LIITE A
TERMINOLOGIAN SELITYKSET
Tässä liitteessä annetaan selityksiä, maantieteellisiä huomautuksia ja määritelmiä muissa liitteessä käytetyistä termeistä, jollei niitä tarkenneta eri tavalla mainituissa liitteissä.
1.
MAANTIETEELLISET HUOMAUTUKSET
Seuraavia maantieteellisiä määritelmiä sovelletaan ainoastaan tilastotietojen ilmoittamista varten.
—
Australia ilman merentakaisia alueita.
—
Tanska ilman Färsaaria ja Grönlantia.
—
Ranskaan sisältyvät Monaco sekä Ranskan merentakaiset departementit Guadeloupe, Martinique, Guayana, Réunion ja Mayotte.
—
Italiaan sisältyvät San Marino ja Vatikaani (Pyhä istuin).
—
Japaniin sisältyy Okinawa.
—
Portugaliin sisältyvät Azorit ja Madeira.
—
Espanjaan sisältyvät Kanariansaaret, Baleaarit sekä Ceuta ja Melilla.
—
Sveitsiin ei sisälly Liechtenstein.
—
Yhdysvaltoihin sisältyvät sen 50 osavaltiota, District of Columbia, Yhdysvaltojen Neitsytsaaret, Puerto Rico ja Guam.
2.
AGGREGAATIT
Sähkön ja lämmön tuottajat luokitellaan tuotantotarkoituksen mukaisesti:
—
päätoimiset tuottajat (”main activity producers”) ovat joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa ja tuottavat päätoimintanaan sähköä ja/tai lämpöä myytäväksi kolmansille osapuolille.
—
omaan käyttöön tuottajat (”autoproducers”) ovat joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevia tuottajia ja tuottavat sähköä ja/tai lämpöä kokonaan tai osittain omaan käyttöön niiden päätoimintaa tukevana toimintana.
Huomautus:
Komissio voi edelleen selventää terminologiaa lisäämällä tarvittavia NACE-viitteitä (
2
) 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen sen jälkeen, kun NACE-luokituksen tarkistus on tullut voimaan.
2.1
Hankinta
2.1.1 TUOTANTO / KOTIMAINEN TUOTANTO
Kotimaisten polttoaineiden kaivuu- tai tuotantomäärät lasketaan inertin aineen mahdollisen poiston jälkeen. Tuotantoon sisältyvät energiamäärät, jotka tuottaja on käyttänyt tuotantoprosessin aikana (esimerkiksi lämmitykseen tai koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi) sekä tehdyt toimitukset muille energiantuottajille muuntamista tai muuta käyttöä varten.
”Kotimaisella energiantuotannolla” tarkoitetaan tuotantoa tietyn alueen eli ilmoittavan maan kansallisen alueen luonnonvaroista.
2.1.2 TALTEEN OTETUT TUOTTEET
Sovelletaan ainoastaan kivihiileen. Kaivosten talteen otetut lietteet ja jäteliuskeet.
2.1.3 SAANTI MUISTA LÄHTEISTÄ
Polttoainemäärät, joiden tuotannon kattaa muu polttoaineraportointi mutta jotka sekoitetaan muiden polttoaineiden kanssa ja käytetään seoksena. Lisätietoja tästä osasta on toimitettava seuraavasti:
—
Saanti muista lähteistä: Kivihiilestä
—
Saanti muista lähteistä: Öljystä ja öljytuotteista
—
Saanti muista lähteistä: Maakaasusta
—
Saanti muista lähteistä: Uusiutuvasta energiasta
—
Saanti muista lähteistä: Vedystä
2.1.4 TUONTI/VIENTI
Jollei toisin ilmoiteta, ”tuonnilla” tarkoitetaan tuontia todellisesta alkuperämaasta (maasta, jossa energiatuote tuotettiin) tarkasteltavassa maassa tapahtuvaa käyttöä varten ja ”viennillä” määrämaata, jossa tuotettu energiatuote kulutetaan. Energiamäärät katsotaan tuonniksi tai vienniksi, kun ne ovat ylittäneet maan poliittiset rajat, riippumatta siitä, onko tulliselvitys tehty.
Jos alkuperä- tai määrämaata ei voida yksilöidä, voidaan käyttää arvoa ”Määrittelemätön/Muu”.
2.1.5 KANSAINVÄLISEN MERILIIKENTEEN POLTTOAINEET
Polttoainemäärät, jotka on toimitettu kansainvälisessä meriliikenteessä kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille. Kansainvälistä vesiliikennettä voi olla merellä, sisävesillä sekä rannikkovesillä. Kohtaan eivät sisälly seuraavat:
—
kotimaan vesiliikenteessä olevien alusten kulutus; jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaan;
2.1.6 KANSAINVÄLINEN LENTOLIIKENNE
Lentokoneille kansainvälistä lentoliikennettä varten toimitetut polttoainemäärät. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden perusteella. Tämän ulkopuolelle jäävät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – liikenne”) sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – muu”).
2.1.7 VARASTOMUUTOKSET
Alkuvaraston ja loppuvaraston ero kansallisella alueella olevissa varastoissa. Jollei toisin mainita, varastojen kasvu osoitetaan negatiivisena lukuna ja varastojen pienentyminen positiivisena lukuna.
2.1.8 KOKONAISALKUVARASTO JA -LOPPUVARASTO KANSALLISELLA ALUEELLA
Kaikki kansallisella alueella olevat varastot, myös valtion, suurimpien kuluttajien tai varastointiorganisaatioiden hallussa olevat varastot, saapuvissa valtamerialuksissa olevat varastot, tullivapailla alueilla olevat varastot sekä muita varten säilytettävät varastot riippumatta siitä, kuuluvatko ne hallitusten kahdenvälisten sopimusten piiriin. Alku- ja loppuvarastolla tarkoitetaan tilannetta raportointijakson ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä. Varastoon sisältyvät kaikentyyppisissä joko maan pinnalla tai maan alla sijaitsevissa varastointitiloissa olevat varastot.
2.1.9 SUORA KÄYTTÖ
Öljy (raakaöljy ja öljytuotteet), jotka käytetään suoraan ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia. Tähän sisältyy sähköntuotantoa varten poltettu raakaöljy.
2.1.10 PRIMAARITUOTTEIDEN SAANTI
Tähän sisältyvät kotimaisen tuotannon ja tuonnin raakaöljymäärät (myös kondensaatti) ja suoraan ilman öljynjalostamossa tapahtuvaa prosessointia käytetty kotimainen maakaasukondensaatti (
3
) sekä petrokemian teollisuudesta palautetut määrät, jotka käytetään suoraan, vaikka ne eivät ole primaaripolttoainetta.
2.1.11 JALOSTAMOJEN BRUTTOTUOTANTO
Valmiiden tuotteiden tuotanto jalostamoissa tai sekoituslaitoksissa. Tähän eivät sisälly jalostamohäviöt mutta siihen sisältyy jalostamopolttoaine.
2.1.12 KIERRÄTETYT TUOTTEET
Valmiit tuotteet, jotka kulkevat toisen kerran markkinointiverkoston kautta sen jälkeen, kun ne on jo kerran toimitettu loppukäyttäjille (esim. käytetyt voiteluaineet, jotka prosessoidaan uudelleen). Nämä määrät olisi erotettava petrokemian palautuksista.
2.1.13 PALAUTUKSET
Valmiit tai puolivalmiit tuotteet, jotka palautetaan loppukäyttäjiltä jalostamoihin prosessointia, sekoittamista tai myyntiä varten. Ne ovat yleensä petrokemian teollisuuden sivutuotteita.
2.1.14 TUOTTEIDENVÄLISET SIIRROT
Määrät, jotka on luokiteltu uudelleen joko siksi, että tuotteiden spesifikaatio on muuttunut, tai siksi, että ne on sekoitettu toiseen tuotteeseen. Negatiivinen merkintä jonkin tuotteen kohdalla tasapainottuu positiivisella merkinnällä (tai merkinnöillä) yhden tai useamman muun tuotteen kohdalla ja päinvastoin. Lopullisen nettovaikutuksen olisi oltava nolla.
2.1.15 SIIRRETYT TUOTTEET
Maahantuodut öljytuotteet, jotka on uudelleenluokiteltu syöttöaineiksi uutta jalostamokäsittelyä varten ilman toimitusta loppukäyttäjille.
2.1.16 TILASTOEROT
Laskettu arvo, määritelty tarjonnan näkökulmasta tehdyn laskelman (ylhäältä alas -lähestymistapa) ja kulutuksen näkökulmasta tehdyn laskelman (alhaalta ylös -lähestymistapa) välisenä erotuksena. Ilmoittavien maiden olisi selitettävä kaikki merkittävät tilastoerot.
2.2
Muuntosektori
Muuntosektorista olisi ilmoitettava ainoastaan muiksi polttoaineiksi muunnetut polttoainemäärät. Lämmitykseen, koneiden ja laitteiden käyttövoimaksi ja muuntamisen yleiseksi tueksi käytetyt polttoainemäärät olisi ilmoitettava energiasektorin kohdalla.
2.2.1 PÄÄTOIMISET TUOTTAJAT – SÄHKÖN ERILLISTUOTANTO
Päätoimisten tuottajien sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.
2.2.2 PÄÄTOIMISET TUOTTAJAT – SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTOYKSIKÖT
Päätoimisten tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähkön ja/tai lämmön tuotantoon käyttämät polttoainemäärät.
2.2.3 PÄÄTOIMISET TUOTTAJAT – LÄMMÖN ERILLISTUOTANTO
Päätoimisten tuottajien lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa lämmöntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.
2.2.4 OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJAT – SÄHKÖN ERILLISTUOTANTO
Omaan käyttöön tuottajien sähkön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät.
2.2.5 OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJAT – SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTOYKSIKÖT
Kaikki omaan käyttöön tuottajien sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä sähköntuotantoon käyttämät polttoainemäärät ja niiden lämmöntuotantoon käyttämien polttoainemäärien suhteellinen osuus. Lämmöntuotantoon käytetyn polttoainemäärän, jota ei myyty (itse käytetty lämpö), suhteellinen osuus ilmoitetaan kyseisellä energian loppukäyttäjäsektorilla NACE-luokituksen pohjalta. Lämpö, jota ei myyty mutta joka toimitettiin muille yksiköille muiden kuin rahoitussopimusten nojalla tai yksiköille, joilla on eri omistaja, olisi ilmoitettava samojen periaatteiden pohjalta kuin myyty lämpö.
2.2.6 OMAAN KÄYTTÖÖN TUOTTAJAT – LÄMMÖN ERILLISTUOTANTO
Niiden polttoainemäärien suhteellinen osuus, jotka omaan käyttöön tuottajat ovat käyttäneet myydyn lämpömäärän tuotantoon lämmön erillistuotantoyksiköissä/-laitoksissa. Lämmöntuotantoon käytetyn polttoainemäärän, jota ei myyty (itse käytetty lämpö), suhteellinen osuus ilmoitetaan kyseisellä energian loppukäyttäjäsektorilla NACE-luokituksen pohjalta. Lämpö, jota ei myyty mutta joka toimitettiin muille yksiköille muiden kuin rahoitussopimusten nojalla tai yksiköille, joilla on eri omistaja, olisi ilmoitettava samojen periaatteiden pohjalta kuin myyty lämpö.
2.2.7 PURISTEHIILILAITOKSET
Puristehiililaitoksissa puristehiilen tuotantoon käytetyt polttoainemäärät.
2.2.8 KOKSAAMOT
Koksaamoissa koksaamokoksin ja koksauskaasun tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.
2.2.9 RUSKOHIILI-/TURVEBRIKETTILAITOKSET
Ruskohiilibrikettien (BKB) tuottamiseen ruskohiilibrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät ja turvebrikettien (PB) tuottamiseen turvebrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.2.10 KAASULAITOKSET
Kaasun tuottamiseen kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.2.11 MASUUNIT
Polttoainemäärät, jotka viedään masuuniin joko sen huipun kautta yhdessä rautamalmin kanssa tai pohjassa olevien hormien kautta kuumennetun puhallusilman kanssa.
2.2.12 KIVIHIILEN NESTEYTTÄMINEN
Synteettisen öljyn tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.
2.2.13 KAASUN NESTEYTTÄMISLAITOKSET
Nestemäisiksi polttoaineiksi muunnettujen kaasumaisten polttoaineiden määrät.
2.2.14 PUUHIILEN TUOTANTOLAITOKSET
Puuhiileksi muunnettujen kiinteiden biopolttoaineiden määrät.
2.2.15 ÖLJYNJALOSTAMOT
Öljytuotteiden tuottamiseen käytetyt polttoainemäärät.
2.2.16 MAAKAASUN SEKOITUSLAITOKSET (MAAKAASUUN SEKOITTAMISTA VARTEN)
Kaasuverkkoon maakaasun kanssa sekoitettujen kaasujen määrät.
2.2.17 MOOTTORIBENSIINIIN/DIESELIIN/PETROLIIN SEKOITTAMISTA VARTEN
Nestemäisten biopolttoaineiden määrät, jotka on sekoitettu fossiilisten polttoaineiden kanssa. Polttoaineisiin sekoitetun vedyn määrät.
2.2.18 VEDYN TUOTANTO
Vedyn tuotantoon käytetyt polttoainemäärät.
2.2.19 MUUALLE LUOKITTELEMATON
Muualle luokittelemattomat energian muuntamistoimintaan käytetyt polttoainemäärät. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.
2.3
Energiasektori
Määrät, jotka energiateollisuus on käyttänyt tukeakseen primaarienergian tuotantoa (kaivannaistoimintaa, öljyn ja kaasun tuotantoa) tai muuntotoimintaan liittyviä laitostoimintoja. Tämä vastaa NACEn kaksinumerotasoja 05, 06, 19 ja 35, NACEn kolminumerotasoa 09.1 ja NACEn nelinumerotasoja 07.21 ja 08.92.
Tämän ulkopuolelle jäävät muuhun energiamuotoon muunnetut polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla) sekä öljy-, kaasu- ja hiililieteputkistojen kuljetustoiminnan tukemiseen käytetyt polttoaineet (joiden määrät olisi ilmoitettava liikenteen alalla).
2.3.1 SÄHKÖN ERILLISTUOTANTOLAITOSTEN, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANTOLAITOSTEN JA LÄMMÖN ERILLISTUOTANTOLAITOSTEN OMA KÄYTTÖ
Energiana tukitoimintoihin sähkön erillistuotantoyksiköissä, lämmön erillistuotantoyksiköissä ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköissä käytetyt polttoainemäärät.
2.3.2 HIILIKAIVOKSET
Energiana kivihiilen louhinnan ja käsittelyn tukemiseksi hiilikaivosteollisuudessa käytetyt polttoainemäärät. Kaivosten voimaloissa poltettu kivihiili olisi ilmoitettava energian muuntosektorilla.
2.3.3 PURISTEHIILILAITOKSET
Energiana tukitoimintoihin puristehiililaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.4 KOKSAAMOT
Energiana tukitoimintoihin koksaamoissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.5 RUSKOHIILI-/TURVEBRIKETTILAITOKSET
Energiana tukitoimintoihin ruskohiili-/turvebrikettilaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.6 KAASULAITOKSET / KIVIHIILTÄ KAASUTTAVAT LAITOKSET
Energiana tukitoimintoihin kaasulaitoksissa ja kivihiiltä kaasuttavissa laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.7 MASUUNIT
Energiana tukitoimintoihin masuuneissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.8 KIVIHIILEN NESTEYTTÄMINEN
Energiana tukitoimintoihin kivihiilen nesteyttämislaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.9 MAAKAASUN NESTEYTTÄMINEN (LNG) TAI UUDELLEENKAASUTTAMINEN
Energiana tukitoimintoihin maakaasun nesteyttämis- ja uudelleenkaasutuslaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.10 KAASUTUSLAITOKSET (BIOKAASU)
Energiana tukitoimintoihin biokaasun kaasutuslaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.11 MAAKAASUA SYNTEESIKAASUREITIN KAUTTA NESTEYTTÄVÄT (GTL) LAITOKSET
Energiana tukitoimintoihin maakaasua synteesikaasureitin kautta nesteyttävissä laitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.12 PUUHIILEN TUOTANTOLAITOKSET
Energiana tukitoimintoihin puuhiilen tuotantolaitoksissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.13 ÖLJYNJALOSTAMOT
Energiana tukitoimintoihin öljynjalostamoissa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.14 YDINTEOLLISUUS
Energiana tukitoimintoihin ydinteollisuudessa (ydinmateriaalien louhinta, jalostus ja uudelleenkäsittely ydinfissiota ja -fuusiota varten) käytetyt polttoainemäärät, mukaan lukien radioaktiivisen ydinjätteen käsittely, hävittäminen ja varastointi.
2.3.15 ÖLJYN JA KAASUN TALTEENOTTO
Öljyn ja maakaasun talteenottolaitoksissa käytetyt polttoainemäärät. Tämän ulkopuolelle jäävät putkistohäviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä) sekä putkien toiminnan ylläpitoon käytetyt energiamäärät (ilmoitetaan liikenteen alalla).
2.3.16 VEDYN TUOTANTO, NESTEYTTÄMINEN JA KAASUTTAMINEN
Energiana tukitoimintoihin vedyn tuotannossa, nesteyttämisessä ja kaasuttamisessa käytetyt polttoainemäärät.
2.3.17 MUUALLE LUOKITTELEMATON – ENERGIASEKTORI
Muualle luokittelemattomat energiaa koskevaan toimintaan käytetyt polttoainemäärät. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.
2.4
Siirto- ja jakeluhäviöt
2.4.1 Siirtohäviöt
Siirron aikana tapahtuneet polttoainehäviöt siirtojärjestelmän haltijan ylläpitämässä järjestelmän osassa. Siihen sisältyy tekniset ja muut kuin tekniset häviöt. Sähkön osalta tähän sisältyvät häviöt muuntajissa, joita ei katsota voimalaitosten kiinteiksi osiksi. Kaasun osalta tähän sisältyvät siirron aikana tapahtuva ilmakehään päästäminen ja soihdutus.
2.4.2 Jakeluhäviöt
Jakelun aikana tapahtuneet polttoainehäviöt jakelujärjestelmän haltijan ylläpitämässä järjestelmän osassa. Siihen sisältyy tekniset ja muut kuin tekniset häviöt. Kaasun osalta tähän sisältyvät jakelun aikana tapahtuva ilmakehään päästäminen ja soihdutus.
2.5
Lopullinen muu kuin energiakäyttö
Muuksi kuin energiaksi käytetyt polttoainemäärät (ei poltettu).
2.6
Energian loppukulutus (loppukäytön erittely)
2.6.1 TEOLLISUUS
Tällä tarkoitetaan polttoainemääriä, jotka teollisuusyritykset ovat kuluttaneet päätoimintansa tueksi.
Erillisten lämmöntuotantoyksiköiden sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoyksiköiden osalta ilmoitetaan ainoastaan polttoainemäärät, jotka on käytetty yksikön itsensä kuluttaman lämmön (itse käytetty lämpö) tuottamiseen. Polttoainemäärät, jotka on käytetty myydyn lämmön tuottamiseen tai sähkön tuottamiseen, olisi ilmoitettava soveltuvassa kohdassa energian muuntosektorilla.
2.6.1.1 Kaivostoiminta ja louhinta: NACEn kaksinumerotasot 07 (paitsi 07.21) ja 08 (paitsi 08.92), NACEn kolminumerotaso 09.9.
2.6.1.1.1 Metallimalmien louhinta [NACEn kaksinumerotaso 07, ei sisällä NACEn kolminumerotasoa 07.21 Uraani- ja toriummalmien louhinta]
2.6.1.1.2 Muu kaivostoiminta ja louhinta [NACEn kaksinumerotaso 08, ei sisällä NACEn nelinumerotasoa 08.92 Turpeen nosto]
2.6.1.1.3 Kaivostoimintaa palveleva toiminta [NACEn n kaksinumerotaso 09, ei sisällä NACEn kolminumerotasoa 09.1 Raakaöljyn ja maakaasun tuotantoa palveleva toiminta]
2.6.1.2 Elintarvikkeet, juomat ja tupakka: NACEn kaksinumerotasot 10, 11 ja 12
2.6.1.2.1 Elintarvikkeiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 10]
2.6.1.2.2 Juomien valmistus [NACEn kaksinumerotaso 11]
2.6.1.2.3 Tupakkatuotteiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 12]
2.6.1.3 Tekstiili ja nahka [NACEn kaksinumerotasot 13, 14 ja 15, sisältää seuraavat: Tekstiilien valmistus, Vaatteiden valmistus ja Nahan ja nahkatuotteiden valmistus]
2.6.1.4 Puu ja puutuotteet – Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut; olki- ja punontatuotteiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 16]
2.6.1.5 Massa- ja paperiteollisuus sekä painatus: NACEn kaksinumerotasot 17 ja 18
2.6.1.5.1 Paperin ja paperituotteiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 17]
2.6.1.5.1.1 Massan valmistus [NACEn nelinumerotaso 17.11]
2.6.1.5.1.2 Muu paperi ja paperituotteet [NACEn nelinumerotaso 17.12 ja NACEn kolminumerotaso 17.2]
2.6.1.5.2 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen [NACEn kaksinumerotaso 18]
2.6.1.6 Kemian- ja petrokemianteollisuus: NACEn kaksinumerotasot 20 ja 21
2.6.1.6.1 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 20]
2.6.1.6.2 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 21]
2.6.1.7 Ei-metalliset mineraalit [NACEn kaksinumerotaso 23]
2.6.1.7.1 Lasin ja lasituotteiden valmistus [NACEn kolminumerotaso 23.1]
2.6.1.7.2 Sementin, kalkin ja kipsin valmistus (ml. klinkkeri) [NACEn kolminumerotaso 23.5]
2.6.1.7.3 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus [NACEn kolminumerotasot 23.2, 23.3, 23.4, 23.6, 23.7 ja 23.9]
2.6.1.8 Rauta ja teräs [Perusmetallien valmistus A: NACEn kolminumerotasot 24.1, 24.2 ja 24.3 ja nelinumerotasot 24.51 ja 24.52]
2.6.1.9 Muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus [Perusmetallien valmistus B: NACEn kominumerotaso 24.4 ja nelinumerotasot 24.53 ja 24.54]
2.6.1.9.1 Alumiinin tuotanto [NACEn nelinumerotaso 24.42]
2.6.1.9.2 Muu muita kuin rautametalleja käyttävä teollisuus [NACEn kolminumerotaso 24.4 – pl. NACEn nelinumerotaso 24.42, NACEn nelinumerotasot 24.53 ja 24.54]
2.6.1.10 Koneet ja laitteet: NACEn kaksinumerotasot 25, 26, 27 ja 28
2.6.1.10.1 Metallituotteiden valmistus, pl. koneet ja laitteet [NACEn kaksinumerotaso 25]
2.6.1.10.2 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 26]
2.6.1.10.3 Sähkölaitteiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 27]
2.6.1.10.4 Koneiden ja laitteiden valmistus, muualle luokittelematon [NACEn kaksinumerotaso 28]
2.6.1.11 Kulkuneuvot: Liikennevälineitä valmistava teollisuus [NACEn kaksinumerotasot 29 ja 30, ml. Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus ja Muiden kulkuneuvojen valmistus]
2.6.1.12 Muualle luokittelematon – teollisuus: NACEn kaksinumerotasot 22, 31 ja 32
2.6.1.12.1 Kumi- ja muovituotteiden valmistus [NACEn kaksinumerotaso 22]
2.6.1.12.2 Juomien valmistus [NACEn kaksinumerotaso 31]
2.6.1.12.3 Muu valmistus [NACEn kaksinumerotaso 32]
2.6.1.13 Rakentaminen [NACEn kaksinumerotasot 41, 42 ja 43]
2.6.2 LIIKENNE
Liikenteen energian kulutus kokonaisuudessaan NACE-luokasta (toimialasta) riippumatta. Rautatie- ja linja-autoasemien, satamalaitureiden ja lentoasemien lämmitykseen ja valaistukseen käytetyt polttoaineet olisi ilmoitettava kohdassa ”Kaupalliset ja julkiset palvelut” eikä liikennesektorilla.
2.6.2.1 Raideliikenne
Raideliikenteessä, mukaan lukien teollisuusradat sekä raideliikenne osana kaupungin tai esikaupunkialueen liikennejärjestelmää (esim. junat, raitiovaunut, metro) käytetyt polttoainemäärät.
2.6.2.1.1 Suurnopeusrautatiet
Energia, joka on käytetty sellaisilla radoilla kulkevissa junissa, joilla voidaan ajaa yli 200 kilometrin tuntinopeudella.
2.6.2.1.2 Tavanomaiset rautatiet
Energia, joka on käytetty raideliikenteessä, suurnopeusrautatietä, metroa ja raitiovaunua lukuun ottamatta.
2.6.2.1.2.1 Tavanomaisten rautateiden matkustajaliikenne
Energia, joka on käytetty raideliikenteessä matkustajien kuljettamiseen eli matkustajien liikkumiseen raideliikennevälineillä lähtöpaikasta määräpaikkaan. Matkustajalla tarkoitetaan junan miehistöä lukuun ottamatta kaikkia henkilöitä, jotka matkustavat rautateitse.
2.6.2.1.2.2 Tavanomaisten rautateiden tavaraliikenne
Energia, joka on käytetty raideliikenteessä tavaroiden kuljettamiseen eli tavaroiden liikkumiseen raideliikennevälineillä lastauspaikasta purkamispaikkaan.
2.6.2.1.3 Metro ja raitiovaunu
Energia, joka on käytetty metrossa, raitiovaunussa, pikaraitioteillä ja muissa korotetuissa tai maanalaisissa kaupunkiraideliikennejärjestelmissä.
2.6.2.2 Kotimaan vesiliikenne
Polttoainemäärät, jotka on toimitettu eri maiden lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka eivät ole kansainvälisessä vesiliikenteessä (ks. Kansainvälisen meriliikenteen polttoaineet). Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen olisi tehtävä lähtö- ja määräsataman perusteella eikä siis aluksen lipun tai kansallisuuden mukaan.
2.6.2.3 Tieliikenne
Tieliikenteen ajoneuvojen käyttämät polttoainemäärät. Myös maatalousajoneuvojen pääteillä käyttämät polttoaineet sekä tieliikenteen ajoneuvoissa käytetyt voiteluaineet.
Tämän ulkopuolelle jää energia, joka on käytetty kiinteästi asennetuissa moottoreissa (ks. Muut alat) ja muualla kuin pääteillä liikkuvissa traktoreissa (ks. Maatalous), sekä sotilaskäyttö maantieajoneuvoissa (ks. Muut alat – muualle luokittelematon), tienpäällystykseen käytetty bitumi sekä rakennustyömaiden koneissa käytetty energia (ks. Teollisuus, rakennusala).
2.6.2.3.1 Raskaat tavarankuljetusajoneuvot
Polttoainemäärät, jotka on käytetty tavaroita kuljettavissa kuorma-autoissa, joiden kuljetuskapasiteetti on yli 3,5 t (luokkien N2 ja N3 ajoneuvot UN/ECE:n standardeihin perustuvan eurooppalaisen ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisesti).
2.6.2.3.2 Joukkoliikenne
Polttoainemäärät, jotka on käytetty matkustajia kuljettavissa suurissa ajoneuvoissa, kuten linja-autoissa ja pienoislinja-autoissa (luokkien M2 ja M3 ajoneuvot UN/ECE:n standardeihin perustuvan eurooppalaisen ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisesti).
2.6.2.3.3 Henkilö- ja pakettiautot
Polttoainemäärät, jotka on käytetty matkustajia tai tavaroita kuljettavissa pienissä ajoneuvoissa, kuten henkilö- ja pakettiautoissa (luokkien N1 ja M1 ajoneuvot UN/ECE:n standardeihin perustuvan eurooppalaisen ajoneuvojen luokitusjärjestelmän mukaisesti).
2.6.2.3.4 Muu tieliikenne:
Polttoainemäärät, jotka on käytetty kaikissa tieliikenteen muodoissa, raskaita tavarankuljetusajoneuvoja, joukkoliikennettä sekä henkilö- ja pakettiautoja lukuun ottamatta.
2.6.2.4 Putkijohtokuljetus
Kaasuja, nesteitä, lietteitä ja muita hyödykkeitä kuljettavien putkistojen toiminnan tukemiseksi energiana käytetyt polttoainemäärät. Tähän sisältyy pumppuasemiin ja putkistojen ylläpitoon käytetty energia. Tämän ulkopuolelle jäävät energia, joka on käytetty maakaasun tai valmistetun kaasun, kuuman veden tai höyryn jakeluun putkistossa jakelijalta loppukäyttäjille (ilmoitetaan energiasektorilla) tai joka on käytetty veden jakeluun kotitalouksille, teollisuudelle, kaupallisille ja muille loppukäyttäjille (sisällytetään kohtaan ”Kaupalliset ja julkiset palvelut”) sekä tällaisen jakelijalta loppukäyttäjille suuntautuvan siirron aikana tapahtuneet häviöt (ilmoitetaan jakeluhäviöinä).
2.6.2.5 Kotimaan lentoliikenne
Lentokoneille kotimaan lentoliikennettä varten toimitetut polttoainemäärät. Tähän sisältyy polttoaine, joka on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin lentämiseen, esim. moottoreiden testaukseen. Jaottelu kotimaiseen ja kansainväliseen lentoliikenteeseen olisi tehtävä lähtö- ja määräpaikan perusteella eikä lentoyhtiön kansallisuuden perusteella. Tähän kuuluvat pitkät matkat kahden lentoaseman välillä maassa, jolla on merentakaisia alueita. Tämän ulkopuolelle jäävät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – liikenne”), sekä lentopolttoaineiden sotilaskäyttö (ilmoitetaan kohdassa ”Muualle luokittelematon – muu”).
2.6.2.6 Muualle luokittelematon – liikenne
Muualle luokittelemattomat liikennesektorilla käytetyt polttoainemäärät. Tähän sisältyvät lentoyhtiöiden maantieajoneuvoissaan käyttämät polttoaineet sekä satamissa laivojen purkunostureissa ja erilaisissa muissa nosturityypeissä käytetyt polttoaineet. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.
2.6.3 MUUT TOIMIALAT
Tämä luokka kattaa toimialoilla, joita ei ole erikseen mainittu tai jotka eivät kuulu energian muuntosektoriin, energiasektoriin, teollisuuteen tai liikenteeseen, käytetyt polttoainemäärät.
2.6.3.1 Kaupalliset ja julkiset palvelut
Julkisen ja yksityisen sektorin virastojen ja yritysten kuluttamat polttoainemäärät. NACEn kaksinumerotasot 33, 36, 37, 38, 39, 45, 46, 47, 52, 53, 55, 56, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 68, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 77, 78, 79, 80, 81, 82, 84 (paitsi nelinumerotaso 84.22), 85, 86, 87, 88, 90, 91, 92, 93, 94, 95, 96 ja 99. Rautatie- ja linja-autoasemien, satamalaitureiden ja lentoasemien lämmitykseen ja valaistukseen käytetyt polttoaineet olisi ilmoitettava tässä luokassa. Tähän sisältyvät kaikkiin NACEn kaksinumerotasojen 49, 50 ja 51 muihin kuin liikennettä koskeviin toimintoihin käytetyt polttoaineet.
2.6.3.1.1 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus [NACEn pääluokka C, kaksinumerotaso 33]
2.6.3.1.2 Vesihuolto; Viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito [NACEn pääluokka E]
2.6.3.1.3 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus [NACEn pääluokka G]
2.6.3.1.3.1 Tukkukauppa [NACEn pääluokka G, kaksinumerotaso 46]
2.6.3.1.3.2 Vähittäiskauppa [NACEn pääluokka G, kaksinumerotaso 47]
2.6.3.1.4 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta [NACEn pääluokka H, kaksinumerotaso 52]
2.6.3.1.5 Posti- ja kuriiritoiminta [NACEn pääluokka H, kaksinumerotaso 53]
2.6.3.1.6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta [NACEn pääluokka I]
2.6.3.1.6.1 Majoitustoiminta [NACEn pääluokka I, kaksinumerotaso 55]
2.6.3.1.6.2 Ravitsemistoiminta [NACEn pääluokka I, kaksinumerotaso 56]
2.6.3.1.7 Informaatio ja viestintä [NACEn pääluokka J]
2.6.3.1.8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ja Kiinteistöalan toiminta [NACEn pääluokat K ja L]
2.6.3.1.9 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta [NACEn pääluokka N]
2.6.3.1.10 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus [NACEn pääluokka O]
2.6.3.1.11 Koulutus [NACEn pääluokka P]
2.6.3.1.12 Terveys- ja sosiaalipalvelut [NACEn pääluokka Q]
2.6.3.1.12.1 Terveydenhuollon laitospalvelut [NACEn pääluokka Q, kolminumerotaso 86.1]
2.6.3.1.13 Taiteet, viihde ja virkistys [NACEn pääluokka R]
2.6.3.1.13.1 Urheilutoiminta [NACEn pääluokka R, kaksinumerotaso 93]
2.6.3.1.14 Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta [NACEn pääluokka U]
2.6.3.1.15 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ja Muu palvelutoiminta [NACEn pääluokat M ja S]
2.6.3.1.16 Datakeskukset. Datakeskus tarkoittaa rakennelmaa tai useita rakennelmia, joissa pidetään, yhdistetään ja ylläpidetään tietokonejärjestelmiä tai -palvelimia sekä datan tallentamiseen, käsittelyyn ja/tai jakeluun sekä niihin liittyviin toimiin käytettäviä oheislaitteita.
2.6.3.2 Kotitaloudet
Kaikkien kotitalouksien kuluttamat polttoainemäärät, ”työnantajakotitaloudet” mukaan luettuina. NACEn kaksinumerotasot 97 ja 98.
Tähän kotitalouden toimialaan sovelletaan seuraavia erityismääritelmiä:
”Kotitaloudella” tarkoitetaan yksin asuvaa henkilöä, perhettä tai ryhmää henkilöitä, jotka asuvat yhdessä samassa yksityisessä asunnossa ja joilla on yhteisiä kotitalous- ja muita elinkustannuksia. Kotitaloussektori, jota kutsutaan myös asuntosektoriksi, on näin ollen tietyn maan kaikkien kotitalouksien joukko.
Tämän ulkopuolelle olisi jätettävä laitokset, joissa asutaan pysyvästi (esim. vankilat) tai väliaikaisesti (esim. sairaalat), koska ne sisältyvät palvelusektorin kulutukseen. Kaikissa liikenteeseen liittyvissä toiminnoissa käytetty energia olisi ilmoitettava liikennesektorilla eikä kotitaloussektorilla.
Kotitalouksien energian kokonaiskulutuksen ulkopuolelle olisi jätettävä myös kotitalouksien merkittävään taloudelliseen toimintaan liittyvä energiankulutus. Tällaisiin toimintoihin kuuluu pientilojen maataloustoiminta sekä muu kotitalouden asunnossa tapahtuva taloudellinen toiminta, jotka olisi ilmoitettava loppukulutuksen asianmukaisella toimialalla.
2.6.3.2.1 Tilojen lämmitys
Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä lämmön tuottamiseen asunnon sisällä.
2.6.3.2.2 Tilojen jäähdytys
Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä asunnon jäähdyttämiseen jäähdytysjärjestelmän tai -yksikön avulla.
Tähän kohtaan eivät kuulu tuulettimet, puhaltimet ja muut laitteet, joita ei ole liitetty jäähdytysyksikköön, vaan ne olisi sisällytettävä kohtaan ”Valaistus ja sähkölaitteet”.
2.6.3.2.3 Veden lämmitys
Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä veden lämmittämiseen juoksevaa kuumaa vettä, peseytymistä, puhdistusta ja muita tarkoituksia varten ruoanlaittoa lukuun ottamatta.
Tähän ei sisälly uima-altaiden lämmittäminen, vaan se olisi sisällytettävä kohtaan ”Muut käyttötarkoitukset”.
2.6.3.2.4 Ruoanlaitto
Tällä energiapalvelulla tarkoitetaan energian käyttöä aterioiden valmistukseen.
Tähän eivät sisälly keittiön pienkoneet (mikroaaltouunit, vedenkeittimet, kahvinkeittimet jne.), vaan ne olisi sisällytettävä kohtaan ”Valaistus ja sähkölaitteet”.
2.6.3.2.5 Valaistus ja sähkölaitteet (ainoastaan sähkö)
Sähkön käyttö valaistukseen ja kaikkiin muihin asunnossa käytettäviin sähkölaitteisiin, joita ei oteta huomioon muissa käyttötarkoituksissa.
2.6.3.2.6 Muut käyttötarkoitukset
Muu energiankulutus kotitalouksissa, kuten energian käyttö ulkona tapahtuvaan ja muuhun toimintaan, joka ei sisälly edellä mainittuihin viiteen energian loppukäyttöön (esim. ruohonleikkurit, uima-altaiden lämmitys, terassilämmittimet, ulkogrillit, saunat).
2.6.3.3 Maatalous
Kasvinviljelyyn ja kotieläintalouteen, riistatalouteen ja niihin liittyviin palveluihin luokiteltujen käyttäjien polttoainekulutus; NACEn kaksinumerotaso 01.
2.6.3.4 Metsätalous
Metsätalouteen ja puunkorjuuseen luokiteltujen käyttäjien polttoainekulutus; NACEn kaksinumerotaso 02.
2.6.3.5 Kalastus
Sisävesi-, rannikko- ja avomerikalastusta varten toimitetut polttoainemäärät. Kalastuksen olisi katettava polttoainetoimitukset kaikkien lippujen alla purjehtiville aluksille, jotka ovat ottaneet polttoainetäydennystä kyseisessä maassa (kansainvälinen kalastus mukaan luettuna), sekä kalastusteollisuudessa käytetty energia. NACEn kaksinumerotaso 03.
2.6.3.6 Muualle luokittelematon – muu
Muualle luokittelemattomaan toimintaan (kuten NACEn nelinumerotaso 84.22) käytetyt polttoainemäärät. Tähän luokkaan sisältyy kokonaisuudessaan polttoaineiden sotilaskäyttö sekä kiinteissä että liikkuvissa kohteissa (esim. alukset, lentokoneet, maantieliikenne, majoitustiloihin käytetty energia) riippumatta siitä, onko kyseinen polttoaine toimitettu raportoivan maan vai jonkin muun maan asevoimille. Jos tätä nimikettä käytetään, siihen sisällytetyt määrät olisi selvitettävä raportissa.
3.
TUOTTEET
3.1
Hiili (Kiinteät fossiiliset polttoaineet ja valmistetut kaasut)
3.1.1 KIVIHIILI
Kivihiili on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin antrasiitin, koksikivihiilen ja muun bitumisen kivihiilen yhteenlaskettu määrä.
3.1.2 ANTRASIITTI
Korkealuokkainen kivihiili, jota käytetään teollisuudessa ja kotitalouksissa. Siinä on yleensä alle 10 prosenttia haihtuvia aineita ja sen hiilipitoisuus on suuri (noin 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.
3.1.3 KOKSIKIVIHIILI
Bituminen kivihiili, jonka laatu on riittävä masuunissa käytettävän koksin (koksaamokoksin) valmistamiseksi. Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.
3.1.4 MUU BITUMINEN KIVIHIILI
Hiili, jota käytetään höyrykattiloissa ja joka sisältää kaiken bitumisen hiilen, joka ei sisälly koksikivihiileen eikä antrasiittiin. Sille on tyypillistä antrasiittia suurempi haihtuvien aineiden osuus (yli 10 prosenttia) ja pienempi hiilipitoisuus (alle 90 prosenttia haihtumatonta hiiltä). Sen bruttolämpöarvo on suurempi kuin 24 000 kJ/kg määritettynä tuhkattomasta näytteestä käyttökosteudessa.
3.1.5 RUSKOHIILI
Ruskohiili on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin puolibitumisen kivihiilen ja ligniitin yhteenlaskettu määrä.
3.1.6 PUOLIBITUMINEN KIVIHIILI
Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on 20 000 –24 000 kJ/kg ja joka sisältää yli 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.
3.1.7 LIGNIITTI
Ei-agglomeroitunut hiili, jonka bruttolämpöarvo on pienempi kuin 20 000 kJ/kg ja joka sisältää enemmän kuin 31 prosenttia haihtuvia aineita kuivasta mineraalivapaasta aineesta laskettuna.
3.1.8 KIVIHIILIBRIKETIT
Yhdistelmäpolttoaine, joka on valmistettu kivihiilipölystä lisäämällä sidosainetta. Tuotetun puristehiilen määrä voi tämän vuoksi olla hieman suurempi kuin muuntoprosessissa kulutetun hiilen todellinen määrä.
3.1.9 KOKSAAMOKOKSI
Kiinteä tuote, joka on saatu koksaamalla kivihiiltä, pääosin koksikivihiiltä, korkeassa lämpötilassa ja jossa on niukalti kosteutta ja haihtuvia aineita. Koksaamokoksia käytetään pääosin rauta- ja terästeollisuudessa energianlähteenä ja kemiallisena reaktioaineena.
Koksimurska ja valimokoksi ilmoitetaan tässä luokassa.
Puolikoksi (kiinteä tuote, jota saadaan koksaamalla hiiltä alhaisessa lämpötilassa) olisi sisällytettävä tähän luokkaan. Puolikoksia käytetään lämmitysenergiana sekä itse muuntolaitoksessa.
Tähän nimikkeeseen sisältyvät myös ligniitistä valmistettu koksi, koksimurska ja puolikoksi.
3.1.10 KAASUKOKSI
Kaupunkikaasun valmistuksessa kaasulaitoksessa käytettävästä kivihiilestä syntyvä sivutuote. Kaasukoksia käytetään lämmitykseen.
3.1.11 KIVIHIILITERVA
Bitumisen hiilen kuivatislauksen tulos. Kivihiiliterva on nestemäinen sivutuote, jota saadaan tislattaessa kivihiiltä koksin valmistamiseksi koksausuuniprosessissa tai jota tuotetaan ruskohiilestä (”alhaisen lämpötilan terva”).
3.1.12 BKB (RUSKOHIILIBRIKETIT)
Ruskohiilibriketit ovat ligniitistä tai puolibitumisesta kivihiilestä valmistettua yhdistelmäpolttoainetta, jota tuotetaan briketoimalla suuressa paineessa ilman sidosaineen lisäystä, mukaan luettuina kuivattu ligniittijauhe ja -pöly.
3.1.13 VALMISTETUT KAASUT
Valmistetut kaasut on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaasulaitoskaasun, koksikaasun, masuunikaasun ja muiden talteen otettujen kaasujen yhteenlaskettu määrä.
3.1.14 JAKELUKAASU
Tähän sisältyvät kaikki kaasutyypit, joita tuotetaan sellaisissa julkisissa tai yksityisissä tuotantolaitoksissa, joiden pääasiallisena tehtävänä on kaasun valmistus, siirto ja jakelu. Siihen sisältyy hiillyttämällä tuotettu kaasu (myös koksaamoissa tuotettu ja kaasulaitoskaasuksi siirretty kaasu), kokonaan kaasuttamalla tuotettu kaasu riippumatta siitä, onko sitä rikastettu öljytuotteilla (LPG, pohjaöljy jne.), sekä kaasu, joka on tuotettu reformoimalla tai yksinkertaisesti sekoittamalla kaasuja ja/tai ilmaa, mukaan luettuna maakaasuun sekoitettu kaasu, joka jaetaan ja kulutetaan maakaasuverkon kautta. Muiden hiilikaasujen muunnosta peräisin oleva kaasun määrä olisi ilmoitettava kaasulaitoskaasun tuotantona.
3.1.15 KOKSIKAASU
Koksikaasua saadaan sivutuotteena valmistettaessa koksaamokoksia raudan ja teräksen tuotantoa varten.
3.1.16 MASUUNIKAASU
Masuunikaasua syntyy koksin polttamisen yhteydessä rauta- ja terästeollisuuden masuuneissa. Se otetaan talteen ja käytetään polttoaineena osittain itse laitoksessa ja osittain muissa terästeollisuuden prosesseissa tai voimaloissa, jotka on varustettu sen polttamista varten.
3.1.17 MUUT TALTEEN OTETUT KAASUT
Saatu sivutuotteena teräksenvalmistuksesta happipuhallusmenetelmällä, otettu talteen masuunin ulostulosta. Kaasut tunnetaan myös nimillä konverttikaasu, masuunikaasu ja happipuhallusmasuunikaasu. Talteen otetun polttoaineen määrä olisi ilmoitettava bruttolämpöarvon mukaisena. Tämä kattaa myös erittelemättömät muut kuin edellä mainitut valmistetut kaasut kuten kiinteästä hiilestä saatavat palavat kaasut, joita otetaan talteen muualla määrittelemättömissä valmistus- ja kemiallisissa prosesseissa.
3.1.18 TURVE
Turve on palavaa pehmeää, huokoista tai puristettua, kerrostunutta kasviperäistä ainesta, jonka vesipitoisuus on suuri (enintään 90 prosenttia käsittelemättömänä) ja joka on helposti leikkaantuvaa, väriltään vaalean tai tumman ruskeaa. Turve käsittää palaturpeen ja jyrsinturpeen. Muuhun kuin energiaksi käytetty turve ei sisälly tähän.
3.1.19 TURVETUOTTEET
Turvebrikettien kaltaiset tuotteet, jotka saadaan suoraan tai välillisesti palaturpeesta tai jyrsinturpeesta.
3.1.20 ÖLJYLIUSKE JA -HIEKKA
Öljyliuske ja -hiekka ovat sedimenttikiveä, joka sisältää orgaanista ainesta kerogeenina. Kerogeeni on vahamainen, runsaasti hiilivetyä sisältävä aine, jota pidetään öljyn esiasteena. Öljyliuske voidaan polttaa sellaisenaan tai sitä voidaan käsitellä kuumentamalla liuskeöljyn uuttamiseksi. Liuskeöljy ja muut nesteyttämisestä saadut tuotteet olisi ilmoitettava muina hiilivetyinä öljytuotteiden yhteydessä.
3.2
MAAKAASU
3.2.1 MAAKAASU
Maakaasu käsittää pääosin metaanista koostuvat maanalaisten esiintymien nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa olevat kaasut riippumatta talteenottomenetelmästä (konventionaalinen ja ei-konventionaalinen). Siihen sisältyvät ”kaasukentillä tuotettu kaasu”, joka on peräisin ainoastaan kaasumaisia hiilivetyjä tuottavilta kentiltä, ”öljyntuotannon yhteydessä talteen otettu kaasu”, jota tuotetaan raakaöljyn ohella, sekä hiilikaivoksista (hiilikaivoskaasu) tai hiilijuonteista (hiilijuonnekaasu) talteen otettu metaani. Maakaasuun eivät sisälly biokaasu ja valmistetut kaasut. Näiden tuotteiden siirto maakaasuverkkoon on ilmoitettava maakaasusta erillään. Maakaasu käsittää nesteytetyn maakaasun (LNG) sekä paineistetun maakaasun (CNG).
3.3
Sähkö ja lämpö
3.3.1 SÄHKÖ
Sähköllä tarkoitetaan energian siirtoa fysikaalisen ilmiön kautta, johon kuuluvat sähkövaraukset sekä niiden vaikutukset levossa ja liikkeessä. Kaikki käytetty, tuotettu ja kulutettu sähkö on ilmoitettava, myös verkon ulkopuolinen sekä itse kulutettu sähkö. Verkon ulkopuolinen sähkö tuotetaan laitoksissa, joita ei ole tuotannon näkökulmasta yhdistetty verkkoon; laitos ei voi syöttää tuotettua sähköä verkkoon. Itse kulutettu sähkö on tuottajan ennen verkkoon syöttämistä kuluttamaa sähköä.
3.3.2 LÄMPÖ (JOHDETTU LÄMPÖ)
Lämmöllä tarkoitetaan aineen rakenneosien etenemis-, pyörimis- ja värähtelyliikkeen sekä aineen olomuodon muutosten tuottamaa energiaa. Kaikki tuotettu lämpö, lukuun ottamatta omaan käyttöön tuottajien tuottamaa lämpöä, jota ei myyty, on ilmoitettava; kaikki muut lämmön muodot ilmoitetaan niiden tuotteiden käyttönä, joista lämpö tuotettiin.
3.4
Öljy (Raakaöljy ja öljytuotteet)
3.4.1 RAAKAÖLJY
Raakaöljy on luonnon mineraaliöljyä, joka koostuu hiilivetyjen seoksesta sekä niihin liittyvistä epäpuhtauksista, kuten rikistä. Normaalissa pintalämpötilassa ja -paineessa se on nestemuodossa, ja sen fysikaaliset ominaisuudet (tiheys, viskositeetti jne.) vaihtelevat suuresti. Tähän luokkaan sisältyvät öljyntuotannon yhteydessä tuotetusta maakaasusta ja muusta maakaasusta kentällä tai kaasun erottelussa talteen otetut kondensaatit, jos ne sekoitetaan kaupalliseen raakaöljyyn. Määrät olisi ilmoitettava talteenottomenetelmästä riippumatta (konventionaalinen ja ei-konventionaalinen). Raakaöljyyn ei sisälly maakaasukondensaatti.
3.4.2 MAAKAASUKONDENSAATTI (NGL)
Maakaasukondensaatti on nestemäisiä tai nesteytettyjä hiilivetyjä, jotka on otettu talteen maakaasusta erottelulaitoksissa tai kaasunkäsittelylaitoksissa. Maakaasukondensaattiin sisältyy etaania, propaania, butaania (tavallista ja isobutaania), (iso)pentaania sekä raskaampia hiilivetyjä (käytetään joskus myös nimeä luonnonbensiini tai laitoskondensaatti).
3.4.3 JALOSTAMON SYÖTTÖAINEET
Jalostamon syöttöaine on prosessoitua öljyä, joka on tarkoitettu jatkojalostukseen (esim. suoratislattu polttoöljy tai tyhjiökaasuöljy) ilman sekoitusta. Se muunnetaan lisäkäsittelyllä yhdeksi tai useammaksi komponentiksi ja/tai valmiiksi tuotteiksi. Tähän määritelmään sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta jalostamoteollisuuteen palautetut tuotteet (esim. pyrolyysibensiini, C4-fraktiot, kaasuöljy- ja polttoöljyfraktiot).
3.4.4 LISÄAINEET / HAPETTAVAT LISÄAINEET
Lisäaineet ovat muita kuin hiilivety-yhdisteitä, joita lisätään tai sekoitetaan öljytuotteisiin niiden ominaisuuksien (oktaani, setaani, kylmäominaisuudet jne.) muuttamiseksi. Lisäaineita ovat hapettavat lisäaineet (kuten alkoholi (metanoli, etanoli), eetterit (metyyli-tert-butyylieetteri (MTBE), etyyli-tert-butyylieetteri (ETBE) ja tert-amyylimetyylieetteri (TAME) jne.), esterit (rypsiöljy- tai dimetyyliesteri jne.) ja kemialliset yhdisteet (kuten tetrametyylilyijy (TML), tetraetyylilyijy (TEL) ja pesuaineet). Tässä luokassa ilmoitettujen lisäaineiden / hapettavien lisäaineiden (alkoholit, eetterit, esterit ja muut kemialliset yhdisteet) määrien olisi liityttävä ainemääriin, jotka on sekoitettu polttoaineisiin tai jotka on tarkoitettu käytettäviksi polttoaineena. Tähän luokkaan kuuluvat nestemäisten fossiilisten polttoaineiden kanssa sekoitettavat biopolttoaineet.
3.4.5 BIOPOLTTOAINEET LISÄAINEISSA / HAPETTAVISSA LISÄAINEISSA
Tässä luokassa ilmoitetut nestemäisten biopolttoaineiden määrät koskevat seokseksi sekoitettuja nestemäisiä biopolttoaineita ja tarkoittavat ainoastaan nestemäisen biopolttoaineen määrää eivätkä sitä nesteiden kokonaismäärää, johon biopolttoaineet sekoitetaan. Tähän eivät sisälly mitkään sellaiset nestemäiset biopolttoaineet, joita ei ole sekoitettu.
3.4.6 MUUT HIILIVEDYT
Bitumipitoisesta hiekasta, liuskeöljystä jne. saatu synteettinen raakaöljy, hiilen nesteyttämisestä saadut nesteet, maakaasun muuntamisesta bensiiniksi tuloksena saadut nesteet, emulsifioidut öljyt (esim. orimulsion); tähän ei sisälly öljyliuske; tähän sisältyy liuskeöljy (sekundaarituote).
3.4.7 ÖLJYTUOTTEET
Öljytuotteet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin jalostamokaasun, etaanin, nestekaasun, teollisuusbensiinin, moottoribensiinin, lentobensiinin, bensiininomaisen lentopetrolin, lentopetrolin, muun petrolin, kaasu-/dieselöljyn, polttoöljyn, raskasbensiinin ja muun teollisuusbensiinin, voiteluaineiden, bitumin, parafiinivahojen, maaöljykoksin ja muiden tuotteiden yhteenlaskettu määrä.
3.4.8 JALOSTAMOKAASU
Jalostamokaasuun sisältyy kondensoitumattomien kaasujen seos, joka koostuu pääasiassa vedystä, metaanista, etaanista ja olefiineista, jotka on saatu jalostamoissa suoritetun raakaöljyn tislauksen tai öljytuotteiden käsittelyn (esim. krakkauksen) aikana. Tähän sisältyvät myös petrokemian teollisuudesta palautetut kaasut.
3.4.9 ETAANI
Luonnostaan kaasumainen suoraketjuinen hiilivety (C2H6), jota saadaan maakaasusta ja jalostamon kaasuvirroista.
3.4.10 NESTEKAASU
Nestekaasu on kevyitä parafiinisiä hiilivetyjä, jotka on saatu jalostamoprosesseista, raakaöljyn stabiloinnista ja maakaasun käsittelylaitoksista. Nestekaasu koostuu pääosin propaanista (C3H8) ja butaanista (C4Hl0) tai näiden kahden yhdistelmästä. Nestekaasu voi myös sisältää propyleeniä, butyleeniä, isopropyleeniä ja isobutyleeniä. Nestekaasu on yleensä nesteytetty paineen avulla kuljetusta tai varastointia varten.
3.4.11 TEOLLISUUSBENSIINI
Teollisuusbensiini on raaka-aine, joka on tarkoitettu petrokemian teollisuuden käyttöön (esim. etyleenin valmistukseen tai aromaattien tuotantoon) tai bensiinin tuotantoon reformoimalla tai isomeroimalla jalostamossa. Teollisuusbensiini käsittää ainesta tislausalueelta 30–210 °C tai osasta tätä aluetta.
3.4.12 MOOTTORIBENSIINI
Moottoribensiini koostuu kevyiden hiilivetyjen seoksesta tislausalueelta 35–215 °C. Sitä käytetään polttoaineena maalla käytettävissä ottomoottoreissa. Moottoribensiini voi sisältää lisäaineita, hapettavia lisäaineita, oktaaniluvun parantajia, myös lyijy-yhdisteitä. Tähän sisältyvät moottoribensiinin sekoiteosat (lukuun ottamatta lisäaineita / hapettavia lisäaineita), esim. alkylaatit, isomeraatit, reformaatit sekä valmiina moottoribensiininä käytettäväksi tarkoitettu krakattu bensiini. Moottoribensiini on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin moottoribensiiniin sekoitetun biobensiinin ja muun kuin biobensiinin yhteenlaskettu määrä.
3.4.12.1 Moottoribensiiniin sekoitettu biobensiini
Biobensiini, joka on sekoitettu moottoribensiiniin.
3.4.12.2 Muu kuin biobensiini
Jäljellä oleva osa moottoribensiinistä – moottoribensiini ilman siihen sekoitettua biobensiiniä (lähinnä fossiilista alkuperää oleva moottoribensiini).
3.4.13 LENTOBENSIINI
Moottoripolttoaine, joka on valmistettu erityisesti ilma-alusten mäntämoottoreita varten, jonka oktaaniluku soveltuu moottoriin, jonka jäätymispiste on –60 °C ja jonka tislausalue on yleensä 30–180 °C.
3.4.14 BENSIININOMAINEN LENTOPETROLI (TEOLLISUUSBENSIININOMAINEN LENTOPETROLI TAI JP4)
Tähän sisältyvät kaikki kevyet hiilivetyöljyt, jotka on tarkoitettu käytettäviksi ilma-alusten turbiinimoottoreissa ja joiden tislausalue on 100–250 °C. Niitä saadaan sekoittamalla petroleita ja bensiiniä tai teollisuusbensiinejä siten, että aromaattinen sisältö on enintään 25 tilavuusprosenttia ja höyrynpaine on välillä 13,7–20,6 kPa.
3.4.15 LENTOPETROLI
Ilma-alusten turbiinimoottoreissa käytetty tisle. Sillä on samat tislausominaisuudet, eli tislausalue on välillä 150–300 °C (yleensä ei yli 250 °C), ja leimahduspiste kuin petrolilla. Lisäksi siihen sovelletaan (esim. jäätymispistettä koskevia) erityisvaatimuksia, jotka IATA (Kansainvälinen lentoliikenneliitto) on vahvistanut. Tähän sisältyvät lentopetrolin sekoiteosat. Lentopetroli on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin lentopetroliin sekoitetun biolentopetrolin ja muun kuin biolentopetrolin yhteenlaskettu määrä.
3.4.15.1 Lentopetroliin sekoitettu biolentopetroli
Biolentopetroli, joka on sekoitettu lentopetroliin.
3.4.15.2 Muu kuin biolentopetroli
Jäljellä oleva osa lentopetrolista – lentopetroli ilman siihen sekoitettua biolentopetrolia (lähinnä fossiilista alkuperää oleva lentopetroli).
3.4.16 MUU PETROLI
Jalostettu öljytisle, jota käytetään muilla toimialoilla kuin lentoliikenteessä. Sen tislausalue on 150–300 °C.
3.4.17 KAASU-/DIESELÖLJY (KEVYT POLTTOÖLJY)
Kaasu-/dieselöljy on pääosin keskiraskas tisle, jonka tislausalue on 180–380 °C. Tähän sisältyvät sekoiteosat. Saatavilla on useita laatuja käyttötarkoituksen mukaisesti. Kaasu-/dieselöljyyn sisältyy autojen ja rekkojen puristussytytysmoottoreihin tarkoitettu dieselöljy. Kaasu-/dieselöljyyn sisältyy kevyt lämmitysöljy teolliseen ja kaupalliseen käyttöön, meriliikenteessä ja raideliikenteessä käytetty dieselöljy, muu kaasuöljy, myös raskaat kaasuöljyt, joiden tislausalue on 380–540 °C ja joita käytetään petrokemian syöttöaineina. Kaasu/dieselöljy on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaasu-/dieselöljyyn sekoitettujen biodieseleiden ja muiden kuin biodieseleiden yhteenlaskettu määrä.
3.4.17.1 Kaasu-/dieselöljyyn sekoitetut biodieselit
Biodieselit, jotka on sekoitettu kaasu-/dieselöljyyn.
3.4.17.2 Muut kuin biodieselit
Jäljellä oleva osa kaasu-/dieselöljystä – kaasu-/dieselöljy ilman siihen sekoitettuja biodieseleitä (lähinnä fossiilista alkuperää oleva kaasu-/dieselöljy).
3.4.18 POLTTOÖLJY (RASKAS POLTTOÖLJY)
Tähän sisältyvät kaikki muut (raskaat) polttoöljyt (myös sekoittamalla saadut). Kinemaattinen viskositeetti on yli 10 cSt 80 °C:ssa. Leimahduspiste on aina yli 50 °C ja tiheys aina suurempi kuin 0,90 kg/l. Polttoöljy on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin vähärikkisen polttoöljyn ja runsasrikkisen polttoöljyn yhteenlaskettu määrä.
3.4.18.1 Vähärikkinen polttoöljy
Polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on alle 0,5 %.
3.4.18.2 Runsasrikkinen polttoöljy
Polttoöljy, jonka rikkipitoisuus on vähintään 0,5 %.
3.4.19 RASKASBENSIINI JA MUU TEOLLISUUSBENSIINI
Raskasbensiini ja muu teollisuusbensiini määritellään jalostetuiksi keskiraskaiksi tisleiksi, joiden tislausalue on sama kuin teollisuusbensiinin/petrolin. Niihin sisältyvät teollisuusbensiini (käytetään myös nimitystä SBP; kevyitä öljyjä, joiden tislausalue on 30–200 °C teollisuusbensiinin 7 tai 8 laatuluokassa, jotka eroavat toisistaan tislausalueesta valitun osan mukaisesti – laatuluokat määritellään lämpötilaeron mukaisesti 5 tilavuusprosentin ja 90 tilavuusprosentin tislauspisteen välillä (joka on enintään 60 °C)) ja raskasbensiini (teollisuusbensiini, jonka leimahduspiste on yli 30 °C ja tislausalue 135–200 °C).
3.4.20 VOITELUAINEET
Tislauksen sivutuotteena tuotettuja hiilivetyjä, joita käytetään pääasiassa kitkan vähentämiseen liikepintojen väliltä. Tähän sisältyvät kaikki voiteluöljyn käyttölaadut värttinäöljystä sylinteriöljyyn sekä kaikki rasvoissa ja moottoriöljyissä käytetyt laadut sekä kaikenlaatuiset voiteluöljyjakeet.
3.4.21 BITUMI
Kiinteä, puolikiinteä tai viskoosinen hiilivety, jolla on kolloidinen rakenne, väriltään ruskeasta mustaan, saadaan raakaöljyn tislausjäämänä atmosfäärisestä tislauksesta saatujen raakaöljyn tislausjäämien tyhjiötislauksessa. Bitumi tunnetaan myös usein asfalttina ja sitä käytetään pääasiassa tierakentamisessa ja kattomateriaalina. Tähän sisältyvät nesteytetty bitumi ja bitumiliuos.
3.4.22 PARAFIINIVAHAT
Nämä ovat tyydyttyneitä alifaattisia hiilivetyjä. Ne ovat jäämiä, joita saadaan poistettaessa vahaa voiteluöljyistä. Niillä on kiderakenne, jonka hienokiteisyys riippuu niiden laadusta. Niiden pääominaisuudet ovat seuraavat: ne ovat värittömiä, hajuttomia ja läpikuultavia ja niiden sulamispiste on yli 45 °C.
3.4.23 ÖLJYKOKSI
Musta, kiinteä sivutuote, jota saadaan pääasiassa krakkaamalla ja karbonoimalla öljypohjaisia syöttöaineita, tyhjiötislauksen jäämiä, tervaa ja pikeä esimerkiksi hidastetussa koksaus- tai nestekoksausprosessissa. Se koostuu pääosin hiilestä (90–95 %) ja sen tuhkapitoisuus on alhainen. Sitä käytetään syöttöaineena koksaamoissa terästeollisuutta varten, lämmitykseen, elektrodien valmistukseen sekä kemikaalien valmistukseen. Kaksi tärkeintä lajia ovat ”vihreä koksi” ja ”kalsinoitu koksi”. Tähän sisältyy myös ”katalyyttikoksi”, jota kertyy katalyyttiin jalostusprosessin aikana; tällaista koksia ei voida ottaa talteen, ja se yleensä poltetaan jalostamopolttoaineena.
3.4.24 MUUT TUOTTEET
Kaikki edellä erikseen mainitsemattomat tuotteet, esimerkiksi terva ja rikki. Tähän sisältyvät jalostamoissa tuotetut aromaatit (esim. BTX eli bentseeni, tolueeni ja ksyleeni) ja olefiinit (esim. propyleeni).
3.5
Uusiutuvat energianlähteet ja jätteet
3.5.1 VESIVOIMA
Veden potentiaali- ja liike-energia, joka muunnetaan sähköksi vesivoimalaitoksissa. Vesivoima on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin pelkkien vesivoimalaitosten, yhdistettyjen pumppuvoimalaitosten ja pelkkien pumppuvoimalaitosten yhteenlaskettu määrä.
3.5.1.1 Pelkät vesivoimalaitokset
Vesivoimalat, jotka käyttävät pelkästään veden suoraa luontaista sisäänvirtausta ja joilla ei ole kapasiteettia vesivoiman pumppausvarastointiin (veden pumppaamiseen ylöspäin).
3.5.1.2 Yhdistetyt pumppuvoimalaitokset
Vesivoimalat, joissa vesi virtaa luontaisesti sisään ylempänä sijaitsevaan altaaseen, jossa koko laitteistoa tai osaa siitä voidaan käyttää veden pumppaamiseen ylöspäin; sähkön tuotto perustuu sekä veden luontaiseen sisäänvirtaukseen että aiemmin ylöspäin pumpattuun veteen.
3.5.1.2.1 Josta pumppuvoimaa
Se osuus sähköstä, joka yhdistetyissä pumppuvoimalaitoksissa tuotetaan pumppuvoimalla (vedestä, joka pumpattiin ensin ylöspäin).
3.5.1.3 Pelkät pumppuvoimalaitokset
Vesivoimalat, joissa ei ole veden luontaista sisäänvirtausta ylempänä sijaitsevaan altaaseen; valtaosa sähköntuotannon perustana olevasta vedestä on aiemmin ylöspäin pumpattua vettä, ei kuitenkaan sadevedestä tai lumesta saatua.
3.5.2 GEOTERMINEN ENERGIA
Maankuoren lämmöstä yleensä kuumana vetenä tai höyrynä saatavilla olevaa energiaa; tähän ei kuulu maalämpöpumpuilla talteen otettu ympäröivän ilman lämpö. Geotermisen energian tuotantoa on tuotantoporakaivossa kuumentuneen nesteen ja (talteenottoprosessin) lopussa poistetun nesteen välinen entalpiaero.
3.5.3 AURINKOENERGIA
Aurinkoenergia on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin aurinkosähkön ja aurinkolämmön yhteenlaskettu määrä.
3.5.3.1 Aurinkosähkö
Auringonvalo, joka on muunnettu sähköksi käyttämällä aurinkokennoja, jotka auringonvalossa tuottavat sähköä. Kaikki tuotettu sähkö on ilmoitettava (myös pienimuotoinen tuotanto sekä verkon ulkopuoliset laitokset).
3.5.3.1.1 Kattojärjestelmä
Tässä ilmoitetaan sellaisissa rakennuksen rakenteissa sijaitsevien aurinkosähköpaneelien tuottaman energian määrä, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole energiantuotanto. Siihen sisältyvät myös rakennuksen integroidut aurinkosähköjärjestelmät, joissa aurinkosähköpaneelit sijaitsevat jossain muussa rakennuksen osassa kuin katolla. Aurinkosähköpaneeleita ei pidetä kattojärjestelmänä, jos ne on asennettu laajalle alueelle maassa siten, että ne vievät lisätilaa (esim. maatalousalueita).
3.5.3.1.2 Verkon ulkopuolinen sähkö
Tässä ilmoitetaan verkon ulkopuolinen sähkö liitteen A kohdan 3.3.1 mukaisesti.
3.5.3.2 Aurinkolämpö
Auringonsäteilystä (auringonvalosta) saatava lämpö, joka hyödynnetään energiana. Tähän kuuluvat esimerkiksi aurinkolämpövoimalat ja aktiiviset järjestelmät lämpimän talousveden tuotantoa tai rakennusten sisätilojen lämmitystä varten. Tässä tapauksessa energiantuotantoa on se lämpö, joka saadaan lämmönsiirtoaineeseen, eli hetkellinen aurinkoenergia, josta on vähennetty optiset ja aurinkokerääjän häviöt. Tähän ei sisälly passiivisten järjestelmien avulla rakennusten lämmitystä, jäähdytystä ja valaistusta varten talteen otettu aurinkoenergia, tähän kuuluu ainoastaan aktiivisiin järjestelmiin liittyvä aurinkoenergia.
3.5.4 VUOROVESI-, AALTO-, MERIENERGIA
Vuoroveden liikkeestä, aaltoliikkeestä tai meriveden virtauksesta saatu mekaaninen energia, jota hyödynnetään sähköntuotantoon.
3.5.5 TUULI
Tuulen kineettinen energia, joka hyödynnetään sähköntuotantoon tuuliturbiineissa. Tuulivoima on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin onshore-tuulivoiman ja offshore-tuulivoiman yhteenlaskettu määrä.
3.5.5.1 Onshore-tuulivoima
Sähköntuotanto tuulesta maalla sijaitsevissa paikoissa (sisämaa, myös järvet ja muut sisävedet).
3.5.5.2 Offshore-tuulivoima
Sähköntuotanto tuulesta offshore (esim. meret, valtameret ja tekosaaret). Asianomaisen alueen aluevesien ulkopuolella tapahtuneen offshore-tuulivoiman tuotannossa on otettava huomioon kaikki maan talousvyöhykkeellä sijaitsevat tuulivoimayksiköt.
3.5.6 TEOLLISUUSJÄTE (UUSIUTUMATON OSA)
Ilmoitetaan teollisuudesta peräisin oleva uusiutumaton jäte, joka on käytetty erityislaitoksissa suoraan polttamalla tarkoituksenmukaiseksi energiaksi. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Tähän ei kuulu jäte, joka on poltettu ottamatta energiaa talteen. Teollisuusjätteen uusiutuva osa olisi ilmoitettava biopolttoaineiden luokassa, joka kuvaa sitä parhaiten.
3.5.7 YHDYSKUNTAJÄTE:
Kotitalouksien, sairaaloiden ja palvelualojen tuottamat jätteet (yleisesti kaikki talousjätettä muistuttava jäte), jotka on käytetty erityislaitoksissa polttamalla suoraan tarkoituksenmukaiseksi energiaksi. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Tähän ei kuulu jäte, joka on poltettu ottamatta energiaa talteen. Yhdyskuntajäte on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin uusiutuvan yhdyskuntajätteen ja uusiutumattoman yhdyskuntajätteen yhteenlaskettu määrä.
3.5.7.1 Uusiutuva yhdyskuntajäte
Biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.
3.5.7.2 Uusiutumaton yhdyskuntajäte
Muuta kuin biologista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus.
3.5.8 BIOPOLTTOAINEET
Biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kiinteiden biopolttoaineiden, biokaasun ja nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu määrä. Energiatilastojen alaan eivät kuulu muuksi kuin energiaksi käytetyt biopolttoaineet (esim. rakentamiseen tai huonekalujen valmistukseen käytetty puu, moottorien voiteluun tarkoitettu biohajoava voiteluaine ja tienpinnalle käytetty biobitumi).
3.5.8.1 Kiinteät biopolttoaineet
Tähän sisältyy kiinteä biologista alkuperää oleva orgaaninen, muu kuin fossiilinen aines (tunnetaan myös biomassana), jota voidaan käyttää polttoaineena lämmön tai sähkön tuotantoon. Kiinteät biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin puuhiilen, polttopuun, puutähteen ja puun sivutuotteiden, mustalipeän, sokeriruokojätteen, eläinjätteen, muun kasviaineksen ja -tähteen sekä teollisuusjätteen uusiutuvan osan yhteenlaskettu määrä.
3.5.8.1.1 Puuhiili
Puuhiili on kiinteistä biopolttoaineista valmistettua polttoainetta – puun tai muun kasviaineksen kuivatislauksen ja pyrolyysin kiinteä jäämä.
3.5.8.1.2 Polttopuu, puutähde ja puun sivutuotteet
Polttopuu (halkoina, risuina, pelletteinä tai lastuina), joka saadaan luonnon metsistä tai hoidetuista metsistä tai yksittäin kasvavista puista. Tähän kuuluvat polttoaineena käytetty puutähde, jossa puun alkuperäinen koostumus on tallella, sekä puupelletit. Tähän eivät kuulu puuhiili ja mustalipeä. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.
3.5.8.1.2.1 Puupelletit
Puupelletit on muodoltaan sylinterimäinen tuote, joka on saatu puutähteestä puristamalla.
3.5.8.1.3 Mustalipeä
Energia, joka saadaan emäksisestä jäteliuoksesta, jota saadaan uuttokattilasta paperinvalmistuksessa tarvittavan sulfaatti- tai soodamassan tuotannon aikana. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.
3.5.8.1.4 Sokeriruokojäte
Polttoaine, joka on jäljellä mehun uuttamisen jälkeen sokeriruo'on prosessoinnissa. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.
3.5.8.1.5 Eläinjäte
Eläinten eritteistä ja liha- ja kalajätteistä saatava energia, kun ne käytetään kuivana suoraan polttoaineeksi. Tähän eivät kuulu anaerobista käymistä käyttävissä laitoksissa käytetyt jätteet. Näissä laitoksissa tuotetut polttokaasut kuuluvat biokaasuihin. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.
3.5.8.1.6 Muut kasviainekset ja -tähteet
Muualle luokittelemattomat biopolttoaineet, joihin kuuluvat muun muassa olki, vihannesten kuoret, maapähkinän kuoret, puiden ja pensaiden leikkuujätteet, oliivin puristusjäte ja muut kasvien viljelyssä, korjuussa ja käsittelyssä syntyneet jätteet. Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.
3.5.8.1.7 Teollisuusjätteen uusiutuva osa
Teollisuusjätteen kiinteä uusiutuva osa, joka on käytetty erityislaitoksissa suoraan polttamalla tarkoituksenmukaiseksi energiaksi (esimerkiksi mutta ei yksinomaan luonnonkumin osuus jätekumirenkaissa tai luonnonkuitujen osuus tekstiilijätteessä – jätetilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 2150/2002 määritellyistä jäteluokista 07.3 ja 07.6). Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena.
3.5.8.2 Biokaasu
Kaasu, joka pääasiassa koostuu biomassan anaerobisen hajoamisen tai biomassasta termisen prosessin kautta tuotetusta metaanista ja hiilidioksidista (mukaan luettuna jätebiomassa). Käytetyn polttoaineen määrä olisi ilmoitettava nettolämpöarvon mukaisena. Biokaasu on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin kaatopaikkakaasun, jätevedenpuhdistuksen biokaasun, muiden anaerobisessa hajoamisessa syntyvien biokaasujen ja termisten prosessien tuottamien biokaasujen yhteenlaskettu määrä.
3.5.8.2.1 Kaatopaikkakaasu
Biokaasu, joka syntyy kaatopaikkajätteen anaerobisen hajoamisen seurauksena.
3.5.8.2.2 Jätevedenpuhdistuksen biokaasu
Biokaasu, joka syntyy jätevesilietteen anaerobisen käymisen seurauksena.
3.5.8.2.3 Muut anaerobisen hajoamisen seurauksena syntyvät biokaasut
Biokaasu, joka syntyy eläinperäisen lietteen sekä teurastamo-, panimo- tai muun maataloustuotteita jalostavan elintarvike- ja muun teollisuuden jätteen anaerobisen käymisen seurauksena.
3.5.8.2.4 Termisissä prosesseissa syntyvät biokaasut
Biokaasu, joka syntyy biomassan termisten prosessien (kaasutuksen tai pyrolyysin) seurauksena.
3.5.8.3 Nestemäiset biopolttoaineet
Tähän luokkaan kuuluvat kaikki luonnon alkuperää olevat nestemäiset biopolttoaineet (esim. tuotettu biomassasta ja/tai jätteen biohajoavasta jakeesta), jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevien nestemäisten polttoaineiden kanssa tai korvattavaksi niillä. Tässä luokassa ilmoitettujen nestemäisten biopolttoaineiden määriin olisi sisällytettävä puhtaassa muodossa oleva biopolttoaine, jota ei ole sekoitettu fossiilisiin polttoaineisiin. Nestemäisten biopolttoaineiden tuonnin ja viennin erityistapauksessa merkityksellistä on ainoastaan niillä polttoainemäärillä käyty kauppa, joita ei ole sekoitettu liikenteen polttonesteisiin (eli puhtaassa muodossaan olevat määrät); liikenteen polttonesteisiin sekoitettujen nestemäisten biopolttoaineiden kauppa olisi ilmoitettava öljyä koskevassa tuoteluokassa. Ainoastaan energiaksi käytetyt nestemäiset biopolttoaineet – poltettu sellaisenaan tai sekoitettuna fossiilisiin polttoaineisiin – on ilmoitettava. Nestemäiset biopolttoaineet on tuoteaggregaatti, joka on sama kuin biobensiinin, biodieseleiden, biolentopetrolin ja muiden nestemäisten biopolttoaineiden yhteenlaskettu määrä.
3.5.8.3.1 Biobensiini
Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan moottoribensiiniin tai korvaamaan sitä.
3.5.8.3.1.1 Bioetanoli
Etanoli osana biobensiiniä.
3.5.8.3.2 Biodiesel
Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan dieselöljyyn tai korvaamaan sitä.
3.5.8.3.3 Biolentopetroli
Nestemäisiä biopolttoaineita, jotka soveltuvat sekoitettavaksi fossiilista alkuperää olevaan lentopetroliin tai korvaamaan sitä.
3.5.8.3.4 Muut nestemäiset biopolttoaineet
Nestemäiset polttoaineet, jotka eivät sisälly mihinkään edellisistä luokista.
3.5.9 LÄMPÖPUMPPUENERGIA
Käyttökelpoisella lämpötilatasolla olevaa lämpöenergiaa, joka on otettu talteen lämpöpumpuilla, joiden toimintaan tarvitaan sähköä tai muuta apuenergiaa. Tämä lämpöenergia voidaan varastoida ympäröivään ilmaan, maanpinnan alle tai pintaveteen. Arvot olisi ilmoitettava käyttäen samaa menetelmää, jota käytetään lämpöpumpuilla talteen otetun lämpöenergian ilmoittamisessa direktiivin 2009/28/EY ja direktiivin (EU) 2018/2001 nojalla; huomioon on kuitenkin otettava kaikki lämpöpumput niiden suorituskyvystä riippumatta.
3.6
Vety
Raaka-aineena, polttoaineena taikka energiankantajana tai energian varastointiin käytettävä vety on ilmoitettava. Vety on ilmoitettava myös silloin, kun se on itsetuotettua tai itsekulutettua. Sekoitusten sisältämää vetyä ei tarvitse ilmoittaa, ellei sitä oteta talteen (eroteta) energiaksi tai muuta käyttöä varten.