LIITE II
MOOTTORIAJONEUVON AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUSMENETELMÄT JA –LAITTEET
1. MITTAUSMENETELMÄT
|
1.1
|
EU-tyyppihyväksynnän kohteena olevan ajoneuvotyypin aiheuttama melu mitataan käyttämällä kahta tässä liitteessä kuvattua menetelmää liikkeessä olevalle ajoneuvolle ja paikallaan olevalle ajoneuvolle. Jos sähköhybridiajoneuvon polttomoottori ei voi toimia ajoneuvon ollessa paikallaan, melutaso mitataan ainoastaan liikkeessä.
Ajoneuvoille, joiden suurin teknisesti sallittu kokonaismassa on suurempi kuin 2 800 kiloa, tehdään paikallaan olevan ajoneuvon paineilman melun lisämittaus liitteen V vaatimusten mukaisesti, jos ajoneuvossa on vastaava jarrulaite.
|
|
1.2
|
Tämän liitteen 1.1 kohdassa tarkoitettujen testausmenetelmien mukaisesti mitatut arvot on merkittävä testausselosteeseen ja tämän asetuksen liitteen I lisäyksessä 2 olevan mallin mukaiselle lomakkeelle.
|
2. MITTAUSVÄLINEET
2.1 Akustiset mittaukset
Melutason mittauslaitteen on oltava tarkkuusäänitasomittari tai vastaava tyypin 1 vaatimusten mukainen mittauslaite (mukaan lukien suositeltu tuulensuoja, jos käytössä). Kyseiset vaatimukset kuvataan sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) julkaisun IEC 61672-1:2002 ”Tarkkuusäänitasomittari” toisessa painoksessa.
Mittaukset on suoritettava käyttämällä akustisen mittauslaitteen fast-aikavakiota ja A-painotusta, jotka myös kuvataan julkaisussa ”IEC 61672-1:2002”. Käytettäessä järjestelmää, jossa A-painotettua äänenpainetasoa seurataan tietyin väliajoin, lukema on otettava enintään 30 ms:n (millisekunnin) väliajoin.
Laitteet huolletaan ja kalibroidaan valmistajan ohjeiden mukaisesti.
2.2 Vaatimustenmukaisuus
Akustisen mittauslaitteen vaatimustenmukaisuus varmistetaan tarkistamalla, että laitteella on voimassa oleva vaatimustenmukaisuustodistus. Vaatimustenmukaisuustodistuksen katsotaan olevan voimassa, jos standardienmukaisuus on todettu 12 edeltävän kuukauden aikana äänenkalibrointilaitteiden osalta ja 24 edeltävän kuukauden aikana instrumentointijärjestelmän osalta. Kaikki vaatimustenmukaisuustestit on tehtävä laboratoriossa, jolla on valtuudet suorittaa asiaa koskevien standardien mukaisia kalibrointeja.
2.3 Koko akustisen mittausjärjestelmän kalibrointi mittaustilannetta varten
Kunkin mittaustilanteen alussa ja lopussa koko akustinen mittausjärjestelmä on tarkastettava äänen kalibrointilaitteella, joka on sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) julkaisussa 60942:2003 vahvistetun luokan 1 vaatimusten mukainen. 2003. Tarkastuksen lukemien välinen erotus saa olla ilman lisäsäätöä korkeintaan 0,5 dB. Jos tämä arvo ylittyy, edellisen vaatimukset täyttävän tarkastuksen jälkeen saadut mittaustulokset on jätettävä huomiotta.
2.4 Nopeuden mittauslaitteet
Moottorin kierrosnopeus mitataan käyttämällä laitetta, jonka tarkkuus on ± 2 prosenttia tai parempi niillä moottorin kierrosnopeuksilla, joita mittauksessa käytetään.
Ajoneuvon ajonopeus mitataan laitteilla, joiden tarkkuus on vähintään ± 0,5 km/h käytettäessä jatkuvaan mittaamiseen soveltuvia laitteita.
Jos testauksessa käytetään erillisiä nopeusmittauksia, laitteen tarkkuuden on oltava ± 0,2 km/h.
2.5 Meteorologiset laitteet
Meteorologiset laitteet, joilla seurataan ympäristöolosuhteita testin aikana ja joiden on tarkkuudeltaan täytettävä seuraavat vaatimukset, ovat
— lämpötilamittari, ± 1 °C;
— tuulen nopeuden mittari, ± 1,0 m/s;
— ilmanpainemittari, ± 5 hPa;
— suhteellisen kosteuden mittari, ± 5 prosenttia.
3. MITTAUSOLOSUHTEET
3.1 Testauspaikka ja ympäristöolosuhteet
|
3.1.1
|
Testausradan pinnan ja testauspaikan mittojen on oltava ISO-standardin 10844:2011 mukaiset. Paikan pinnalla ei saa olla vitilunta, pitkää ruohoa, irtomaata tai tuhkaa. Mikrofonin ja äänilähteen läheisyydessä ei saa olla äänikenttään mahdollisesti vaikuttavia esteitä. Mittausten suorittajan on asetuttava siten, että hän ei itse vaikuta mittauslaitteen lukemiin.
|
|
3.1.2
|
Mittauksia ei saa suorittaa huonoissa sääolosuhteissa. On varmistettava, etteivät tuulenpuuskat aiheuta mittaustulosten vääristymistä.
Meteorologiset laitteet sijoitetaan testialueen viereen 1,2 ± 0,02 m:n korkeudelle. Mittaukset tehdään +5 °C–+40 °C:n lämpötilassa.
Testejä ei saa suorittaa, jos tuulennopeus tai tuulenpuuskien nopeus mikrofonin korkeudella on yli 5 m/s äänenmittausten välillä.
Lämpötila, tuulennopeus ja -suunta, suhteellinen kosteus ja ilmanpaine merkitään muistiin äänenmittausten välillä.
Mittauksissa ei oteta huomioon äänihuippuja, jotka eivät näytä olevan yhteydessä ajoneuvon yleisen äänitason ominaisuuksiin.
Taustamelu mitataan 10 sekunnin ajan juuri ennen ajoneuvotestijaksoa ja heti sen jälkeen. Mittaukset tehdään samoilla mikrofoneilla, joita käytetään testissä, eikä niiden sijaintia saa muuttaa. A-painotettu suurin äänenpainetaso kirjataan ylös.
Taustamelun (mukaan luettuna mahdollinen tuuli) on oltava vähintään 10 dB alempi kuin ajoneuvon testissä tuottama A-painotettu äänenpainetaso. Jos ympäristömelun ja mitatun melun ero on 10–15 dB(A), testitulokset lasketaan tekemällä melutason mittarin lukemiin tarvittavat korjaukset seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla:
|
Ympäristömelun ja mitatun melun ero dB(A)
|
10
|
11
|
12
|
13
|
14
|
15
|
|
Korjaus dB(A)
|
0,5
|
0,4
|
0,3
|
0,2
|
0,1
|
0,0
|
|
3.2 Ajoneuvo
|
3.2.1
|
Testattavan ajoneuvon on edustettava markkinoille saatettavia ajoneuvoja ja sen valitsee valmistaja yhteisymmärryksessä tutkimuslaitoksen kanssa tämän asetuksen vaatimusten täyttämiseksi. Mittaukset tehdään ilman perävaunua, ellei kyseessä ole yhdistelmäajoneuvo, jonka osat ovat erottamattomat. Mittaukset voidaan valmistajan pyynnöstä tehdä ajoneuvoista, joiden nostoakseli(t) on/ovat ylhäällä.
Mittaukset tehdään ajoneuvoista, joiden testimassa mt on määritetty seuraavan taulukon mukaisesti:
|
Ajoneuvo luokka
|
Ajoneuvon testimassa (mt)
|
|
M1
|
mt = mro
|
|
N1
|
mt = mro
|
|
N2, N3
|
mt = 50 kg yhtä moottorin tehoyksikköä (kW) kohden
Lisäkuormitus, jonka avulla ajoneuvon testimassa saavutetaan, sijoitetaan taka-akselin(akselien) yläpuolelle. Lisäkuorma saa olla enintään 75 prosenttia taka-akselille suurimmasta teknisesti sallitusta kokonaismassasta. Testimassa on saavutettava ± 5 prosentin tarkkuudella.
Jos lisäkuorman painopistettä ei voida asettaa samaan linjaan taka-akselin keskikohdan kanssa, ajoneuvon testimassa ei saa ylittää massaa, johon on laskettu yhteen etuakselin ja taka-akselin kuormitus ajoneuvon ollessa kuormaamattomana sekä lisäkuorma.
Ajoneuvoissa, joissa on useampia kuin kaksi akselia, testimassa on sama kuin kaksiakselisessa ajoneuvossa.
|
|
M2, M3
|
mt = mro — miehistön jäsenen paino (soveltuvin osin)
tai, jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jolla ei ole koria,
mt = 50 kg yhtä moottorin tehoyksikköä (kW) kohden edellä esitettyjen edellytysten täyttyessä (ks. N2-, N3-luokka).
|
|
|
3.2.2
|
Hakijan pyynnöstä luokkiin M2, M3, N2 tai N3 kuuluva ajoneuvo katsotaan edustavaksi koko tyyppinsä osalta, jos testit tehdään keskeneräiselle ajoneuvolle, jolla ei ole koria. Testattaessa keskeneräistä ajoneuvoa kaikki asiaan kuuluvat äänieristysmateriaalit, paneelit ja äänenvaimennusosat ja -järjestelmät kiinnitetään ajoneuvoon valmistajan suunnittelemalla tavalla lukuun ottamatta myöhemmin koottavaa koriosaa.
Uutta testausta ei edellytetä, jos ajoneuvoon on asennettu lisäpolttoainesäiliö tai alkuperäisen polttoainesäiliön paikkaa on muutettu edellyttäen, että ajoneuvon muita melupäästöjä aiheuttavia osia tai rakenteita ei ole muutettu.
|
|
3.2.3
|
Renkaiden vierintämelua koskevat vaatimukset täsmennetään asetuksessa (EY) N:o 661/2009. Testissä käytettävien renkaiden on oltava ajoneuvolle tarkoitettua tyyppiä; ne valitsee ajoneuvon valmistaja ja ne kirjataan tämän asetuksen liitteen I lisäyksen 2 lisäykseen. Renkaiden on vastattava jotakin ajoneuvon alkuperäisvarustukseen kuuluvaa rengaskokoa. Renkaan on oltava kaupallisesti saatavilla samaan aikaan kuin ajoneuvon (
6
). Renkaiden ilmanpaineen on noudatettava suositusta, jonka ajoneuvon valmistaja on esittänyt ajoneuvon testimassalle. Renkaiden urasyvyyden on oltava vähintään 1,6 mm.
|
|
3.2.4
|
Ennen mittauksia moottori on saatettava tavanomaiseen toimintakuntoon.
|
|
3.2.5
|
Ajoneuvot, joissa on useampia vetäviä pyöriä kuin kaksi, testataan tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetulla vedolla.
|
|
3.2.6
|
Jos ajoneuvoon on asennettu yksi tai useampi automaattisella käynnistysmekanismilla varustettu tuuletin, sen/niiden järjestelmiin ei saa puuttua mittausten aikana.
|
|
3.2.7
|
Jos ajoneuvossa on kuitumaisia materiaaleja sisältävä äänenvaimennusjärjestelmä, se on vakautettava ennen testiä liitteen IV mukaan.
|
4. TESTAUSMENETELMÄT
4.1 Liikkeessä olevan ajoneuvon melutason mittaaminen
4.1.1 Yleiset testiolosuhteet
Testiradalle on merkittävä kaksi linjaa, AA' ja BB', jotka ovat samansuuntaisia linjan PP' kanssa ja joista ensimmäinen sijaitsee linjasta PP' 10 m eteenpäin ja toinen 10 m taaksepäin.
Vähintään neljä mittausta on tehtävä molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella. Säätötarkoituksessa voidaan tehdä esimittauksia, joita ei oteta huomioon.
Mikrofoni on sijoitettava 7,5 ± 0,05 m:n etäisyydelle radan vertailulinjasta CC' ja 1,2 ± 0,02 m radan pinnan yläpuolelle.
Vertailuakseli on esteettömässä äänikentässä (ks. IEC 61672-1:2002) horisontaalinen ja kohdistuu kohtisuoraan ajoneuvon ajolinjaan CC' nähden.
4.1.2 Ajoneuvojen erityiset testiolosuhteet
4.1.2.1 Luokan M1, M2 ≤ 3 500 kg, N1 ajoneuvot
Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC' koko testin ajan linjan AA' lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB'. Ajoneuvot, joissa on useampia vetäviä pyöriä kuin kaksi, se testataan tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitetulla vedolla.
Jos ajoneuvossa on käsivalintainen lisävaihteisto tai monivälityksinen vetoakseli, käytetään tavanomaiseen kaupunkiajoon tarkoitettua asentoa. Vaihteen ryömimis-, pysäköinti- tai jarruasentoja ei sallita missään olosuhteissa.
Ajoneuvon testimassa on ilmoitettava 3.2.1 kohdan taulukossa.
Testinopeus vtest on 50 km/h ± 1 km/h. Testinopeus on saavutettava, kun vertailupiste on linjalla PP'.
4.1.2.1.1 Tehon ja massan suhdeindeksi (PMR)
Tehon ja massan suhdeindeksi lasketaan kaavalla:
PMR = (Pn/mt) x 1 000 , kun Pn mitataan kilowatteina ja mt kilogrammoina tämän liitteen 3.2.1 kohdan mukaisesti.
PMR:ää ilman suhdelukua käytetään kiihtyvyyden laskemiseen.
4.1.2.1.2 Kiihtyvyyden laskeminen
Kiihtyvyyslaskelmat koskevat vain luokan M1, N1 ja M2 ≤ 3 500 kg ajoneuvoja.
Kaikki kiihtyvyydet lasketaan käyttämällä ajoneuvon eri nopeuksia testiradalla. Annetuilla kaavoilla lasketaan awot i, awot i+1 ja awot test. Nopeus linjalla AA' tai PP' määritetään siten, että se on ajoneuvon nopeus, kun vertailupiste ylittää linjan AA' (vAA') tai PP' (vPP'). Nopeus linjalla BB' määritetään, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB' (vBB'). Testausselosteessa on ilmoitettava kiihtyvyyden laskemiseen käytetty menetelmä.
Ajoneuvon vertailupisteen määritelmän vuoksi ajoneuvon pituus (lveh) määritetään eri tavoin alla olevassa kaavassa. Jos vertailupiste on ajoneuvon etuosassa, l = lveh, keskiosassa: l = 1/2 lveh ja takaosassa: l = 0.
|
4.1.2.1.2.1
|
Laskumenetelmä käsivalintaisella vaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) varustettujen ajoneuvojen testaamiseksi lukituilla välityssuhteilla:
awot test = ((vBB'/3,6)2 – (vAA'/3,6)2)/(2*(20+l))
Vaihteen valinnassa käytettävä awot test on keskiarvo neljästä awot test, i -arvosta, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.
Esikiihdytystä voidaan käyttää. Testausselosteessa on mainittava se kohta ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan alas.
|
|
4.1.2.1.2.2
|
Laskumenetelmä automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai portaattomasti säätyvällä vaihteistolla (CVT) varustettujen ajoneuvojen testaamiseksi lukitsemattomilla välityssuhteilla:
Vaihteen valinnassa käytettävä awot test on keskiarvo neljästä awot test, i -arvosta, jotka on saatu kullakin pätevällä mittauskerralla.
Jos 4.1.2.1.4.2 kohdassa kuvattuja laitteita tai toimenpiteitä voidaan käyttää voimansiirtotapahtuman hallintaan testivaatimusten noudattamiseksi, awot test lasketaan kaavalla:
awot test = ((vBB'/3,6)2 – (vAA'/3,6)2)/(2*(20+l))
Esikiihdytystä voidaan käyttää.
Jos 4.1.2.1.4.2 kohdassa kuvattuja laitteita tai toimenpiteitä ei käytetä, awot test lasketaan kaavalla:
awot_testPP-BB = ((vBB'/3,6)2 – (vPP'/3,6)2)/(2*(10+l))
awot_testPP-BB : kiihdytys PP:n ja BB:n välillä
Esikiihdytystä ei sallita.
Kaasupolkimen painamiskohdan on oltava se kohta, jossa ajoneuvon vertailupiste ylittää linjan AA'.
|
|
4.1.2.1.2.3
|
Tavoitekiihtyvyys Tavoitekiihtyvyydellä a urban tarkoitetaan kaupunkiajossa tavanomaista kiihdytystä, ja se määräytyy tilastollisten tutkimusten pohjalta. Se riippuu ajoneuvon tehon ja massan suhteesta.
Tavoitekiihtyvyys a urban lasketaan yhtälöllä:
a urban = 0,63 * log10 (PMR) – 0,09
|
|
4.1.2.1.2.4
|
Vertailukiihtyvyys Vertailukiihtyvyydellä awot ref tarkoitetaan kiihdytystestissä testiradalla vaadittua kiihtyvyyttä. Se riippuu ajoneuvon PMR:stä. Kiihtyvyys on erilainen eri ajoneuvoluokissa.
Vertailukiihtyvyys awot ref lasketaan yhtälöllä:
a wot ref = 1,59 * log10 (PMR) –1,41 kun PMR ≥ 25
a wot ref = a urban = 0,63 * log10 (PMR) – 0,09 kun PMR < 25
|
4.1.2.1.3 Osittainen tehokerroin kp
Osittaista tehokerrointa kP (ks. 4.1.3.1 kohta) käytetään luokkien M1 ja N1 ajoneuvojen kiihdytystestin ja vakionopeustestin testitulosten yhdistämiseen soveltuvin painotuksin.
Muissa tapauksissa kuin yhdellä ainoalla vaihteella suoritettavassa testissä käytetään a wot ref -arvoa awot test -arvon sijasta (ks. 4.1.3.1 kohta).
4.1.2.1.4 Välityssuhteen valinta
Välityssuhteen valinta testiä varten riippuu vaihteiden kiihtyvyyspotentiaalista awot kaasupolkimen ollessa pohjassa; se perustuu täydellä teholla suoritetussa kiihdytystestissä vaadittuun vertailukiihtyvyyteen awot ref.
Joissakin ajoneuvoissa voi olla erilaisia voimansiirto-ohjelmistoja tai vaihdesäätöjä (esim. urheilullinen, talviajo, sopeutuva). Jos tarvittava kiihtyvyys saavutetaan ajoneuvossa eri vaihteistosäädöillä, ajoneuvon valmistajan on osoitettava teknistä tutkimuslaitosta tyydyttävällä tavalla, että ajoneuvo on testattu niillä säädöillä, joilla kiihtyvyys on lähinnä a wot ref -arvoa.
|
4.1.2.1.4.1
|
Käsivalintaisella vaihteistolla, automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukituilla välityssuhteilla
Seuraavat välityssuhteen valintaan liittyvät edellytykset ovat mahdollisia:
a) jos tietty vaihde antaa kiihtyvyyden, joka on ± 5 prosentin tarkkuudella vertailukiihtyvyydestä awot ref ja joka on enintään 2,0 m/s2, testataan kyseisellä vaihteella.
b) jos mikään vaihteista ei anna vaadittua kiihtyvyyttä, valitaan välityssuhde i, jossa kiihtyvyys on vertailukiihtyvyyttä suurempi, ja välityssuhde i + 1, jossa välityssuhde on vertailukiihtyvyyttä pienempi. Jos kiihtyvyys vaihteella i on enintään 2,0 m/s2, testissä käytetään molempia vaihteita. Painotussuhde vertailukiihtyvyyteen awot ref nähden lasketaan seuraavalla kaavalla:
k = (a wot ref – a wot (i+1))/(a wot (i) – a wot (i+1))
c) jos vaihteen i kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2, käytetään sitä ensimmäistä vaihdetta, joka antaa alle 2,0 m/s2:n kiihtyvyyden, ellei kiihtyvyys vaihteella i+1 ole alempi kuin aurban. Siinä tapauksessa käytetään kahta vaihdetta, i ja i+1, eli myös vaihdetta i, jonka kiihtyvyys on enemmän kuin 2,0 m/s2. Muussa tapauksessa ei käytetä muita vaihteita. Testissä saavutettua kiihtyvyyttä awot test käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.
d) jos ajoneuvossa on vaihteisto, jossa on vain yksi välityssuhdevaihtoehto, kiihdytystesti tehdään kyseisellä vaihteella. Saavutettua kiihtyvyyttä käytetään osittaisen tehokertoimen kP laskemiseen awot ref:n sijaan.
e) jos moottorin nimelliskierrosnopeus ylittyy tietyllä vaihteella, ennen kuin ajoneuvo on ylittänyt linjan BB', käytetään seuraavaksi suurinta vaihdetta.
|
|
4.1.2.1.4.2
|
Automaattivaihteistolla, mukautuvalla vaihteistolla tai CVT:llä varustettujen ajoneuvojen testaaminen lukitsemattomilla välityssuhteilla
Vaihteiston valitsin asetetaan asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista.
Testikiihtyvyys awot test lasketaan 4.1.2.1.2.2 kohdassa määritetyllä tavalla.
Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista välityssuhteelle, jota ei käytetä kaupunkiliikenteessä, on vältettävä.
Tästä syystä on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita tai vaihtoehtoisia valitsimen asentoja, joilla estetään vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiliikenteen testiolosuhteissa.
Saavutetun testikiihtyvyyden awot test on oltava suurempi tai sama kuin aurban.
Valmistajan on mahdollisuuksien mukaan ryhdyttävä toimenpiteisiin estääkseen kiihtyvyyttä awot test nousemasta suuremmaksi kuin 2,0 m/s2.
Saavutettua kiihtyvyyttä a wot test käytetään osittaisen tehokertoimen kp laskemiseen awot ref:n sijaan (ks. 4.1.2.1.3 kohta).
|
4.1.2.1.5 Kiihdytystesti
Valmistajan on määriteltävä vertailupiste ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan pohjaan. Kaasupoljin on painettava pohjaan (niin nopeasti kuin mahdollista), kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa määritetyn kohdan. Kaasupoljin on pidettävä alhaalla siihen asti, kun ajoneuvon takaosa saavuttaa linjan BB'. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan mahdollisimman nopeasti. Testausselosteessa on mainittava se kohta ennen linjaa AA', jossa kaasupoljin painetaan alas. Teknisellä tutkimuslaitoksella on oltava mahdollisuus esitestaukseen.
Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB' ylitystä.
4.1.2.1.6 Vakionopeustesti
Vakionopeustesti ajetaan samalla vaihteella tai vaihteilla kuin kiihdytystesti ja vakionopeudella 50 km/h ± 1 km/h linjojen AA' ja BB' välillä. Vakionopeustestissä käytetään kiihdytyksen säätölaitetta, jolla nopeus pidetään vakaana linjojen AA' ja BB' välillä. Jos vaihde on kiihdytystestissä lukittuna, sama vaihde on lukittava myös vakionopeustestissä.
Vakionopeustestiä ei vaadita ajoneuvoilta, joiden PMR < 25.
4.1.2.2 Luokkien M2 > 3 500 kg, M3, N2 ja N3 ajoneuvot
Ajoneuvon ajolinjan keskiviivan on oltava mahdollisimman lähellä linjaa CC' koko testin ajan linjan AA' lähestymisestä aina siihen asti, kun ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB'. Testi tehdään ilman perävaunua tai puoliperävaunua. Jos perävaunua ei voi helposti irrottaa vetoajoneuvosta, perävaunua ei oteta huomioon arvioitaessa linjan BB' ylitystä. Jos ajoneuvossa on erityisvarusteita, kuten betonimylly, kompressori, tms., varusteiden ei pidä olla toiminnassa testin aikana. Ajoneuvon testimassa vahvistetaan 3.2.1 kohdassa esitetyssä taulukossa.
Luokan M2 > 3 500 kg, N2 tavoiteolosuhteet
Kun vertailupiste ylittää linjan BB', moottorin kierrosnopeuden nBB' on oltava 70–74 prosenttia kierrosnopeudesta S, jolla moottori toimii suurimmalla tehollaan, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 km/h ± 5 km/h. Kiihdytyksen on oltava vakaa linjojen AA' ja BB' välillä.
Luokan M3, N3 tavoiteolosuhteet
Kun vertailupiste ylittää linjan BB', moottorin kierrosnopeuden nBB' on oltava 85–89 prosenttia kierrosnopeudesta S, jolla moottori toimii suurimmalla tehollaan, ja ajoneuvon nopeuden on oltava 35 km/h ± 5 km/h. Kiihdytyksen on oltava vakaa linjojen AA' ja BB' välillä.
4.1.2.2.1 Välityssuhteen valinta
4.1.2.2.1.1 Ajoneuvot, joissa on käsivalintainen vaihteisto
Kiihdytysten on oltava tasaisia. Vaihde määräytyy tavoiteolosuhteiden mukaan. Jos nopeusero ylittää sallitun poikkeaman, testataan kahta vaihdetta, joista toinen on tavoitenopeuden alapuolella ja toinen yläpuolella.
Jos tavoiteolosuhteet täyttyvät useammalla kuin yhdellä vaihteella, valitaan vaihde, joka on lähinnä nopeutta 35 km/h. Jos mikään vaihde ei täytä tavoiteolosuhdetta vtest, testataan kahta vaihdetta, joista toinen on nopeuden vtest alapuolella ja toinen yläpuolella. Moottorin tavoitekierrosnopeus on saavutettava kaikissa oloissa.
Kiihdytyksen pitää olla tasainen. Jos kiihdytys ei tietyllä vaihteella ole tasainen, kyseistä vaihdetta ei oteta lukuun.
4.1.2.2.1.2 Ajoneuvot, joissa on automaattivaihteisto, mukautuva vaihteisto tai CVT
Vaihteiston valitsin asetetaan asentoon, jossa toiminta on täysin automaattista. Testissä voidaan sen jälkeen vaihtaa vaihdetta pienemmälle ja kiihdyttää nopeammin. Vaihteen vaihtaminen suurempaan ja hitaampi kiihdyttäminen ei ole sallittu vaihtoehto. Vaihteen vaihtamista välityssuhteelle, jota ei käytetä kaupunkiliikenteessä, on vältettävä testiolosuhteissa. Tästä syystä on sallittua luoda ja käyttää sähköisiä tai mekaanisia laitteita, joilla estetään vaihteen vaihtuminen pienemmäksi sellaiselle vaihteelle, jota ei tavanomaisesti käytetä kaupunkiliikenteen testiolosuhteissa.
Jos ajoneuvon voimansiirto on sellainen, että vaihteita on vain yksi (ajovaihde), joka rajoittaa moottorin kierrosnopeutta testin aikana, ajoneuvo testataan vain ajoneuvon tavoitenopeudella. Jos ajoneuvossa on sellainen moottorin ja vaihteiston yhdistelmä, joka ei täytä 4.1.2.2.1.1 kohdan vaatimuksia, ajoneuvo testataan vain ajoneuvon tavoitenopeudella. Ajoneuvon tavoitenopeus (vBB') testissä on = 35 km/h ± 5 km/h. Vaihteen vaihtaminen suuremmaksi ja kiihdytyksen hidastaminen on sallittua sen jälkeen, kun ajoneuvon vertailupiste on ylittänyt linjan PP'. On tehtävä kaksi testiä, joista toisessa loppunopeus on vtest = vBB' + 5 km/h, ja toisessa loppunopeus on vtest = vBB' – 5 km/h. Ilmoitettava melutaso on se tulos, joka on saatu linjojen AA' ja BB' välisestä ajosta, jossa moottorin kierrosnopeus oli suurin.
4.1.2.2.2 Kiihdytystesti
Kun ajoneuvon vertailupiste saavuttaa linjan AA', kaasupoljin painetaan pohjaan (käyttämättä automaattista vaihteenpienennystä, jota tavanomaisesti käytetään kaupunkiajossa) ja pidetään pohjassa siihen asti, kunnes ajoneuvon takaosa ylittää linjan BB', mutta vertailupiste on vähintään 5 m linjan BB' takana. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan.
Jos kyseessä on yhdeksi ajoneuvoksi katsottava nivelajoneuvo, johon kuuluu kaksi erottamatonta osaa, puoliperävaunua ei oteta huomioon määritettäessä linjan BB' ylitystä.
4.1.3 Tulosten tulkinta
Tulokseksi kirjataan suurimmat A-painotetut äänenpainetasot, jotka ajoneuvo tuottaa jokaisella kerralla linjojen AA' ja BB' välissä. Mittauksessa ei oteta huomioon äänihuippua, joka ei selvästikään liity yleiseen äänenpainetasoon. Vähintään neljä mittausta on tehtävä molemmilta puolilta ajoneuvoa ja jokaisella vaihteella kaikissa testiolosuhteissa. Vasen ja oikea puoli voidaan mitata samalla kertaa tai vuorotellen. Ajoneuvon eri kylkiä koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään neljää ensimmäistä peräkkäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ks. 3.1 kohta). Kunkin puolen tuloksista lasketaan erikseen keskiarvo. Välivaiheen tulos on korkeampi kahdesta keskiarvosta, jotka on pyöristetty yhden kymmenesosan tarkkuuteen.
Nopeusmittaukset linjalla AA', BB', ja PP' kirjataan ylös, ja niitä käytetään laskelmissa pyöristettyinä sadasosan tarkkuuteen.
Määritetty kiihtyvyys awot test merkitään sadasosan tarkkuudella.
4.1.3.1 Luokkien M1, N1 ja M2 ≤ 3 500 kg ajoneuvot
Laskennalliset arvot kiihdytystestiin ja vakionopeustestiin saadaan seuraavista yhtälöistä:
Lwot rep = Lwot (i+1) + k * (Lwot(i) – Lwot (i+1))
Lcrs rep = Lcrs(i+1) + k * (Lcrs (i) – Lcrs (i+1))
kun k = (awot ref – awot (i+1))/(awot (i) – awot (i+1))
Jos testiin on käytettävissä vain yksi vaihde, arvot ovat kunkin testin testituloksia.
Lopullinen tulos lasketaan yhdistämällä Lwot rep ja Lcrs rep. Yhtälö on:
Lurban = Lwot rep – kP * (Lwot rep – Lcrs rep)
Painotuskerroin kP määrää osittaisen tehokertoimen kaupunkiajoa varten. Muissa tapauksissa kuin yhden vaihteen testeissä kP lasketaan seuraavasti:
kP = 1 – (aurban/awot ref)
Jos testissä käytetään vain yhtä vaihdetta, kP saadaan seuraavasti:
kP = 1 – (aurban/awot test)
Jos awot test on pienempi kuin aurban:
kP = 0
4.1.3.2 Luokkien M2 > 3 500 kg, M3, N2 ja N3 ajoneuvot
Kun testataan vain yhdellä vaihteella, lopullinen tulos on sama kuin välivaiheen tulos. Kun testataan kahdella vaihteella, lasketaan välivaiheen tulosten aritmeettinen keskiarvo.
4.2 Paikallaan olevien ajoneuvojen melutason mittaaminen
4.2.1 Melutaso ajoneuvon läheisyydessä
Mittaustulokset kirjataan liitteen I lisäyksen 2 lisäyksessä tarkoitettuun testausselosteeseen.
4.2.2 Akustiset mittaukset
Mittauksissa on käytettävä tarkkuusäänitasomittaria tai vastaavaa mittauslaitetta 2.1 kohdan mukaisesti.
|
4.2.3
|
Lisäyksessä olevassa kuvissa 2 ja 3a–3d tarkoitettu testauspaikka — olosuhteet
|
4.2.3.1
|
Mikrofonin läheisyydessä ei saa olla äänikenttään vaikuttavia esteitä, eikä mikrofonin ja äänilähteen välissä saa olla yhtään henkilöä. Mittari on sijoitettava niin, että se ei vaikuta mittarilukemaan.
|
|
|
4.2.4
|
Taustamelu ja tuuli Ympäristömelun ja tuulen aiheuttamien mittausvälineiden lukemien on oltava vähintään 10 dB(A) pienempiä kuin mitattavat melutasot. Mikrofonissa saa käyttää sopivaa tuulensuojaa, jos suojan vaikutus mikrofonin herkkyyteen on otettu huomioon (ks. 2.1 kohta).
|
|
4.2.5
|
Mittausmenetelmä 4.2.5.1 Mittausten laatu ja lukumäärä
Suurin melutaso ilmaistuna A-painotettuina desibeleinä (dB(A)) on mitattava 4.2.5.3.2.1 kohdassa tarkoitetun käyttöjakson aikana.
Jokaisessa mittauspisteessä on tehtävä vähintään kolme mittausta.
4.2.5.2 Ajoneuvon sijainti ja valmistelu
Ajoneuvo sijoitetaan testialueen keskelle vaihde ”vapaalla”-asennossa ja kytkin kytkettynä. Jos tämä ei ajoneuvon mallin vuoksi ole mahdollista, ajoneuvo testataan paikallaan olevan ajoneuvon moottoritestauksista annettujen valmistajan ohjeiden mukaan. Ennen mittauksia moottori on saatettava valmistajan määritelmän mukaiseen tavanomaiseen toimintakuntoon.
Jos ajoneuvoon on asennettu automaattisella käynnistysmekanismilla varustettu tuuletin (varustettuja tuulettimia), niiden järjestelmiin ei saa puuttua melutason mittausten aikana.
Moottoritila tai konepelti, jos sellainen on, suljetaan.
|
4.2.5.3
|
Melun mittaaminen pakoaukon läheisyydessä lisäyksessä olevien kuvien 2 ja 3a–3d mukaisesti.
4.2.5.3.1 Mikrofonin sijoitus
|
4.2.5.3.1.1
|
Mikrofoni on sijoitettava 0,5 m ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, joka on määritetty lisäyksessä olevissa kuvissa 2 ja 3a–3d, ja 45° (± 5°) kulmaan putken suun virtausakseliin nähden. Mikrofonin on oltava vertailupisteen korkeudella, mutta vähintään 0,2 m:n korkeudella maanpinnasta. Mikrofonin vertailuakselin on oltava maanpinnan kanssa samansuuntainen ja suunnattu kohti pakoaukon vertailupistettä. Jos mikrofonille on kaksi mahdollista sijoituspaikkaa, valitaan ajoneuvon pituussuuntaisesta keskilinjasta kauempana oleva paikka. Jos pakoputken aukon virtausakseli on 90°:n kulmassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskilinjaan nähden, mikrofoni sijoitetaan kohtaan, joka on kauimpana moottorista.
|
|
4.2.5.3.1.2
|
Ajoneuvoissa, joissa pakoputkien aukot sijaitsevat yli 0,3 metrin päässä toisistaan, tehdään mittaukset kummallakin pakoaukolla. Korkeampi arvo mitataan.
|
|
4.2.5.3.1.3
|
Mikäli pakokaasun poistoon käytetään kahta, alle 0,3 m:n päässä toisistaan sijaitsevaa pakoaukkoa, jotka on kytketty samaan vaimentimeen, tehdään vain yksi mittaus; mikrofonin sijainti määritetään suhteessa ajoneuvon ulkoreunaa lähinnä olevaan pakoaukkoon, tai jos kumpikaan ei ole lähempänä ulkoreunaa, suhteessa siihen pakoaukkoon, joka on ylempänä maanpinnasta.
|
|
4.2.5.3.1.4
|
Jos ajoneuvossa on pystysuorassa oleva pakoaukko (esimerkiksi hyötyajoneuvot), mikrofoni on sijoitettava pakoaukon korkeudelle. Sen akselin pitää olla pystysuorassa ja suunnattuna ylöspäin. Se on sijoitettava 0,5 m ± 0,01 m:n etäisyydelle pakoputken vertailupisteestä, mutta ei koskaan lähemmäksi kuin 0,2 m:n päähän siitä ajoneuvon kyljestä, joka on lähinnä pakoaukkoa.
|
|
4.2.5.3.1.5
|
Jos pakoaukko sijaitsee ajoneuvon korin alla, mikrofoni sijoitetaan vähintään 0,2 m:n päähän ajoneuvon lähimmästä osasta kohtaan, joka on lähimpänä pakoputken vertailupistettä, mutta kuitenkin vähintään 0,5 m:n päässä siitä, ja 0,2 m:n korkeudelle maanpinnasta; mikrofoni ei myöskään saa olla samassa linjassa pakokaasuvirtauksen kanssa. Jollei se ole fyysisesti mahdollista, 4.2.5.3.1.1 kohdassa asetetun kulmaa koskevan vaatimuksen ei tarvitse täyttyä.
|
|
4.2.5.3.1.6
|
Lisäyksessä olevissa kuvissa 3a–3d on esimerkkejä mikrofonin asennosta pakoputken sijainnin mukaan.
|
4.2.5.3.2 Moottorin toimintaolosuhteet
4.2.5.3.2.1 Tavoitekierrosnopeus
— 75 prosenttia moottorin kierrosnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on ≤ 5 000 min–1
— 3 750 min–1 ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on yli 5 000 min–1 mutta alle 7 500 min–1
— 50 prosenttia moottorin kierrosnopeudesta S ajoneuvoissa, joiden nimelliskierrosnopeus on ≥ 7 500 min–1.
Jos ajoneuvo ei voi saavuttaa tällaista kierrosnopeutta, tavoitekierrosnopeus on 5 prosenttia paikallaan olevalle ajoneuvolle tehdyn testin suurimmasta mahdollisesta kierrosluvusta.
4.2.5.3.2.2 Testausmenettely
Moottorin kierrosnopeus nostetaan tasaisesti joutokäynnistä tavoitekierrosnopeuteen, josta sallittu poikkeama on ± 3 prosenttia tavoitekierrosnopeudesta, ja pidetään vakiona. Sen jälkeen kaasupoljin vapautetaan nopeasti, ja kierrosnopeus laskee nollaan. Melutaso mitataan käyttöjakson aikana, joka käsittää vakiokierrosnopeuden ylläpidon 1 sekunnin ajan sekä koko hidastumisjakson. Testin tulokseksi otetaan melutason suurin mittarilukema tämän käyttöjakson aikana, pyöristettynä yhden kymmenesosan tarkkuudella.
4.2.5.3.2.3 Testin validointi
Mittaus katsotaan päteväksi, jos testimoottorin kierrosnopeus ei poikkea tavoitekierrosnopeudesta enempää kuin ± 3 prosenttia vähintään 1 sekunnin pituisena aikana.
|
|
|
4.2.6
|
Tulokset Mittauksia tehdään vähintään kolme kussakin testiasennossa. Suurin A-painotettu äänenpainetaso, joka on mitattu jokaisen kolmen mittauksen aikana, kirjataan ylös. Kyseistä mittausasentoa koskevan lopullisen tuloksen laskemiseen käytetään kolmea ensimmäistä peräkkäistä pätevää mittaustulosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 dB(A), jolloin pätemättömät tulokset voidaan hylätä (ottamalla huomioon 3.1 kohdassa tarkoitetut testauspaikkaa koskevat vaatimukset). Lopullinen tulos on kaikista mittausasennoista ja kolmesta mittaustuloksesta suurin melutaso.
|
|
5.
|
Luokan M1 liikkeessä olevan sähköhybridiajoneuvon melutaso, kun polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan (tiedot käytössä olevan ajoneuvon testauksen helpottamiseksi).
|
5.1
|
Jotta sähköhybridiajoneuvojen — joiden polttomoottoria ei voida käyttää ajoneuvon ollessa paikallaan — käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden testaaminen olisi helpompaa, pidetään seuraavia liikkeessä oleville moottoriajoneuvoille liitteessä II olevan 4.1 kohdan mukaisesti tehtyihin äänenpainetasomittauksiin liittyviä tietoja käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden vertailutietoina:
a) vaihde (i) tai lukitsemattomilla välityssuhteilla testattujen ajoneuvojen tapauksessa vaihteenvalitsimen asento testissä;
b) käyttötavan vaihtokytkimen asento äänenpainetason Lwot,(i) mittaamisen aikana (jos kytkin on asennettu);
c) esikiihdytyksen pituus lPA metreinä;
d) ajoneuvon keskinopeus (km/h) vaihteella (i) täydellä teholla tehdyn kiihdytyksen alussa; ja
e) äänenpainetaso Lwot,(i) (dB(A)) vaihteella (i) täydellä teholla tehdyissä testeissä. Tämä on suurempi niistä kahdesta arvosta, jotka on saatu laskemalla keskiarvo erikseen kussakin mikrofonin sijaintipaikassa saaduista yksittäisistä mittaustuloksista.
|
|
5.2
|
Käytönaikaisen vaatimustenmukaisuuden vertailutiedot sisällytetään liitteen I lisäyksessä 2 olevassa 2.3 kohdassa tarkoitettuun EU-tyyppihyväksyntätodistukseen.
|
|