaso ei ole enemmän kuin 1 dB(A) suurempi kuin liitteessä III ja tarvittaessa liitteessä V olevassa 3 kohdassa vahvistettu raja-arvo, ajoneuvotyyppi on todettava tämän asetuksen vaatimusten mukaiseksi.

Jos jokin testituloksista ei täytä direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia, kaksi muuta samaa tyyppiä olevaa ajoneuvoa on testattava tässä liitteessä olevan 2 kohdan mukaisesti.

Jos toisen ja kolmannen ajoneuvon testitulokset täyttävät direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, ajoneuvon katsotaan olevan tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien vaatimusten mukainen.

Jos jokin toisen ja kolmannen ajoneuvon testituloksista ei täytä direktiivin 2007/46/EY liitteessä X tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevia vaatimuksia, ajoneuvotyypin ei voida katsoa täyttävän tämän asetuksen vaatimuksia ja valmistajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

LIITE VII MITTAUSMENETELMÄ TÄYDENTÄVIEN MELUPÄÄSTÖSÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMISEN ARVIOIMISEKSI

LIITE VII

MITTAUSMENETELMÄ TÄYDENTÄVIEN MELUPÄÄSTÖSÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMISEN ARVIOIMISEKSI

1.   YLEISTÄ

Tässä liitteessä kuvaillaan mittausmenetelmää sen arvioimiseksi, onko ajoneuvo 7 artiklan täydentävien melupäästösäännösten (ASEP) mukainen.

Todellisten testien suorittaminen EU-tyyppihyväksyntää haettaessa ei ole pakollista. Valmistaja allekirjoittaa lisäyksessä esitetyn vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Hyväksyntäviranomainen voi pyytää lisätietoja vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta ja suorittaa jäljempänä kuvatut testit.

Tässä liitteessä vahvistetussa menettelyssä vaaditaan testin suorittamista liitteen II mukaan. Liitteessä II täsmennetty testi on suoritettava samalla testiradalla vastaavin edellytyksin kuin mitä vaaditaan tässä liitteessä säädetyissä testeissä.

2.   MITTAUSMENETELMÄ

2.1   Mittausvälineet ja mittausolosuhteet

Jollei toisin mainita, mittausvälineet, mittausolosuhteet ja ajoneuvon kunto vastaavat liitteessä II olevissa 2 ja 3 kohdassa ilmoitettuja.

Jos ajoneuvon melupäästöt ovat sidoksissa eri vaihteistosäätöihin, kaikkien säätöjen on oltava tämän liitteen vaatimusten mukaisia, jos valmistaja on suorittanut testejä osoittaakseen hyväksyntäviranomaiselle kyseisten vaatimusten noudattamisen; kyseisissä testeissä käytetyt vaihteistosäädöt on merkittävä testausselosteeseen.

2.2   Testausmenetelmä

Jollei toisin mainita, on käytettävä liitteessä II olevassa 4.1–4.1.2.1.2.2 kohdassa tarkoitettuja olosuhteita ja menetelmiä. Tätä asetusta sovellettaessa yksittäiset testiajot on mitattava ja arvioitava.

2.3   Säätöalue

Toimintaolosuhteet ovat seuraavat:

Ajoneuvon nopeus VAA ASEP:

vAA ≥ 20 km/h

Ajoneuvon kiihdytys awot ASEP:

awot ≤ 5,0 m/s2

Moottorin kierrosnopeus nBB ASEP

nBB ≤ 2,0 * PMR-0,222 * s tai

nBB ≤ 0,9 * s, sen mukaan kumpi näistä on alempi

Ajoneuvon nopeus VBB ASEP:

jos nBB ASEP saavutetaan yhdellä vaihteella,

vBB ≤ 70 km/h

kaikissa muissa tapauksissa

vBB ≤ 80 km/h

vaihteet

K ≤ liitteessä II määritetty välityssuhde i

Jos ajoneuvo ei matalimmalla huomioitavalla vaihteella saavuta moottorin suurinta pyörintänopeutta alle 70 km/h:n nopeudella, nopeusraja ajoneuvolla on 80 km/h.

2.4   Välityssuhteet

ASEP-vaatimuksia sovelletaan jokaiseen välityssuhteeseen K, joka johtaa testituloksiin tämän liitteen 2.3 kohdassa määritellyllä säätöalueella.

Kun automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustetun ajoneuvon vaihteisto testataan lukitsemattomilla välityssuhteilla, testissä voidaan vaihtaa vaihdetta pienemmällä ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista, joka johtaa rajaehtojen noudattamatta jättämiseen, on vältettävä. Tällaisessa tapauksessa on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita tai vaihtoehtoisia valitsimen asentoja. Jotta ASEP-testi olisi edustava ja (hyväksyntäviranomaisen) toistettavissa, ajoneuvot testataan käyttäen sarjatuotannossa käytettävää vaihteiston kalibrointia.

2.5   Tavoiteolosuhteet

Melupäästö on mitattava jokaisella huomioitavalla vaihteella neljässä jäljempänä mainitussa testipisteessä.

Ensimmäinen testauspiste P1 määritellään käyttämällä liittymisnopeutta vAA 20 km/h. Jos vakaata kiihdytystä ei voida saavuttaa, nopeutta on nostettava asteittain 5 km/h, kunnes saavutetaan vakaa kiihdytys.

Neljäs testauspiste P4 määritellään käyttämällä ajoneuvon suurinta nopeutta linjalla BB' kyseisellä vaihteella 2.3 kohdan rajaehtojen mukaisesti.

Kaksi muuta testauspistettä lasketaan seuraavalla kaavalla:

Testauspiste Pj: vBB_j = vBB_1 + ((j – 1)/3) * (vBB_4 – vBB_1) j:n osalta = 2 ja 3

Tällöin:

vBB–1

=

ajoneuvon nopeus linjalla BB' käytettäessä testauspistettä P1

vBB–4

=

ajoneuvon nopeus linjalla BB' käytettäessä testauspistettä P4

vBB–j:n toleranssi: 3 km/h

Edellä 2.3 kohdassa täsmennettyjen rajaehtojen on täytyttävä kaikkien testauspisteiden osalta.

2.6   Ajoneuvon testi

Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC' koko testin ajan linjan AA' lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB'.

Linjalla AA' kaasupoljin painetaan pohjaan. Vakaamman kiihdytyksen saavuttamiseksi tai vaihteen putoamisen välttämiseksi linjojen AA' ja BB' välillä voidaan käyttää esikiihdytystä ennen linjaa AA'. Kaasupoljin on pidettävä painettuna alas, kunnes ajoneuvon takaosa saavuttaa linjan BB'.

Jokaisen erillisen testiajon osalta on määritettävä ja kirjattava seuraavat muuttujat:

Kummankin puolen suurimmat A-painotetut äänenpainetasot, jotka ajoneuvo tuottaa jokaisella kerralla linjojen AA' ja BB' välissä, on pyöristettävä matemaattisesti yhden kymmenesosan tarkkuuteen (Lwot,kj). Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. Vasen ja oikea puoli voidaan mitata samalla kertaa tai vuorotellen.

Ajoneuvon nopeuslukemat linjoilla AA' ja BB' kirjataan ylös kymmenesosan tarkkuudella (vAA,kj; vBB,kj).

Moottorin kierrosnopeuslukemat linjoilla AA' ja BB' kirjataan ylös soveltuvin osin kokonaislukuarvoina (nAA,kj; nBB,kj).

Laskettu kiihtyvyys on määritettävä liitteessä II olevassa 4.1.2.1.2 kohdassa esitetyn kaavan mukaan ja kirjattava ylös sadasosan tarkkuudella (awot,test,kj).

3.   TULOSTEN MÄÄRITYS

3.1   Lukituspisteen määrittäminen kutakin välityssuhdetta varten

Vaihteella i tai sitä matalammilla vaihteilla tehtävissä mittauksissa lukituspiste koostuu suurimmasta melutasosta Lwoti, ilmoitettavasta moottorin kierrosnopeudesta nwoti ja ajoneuvon nopeudesta vwoti linjalla BB' käytettäessä liitteessä II tarkoitetun kiihtyvyystestin mukaista vaihdetta i.

Lanchor,i

=

Lwoti,Annex II

nanchor,i

=

nBB,woti,Annex II

vanchor,i

=

vBB,woti,Annex II

Vaihteella i+1 tehtävissä mittauksissa lukituspiste koostuu suurimmasta melutasosta Lwoti+1, ilmoitettavasta moottorin kierrosnopeudesta nwoti+1 ja ajoneuvon nopeudesta vwoti+1 linjalla BB' käytettäessä liitteessä II tarkoitetun kiihtyvyystestin mukaista vaihdetta i+1.

Lanchor,i+1

=

Lwoti+1,Annex II

nanchor,i+1

=

nBB,woti+1,Annex II

vanchor,i+1

=

vBB,woti+1,Annex II

3.2   Regressiolinjan kaltevuus kunkin vaihteen osalta

Melutasomittaukset on arvioitava moottorin kierrosnopeuden mukaan 3.2.1 kohdan mukaisesti.

3.2.1   Regressiolinjan kaltevuuden laskeminen kutakin vaihdetta varten

Lineaarinen regressiolinja lasketaan käyttämällä lukituspistettä ja neljää ylimääräistä korreloivaa mittausta.

image (yksikköinä dB/1 000 min–1)

Tällöin:

image

ja;

image

missä nj = moottorin kierrosnopeus mitattuna linjalla BB'

3.2.2   Regressiolinjan kaltevuus kunkin vaihteen osalta

Tietyn vaihteen osalta laskettu kaltevuusk lisälaskutoimituksia varten on 3.2.1 kohdassa tarkoitetusta laskelmasta johdettu tulos pyöristettynä yhden kymmenesosan tarkkuuteen, mutta enintään 5 dB/1000 min–1.

3.3   Odotetun melutason lineaarisen nousun määrittäminen kunkin mittauksen osalta

Melutaso LASEP,kj mittauspisteen j ja vaihteen k osalta lasketaan käyttämällä kunkin mittauspisteen osalta määritettyjä moottorin kierrosnopeuksia ja 3.2 kohdassa erityiselle lukituspisteelle kunkin vaihteen osalta määritettyä kaltevuutta.

nBB_k,j ≤ nanchor,k:n osalta:

LASEP_k,j = Lanchor_k + (Kaltevuusk – Y) * (nBB_k,j – nanchor,k)/1000

nBB_k,j > nanchor,k:n osalta:

LASEP_k,j = Lanchor_k + (Kaltevuusk + Y) * (nBB_k,j – nanchor,k)/1000

missä Y = 1

3.4   Näytteet

Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä suoritetaan kaksi ylimääräistä ajoa 2.3 kohdan rajaehtojen mukaisesti.

4.   TULOSTEN TULKINTA

Jokainen yksittäinen melutasomittaus on arvioitava.

Minkään määritetyn mittauspisteen melutaso ei saa ylittää jäljempänä esitettyjä rajoja:

Lkj ≤ LASEP_k.j + x

Tällöin:

x

=

3 dB(A), kun kyseessä on ajoneuvo, jossa on lukkiutumaton automaattinen voimansiirto tai lukkiutumaton CVT

x

=

2 dB(A) + raja-arvo Lurban liitteen II mukaisesti kaikkien muiden ajoneuvojen osalta

Jos tietyssä pisteessä mitattu melutaso ylittää raja-arvon, on suoritettava kaksi ylimääräistä mittausta samassa pisteessä mittausepävarmuuden tarkastamiseksi. Ajoneuvo on edelleen täydentävien melupäästösäännösten mukainen, jos kolmen tässä pisteessä suoritetun pätevän mittauksen keskiarvo on eritelmän mukainen.

5.   VERTAILUMELUN ARVIOINTI

Vertailumelu arvioidaan yhdessä ainoassa pisteessä yhdellä erillisellä vaihteella jäljitellen kiihdytystä ja aloittamalla aloitusnopeudella vaa 50 km/h ja olettaen lopetusnopeudeksi vbb 61 km/h. Melutason vaatimustenmukaisuus tässä pisteessä voidaan määrittää joko käyttämällä 3.2.2 kohdan tuloksia ja jäljempänä olevaa eritelmää tai arvioida mittaamalla suoraan käyttäen jäljempänä määritettyä vaihdetta.

5.1

Vaihde k määritetään seuraavasti:

K

=

3 aina, kun kyseessä on käsivalintainen vaihteisto tai automaattinen vaihteisto ja vaihteita on enintään viisi;

K

=

4, kun kyseessä on automaattivaihteisto ja vaihteita on kuusi tai enemmän.

Jos mitään erillisiä vaihteita ei ole saatavilla esimerkiksi käytettäessä lukkiutumatonta automaattista vaihteistoa tai lukkiutumatonta CVT:tä, välityssuhde lisälaskelmia varten määritetään käyttämällä liitteessä II tarkoitetun kiihtyvyystestin tulosta käyttäen ilmoitettavaa moottorin kierrosnopeutta ja ajoneuvon nopeutta linjalla BB'.

5.2

Moottorin viitekierrosnopeuden nref_K määrittäminen

Moottorin viitekierrosnopeus nref_K lasketaan käyttämällä vaihteen K välityssuhdetta vertailunopeudella vref = 61 km/h.

5.3

Lref:n määrittäminen

Lref = Lanchor_K + KaltevuusK * (nref_K – nanchor_K)/1000

Lref:n on oltava enintään 76 dB(A).

Ajoneuvojen, joissa on käsikäyttöinen vaihteisto, jossa on enemmän kuin neljä vaihdetta eteenpäin, ja joiden suurin nimellisnettoteho on suurempi kuin 140 kW ja jonka suurimman nimellisnettotehon ja massan suhde on suurempi kuin 75 kW/t, Lref on enintään 79 dB(A).

Ajoneuvojen, joissa on automaattinen vaihteisto, jossa on enemmän kuin neljä vaihdetta eteenpäin, ja joiden suurin nimellisnettoteho on suurempi kuin 140 kW ja jonka suurimman nimellisnettotehon ja massan suhde on suurempi kuin 75 kW/t, Lref on enintään 78 dB(A).

6.   TÄYDENTÄVIEN MELUPÄÄSTÖSÄÄNNÖSTEN ARVIOINTI KÄYTTÄEN PERIAATETTA L urban

6.1   Yleistä

Tämä arviointimenettely on valmistajan valitsema vaihtoehto tässä liitteessä olevassa 3 kohdassa kuvatulle menettelylle, ja sitä voidaan soveltaa kaikkeen ajoneuvotekniikkaan. Valmistajan tehtävänä on määritellä oikea testaustapa. Jollei toisin mainita, kaikki testaaminen ja laskeminen suoritetaan liitteessä II kuvatulla tavalla.

6.2   Lasketaan Lurban ASEP

Jokaisesta tämän liitteen mukaisesti määritetystä arvosta Lwot ASEP lasketaan Lurban ASEP seuraavasti:

a) lasketaan awot test ASEP käyttämällä tapauksesta riippuen liitteessä II olevan 4.1.2.1.2.1 kohdan tai 4.1.2.1.2.2 kohdan mukaista kiihtyvyyslaskelmaa;

b) määritetään ajoneuvon nopeus (VBB ASEP) linjalla BB Lwot ASEP -testin aikana;

c) lasketaan kP ASEP seuraavasti:

kP ASEP = 1 – (aurban/awot test ASEP)

Testituloksia, joissa awot test ASEP on vähemmän kuin aurban, ei oteta huomioon;

d) lasketaan Lurban measured ASEP seuraavasti:

Lurban measured ASEP =

Lwot ASEP – kP ASEP * (Lwot ASEP – Lcrs)

Käytä lisälaskelmien osalta liitteen II mukaista Lurban:ia ilman pyöristystä, mukaan lukien desimaalipilkun jälkeinen luku (xx,x).

e) lasketaan Lurban normalized seuraavasti:

Lurban normalized = Lurban measured ASEP – Lurban

f) lasketaan Lurban ASEP seuraavasti:

Lurban ASEP =

Lurban normalized – (0,15 * (VBB ASEP – 50))

g) melun raja-arvojen noudattaminen:

Lurban ASEP:n on oltava enintään 3,0 dB.

LIITE VIII

LIITE VIII

AJONEUVON AKUSTISTA VAROITUSJÄRJESTELMÄÄ (AVAS) KOSKEVAT TOIMENPITEET

▼M2

I JAKSO

Tässä liitteessä vahvistetaan toimenpiteet, jotka koskevat ajoneuvon akustista varoitusjärjestelmää (AVAS) hybridisähköajoneuvojen ja täyssähköajoneuvojen osalta.

I.1.

Sen estämättä, mitä I.2 kohdan a ja b alakohdassa ja I.3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, AVAS-järjestelmään sovelletaan II jakson säännöksiä, jos se on asennettu

a) mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää heinäkuuta 2019

b) mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu a alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin ja joka on rekisteröity ennen 1 päivää heinäkuuta 2021.

I.2.

Sen estämättä, mitä I.3 kohdan a ja b alakohdassa säädetään, AVAS-järjestelmään sovelletaan III jakson säännöksiä, jos se on asennettu

a) mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää heinäkuuta 2019, jos valmistaja näin päättää

b) mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu a alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin

c) mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty 1 päivänä heinäkuuta 2019 tai sen jälkeen mutta ennen 1 päivää syyskuuta 2021

d) mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu c alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin ja joka on rekisteröity ennen 1 päivää syyskuuta 2023.

I.3.

AVAS-järjestelmään sovelletaan IV jakson säännöksiä, jos se on asennettu

a) mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty ennen 1 päivää syyskuuta 2021, jos valmistaja näin päättää

b) mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu a alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin

c) mihin tahansa ajoneuvoon, joka on tyyppihyväksytty 1 päivänä syyskuuta 2021 tai sen jälkeen

d) mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka perustuu c alakohdassa tarkoitettuun tyyppiin

e) mihin tahansa uuteen ajoneuvoon, joka on rekisteröity 1 päivänä syyskuuta 2023 tai sen jälkeen.

▼M1

II JAKSO

II.1   Järjestelmän toiminta

Jos ajoneuvoon asennetaan AVAS-järjestelmä, sen on täytettävä II.2 ja II.3 kohdassa mainitut vaatimukset.

II.2   Toimintaolosuhteet

a) Äänentuottomenetelmä

AVAS-järjestelmän on tuotettava automaattisesti ääni ajoneuvon vähimmäisnopeusalueella, joka ulottuu käynnistyksestä noin nopeuteen 20 km/h, ja peruutuksen aikana. Jos ajoneuvoon on asennettu polttomoottori, joka toimii ajoneuvon edellä mainitulla nopeusalueella, AVAS-järjestelmä ei saa tuottaa ääntä.

Peruutusääneen perustuvalla varoituslaitteella varustetuilta ajoneuvoilta ei edellytetä AVAS-järjestelmän tuottamaa peruutusääntä.

b) Kytkin

AVAS-järjestelmään on asennettava ajoneuvon kuljettajan helposti käytettävissä oleva kytkin, jolla järjestelmä voidaan kytkeä toimintaan ja pois toiminnasta. Kun ajoneuvo käynnistetään uudelleen, AVAS-järjestelmän on oletusarvoisesti oltava kytkettynä toimintaan.

c) Vaimentaminen

AVAS-järjestelmän äänitasoa voidaan vaimentaa ajoittain ajoneuvon käytön aikana.

II.3   Äänen tyyppi ja voimakkuus

a) AVAS-järjestelmän tuottaman äänen on oltava jatkuva ääni, jonka ansiosta jalankulkijat ja muut tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta. Äänen olisi oltava selkeästi ajoneuvon käyttäytymiselle ominainen ja samankaltainen kuin samaan luokkaan kuuluvan, polttomoottorilla varustetun ajoneuvon ääni.

b) AVAS-järjestelmän tuottaman äänen on oltava selkeästi ajoneuvon käyttäytymiselle ominainen esimerkiksi siten, että äänitaso tai äänen ominaisuudet vaihtelevat automaattisesti ajoneuvon nopeuden mukaan.

c) AVAS-järjestelmän tuottaman äänen taso ei saa olla suurempi kuin luokkaan M1 kuuluvan polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon keskimääräinen äänitaso.

III JAKSO

III.1   Järjestelmän toiminta

AVAS-järjestelmän on täytettävä III.2–III.6 kohdassa asetetut vaatimukset.

III.2   Toimintaolosuhteet

a) Äänentuottomenetelmä

AVAS-järjestelmän on tuotettava automaattisesti ääni ajoneuvon vähimmäisnopeusalueella, joka ulottuu käynnistyksestä noin nopeuteen 20 km/h, ja peruutuksen aikana. Jos ajoneuvoon on asennettu polttomoottori, joka toimii ajoneuvon kyseisellä nopeusalueella, AVAS-järjestelmä ei saa tuottaa ääntä.

Ajoneuvoja, joiden äänen yleistaso vastaa E-säännön nro 138 ( 7 ) kohdan 6.8.2 vaatimuksia + 3 dB(A):n tarkkuudella, ei tarvitse varustaa AVAS-järjestelmällä. Näihin ajoneuvoihin ei sovelleta vaatimuksia, jotka vahvistetaan E-säännön nro 138 kohdassa 6.2.8 terssikaistojen osalta ja E-säännön nro 138 kohdassa 6.2.3 saman E-säännön kohdassa 2.4 määritellyn taajuudenmuutoksen osalta.

Jos ajoneuvo on varustettu peruutusääneen perustuvalla varoituslaitteella, AVAS-järjestelmän ei tarvitse tuottaa ääntä peruutettaessa, mikäli varoituslaitteen tuottama peruutusääni täyttää E-säännön nro 138 kohdan 6.2 toisessa alakohdassa ja kohdassa 6.2.2 vahvistetut vaatimukset.

Hyväksyttäväksi toimitetun ajoneuvotyypin tuottama ääni on mitattava E-säännön nro 138 liitteessä 3 ja kohdissa 6.2.1.3 ja 6.2.2.2 esitettyjen menetelmien mukaisesti.

b) Kytkin

AVAS-järjestelmä voidaan varustaa mekanismilla, jolla kuljettaja voi keskeyttää AVAS-järjestelmän toiminnan (”keskeytystoiminto”). Mekanismi on sijoitettava niin, että kuljettaja voi sen avulla helposti kytkeä järjestelmän pois toiminnasta ja jälleen toimintaan. Jos AVAS-järjestelmä on varustettu keskeytystoiminnolla, järjestelmän on ajoneuvoa uudelleen käynnistettäessä oltava oletusarvoisesti kytkettynä toimintaan.

Keskeytystoiminnon on lisäksi täytettävä E-säännön nro 138 kohdassa 6.2.6 vahvistetut vaatimukset.

c) Vaimentaminen

AVAS-järjestelmän äänitasoa voidaan vaimentaa ajoittain ajoneuvon käytön aikana. Tällöin AVAS-järjestelmän äänitason on täytettävä E-säännön nro 138 kohdassa 6.2.8 vahvistetut vaatimukset.

III.3   Äänen tyyppi ja voimakkuus

a) AVAS-järjestelmän tuottaman äänen on oltava jatkuva ääni, jonka ansiosta jalankulkijat ja muut tienkäyttäjät saavat tietoa käytössä olevasta ajoneuvosta. Äänen on oltava selkeästi ajoneuvon käyttäytymiselle ominainen esimerkiksi siten, että äänitaso tai äänen ominaisuudet vaihtelevat automaattisesti ajoneuvon nopeuden mukaan. Äänen on oltava samankaltainen kuin samaan luokkaan kuuluvan, polttomoottorilla varustetun ajoneuvon ääni.

Sovelletaan seuraavia sääntöjä:

i) Jos AVAS-järjestelmä tuottaa äänen ajoneuvon liikkuessa, äänen on täytettävä tapauksen mukaan E-säännön nro 138 kohdassa 6.2.1.1, 6.2.1.2, 6.2.1.3, 6.2.2.1, 6.2.2.2 tai 6.2.3 vahvistetut vaatimukset.

ii) Ajoneuvo voi lähettää ääntä, kun se on paikallaan, kuten E-säännön nro 138 kohdassa 6.2.4 todetaan.

b) Ajoneuvon valmistaja voi määritellä vaihtoehtoisia ääniä, joista kuljettaja voi valita haluamansa. Näiden äänten on täytettävä E-säännön nro 138 kohdassa 6.2.5 vahvistetut vaatimukset.

c) AVAS-järjestelmän tuottaman äänen taso ei saa olla suurempi kuin luokkaan M1 kuuluvan polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon keskimääräinen äänitaso. Lisäksi sovelletaan E-säännön nro 138 kohdan 6.2.7 vaatimuksia.

d) Edellä olevan 2 kohdan a alakohdan toisen alakohdan mukaisen ajoneuvon tuottaman äänen yleistaso ei saa olla suurempi kuin luokkaan M1 kuuluvan polttomoottorilla varustetun ja samoissa olosuhteissa käytetyn ajoneuvon keskimääräinen äänitaso.

III.4   Testirataa koskevat vaatimukset

E-säännön nro 138 liitteen 3 kohdassa 2.1.2 kuvatun testiradan vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen voidaan 30 päivään kesäkuuta 2019 saakka käyttää standardin ISO 10844:2014 asemesta standardia ISO 10844:1994.

III.5   Tyyppihyväksyntätodistus

Ajoneuvon valmistajan on toimitettava EU-tyyppihyväksyntätodistuksen liitteenä jokin seuraavista asiakirjoista:

a) E-säännön nro 138 kohdassa 5.3 tarkoitettu ilmoitus kyseisen säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisesti

b) testitulokset, jotka koskevat tämän asetuksen mukaisesti mitattuja AVAS-järjestelmän äänitasoja.

III.6   Merkinnät

Kussakin AVAS-järjestelmän komponentissa on oltava seuraavat merkinnät:

a) valmistajan kauppanimi tai tavaramerkki

b) tunnistenumero.

Merkintöjen on oltava pysyviä ja selvästi luettavissa.

▼M2

IV JAKSO

Sovelletaan III jakson säännöksiä III.2 kohdan b alakohtaa lukuun ottamatta. Lisäksi sovelletaan seuraavaa:

Katkaisin

Mekanismin, jolla kuljettaja pystyy keskeyttämään AVAS-järjestelmän toiminnan (”keskeytystoiminto”), on vastattava E-säännön nro 138, täydennys 1 säännön alkuperäistoisintoon, muutossarja 01 (EUVL L 204, 5.8.2017, s. 112), 6.2.6 kohdassa asetettuja vaatimuksia.

▼B

ANNEX IX EU TYPE-APPROVAL IN RESPECT OF THE SOUND LEVEL OF SILENCING SYSTEMS AS SEPARATE TECHNICAL UNITS (REPLACEMENT SILENCING SYSTEMS)




ANNEX IX

EU TYPE-APPROVAL IN RESPECT OF THE SOUND LEVEL OF SILENCING SYSTEMS AS SEPARATE TECHNICAL UNITS (REPLACEMENT SILENCING SYSTEMS)

1.   APPLICATION FOR EU TYPE-APPROVAL

1.1.

The application of EU type-approval pursuant to Article 7(1) and (2) of Directive 2007/46/EC in respect of a replacement silencing system, or components thereof, as a separate technical unit intended for vehicles of categories M1 and N1 shall be submitted by the vehicle manufacturer or the manufacturer of the separate technical unit in question.

1.2.

A model for the information document is contained in Appendix 1.

1.3.

At the request of the technical service concerned, the applicant shall submit:

1.3.1

two examples of the system in respect of which application for EU type-approval has been made,

1.3.2.

a silencing system of the type originally fitted to the vehicle when EU type-approval was granted,

1.3.3.

a vehicle representative of the type to which the system is to be fitted, which meets the requirements of point 2.1 of Annex VI,

1.3.4.

a separate engine corresponding to the type of vehicle described.

2.   MARKINGS

2.4.1.

The replacement silencing system, or components thereof, excluding fixing hardware and pipes shall bear:

2.4.1.1.

the trade mark or trade name of the manufacturer of the replacement silencing system and its components,

2.4.1.2.

the manufacturer's trade description.

2.4.2.

These marks shall be clearly legible and indelible, even when the system is fitted to the vehicle.

3.   GRANTING OF EU TYPE-APPROVAL

3.1.

If the relevant requirements are satisfied, EU type-approval pursuant to Article 9(3) and, if applicable, Article 10(4) of Directive 2007/46/EC shall be granted.

3.2.

A model for the EU type-approval certificate is contained in Appendix 2.

3.3.

A type-approval number in accordance with Annex VII to Directive 2007/46/EC shall be assigned to each type of replacement silencing system, or components thereof, approved as a separate technical unit; section 3 of the type-approval number shall indicate the number of this Regulation. Furthermore, if the replacement silencing system is intended to be fitted on vehicle types complying with the limit values of Phase 1 in Annex III only, section 3 of the type-approval number shall be followed by the character ‘A’. If the replacement silencing system is intended to be fitted on vehicle types complying with the limit values of Phase 2 in Annex III only, section 3 of the type- approval number shall be followed by the character ‘B’. If the replacement silencing system is intended to be fitted on vehicle types complying with the limit values of Phase 3 in Annex III, section 3 of the type- approval number shall be followed by the character ‘C’. The same Member State shall not assign the same number to another type of replacement silencing system, or components thereof.

4.   EU TYPE-APPROVAL MARK

4.1.

Every replacement silencing system, or components thereof, excluding fixing hardware and pipes, conforming to a type approved under this Regulation shall bear an EU type-approval mark.

4.2.

The EU type-approval mark shall consist of a rectangle surrounding the lower case letter ‘e’ followed by the distinguishing letter(s) or number of the Member State which has granted the approval:

‘1’ for Germany
‘2’ for France
‘3’ for Italy
‘4’ for the Netherlands
‘5’ for Sweden
‘6’ for Belgium
‘7’ for Hungary
‘8’ for the Czech Republic
‘9’ for Spain
‘11’ for the United Kingdom
‘12’ for Austria
‘13’ for Luxembourg
‘17’ for Finland
‘18’ for Denmark
‘19’ for Romania
‘20’ for Poland
‘21’ for Portugal
‘23’ for Greece
‘24’ for Ireland
‘25’ for Croatia
‘26’ for Slovenia
‘27’ for Slovakia
‘29’ for Estonia
‘32’ for Latvia
‘34’ for Bulgaria
‘36’ for Lithuania
‘49’ for Cyprus
‘50’ for Malta

It shall also include in the vicinity of the rectangle the ‘base approval number’ contained in section 4 of the type-approval number referred to in Annex VII to Directive 2007/46/EC, preceded by the two figures indicating the sequence number assigned to the most recent major technical amendment to this Regulation which was applicable at the time of the vehicle type-approval. For this Regulation in its original form, the sequence number is 00. Furthermore, that sequence number shall be preceded by the character ‘A’ if the replacement silencing system is intended to be fitted on vehicle types complying with the limit values of Phase 1 in Annex III only, or the character ‘B’ if the replacement silencing system is intended to be fitted on vehicle types complying with the limit values of Phase 2 in Annex III only, or the character ‘C’ if the replacement silencing system is intended to be fitted on vehicle types complying with the limit values of Phase 3 in Annex III.

4.3.

The mark shall be clearly legible and indelible even when the replacement silencing system, or components thereof, is fitted to the vehicle.

4.4.

A model for the EU type-approval mark is contained in Appendix 3.

5.   SPECIFICATIONS

5.1.   General specifications

5.1.1.

The replacement silencing system, or components thereof, shall be designed, constructed and capable of being mounted so as to ensure that the vehicle complies with this Regulation under normal conditions of use, notwithstanding any vibrations to which it may be subject.

5.1.2.

The silencing system, or components thereof, shall be designed, constructed and capable of being mounted so that reasonable resistance to the corrosion phenomenon to which it is exposed is obtained having regard to the conditions of use of the vehicle.

5.1.3.

Additional prescriptions related to tamperability and manually adjustable multi-mode exhaust or silencing systems

5.1.3.1.

All exhaust or silencing systems shall be constructed in a way that does not easily permit removal of baffles, exit-cones and other parts whose primary function is as part of the silencing/expansion chambers. Where incorporation of such a part is unavoidable, its method of attachment shall be such that removal is not facilitated easily (e.g. with conventional threaded fixings) and shall also be attached such that removal causes permanent/irrecoverable damage to the assembly.

5.1.3.2.

Exhaust or silencing systems with multiple, manually adjustable operating modes shall meet all requirements in all operating modes. The reported sound levels shall be those resulting from the mode with the highest sound levels.

5.2.   Specifications regarding sound levels

5.2.1.   Conditions of measurement

5.2.1.1.

The noise test of the silencing system and the replacement silencing system has to be executed with the same normal tyres, as defined in paragraph 2 of UNECE Regulation No 117. At the request of the manufacturer, the tests shall not be done with traction tyres, special use tyres or snow tyres, as defined in paragraph 2 of UNECE Regulation No 117. Such tyres could increase the sound level of the vehicle or would have a masking effect on the noise reduction performance comparison. The tyres may be of used condition but shall satisfy legal requirements for in-traffic use.

5.2.2.

The noise reduction performance of the replacement silencing system, or components thereof, shall be verified by means of the methods described in point 1 of Annex II. In particular, for the application of this point, reference shall be made to the amendment level of this Regulation which was in force at the time of type-approval of the new vehicle.

(a) 

Measurement with running vehicle

When the replacement silencing system, or components thereof, is mounted on the vehicle described in point 1.3.3, the sound levels obtained shall satisfy one of the following conditions:

(i) 

the value measured (rounded to the nearest integer) shall not exceed by more than 1 dB(A) the type-approval value obtained under this Regulation with the type of vehicle concerned;

(ii) 

the value measured (before any rounding to the nearest integer) shall not exceed by more than 1 dB(A) the noise value measured (before any rounding to the nearest integer) on the vehicle described in point 1.3.3., when this is fitted with a silencing system corresponding to the type fitted to the vehicle when submitted for type-approval under this Regulation.

Where back-to-back comparison of the replacement silencing system with the original system is chosen, for the application of point 4.1.2.1.4.2 and/or point 4.1.2.2.1.2 of Annex II, it is allowed to have a gear change to higher accelerations and the use of electronic or mechanical devices to prevent this downshift is not mandatory. If under these conditions the sound level of the test vehicle becomes higher than the COP values, the technical service will decide on the representativeness of the test vehicle.

(b) 

Measurement with stationary vehicle

When the replacement silencing system, or components thereof, is mounted on the vehicle described in point 1.3.3, the sound levels obtained shall satisfy one of the following conditions:

(i) 

the value measured (rounded to the nearest integer) shall not exceed by more than 2 dB(A) the type-approval value obtained under this Regulation with the type of vehicle concerned;

(ii) 

the value measured (before any rounding to the nearest integer) shall not exceed by more than 2 dB(A) the noise value measured (before any rounding to the nearest integer) on the vehicle described in point 1.3.3, when this is fitted with a silencing system corresponding to the type fitted to the vehicle when submitted for type-approval under this Regulation.

5.2.3.

Further to the requirements of Annex II, any replacement silencing system, or components thereof, has to fulfil the applicable specifications of Annex VII. For replacement silencing systems intended for vehicles type approved in accordance with Directive 70/157/EEC the requirements of Annex VII as well as the specifications of points 5.2.3.1 to 5.2.3.3 of this Annex do not apply.

5.2.3.1.

Where the replacement silencing system, or components thereof, is a system or components with variable geometry, in the application for type-approval the manufacturer shall provide a statement in conformity with the Appendix to Annex VII that the silencing system type to be approved complies with the requirements of point 5.2.3 of this Annex. The approval authority may require any relevant test to verify the compliance of the silencing system type to the additional sound emission provisions.

5.2.3.2.

Where the replacement silencing system, or components thereof, is not a system with variable geometry, it is sufficient in the application for type-approval that the manufacturer provides a statement in conformity with the Appendix to Annex VII that the silencing system type to be approved complies with the requirements of point 5.2.3 of this Annex.

5.2.3.3.

The compliance statement shall read as follows: ‘(Name of the manufacturer) attests that the silencing system of this type complies with the requirements of point 5.2.3 of Annex IX to Regulation (EU) No 540/2014. (Name of the manufacturer) makes this statement in good faith, after having performed an appropriate engineering evaluation of the sound emission performance over the applicable range of operating conditions.’

5.3.   Measurement of the vehicle performances

5.3.1.

The replacement silencing system, or components thereof, shall be such as to ensure that vehicle performance is comparable with that achieved with the original equipment silencing system or components thereof.

5.3.2.

The replacement silencing system or, depending on the manufacturer's choice, the components of that system shall be compared with an original silencing system, or components thereof, which are also in new condition, successively mounted on the vehicle mentioned in point 1.3.3.

5.3.3.

The verification shall be carried out by measuring the back pressure pursuant to point 5.3.4.

The value measured with the replacement silencing system shall not exceed the value measured with the original silencing system by more than 25 % under the conditions mentioned below.

5.3.4.

Test method

5.3.4.1.   Test method with engine

The measurements shall be conducted on the engine referred to in point 1.3.4 coupled to a dynamometer. With the throttle completely open, the bench shall be adjusted so as to obtain the engine speed (S) corresponding to the rated maximum power of the engine.

For the measurement of back pressure, the distance at which the pressure tap shall be placed from the exhaust manifold is indicated in Appendix 5.

5.3.4.2.   Test method with vehicle

The measurements shall be carried out on the vehicle referred to point 1.3.3. The test shall be conducted either on the road or on a roller dynamometer.

With the throttle completely open, the engine shall be loaded so as to obtain the engine speed corresponding to the rated maximum power of the engine (engine speed S).

For the measurement of back pressure, the distance at which the pressure tap shall be placed from the exhaust manifold is indicated in Appendix 5.

5.4.   Additional specifications regarding replacement silencing systems, or components thereof, containing acoustically absorbing fibrous materials

5.4.1.   General

Sound absorbing fibrous materials may only be used in silencing systems, or components thereof, where any of the following conditions are fulfilled:

(a) 

the exhaust gas is not in contact with the fibrous materials;

(b) 

the silencing system, or the components thereof, are of the same design family as systems, or components thereof, for which it has been proven, in the course of the type-approval process in accordance with the requirements of this Regulation, that they are not subject to deterioration.

Unless one of those conditions is fulfilled, the complete silencing system, or components thereof, shall be submitted to conventional conditioning using one of the three installations and procedures described below.

For the purposes of point (b) of the first subparagraph, a group of silencing system or silencing system components thereof shall be considered as being of the same design family when all of the following characteristics are the same:

(a) 

the presence of net gas flow of the exhaust gases through the absorbing fibrous material when in contact with that material;

(b) 

the type of the fibres;

(c) 

where applicable, binder material specifications;

(d) 

average fibre dimensions;

(e) 

minimum bulk material packing density in kg/m3;

(f) 

maximum contact surface between the gas flow and the absorbing material;

5.4.1.1.   Continuous road operation for 10 000 km

5.4.1.1.1.

50 ± 20 % of this operation shall consist of urban driving and the remaining operation shall be long-distance runs at high speed; continuous road operation may be replaced by a corresponding test-track programme.

The two speed regimes shall be alternated at least twice.

The complete test program shall include a minimum of 10 breaks of at least three-hour duration in order to reproduce the effects of cooling and any condensation which may occur.

5.4.1.2.   Conditioning on a test bench

5.4.1.2.1.

Using standard parts and observing the manufacturer's instructions, the silencing system, or components thereof, shall be fitted to the vehicle referred to in point 1.3.3 or the engine referred to in point 1.3.4. In the first case the vehicle shall be mounted on a roller dynamometer. In the second case, the engine shall be coupled to a dynamometer.

5.4.1.2.2.

The test shall be conducted in six six-hour periods with a break of at least 12 hours between each period in order to reproduce the effects of cooling and any condensation which may occur.

5.4.1.2.3.

During each six-hour period, the engine shall be run under the following conditions in turn:

(a) 

five minutes at idling speed;

(b) 

one-hour sequence under 1/4 load at 3/4 of rated maximum speed (S);

(c) 

one-hour sequence under 1/2 load at 3/4 of rated maximum speed (S);

(d) 

10-minute sequence under full load at 3/4 of rated maximum speed (S);

(e) 

15-minute sequence under 1/2 load at rated maximum speed (S);

(f) 

30-minute sequence under 1/4 load at rated maximum speed (S).

Each period shall comprise two sequenced sets of those conditions in consecutive order from (a) to (f).

5.4.1.2.4.

During the test, the silencing system, or components thereof, shall not be cooled by a forced draught simulation normal airflow around the vehicle.

Nevertheless, at the request of the manufacturer, the silencing system, or components thereof, may be cooled in order not to exceed the temperature recorded at its inlet when the vehicle is running at maximum speed.

5.4.1.3.   Conditioning by pulsation

5.4.1.3.1.

The silencing system, or components thereof, shall be fitted to the vehicle referred to in point 1.3.3 or to the engine referred to in point 1.3.4. In the first case, the vehicle shall be mounted on a roller dynamometer, and, in the second case, the engine shall be mounted on a dynamometer.

5.4.1.3.2.

The test apparatus, a detailed diagram of which is shown in Figure 1 of the Appendix to Annex IV shall be fitted at the outlet of the silencing system. Any other apparatus providing equivalent results is acceptable.

5.4.1.3.3.

The test apparatus shall be adjusted in such a way that the exhaust gas flow is alternately interrupted and re-established by the quick action valve for 2 500 cycles.

5.4.1.3.4.

The valve shall open when the exhaust gas back pressure, measured at least 100 mm downstream of the intake flange, reaches a value of between 35 and 40 kPa. It shall close when this pressure does not differ by more than 10 % from its stabilized value with the valve opened.

5.4.1.3.5.

The time-delay switch shall be set for the duration of gas exhaust resulting from the provisions laid down in point 5.4.1.3.4.

5.4.1.3.6.

Engine speed shall be 75 % of the speed (S) at which the engine develops maximum power.

5.4.1.3.7.

The power indicated by the dynamometer shall be 50 % of the full-throttle power measured at 75 % of engine speed (S).

5.4.1.3.8.

Any drain holes shall be closed off during the test.

5.4.1.3.9.

The entire test shall be completed within 48 hours. If necessary, one cooling period will be observed after each hour.

5.4.1.3.10.

After conditioning, the sound level is checked pursuant to point 5.2.

6.   EXTENSION OF EU TYPE-APPROVAL

The silencing system manufacturer or his representative may ask the administrative department which has granted the EU type-approval of the silencing system for one or several types of vehicles, for an extension of the approval to other types of vehicles.

The procedure is that set out in point 1. Notice of the extension of the EU type-approval (or refusal of extension) shall be communicated to the Member States in accordance with the procedure specified in Directive 2007/46/EC.

7.   MODIFICATION OF THE TYPE OF SILENCING SYSTEM

In the case of modifications of the type approved pursuant to this Regulation, Articles 13 to 16 and Article 17(4) of Directive 2007/46/EC shall apply.

8.   COP

8.1.

Measures to ensure the conformity of production shall be taken in accordance with the requirements laid down in Article 12 of Directive 2007/46/EC.

8.2.

Special provisions:

8.2.1.

The tests referred to point 2.3.5 of Annex X to Directive 2007/46/EC are those prescribed in Annex XI to this Regulation.

8.2.2.

The frequency of inspections referred to in point 3 of Annex X to Directive 2007/46/EC is normally once every two years.

9.   INFORMATION INTENDED FOR USERS AND TECHNICAL INSPECTION

9.1.

Each replacement silencing system shall be accompanied by a paper document issued by the manufacturer of the replacement silencing system or his representative. That paper document shall at least bear the following information:

(a) 

EU type-approval number of the replacement silencing system (the 5th section indicating the number of the extension of the type-approval can be omitted);

(b) 

EU type-approval mark;

(c) 

make (trade name of manufacturer);

(d) 

type and commercial description and/or part number;

(e) 

company name and address of manufacturer;

(f) 

name and address of the manufacturer's representative (if any);

(g) 

data of the vehicles for which the replacement silencing system is intended:

(i) 

make,

(ii) 

type,

(iii) 

type-approval number,

(iv) 

engine code,

(v) 

maximum engine power

(vi) 

kind of transmission

(vii) 

any restriction concerning the vehicles where the system can be mounted

(viii) 

sound level for the vehicle in motion in dB(A) and stationary sound level in dB(A) at min–1 (if deviating to the values of the vehicle type-approval);

(h) 

mounting instructions.

9.2.

If the paper document referred to in point 9.1 consists of more than of sheet of paper all sheets shall bear at least a reference to the EU type-approval number.

9.3.

The information concerning point 9.1(g) and (h) may be provided on the website of the manufacturer if the website address is indicated on the paper document.




Appendix 1

Information document No … relating to EU type-approval as separate technical unit of replacement silencing systems for motor vehicles (Regulation (EU) No 540/2014)

The following information, if applicable, shall be supplied in triplicate and include a list of contents. Any drawings shall be supplied in appropriate scale and in sufficient detail on size A4 or on a folder of A4 format. Photographs, if any, shall show sufficient detail.

If the systems, components or separate technical units have electronic controls, information concerning their performance shall be supplied.

0.   General

0.1. Make (trade name of manufacturer):

0.2. Type and general commercial description(s):

0.3 Means of identification of type, if marked on the separate technical unit ( 8 ):

0.3.1. Location of that marking:

0.5. Company name and address of manufacturer:

0.7. In the case of components and separate technical units, location and method of affixing of the EU type-approval mark:

0.8. Address(es) of assembly plant(s):

0.9. Name and address of the manufacturer's representative (if any):

1.   Description of the vehicle for which the device is intended (if the device is intended to be fitted to more than one vehicle type, the information requested under this point shall be supplied for each type concerned)

1.1. Make (trade name of manufacturer):

1.2. Type and general commercial description(s):

1.3. Means of identification of type, if marked on the vehicle:

1.4. Category of vehicle:

1.5. EU whole-vehicle type-approval number:

1.6 Power plant:

1.6.1. Manufacturer of the engine:

1.6.2. Manufacturer's engine code:

1.6.3. Maximum net power (g): … kW at … min–1 or maximum continuous rated power (electric motor): … kW

1.6.4. Pressure charger(s): original part or make and marking ( 9 ):

1.6.5. Air filter: original part or make and marking (9) :

1.6.6. Intake silencer(s): original part or make and marking (9) :

1.6.7. Exhaust silencer(s)): original part or make and marking (9) :

1.6.8. Catalyst: original part or make and marking (9) :

1.6.9. Particulate Trap(s): original part or make and marking (9) :

1.7. Transmission

1.7.1. Type (mechanical, hydraulic, electric, etc.):

1.8. Non-engine devices designed to reduce noise: original part or description (9) :

1.9. Sound-level values:

moving vehicle: … dB(A), speed stabilised before acceleration at … km/h;
stationary vehicle dB(A), at … min–1

1.10. Value of the back pressure: … Pa

1.11. Any restrictions in respect of use and mounting requirements:

2.

Remarks:

3.

Description of the device

3.1. A description of the replacement silencing system indicating the relative position of each system component, together with mounting instructions

3.2. Detailed drawings of each component, so that they can be easily located and identified, and reference to the materials used. These drawings shall indicate the place provided for the compulsory affixing of the EU type-approval mark

Date:

Signed:

Position in company:




Appendix 2

MODEL

EU type-approval certificate

(Maximum Format: A4 (210 × 297 mm))

Stamp of approval authority

Communication concerning the

— 
type-approval ( 10 )
— 
extension of type-approval (10) 
— 
refusal of type-approval (10) 
— 
withdrawal of type-approval (10) 

of a type of a separate technical unit of silencing systems with regard to Regulation (EU) No 540/2014

Type-approval number:

Reason for extension:

SECTION 1

0.1. Make (trade name of manufacturer):

0.2. Type and general commercial description(s):

0.3. Means of identification of type if marked on the separate technical unit ( 11 ):

0.3.1. Location of that marking:

0.4. Category of vehicle ( 12 ):

0.5. Company name and address of manufacturer:

0.7. In the case of components and separate technical units, location and method of affixing of the EU type-approval mark:

0.8. Address(es) of assembly plant(s):

0.9. Name and address of the manufacturer's representative (if any):

SECTION II

1. Additional information (where applicable): See Addendum

2. Technical service responsible for carrying out the tests:

3. Date of test report:

4. Number of test report:

5. Remarks (if any): See Addendum

6. Place:

7. Date:

8. Signature:

9. The index to the information package lodged with the approval authority, which may be obtained on request, is attached.



Attachments:

Information package

 

Test report




Addendum

to EU type-approval certificate No …

1.   Additional information

1.1. Description of the vehicle for which the device is intended (if the device is intended to be fitted to more than one vehicle type, the information requested under this point shall be supplied for each type concerned)

1.1.1. Make (trade name of manufacturer):

1.1.2. Type and general commercial description(s):

1.1.3. Means of identification of type, if marked on the vehicle:

1.1.4. Category of vehicle:

1.1.5. EU whole vehicle type-approval number:

1.2. Power plant:

1.2.1. Manufacturer of the engine:

1.2.2. Manufacturer's engine code:

1.2.3. Maximum net power (g): … kW at … min–1 or maximum continuous rated power (electric motor) … kW

2.   Test results

2.1. Sound level of moving vehicle: … dB(A)

2.2. Sound level of stationary vehicle: … dB(A) at … min–1

2.3. Value of the back pressure: … Pa

3.

Remarks:




Appendix 3

Model for the EU type-approval mark

image

The silencing system, or components thereof, bearing the above EU type-approval mark is a device which has been approved in Spain (e 9) pursuant to Regulation (EU) No 540/2014 under the base approval number 0148, complying with the limit values of Phase 2 in Annex III to that Regulation.

The figures used are only indicative.




Appendix 4

Test apparatus

image
1 

Inlet flange or sleeve — connection to the rear of complete silencing system to be tested.

2 

Regulation valve (hand operated).

3 

Compensating reservoir from 35 to 40 l.

4 

Pressure switch 5 kPa to 250 kPa — to open item 7.

5 

Time delay switch — to close item 7.

6 

Counter of impulses.

7 

Quick response valve — such as the valve of an exhaust brake system of 60 mm in diameter, operated by a pneumatic cylinder with an output of 120 N at 400 kPa. The response time, both when opening and closing, shall not exceed 0,5 s.

8 

Exhaust gas evacuation.

9 

Flexible pipe.

10 

Pressure gauge.

▼C1




Appendix 5

Measuring points — back pressure

Examples of possible measuring points for loss-of-pressure tests. The exact measuring point shall be specified in the test report. It shall be in an area where gas flow is regular.

1.   Figure 1

Single pipe

image

2.   Figure 2

Partly twin pipe 1

image

1 If not possible, refer to figure 3.

3.   Figure 3

Twin pipe

image

2 Two measuring points, one reading.

▼B

LIITE X ERILLISIKSI TEKNISIKSI YKSIKÖIKSI KATSOTTAVIEN VARAOSAÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMIEN TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKISTAMINEN

LIITE X

ERILLISIKSI TEKNISIKSI YKSIKÖIKSI KATSOTTAVIEN VARAOSAÄÄNENVAIMENNUSJÄRJESTELMIEN TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKISTAMINEN

1.   YLEISTÄ

Nämä vaatimukset ovat yhdenmukaiset liitteessä IX olevan 1 kohdan mukaisten tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkistamiseksi suoritettavien testien kanssa.

2.   TESTAAMINEN JA MENETELMÄT

Testausmenetelmien, testauslaitteiden ja tulosten tulkinnan on oltava liitteessä IX olevassa 5 kohdassa esitettyjen mukaisia. Testattavalle varaosaäänenvaimennusjärjestelmälle tai sen osille on tehtävä liitteessä IX olevissa 5.2, 5.3 ja 5.4 kohdassa kuvatut testit.

3.   NÄYTTEENOTTO JA TULOSTEN ARVIOINTI

3.1

Äänenvaimennusjärjestelmä tai sen osat on valittava ja niille on tehtävä 2 kohdassa tarkoitetut testit. Jos testitulokset täyttävät liitteessä IX olevan 8.1 kohdan tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimukset, äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osan tyypin katsotaan täyttävän COP-määräykset.

3.2

Jos jokin testituloksista ei täytä liitteessä IX olevassa 8.1 kohdassa tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, kaksi muuta samaa tyyppiä olevaa äänenvaimennusjärjestelmää tai sen osia on testattava tämän liitteen 2 kohdan mukaisesti.

3.3

Jos toisen ja kolmannen äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien testitulokset täyttävät liitteessä IX olevassa 8.1 kohdassa tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimukset, äänenvaimennusjärjestelmän tai osan tyypin katsotaan täyttävän tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset.

3.4

Jos jokin toisen tai kolmannen äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osien testituloksista ei täytä liitteessä IX olevassa 8.1 kohdassa tarkoitettuja tuotannon vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, äänenvaimennusjärjestelmän tai sen osan ei voida katsoa täyttävän tämän asetuksen vaatimuksia ja valmistajan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.

ANNEX XI AMENDMENTS TO DIRECTIVE 2007/46/EC




ANNEX XI

AMENDMENTS TO DIRECTIVE 2007/46/EC

Directive 2007/46/EC is hereby amended as follows:

Part A

1. Annex IV shall be amended as follows:

(a) 

the following row shall be inserted in the table in Part I:



Item

Subject

Regulatory act

Applicability

M1

M2

M3

N1

N2

N3

O1

O2

O3

O4

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

X

X

X

X

X

X’

 

 

 

 

(b) 

the following row shall be inserted in Table 1 of Appendix 1 of Part I:



Item

Subject

Regulatory act

Specific issues

Applicability and specific requirements

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

 

A’

(c) 

the following row shall be inserted in Table 2 of Appendix 1 of Part I:



Item

Subject

Regulatory act

Specific issues

Applicability and specific requirements

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

 

A’

2. In Annex VI, the following row shall be inserted in the table in the Appendix to Model A:



Item

Subject

Regulatory act reference

As amended by

Applicable to versions

‘1A

Sound Level

Regulation (EU) No 540/2014’

 

 

3. Annex XI shall be amended as follows:

(a) 

in Appendix 1, the following row shall be inserted in the table:



Item

Subject

Regulatory act reference

M1 ≤ 2 500 (1) kg

M1 > 2 500 (1) kg

M2

M3

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

H

G+H

G+H

G+H’

(b) 

in Appendix 2, the following row shall be inserted in the table:



Item

Subject

Regulatory act reference

M1

M2

M3

N1

N2

N3

O1

O2

O3

O4

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

X

X

X

X

X

X’

 

 

 

 

(c) 

in Appendix 3, the following row shall be inserted in the table:



Item

Subject

Regulatory act reference

M1

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

X’

(d) 

in Appendix 4, the following row shall be inserted in the table:



Item

Subject

Regulatory act reference

M1

M2

M3

N1

N2

N3

O1

O2

O3

O4

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

 

H

H

H

H

H’

 

 

 

 

(e) 

in Appendix 5, the following row shall be inserted in the table:



Item

Subject

Regulatory act reference

Mobile crane of category N 3

‘1A

Sound level

Regulation (EU) No 540/2014

T’

Part B

1. Annex IV shall be amended as follows:

(a) 

Item 1 in the table in Part I shall be deleted;

(b) 

Item 1 in Table 1 of Appendix 1 to Part I shall be deleted;

(c) 

Item 1 in Table 2 of Appendix 1 to Part I shall be deleted;

(d) 

Item 1 of the table in Part II shall be deleted.

2. In Annex VI, in the table in the Appendix to Model A, Item 1 shall be deleted.

3. Annex XI shall be amended as follows:

(a) 

Item 1 in the table in Appendix 1 shall be deleted;

(b) 

Item 1 in the table in Appendix 2 shall be deleted;

(c) 

Item 1 in the table in Appendix 3 shall be deleted;

(d) 

Item 1 in the table in Appendix 4 shall be deleted;

(e) 

Item 1 in the table in Appendix 5 shall be deleted.

ANNEX XII CORRELATION TABLE




ANNEX XII

CORRELATION TABLE



Directive 70/157/EEC

This Regulation

Article 1

—

Article 2

Article 4(1) and (2)

Article 2a

Article 4(3) and (4)

Article 3

—

Article 4

—

Article 5

—

Annex I, point 1

Annex I, point 1

Annex I, point 3

Annex I, point 2

Annex I, point 4

Annex I, point 3

Annex I, point 5

Annex I, point 4

Annex I, point 6

Annex I, point 5

Annex I, Appendix 1

Annex I, Appendix 1

Annex I, Appendix 2

Annex I, Appendix 2

Annex I, point 2

Annex III

Annex II, points 1, 2, 3 and 4

Annex IX, points 1, 2, 3 and 4

Annex II, points 5 and 6

Annex IX, points 7 and 8

Annex II, Appendix 1

Annex IX, Appendix 1

Annex II, Appendix 2

Annex IX, Appendix 2

Annex II, Appendix 3

Annex IX, Appendix 3

Annex III

—

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 27.05.2019 00:00:00 -Doknr: CELEX:32014R0540
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.