+EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2024/1275, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
---+1 artikla Kohde
------+1 artikla 1.
------+1 artikla 2.
------+1 artikla 3.
---+2 artikla Määritelmät
---+3 artikla Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma
------+3 artikla 1.
------+3 artikla 2.
------+3 artikla 3.
------+3 artikla 4.
------+3 artikla 5.
------+3 artikla 6.
------+3 artikla 7.
------+3 artikla 8.
------+3 artikla 9.
---+4 artikla Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmän hyväksyminen
---+5 artikla Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen
------+5 artikla 1.
------+5 artikla 2.
------+5 artikla 3.
---+6 artikla Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta
------+6 artikla 1.
------+6 artikla 2.
------+6 artikla 3.
------+6 artikla 4.
---+7 artikla Uudet rakennukset
------+7 artikla 1.
------+7 artikla 2.
------+7 artikla 3.
------+7 artikla 4.
------+7 artikla 5.
------+7 artikla 6.
---+8 artikla Olemassa olevat rakennukset
------+8 artikla 1.
------+8 artikla 2.
------+8 artikla 3.
---+9 artikla Muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja asuinrakennuskannan asteittaista perusparannusta koskevat kehityspolut
------+9 artikla 1.
------+9 artikla 2.
------+9 artikla 3.
------+9 artikla 4.
------+9 artikla 5.
------+9 artikla 6.
------+9 artikla 7.
------+9 artikla 8.
---+10 artikla Rakennusten aurinkoenergia
------+10 artikla 1.
------+10 artikla 2.
------+10 artikla 3.
------+10 artikla 4.
------+10 artikla 5.
---+11 artikla Päästöttömät rakennukset
------+11 artikla 1.
------+11 artikla 2.
------+11 artikla 3.
------+11 artikla 4.
------+11 artikla 5.
------+11 artikla 6.
------+11 artikla 7.
---+12 artikla Perusparannuspassi
------+12 artikla 1.
------+12 artikla 2.
------+12 artikla 3.
------+12 artikla 4.
------+12 artikla 5.
------+12 artikla 6.
------+12 artikla 7.
------+12 artikla 8.
---+13 artikla Rakennuksen tekniset järjestelmät
------+13 artikla 1.
------+13 artikla 2.
------+13 artikla 3.
------+13 artikla 4.
------+13 artikla 5.
------+13 artikla 6.
------+13 artikla 7.
------+13 artikla 8.
------+13 artikla 9.
------+13 artikla 10.
------+13 artikla 11.
------+13 artikla 12.
---+14 artikla Kestävän liikkuvuuden infrastruktuuri
------+14 artikla 1.
------+14 artikla 2.
------+14 artikla 3.
------+14 artikla 4.
------+14 artikla 5.
------+14 artikla 6.
------+14 artikla 7.
------+14 artikla 8.
------+14 artikla 9.
------+14 artikla 10.
---+15 artikla Rakennusten älyratkaisuvalmius
------+15 artikla 1.
------+15 artikla 2.
------+15 artikla 3.
------+15 artikla 4.
---+16 artikla Tietojenvaihto
------+16 artikla 1.
------+16 artikla 2.
------+16 artikla 3.
------+16 artikla 4.
------+16 artikla 5.
---+17 artikla Taloudelliset kannustimet, osaaminen ja markkinaesteet
------+17 artikla 1.
------+17 artikla 2.
------+17 artikla 3.
------+17 artikla 4.
------+17 artikla 5.
------+17 artikla 6.
------+17 artikla 7.
------+17 artikla 8.
------+17 artikla 9.
------+17 artikla 10.
------+17 artikla 11.
------+17 artikla 12.
------+17 artikla 13.
------+17 artikla 14.
------+17 artikla 15.
------+17 artikla 16.
------+17 artikla 17.
------+17 artikla 18.
------+17 artikla 19.
---+18 artikla Rakennusten energiatehokkuutta koskevat keskitetyt asiointipisteet
------+18 artikla 1.
------+18 artikla 2.
------+18 artikla 3.
---+19 artikla Energiatehokkuustodistukset
------+19 artikla 1.
------+19 artikla 2.
------+19 artikla 3.
------+19 artikla 4.
------+19 artikla 5.
------+19 artikla 6.
------+19 artikla 7.
------+19 artikla 8.
------+19 artikla 9.
------+19 artikla 10.
------+19 artikla 11.
------+19 artikla 12.
------+19 artikla 13.
------+19 artikla 14.
---+20 artikla Energiatehokkuustodistusten antaminen
------+20 artikla 1.
------+20 artikla 2.
------+20 artikla 3.
------+20 artikla 4.
------+20 artikla 5.
------+20 artikla 6.
------+20 artikla 7.
------+20 artikla 8.
---+21 artikla Energiatehokkuustodistusten näkyville asettaminen
------+21 artikla 1.
------+21 artikla 2.
------+21 artikla 3.
---+22 artikla Rakennusten energiatehokkuustietokannat
------+22 artikla 1.
------+22 artikla 2.
------+22 artikla 3.
------+22 artikla 4.
------+22 artikla 5.
------+22 artikla 6.
------+22 artikla 7.
---+23 artikla Tarkastukset
------+23 artikla 1.
------+23 artikla 2.
------+23 artikla 3.
------+23 artikla 4.
------+23 artikla 5.
------+23 artikla 6.
------+23 artikla 7.
------+23 artikla 8.
------+23 artikla 9.
---+24 artikla Lämmitysjärjestelmien, ilmanvaihtojärjestelmien ja ilmastointijärjestelmien tarkastusraportit
------+24 artikla 1.
------+24 artikla 2.
------+24 artikla 3.
---+25 artikla Riippumattomat asiantuntijat
------+25 artikla 1.
------+25 artikla 2.
---+26 artikla Rakennusalan ammattilaisten sertifiointi
------+26 artikla 1.
------+26 artikla 2.
---+27 artikla Riippumaton valvontajärjestelmä
------+27 artikla 1.
------+27 artikla 2.
------+27 artikla 3.
---+28 artikla Uudelleentarkastelu
---+29 artikla Tiedottaminen
------+29 artikla 1.
------+29 artikla 2.
------+29 artikla 3.
------+29 artikla 4.
---+30 artikla Kuuleminen
---+31 artikla Liitteen I mukauttaminen tekniikan kehitykseen
---+32 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen
------+32 artikla 1.
------+32 artikla 2.
------+32 artikla 3.
------+32 artikla 4.
------+32 artikla 5.
------+32 artikla 6.
---+33 artikla Komiteamenettely
------+33 artikla 1.
------+33 artikla 2.
------+33 artikla 3.
---+34 artikla Seuraamukset
---+35 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
------+35 artikla 1.
------+35 artikla 2.
---+36 artikla Kumoaminen
---+37 artikla Voimaantulo ja soveltaminen
---+38 artikla Osoitus
---+LIITE I Rakennusten energiatehokkuuden laskennan yleinen yhteinen kehys
---+LIITE II Kansallisten rakennusten perusparannussuunnitelmien malli
---+LIITE III Uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) laskeminen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti
---+LIITE IV Yhteinen yleinen rakennusten älyratkaisuvalmiuden luokittelukehys
---+LIITE V Energiatehokkuustodistusten malli
---+LIITE VI Energiatehokkuustodistusten riippumattomat valvontajärjestelmät
---+LIITE VII
---+LIITE VIII Perusparannuspasseja koskevat vaatimukset
---+LIITE IX
---+LIITE X Vastaavuustaulukko
 English - European Union - Energy - Environment -

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2024/1275, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2024/1275,

annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024,

rakennusten energiatehokkuudesta

(uudelleenlaadittu)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Yleiskatsaus

,
1 artikla Kohde
2 artikla Määritelmät

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1) 

”rakennuksella” katettua seinällistä rakennetta, jonka sisäympäristön ylläpitämiseen käytetään energiaa;

2) 

”päästöttömällä rakennuksella” rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti, jonka energiantarve on olematon tai erittäin alhainen, joka ei aiheuta fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä paikan päällä ja joka aiheuttaa olemattoman tai hyvin alhaisen määrän käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä 11 artiklan mukaisesti;

3) 

”lähes nollaenergiarakennuksella” rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti, joka ei ole huonompi kuin jäsenvaltioiden 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittama vuoden 2023 kustannusoptimaalinen taso ja jonka lähes olematon tai erittäin vähäinen energiantarve hyvin laajalti katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tuotetulla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla;

4) 

”energiatehokkuutta koskevilla vähimmäisvaatimuksilla” sääntöjä, joissa edellytetään, että olemassa olevat rakennukset täyttävät yksittäisen energiatehokkuusvaatimuksen osana rakennuskannan laajaa perusparannussuunnitelmaa tietystä kynnyspisteestä markkinoilla, kuten esimerkiksi myynti, vuokraus, lahjoitus tai käyttötarkoituksen muutos kiinteistörekisterissä, tietyn ajanjakson kuluessa tai tiettyyn päivämäärään mennessä, mikä käynnistää olemassa olevien rakennusten perusparannuksen;

5) 

”julkisilla elimillä” direktiivin (EU) 2023/1791 2 artiklan 12 kohdassa määriteltyjä julkisia elimiä;

6) 

”rakennuksen teknisillä järjestelmillä” rakennuksen tai rakennuksen osan teknisiä laitteita, joita käytetään tilojen lämmitykseen, tilojen jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden lämmitykseen, kiinteään valaistukseen, rakennuksen automaatioon ja ohjaukseen, paikan päällä tapahtuvaan uusiutuvan energian tuotantoon ja energian varastointiin tai näiden yhdistelmään, mukaan luettuna ne järjestelmät, jotka käyttävät uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa;

7) 

”rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmillä” järjestelmää, joka kattaa kaikki tuotteet, ohjelmistot ja tekniset palvelut, jotka voivat tukea rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokasta, taloudellista ja turvallista toimintaa automaattisen ohjauksen avulla sekä helpottamalla kyseisten rakennuksen teknisten järjestelmien manuaalista hallintaa;

8) 

”rakennuksen energiatehokkuudella” laskettua tai mitattua energiamäärää, joka tarvitaan rakennuksen tyypilliseen käyttöön liittyvän energiatarpeen täyttämiseen ja johon sisältyy lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, käyttöveden lämmitykseen ja valaistukseen käytetty energia;

9) 

”primäärienergialla” uusiutuvista tai uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla;

10) 

”mitatulla” asiaankuuluvalla laitteella, kuten energiamittarilla, tehomittarilla, tehomittari- ja seurantalaitteella tai sähkömittarilla mitattua;

11) 

”uusiutumattoman primäärienergian kertoimella” indikaattoria, joka lasketaan jakamalla uusiutumattomista lähteistä peräisin oleva primäärienergia tietyn energiankantajan osalta, mukaan lukien toimitettu energia ja lasketut energian käyttöpisteisiin toimittamisen yleiskustannukset, toimitetulla energialla;

12) 

”uusiutuvan primäärienergian kertoimella” indikaattoria, joka lasketaan jakamalla uusiutuvista lähteistä peräisin oleva primäärienergia paikan päällä olevasta, lähellä tai etäällä sijaitsevasta energialähteestä tuotettua tietyn energiankantajan kautta toimitettua uusiutuvaa primäärienergiaa, mukaan lukien toimitettu energia ja lasketut energian käyttöpisteisiin toimittamisen yleiskustannukset, toimitetulla energialla;

13) 

”kokonaisprimäärienergiakertoimella” uusiutuvan ja uusiutumattoman primäärienergian kertoimien yhteenlaskettua määrää tietyn energiankantajan osalta;

14) 

”uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla” uusiutuvista, muista kuin fossiilisista lähteistä peräisin olevaa energiaa eli tuuli- ja aurinkoenergiaa (aurinkolämpö ja aurinkosähkö) sekä geotermistä energiaa, osmoottista energiaa, ympäristön energiaa, vuorovesi- ja aaltoenergiaa ja muuta valtamerienergiaa, vesivoimaa, biomassaa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamossa syntyvää kaasua ja biokaasua;

15) 

”rakennuksen vaipalla” toisiinsa liitettyjä rakennusosia, jotka erottavat rakennuksen sisätilat ulkoympäristöstä;

16) 

”rakennuksen osalla” rakennuksessa olevaa osa-aluetta, kerrosta tai huoneistoa, joka on suunniteltu tai muunnettu käytettäväksi erillisenä;

17) 

”rakennusosalla” rakennuksen teknistä järjestelmää tai rakennuksen vaipan osaa;

18) 

”asuinrakennuksella tai asuinyksiköllä” huonetta tai huoneiden kokonaisuutta pysyvässä rakennuksessa tai rakennuksen rakenteellisesti erillisessä osassa, joka on tarkoitettu yhden yksityisen kotitalouden ympärivuotiseen asumiseen;

19) 

”perusparannuspassilla” räätälöityä etenemissuunnitelmaa yksittäisen rakennuksen enintään tietyssä määrässä vaiheita toteutettavalle pitkälle menevälle perusparannukselle, joka parantaa merkittävästi sen energiatehokkuutta;

20) 

”pitkälle menevällä perusparannuksella” energiatehokkuus etusijalle -periaatteen mukaista perusperusparannusta, jossa keskitytään olennaisiin rakennusosiin ja jolla muutetaan rakennus tai rakennuksen osa

a) 

ennen 1 päivää tammikuuta 2030 lähes nollaenergiarakennukseksi;

b) 

1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen päästöttömäksi rakennukseksi;

21) 

”vaiheittain pitkälle menevällä perusparannuksella” pitkälle menevää perusparannusta, joka toteutetaan enintään tietyssä määrässä vaiheita perusparannuspassin mukaisesti;

22) 

”laajamittaisella korjauksella” rakennuksen korjausta, jossa

a) 

rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien; tai

b) 

korjaus koskee yli 25:tä prosenttia rakennuksen vaipan pinta-alasta;

jäsenvaltiot voivat valita a tai b alakohdan soveltamisen;

23) 

”käytöstä syntyvillä kasvihuonekaasupäästöillä” rakennuksen teknisten järjestelmien energiankulutukseen liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä rakennuksen käytön ja toiminnan aikana;

24) 

”koko elinkaaren aikaisilla kasvihuonekaasupäästöillä” päästöjä, jotka syntyvät rakennuksen koko elinkaaren aikana, mukaan lukien rakennustuotteiden valmistus ja niiden kuljetus, rakennustyömaan toiminnot, energian käyttö rakennuksessa ja rakennustuotteiden korvaaminen sekä jätemateriaalin hävittäminen, jätteiden kuljetukset, jätehuolto ja jätteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja loppusijoitus;

25) 

”elinkaarenaikaisella ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalilla” tai ”elinkaarenaikaisella GWP:llä” indikaattoria, joka määrittää rakennukselle ilmaston lämmitysvaikutuspotentiaalin sen koko elinkaarella;

26) 

”ristiriitaisilla kannustimilla” direktiivin (EU) 2023/1791 2 artiklan 54 kohdassa määriteltyjä ristiriitaisia kannustimia;

27) 

”energiaköyhyydellä” direktiivin (EU) 2023/1791 2 artiklan 52 kohdassa määriteltyä energiaköyhyyttä;

28) 

”heikossa asemassa olevilla kotitalouksilla” energiaköyhyydestä kärsiviä kotitalouksia tai kotitalouksia, mukaan lukien alemman keskitulotason kotitaloudet, joihin korkeat energiakustannukset erityisesti vaikuttavat ja joilla ei ole keinoja asuinrakennuksensa perusparannukseen;

29) 

”eurooppalaisella standardilla” Euroopan standardointikomitean, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitean tai Euroopan telealan standardointilaitoksen hyväksymää, julkiseen käyttöön saatettua standardia;

30) 

”energiatehokkuustodistuksella” jäsenvaltion tai sen nimeämän oikeushenkilön tunnustamaa todistusta, jossa ilmoitetaan 4 artiklan mukaisesti hyväksytyllä menetelmällä laskettu rakennuksen tai rakennuksen osan energiatehokkuus;

31) 

”yhteistuotannolla” lämpöenergian sekä sähköenergian tai mekaanisen energian samanaikaista tuottamista samassa prosessissa;

32) 

”kustannusoptimaalisella tasolla” energiatehokkuuden tasoa, joka johtaa alimpiin kustannuksiin arvioidun taloudellisen elinkaaren aikana, jolloin

a) 

alimmat kustannukset määritetään ottamalla huomioon

i) 

kyseessä oleva rakennusluokka ja rakennuksen käyttö;

ii) 

energiaan liittyvät investointikustannukset virallisten ennusteiden pohjalta;

iii) 

ylläpito- ja käyttökustannukset, mukaan lukien energiakustannukset ottaen huomioon kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kustannukset;

iv) 

ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat energiakäytön ulkoisvaikutukset;

v) 

paikan päällä tuotetusta energiasta saatavat tuotot, tapauksen mukaan;

vi) 

jätehuoltokustannukset tapauksen mukaan; ja

b) 

kukin jäsenvaltio määrittää arvioidun taloudellisen elinkaaren, joka tarkoittaa rakennuksen jäljellä olevaa arvioitua taloudellista elinkaarta, kun energiatehokkuusvaatimukset on asetettu rakennukselle kokonaisuudessaan, tai rakennusosan arvioitua taloudellista elinkaarta, kun energiatehokkuusvaatimukset on asetettu rakennusosille.

Kustannusoptimaalisen tason on oltava niiden tehokkuustasojen puitteissa, joilla arvioidulle taloudelliselle elinkaarelle laskettu kustannus-hyötyanalyysi on positiivinen;

33) 

”latauspisteellä” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/1804 ( 1 ) 2 artiklan 48 kohdassa määriteltyä latauspistettä;

34) 

”esikaapeloinnilla” kaikkia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen latauspisteiden asentamiseksi, mukaan lukien datansiirto, kaapelit, kaapelireitit ja tarvittaessa sähkömittarit;

35) 

”katetulla pysäköintialueella” katettua rakennetta, jossa on vähintään kolme autopysäköintipaikkaa ja jossa ei käytetä energiaa sisäympäristön ylläpitämiseen;

36) 

”erittäin pienellä erillisellä verkolla” mitä tahansa verkkoa, jossa kulutus oli vuonna 2022 alle 500 gigawattituntia ja jota ei ole liitetty muihin verkkoihin;

37) 

”älylatauksella” Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 ( 2 ) 2 artiklan toisen kohdan 14 m alakohdassa määriteltyä älylatausta;

38) 

”kaksisuuntaisella latauksella” asetuksen (EU) 2023/1804 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä kaksisuuntaista latausta;

39) 

”asuntolainasalkkua koskevilla vaatimuksilla” mekanismeja, joilla kannustetaan kiinteistöluottojen tarjoajia määrittämään kehityspolku mediaanisen energiatehokkuuden lisäämiseksi niiden asuntolainojen kattamien rakennusten muodostamassa salkussa vuosina 2030 ja 2050 ja kannustamaan mahdollisia asiakkaita parantamaan kiinteistöjensä energiatehokkuutta unionin hiilestä irtautumista koskevan tavoitteen ja rakennusten energiankulutusta koskevien asiaankuuluvien energiatavoitteiden mukaisesti asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklassa vahvistettujen ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerien pohjalta;

40) 

”pay-as-you-save-rahoitusjärjestelmällä” lainajärjestelmää, joka on tarkoitettu yksinomaan energiatehokkuuden parantamiseen ja jossa asetetaan lainan takaisinmaksujen ja saavutettujen energiansäästöjen välinen korrelaatio myös ottaen huomioon muut taloudelliset tekijät, kuten energiakustannusten indeksointi, korot, varojen arvonnousu ja lainojen jälleenrahoitus;

41) 

”rakennuksen digitaalisella lokikirjalla” yhteistä rekisteriä, joka sisältää kaikki asiaankuuluvat rakennustiedot, mukaan lukien energiatehokkuuteen liittyvät tiedot, kuten energiatehokkuustodistukset, perusparannuspassit ja älyvalmiusindikaattorit, sekä elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaaliin liittyvät tiedot ja joka helpottaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tietojen jakamista rakennusalalla rakennusten omistajien ja asukkaiden, rahoituslaitosten ja julkisten elinten kesken;

42) 

”ilmastointijärjestelmällä” sisäilman käsittelyn edellyttämien osatekijöiden yhdistelmää, jolla lämpötilaa säädellään tai voidaan alentaa;

43) 

”lämmitysjärjestelmällä” sisäilman käsittelyn edellyttämien osatekijöiden yhdistelmää, jolla lämpötilaa nostetaan;

44) 

”ilmanvaihtojärjestelmällä” rakennuksen teknistä järjestelmää, joka johtaa tilaan ulkoilmaa luonnollisella tavalla tai konevoimalla;

45) 

”lämmönkehittimellä” lämmitysjärjestelmän osaa, joka tuottaa hyötylämpöä liitteessä I määriteltyihin tarkoituksiin yhdellä tai useammalla seuraavista prosesseista:

a) 

polttoaineiden poltto esimerkiksi lämmityskattilassa;

b) 

sähkövastuslämmitysjärjestelmän lämmityselementeissä tapahtuva Joule-ilmiö;

c) 

lämmön talteenotto ympäröivästä ilmasta, ilmanvaihdon poistoilmasta tai vesi- tai maalämpölähteestä lämpöpumppua käyttäen;

46) 

”jäähdytysyksiköllä” ilmastointijärjestelmän osaa, joka tuottaa hyötyjäähdytystä liitteessä I yksilöityihin tarkoituksiin;

47) 

”energiatehokkuussopimuksella” direktiivin (EU) 2023/1791 2 artiklan 33 kohdassa määriteltyä energiatehokkuutta koskevaa sopimusta;

48) 

”lämmityskattilalla” lämmityskattilan rungosta ja polttimesta muodostuvaa yksikköä, joka on suunniteltu siirtämään palamisessa vapautuva lämpö nesteisiin;

49) 

”nimellisteholla” valmistajan vahvistamaa ja takaamaa suurinta mahdollista kilowatteina ilmaistua lämpötehoa, joka voidaan jatkuvassa käytössä tuottaa valmistajan ilmoittamalla hyötysuhteella;

50) 

”kaukolämmityksellä” tai ”kaukojäähdytyksellä” termisen energian jakelua höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetystä tai hajautetusta tuotantolähteestä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin tai kohteisiin käytettäväksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa;

51) 

”hyötypinta-alalla” rakennuksen lattiapinta-alaa, joka tarvitaan muuttujaksi kvantifioitaessa erityisiä käyttöolosuhteita, jotka ilmaistaan pinta-alayksikköä kohti, ja sovellettaessa yksinkertaistuksia sekä ositusta ja kohdentamista tai uudelleenkohdentamista koskevia sääntöjä;

52) 

”vertailupinta-alalla” lattiapinta-alaa, jota käytetään vertailuarvona rakennuksen energiatehokkuuden arvioimiseksi ja joka lasketaan energiatehokkuuden arviointia varten määritettyjen rakennuksen vaipan tilojen hyötypinta-alojen summana;

53) 

”arviointirajalla” rajaa, jolla toimitettu energia ja viety energia mitataan tai lasketaan;

54) 

”paikan päällä” rakennuksessa tai sen sijaintipaikan maa-alueella;

55) 

”lähellä tuotetulla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla” uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, joka on tuotettu tietyn rakennuksen lähialueen tai kaupunginosan piirissä ja joka täyttää kaikki seuraavat edellytykset:

a) 

sitä voidaan toimittaa ja käyttää ainoastaan kyseisen lähialueen tai kaupunginosan piirissä erityisen jakeluverkon kautta;

b) 

sille voidaan laskea erityinen primäärienergiakerroin, joka koskee ainoastaan kyseisen lähialueen tai kaupunginosan piirissä uusiutuvista lähteistä tuotettua energiaa; ja

c) 

sitä voidaan käyttää paikan päällä käyttämällä erillistä liitäntää energian tuotantolähteeseen, jolloin tämä erillinen liitäntä edellyttää erityisiä laitteita rakennuksen omaan käyttöön tarkoitetun energian turvallista toimitusta ja mittaamista varten;

56) 

”rakennuksen energiatehokkuuteen liittyvillä palveluilla” palveluja kuten lämmitystä, jäähdytystä, ilmanvaihtoa, lämmintä käyttövettä ja valaistusta sekä muita palveluja. joiden energiankäyttö otetaan huomioon rakennusten energiatehokkuuden laskennassa;

57) 

”energiatarpeilla” energiaa, joka toimitetaan ilmastoituun sisätilaan tai poistetaan sieltä haluttujen olosuhteiden ylläpitämiseksi sisätilassa tietyn ajanjakson aikana, ottamatta huomioon mahdollista rakennuksen teknisen järjestelmän tehottomuutta;

58) 

”energiankäytöllä” tai ”energiankulutuksella” energiapanosta rakennuksen tekniseen järjestelmään, joka tarjoaa rakennuksen energiatehokkuuteen liittyvää palvelua energiatarpeen tyydyttämiseksi;

59) 

”omalla käytöllä” paikan päällä tuotetusta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä tai lähellä tuotetun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä teknisissä järjestelmissä rakennuksen energiatehokkuuteen liittyviä palveluja varten;

60) 

”muulla paikan päällä tapahtuvalla käytöllä” paikan päällä tapahtuvaa muuta käyttötarkoitusta kuin rakennuksen energiatehokkuuteen liittyvät palvelut, mukaan lukien laitteet, erilaiset liitännäiset kuormitukset tai sähköajoneuvojen latauspisteet;

61) 

”laskentavälillä” energiatehokkuuden laskennassa käytettävää yksittäistä aikaväliä;

62) 

”toimitetulla energialla” energiankantajittain ilmaistua energiaa, joka toimitetaan rakennuksen teknisiin järjestelmiin arviointirajan yli, huomioon otettujen käyttötarkoitusten tyydyttämiseksi tai muualle viedyn energian tuottamiseksi;

63) 

”muualle viedyllä energialla” sitä uusiutuvan energian osuutta, joka ilmaistaan energiankantajittain ja primäärienergiakerrointa kohti ja joka viedään energiaverkkoon sen sijaan, että se käytettäisiin paikan päällä omaan käyttöön tai muuhun paikan päällä tapahtuvaan käyttöön.

64) 

”polkupyörien pysäköintipaikalla” vähintään yhdelle polkupyörälle osoitettua pysäköintitilaa;

65) 

”fyysisesti rakennuksen yhteydessä sijaitsevalla pysäköintialueella” autojen pysäköintialuetta, joka on tarkoitettu rakennuksen asukkaiden, vierailijoiden tai työntekijöiden käyttöön ja joka sijaitsee kiinteistöalueella tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä;

66) 

”sisäympäristön laadulla” sellaista rakennuksen sisätilojen arvioinnin tulosta, joka vaikuttaa rakennuksen käyttäjien terveyteen ja hyvinvointiin ja joka perustuu muun muassa lämpötilaan, kosteuteen, ilmanvaihtokertoimeen ja epäpuhtauksien esiintymiseen liittyviin parametreihin.
3 artikla Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma
4 artikla Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmän hyväksyminen

4 artikla

Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmän hyväksyminen

Jäsenvaltioiden on sovellettava rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmää liitteessä I esitetyn yleisen yhteisen kehyksen mukaisesti. Kyseinen menetelmä hyväksytään kansallisella tai alueellisella tasolla.

Komissio antaa ohjeita rakennuksen vaippaan kuuluvien läpinäkyvien rakennusosien energiatehokkuuden laskennasta ja ympäristön energian huomioon ottamisesta.
5 artikla Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistaminen
6 artikla Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta
7 artikla Uudet rakennukset
8 artikla Olemassa olevat rakennukset
9 artikla Muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja asuinrakennuskannan asteittaista perusparannusta koskevat kehityspolut
10 artikla Rakennusten aurinkoenergia
11 artikla Päästöttömät rakennukset
12 artikla Perusparannuspassi
13 artikla Rakennuksen tekniset järjestelmät
14 artikla Kestävän liikkuvuuden infrastruktuuri
15 artikla Rakennusten älyratkaisuvalmius
16 artikla Tietojenvaihto
17 artikla Taloudelliset kannustimet, osaaminen ja markkinaesteet
18 artikla Rakennusten energiatehokkuutta koskevat keskitetyt asiointipisteet
19 artikla Energiatehokkuustodistukset
20 artikla Energiatehokkuustodistusten antaminen
21 artikla Energiatehokkuustodistusten näkyville asettaminen
22 artikla Rakennusten energiatehokkuustietokannat
23 artikla Tarkastukset
24 artikla Lämmitysjärjestelmien, ilmanvaihtojärjestelmien ja ilmastointijärjestelmien tarkastusraportit
25 artikla Riippumattomat asiantuntijat
26 artikla Rakennusalan ammattilaisten sertifiointi
27 artikla Riippumaton valvontajärjestelmä
28 artikla Uudelleentarkastelu

28 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee 33 artiklassa tarkoitetun komitean asiantuntijoiden avustamana tätä direktiiviä uudelleen viimeistään 31 päivään joulukuuta 2028 sen soveltamisen aikana saadun kokemuksen ja tapahtuneen edistymisen perusteella sekä tekee tarvittaessa ehdotuksia.

Kyseisen uudelleentarkastelun osana komissio arvioi, saavutetaanko tämän direktiivin soveltamisella yhdessä muiden säädösten kanssa, joilla puututaan rakennusten energiatehokkuuteen ja kasvihuonekaasupäästöihin erityisesti hiilen hinnoittelun avulla, riittävää edistymistä täysin hiilivapaaksi saatetun ja päästöttömän rakennuskannan saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä, vai tarvitaanko unionin tasolla muita sitovia toimenpiteitä, erityisesti pakollisia energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia koko rakennuskannalle, muun muassa jotta 9 artiklan 2 kohdassa vahvistetut vuosia 2030 ja 2035 koskevat arvot voidaan saavuttaa. Komissio arvioi myös kansalliset etenemissuunnitelmat ja erityisesti uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin suunnitellut raja-arvot 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja harkitsee, tarvitaanko lisätoimenpiteitä kestävän rakennetun ympäristön edistämiseksi. Komissio tarkastelee myös sitä, kuinka jäsenvaltiot voisivat soveltaa unionin kiinteistö- ja energiatehokkuuspolitiikassa yhdennettyjä kaupunginosa- tai naapurustokohtaisia toimintamalleja varmistaen samalla, että jokainen rakennus täyttää energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, esimerkiksi toteuttamalla yhdennettyjä perusparannusohjelmia ja yleisiä tietyn alueen korjaushankkeita yhden rakennuksen sijaan useammassa rakennuksessa. Komissio arvioi myös, soveltuisivatko vaihtoehtoiset indikaattorit, kuten energian loppukäyttö ja energiatarpeet, paremmin liitteen I tarkoituksiin.
29 artikla Tiedottaminen
30 artikla Kuuleminen

30 artikla

Kuuleminen

Tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon helpottamiseksi jäsenvaltioiden on kuultava asianomaisia sidosryhmiä, mukaan lukien paikalliset ja alueelliset viranomaiset, sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja tarpeen mukaan. Tällainen kuuleminen on erityisen tärkeää 29 artiklaa sovellettaessa.
31 artikla Liitteen I mukauttaminen tekniikan kehitykseen

31 artikla

Liitteen I mukauttaminen tekniikan kehitykseen

Komissio hyväksyy 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän direktiivin muuttamiseksi liitteessä I olevan 4 ja 5 kohdan mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen.
32 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen
33 artikla Komiteamenettely
34 artikla Seuraamukset

34 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Kyseisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle näistä säännöistä ja toimenpiteistä ja ilmoitettava sille viipymättä niihin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.
35 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
36 artikla Kumoaminen

36 artikla

Kumoaminen

Kumotaan 30 päivästä toukokuuta 2026 direktiivi 2010/31/EU, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä IX olevassa A osassa mainituilla säädöksillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä IX olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja tuossa osassa mainittuja soveltamispäiviä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä X olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
37 artikla Voimaantulo ja soveltaminen

37 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 30, 31, 33 ja 34 artiklaa sovelletaan 30 päivästä toukokuuta 2026.
38 artikla Osoitus

38 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I Rakennusten energiatehokkuuden laskennan yleinen yhteinen kehys



LIITE I

Rakennusten energiatehokkuuden laskennan yleinen yhteinen kehys

(4 artiklassa tarkoitettu)

1. Rakennuksen energiatehokkuus on määritettävä lasketun tai mitatun energiankäytön perusteella, ja siinä on tultava esiin tilojen lämmitykseen, tilojen jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon, kiinteään valaistukseen ja muihin rakennuksen teknisiin järjestelmiin tyypillisesti käytetty energia. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tyypillinen energiankäyttö edustaa todellisia käyttöolosuhteita kulloisenkin tyypin osalta ja vastaa tavanomaista kuluttajakäyttäytymistä. Tyypillisen energiankäytön ja tyypillisen kuluttajakäyttäytymisen on mahdollisuuksien mukaan perustuttava käytettävissä oleviin kansallisiin tilastoihin, rakennusmääräyksiin ja mitattuihin tietoihin.

Jos rakennusten energiatehokkuuden laskentaperusteena käytetään mitattua energiankäyttöä, laskentamenetelmää käytettäessä on voitava yksilöidä asukkaiden käyttäytymisen ja paikallisen ilmaston vaikutus, jota ei oteta huomioon laskelman tuloksissa. Rakennusten energiatehokkuuden laskennassa käytettävällä mitatulla energiankäytöllä on oltava mittarilukemat vähintään kuukauden välein, ja siinä on erotettava toisistaan eri energiankantajat.

Jäsenvaltiot voivat käyttää tyypillisissä toimintaolosuhteissa mitattua energiankulutusta voidakseen todentaa lasketun energiankäytön oikeellisuuden ja mahdollistaa vertailun lasketun ja tosiasiallisen tehokkuuden välillä. Todentamista ja vertailua varten mitattu energiankulutus voi perustua kuukausittaisiin lukemiin.

Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla vertailupinta-alayksikköä kohden per vuosi (kWh/m2/vuosi) sekä energiatehokkuustodistusta että energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista varten. Rakennuksen energiatehokkuuden määrittämiseen sovellettavan menetelmän on oltava läpinäkyvä ja avoin innovoinnille.

Jäsenvaltioiden on kuvattava kansalliset laskentamenetelmänsä perustuen liitteeseen A rakennusten energiatehokkuutta koskevissa keskeisissä eurooppalaisissa standardeissa eli standardeissa (EN) ISO 52000-1, (EN) ISO 52003-1, (EN) ISO 52010-1, (EN) ISO 52016-1, (EN) ISO 52018-1, (EN) ISO 52120-1, EN 16798-1 ja (EN) 17423 tai näiden korvaavissa asiakirjoissa. Tämä säännös ei ole kyseisten standardien oikeudellinen kodifiointi.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kun rakennuksiin toimitetaan kaukolämpöä tai -jäähdytystä, toimituksen hyödyt tunnustetaan ja otetaan huomioon laskentamenetelmissä, erityisesti uusiutuvan energian osuus, käyttämällä yksilöllisesti sertifioituja tai tunnustettuja primäärienergiakertoimia.

2. On laskettava energiatarpeet tilojen lämmitykseen, tilojen jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen, ilmanvaihtoon, valaistukseen ja muihin rakennuksen teknisiin järjestelmiin tarvittava energia ja niiden energiankäyttö käyttämällä kuukauden tai tunnin pituisia tai sitä lyhyempiä laskentavälejä järjestelmän toimintaan ja tehokkuuteen sekä sisäilmaolosuhteisiin merkittävästi vaikuttavien erilaisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi ja jäsenvaltioiden kansallisesti tai alueellisesti määrittämien terveyden, sisäilman laadun, mukaan lukien asumismukavuus, tasojen optimoimiseksi.

Jos direktiivin 2009/125/EY nojalla annetut energiaa käyttäviä tuotteita koskevat tuotekohtaiset asetukset sisältävät erityisiä tuotetietovaatimuksia tämän direktiivin mukaista energiatehokkuuden ja elinkaaren aikaisen lämpövaikutuspotentiaalin laskentaa varten, kansallisissa laskentamenetelmissä ei saa vaatia lisätietoja.

Primäärienergian laskennan on perustuttava sellaisiin säännöllisesti päivitettäviin ja tulevaisuuteen suuntautuviin primäärienergiakertoimiin (erikseen uusiutuvalle, uusiutumattomalle ja kokonaisprimaarienergialle) tai painotuskertoimiin energiankantajaa kohden, joiden on oltava kansallisten viranomaisten tunnustamia ja joissa otetaan huomioon kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman perusteella odotettu energiayhdistelmä. Nämä primaarienergiakertoimet tai painotuskertoimet voivat perustua kansallisiin, alueellisiin tai paikallisiin tietoihin. Primaarienergiakertoimet tai painotuskertoimet voivat perustua vuosittaisiin, kausittaisiin, kuukausittaisiin, vuorokausittaisiin tai tunnittaisiin tietoihin tai tarkempiin tietoihin, jotka on ilmoitettu yksittäisiä kaukojärjestelmiä varten.

Jäsenvaltioiden on määritettävä primäärienergiakertoimet tai painotuskertoimet. Tehdyt valinnat ja tietolähteet on ilmoitettava EN 17423 -standardin tai mahdollisen korvaavan asiakirjan perusteella. Jäsenvaltiot voivat valita direktiivin (EU) 2023/1791 mukaisesti vahvistetun unionin keskimääräisen primäärienergiakertoimen sähkölle sen sijaan, että käytetään primäärienergiakerrointa, joka kuvastaa sähköntuotantoa kyseisessä maassa.

3. Rakennuksen energiatehokkuuden ilmaisemista varten jäsenvaltioiden on määritettävä numeerisia lisäindikaattoreita, jotka koskevat uusiutumattoman ja uusiutuvan primäärienergian kokonaiskäyttöä ja tuotettuja käytöstä syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä kgCO2-ekv/(m2/vuosi).

4. Menetelmä on määritettävä siten, että huomioon otetaan ainakin seuraavat näkökohdat:

a) 

seuraavat rakennuksen, sen sisätilan seinät mukaan lukien, tosiasialliset lämpöominaisuudet:

i) 

lämpökapasiteetti;

ii) 

eristys;

iii) 

passiivinen lämmitys;

iv) 

jäähdytyselementit;

v) 

kylmäsillat;

b) 

lämmityslaitteet ja lämpimän käyttöveden jakelu, niiden eristysominaisuudet mukaan lukien;

c) 

asennetun paikan päällä tapahtuvan uusiutuvan energian tuotannon ja energian varastoinnin kapasiteetti;

d) 

ilmastointilaitteet;

e) 

painovoimainen ja koneellinen ilmanvaihto, johon voi sisältyä ilmatiiviys ja lämmön talteenotto;

f) 

kiinteä valaistusjärjestelmä (pääasiassa muissa kuin asuinrakennuksissa);

g) 

rakennuksen suunnittelu, sijainti ja suuntaus, ulkoinen ilmasto mukaan lukien;

h) 

passiiviset aurinkoenergiajärjestelmät ja aurinkosuojaus;

i) 

sisäilmasto-olosuhteet, suunniteltu sisäilmasto mukaan lukien;

j) 

sisäiset kuormat;

k) 

rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmät ja niiden valmiudet seurata, hallita ja optimoida energiatehokkuutta.

5. Huomioon on otettava seuraavien näkökohtien myönteinen vaikutus:

a) 

paikallinen auringonvalon määrä, aktiiviset aurinkoenergiajärjestelmät ja muut uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat lämmitys- ja sähköjärjestelmät;

b) 

yhteistuotannolla tuotettu sähkö;

c) 

kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmät;

d) 

päivänvalo;

e) 

sähkönvarastointijärjestelmät;

f) 

lämmönvarastointijärjestelmät.

6. Rakennusten energiatehokkuuden laskentaa varten rakennukset olisi asianmukaisesti jaettava seuraaviin luokkiin:

a) 

erityyppiset omakotitalot;

b) 

usean asunnon asuinrakennukset;

c) 

toimistot;

d) 

koulutusrakennukset;

e) 

sairaalat;

f) 

hotellit ja ravintolat;

g) 

urheilutilat;

h) 

tukku- ja vähittäiskaupan rakennukset;

i) 

muun tyyppiset energiaa kuluttavat rakennukset.
LIITE II Kansallisten rakennusten perusparannussuunnitelmien malli



LIITE II

Kansallisten rakennusten perusparannussuunnitelmien malli

(3 artiklassa tarkoitettu)



Tämän direktiivin 3 artikla

Pakolliset indikaattorit

Vapaaehtoiset indikaattorit

a)  Kansallisen rakennuskannan yleiskatsaus

Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2):

— rakennustyypin mukaan (ml. julkiset rakennukset ja sosiaalisen asuntotuotannon asunnot)

— energiatehokkuusluokan mukaan

— lähes nollaenergiarakennukset

— energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset (ml. määritelmä)

— asuinrakennukset, joiden energiatehokkuus kuuluu heikoimpaan 43 prosenttiin

— arvio 9 artiklan 6 kohdan b alakohdan nojalla vapautettujen rakennusten osuudesta

Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2):

— rakennuksen iän mukaan

— rakennuksen koon mukaan

— ilmastovyöhykkeen mukaan

— rakennusten purkaminen (lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2))

Energiatehokkuustodistusten lukumäärä:

— rakennustyypin mukaan (ml. julkiset rakennukset)

— energiatehokkuusluokan mukaan

Energiatehokkuustodistusten lukumäärä:

— rakennuskausittain

Vuosittaiset perusparannusasteet: Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2)

— rakennustyypin mukaan

— lähes nollaenergiarakennusten ja/tai päästöttömien rakennusten tasolle

— perusparannuksen perusteellisuuden mukaan (perusparannusten painotettu keskiarvo)

— julkiset rakennukset

 

Primäärienergian ja loppuenergian vuotuinen kulutus (ktoe):

— rakennustyypin mukaan

— loppukäytön mukaan

Energiansäästöt (ktoe):

— asuinrakennukset

— muut kuin asuinrakennukset

— julkiset rakennukset

Keskimääräinen primäärienergian käyttö asuinrakennuksissa (kWh/m2/vuosi)

Uusiutuvan energian osuus rakennusalalla (asennetut megawattitunnit tai tuotetut gigawattitunnit):

— eri käyttötarkoituksiin

Energiakustannusten aleneminen (euroina) kotitaloutta kohti (keskiarvo)

Primäärienergian käyttö rakennuksessa, joka kuuluu energiatehokkuudeltaan parhaimpaan 15 prosenttiin (merkittävän edistämisen kynnysarvo) ja parhaimpaan 30 prosenttiin (ei merkittävää haittaa -kynnysarvo) kansallisessa rakennuskannassa delegoidun asetuksen (EU) 2021/2139 mukaisesti

Lämmitysjärjestelmien osuus rakennussektorilla kattilan/lämmitysjärjestelmän tyypin mukaan

Uusiutuvan energian osuus rakennusalalla (asennetut megawatit tai tuotetut gigawattitunnit):

— paikan päällä

— paikan ulkopuolella

Käytöstä syntyvät vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt (kgCO2-ekv/m2/vuosi):

— rakennustyypin mukaan

Käytöstä syntyvien vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennys (kgCO2-ekv/m2/vuosi):

— rakennustyypin mukaan

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali (kgCO2-ekv/(m2)) uusissa rakennuksissa:

— rakennustyypin mukaan

Markkinaesteet ja markkinoiden toimintapuutteet (kuvaus):

— ristiriitaiset kannustimet

— kapasiteetti rakennus- ja energia-aloilla

Arviointi kapasiteetista rakennusalalla, energiatehokkuusalalla ja uusiutuvan energian alalla

Markkinaesteet ja markkinoiden toimintapuutteet (kuvaus):

— hallinnolliset

— taloudelliset

— tekniset

— tietoisuuteen liittyvät

— muut

Seuraavien lukumäärä:

— energiapalveluyritykset

— rakennusyritykset

— arkkitehdit ja insinöörit

— ammattitaitoiset työntekijät

— keskitetyt asiointipisteet

— rakennusalan ja kunnostusalan pk-yritykset

— uusiutuvan energian yhteisöt ja kansalaisvetoiset perusparannusaloitteet

Rakennusalan työvoimaennusteet:

— alalta poistuvat arkkitehdit / insinöörit /ammattitaitoiset työntekijät

— alalle tulevat arkkitehdit / insinöörit / ammattitaitoiset työntekijät

— nuoret alalla

— naiset alalla

Yleiskatsaus ja ennuste rakennusmateriaalien hintojen ja kansallisten markkinoiden kehityksestä

Energiaköyhyys (määritelmä):

— energiaköyhyydestä kärsivien osuus (%)

— energiaan käytetty osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista

— väestö, joka asuu riittämättömissä asuinoloissa (esim. vuotava katto) tai ilman riittävää lämmitystä

 

Primäärienergiakertoimet:

— energiankantajaa kohden

— uusiutumattoman primäärienergian kerroin

— uusiutuvan primäärienergian kerroin

— kokonaisprimäärienergiakerroin

 

Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä uusille ja olemassa oleville rakennuksille

Yleiskatsaus oikeudelliseen ja hallinnolliseen kehykseen

Kustannusoptimaaliset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset uusille ja olemassa oleville rakennuksille

 

b)  Etenemissuunnitelma vuosiksi 2030, 2040, 2050

Tavoitteet vuosittaisille perusparannusasteille: Rakennusten lukumäärä ja kokonaispinta-ala (m2):

— rakennustyypin mukaan

— energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset

— asuinrakennukset, joiden energiatehokkuus kuuluu heikoimpaan 43 prosenttiin

9 artiklan 1 kohdan mukaiset tiedot:

— perusteet, joiden mukaisesti yksittäiset muut kuin asuinrakennukset vapautetaan vaatimuksista

— vapautettujen muiden kuin asuinrakennusten arvioitu osuus

— arvio muiden kuin asuinrakennusten vapauttamisesta johtuvista vastaavista energiatehokkuuden parannuksista

Odotettua perusparannettujen rakennusten osuutta koskevat tavoitteet (%):

— rakennustyypin mukaan

— korjauksen perusteellisuuden mukaan

Odotettua primäärienergian ja loppuenergian vuotuista kulutusta koskeva tavoite (ktoe):

— rakennustyypin mukaan

— loppukäytön mukaan

Odotetut energiansäästöt:

— rakennustyypin mukaan

Tavoitteet uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi direktiivin (EU) 2018/2001 15 a artiklan mukaisesti

Aurinkoenergian käyttöönottoa rakennuksissa koskevat numeeriset tavoitteet

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus rakennusalalla (asennetut megawatit tai tuotetut gigawattitunnit)

Odotettua käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä koskevat tavoitteet (kgCO2-ekv/(m2/vuosi):

— rakennustyypin mukaan

Odotettua käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä koskevat tavoitteet (%):

— rakennustyypin mukaan

Päästöjen jakautuminen direktiivin 2003/87/EY III luvun [kiinteät laitokset] ja IV a luvun [rakennusten, tieliikenteen ja muiden alojen päästökauppajärjestelmä] soveltamisalaan kuuluviin päästöihin sekä muihin päästöihin;

Odotettuja koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tavoitteet (kgCO2-ekv/(m2/v)) uusissa rakennuksissa:

— rakennustyypin mukaan

Odotettavissa olevat laajemmat hyödyt:

— energiaköyhyydestä kärsivien määrän väheneminen (%)

— uusien työpaikkojen luominen

— BKT:n kasvu (osuus ja mrd. euroina)

Rakennuskannan korjaamisesta johtuva jäsenvaltion vaikutus unionin energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen direktiivin (EU) 2023/1791 4 artiklan mukaisesti (osuus ja luku (ktoe)

 

Rakennuskannan korjaamisesta johtuva jäsenvaltion vaikutus uusiutuvaa energiaa koskevien unionin tavoitteiden saavuttamiseen direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti (osuus, asennetut megawatit tai tuotetut gigawattitunnit)

 

c)  Yleiskatsaus toteutetuista ja suunnitelluista politiikoista ja toimenpiteistä

Politiikat ja toimenpiteet seuraavilla osa-alueilla:

a)  kustannustehokkaiden lähestymistapojen määrittäminen perusparannukseen eri rakennustyyppejä ja ilmastovyöhykkeitä varten ottaen huomioon mahdolliset asiaankuuluvat kynnyspisteet rakennuksen elinkaaren aikana;

b)  9 artiklan mukaiset kansalliset energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sekä muut politiikat ja toimet, jotka kohdistuvat energiatehokkuudeltaan heikoimpiin kansallisen rakennuskannan osiin, mukaan lukien 17 artiklan 19 kohdassa tarkoitetut suojatoimet;

c)  rakennusten pitkälle menevien perusparannusten edistäminen, mukaan lukien vaiheittain pitkälle menevät perusparannukset;

d)  heikossa asemassa olevien asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja suojeleminen sekä energiaköyhyyden lievittäminen, mukaan lukien direktiivin (EU) 2023/1791 24 artiklan mukaiset politiikat ja toimenpiteet sekä asuntojen kohtuuhintaisuus;

e)  keskitettyjen asiointipisteiden tai vastaavien mekanismien perustaminen 18 artiklan mukaisesti teknisen, hallinnollisen ja taloudellisen neuvonnan ja avun tarjoamiseksi;

f)  hiilestä irtautuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä, myös kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkojen avulla, ja asteittainen luopuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä lämmityksessä ja jäähdytyksessä siten, että fossiilisia polttoaineita käyttävien kattiloiden käyttö lopetetaan kokonaan vuoteen 2040 mennessä;

g)  rakennus- ja purkujätteen syntymisen ehkäiseminen ja korkealaatuinen käsittely direktiivin 2008/98/EY mukaisesti, erityisesti jätehierarkian ja kiertotalouden tavoitteiden osalta;

h)  uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen rakennuksissa pyrkien direktiivin (EU) 2018/2001 15 a artiklan 1 kohdassa säädettyyn ohjeelliseen tavoitteeseen, joka koskee uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuutta rakennusalalla;

i)  aurinkoenergialaitteistojen käyttöönotto rakennuksissa;

j)  rakennusten rakentamiseen, kunnostamiseen, käyttöön ja käyttöiän päättymiseen liittyvien koko elinkaaren aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä hiilenpoisto;

k)  sellaisten alue- ja lähialueita koskevien lähestymistapojen ja yhdennettyjen perusparannusohjelmien edistäminen, joissa voidaan käsitellä sellaisia kysymyksiä kuin energia, liikkuvuus, vihreä infrastruktuuri, jätteiden ja veden käsittely sekä muut kaupunkisuunnittelun näkökohdat ja joissa voidaan ottaa huomioon paikalliset ja alueelliset resurssit, kierto ja riittävyys;

l)  julkisten elinten omistamien rakennusten parantaminen, mukaan lukien direktiivin (EU) 2023/1791 5, 6 ja 7 artiklan mukaiset politiikat ja toimenpiteet;

m)  kestävää liikkuvuutta edistävän älykkään teknologian ja infrastruktuurin edistäminen rakennuksissa;

n)  markkinaesteisiin ja markkinoiden toimintapuutteisiin puuttuminen;

o)  puuttuminen osaamisvajeisiin ja koulutuksen, kohdennetun koulutuksen, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen edistäminen rakennusalalla, energiatehokkuusalalla ja uusiutuvan energian alalla (julkinen tai yksityinen), jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä on riittävästi työvoimaa, jolla on rakennusalan tarpeita vastaava asianmukainen osaamistaso, kiinnittäen erityistä huomiota aliedustettuihin ryhmiin;

p)  tiedotuskampanjat ja muut neuvontavälineet; ja

q)  modulaaristen ja teollisten ratkaisujen edistäminen rakentamisessa ja rakennusten perusparannuksessa.

Kaikista politiikoista ja toimenpiteistä:

— politiikan tai toimenpiteen nimi

— lyhyt kuvaus (tarkka soveltamisala, tavoite ja toimintatavat)

— määrällinen tavoite

— politiikan tai toimenpiteen tyyppi (esim. lainsäädännöllinen, taloudellinen, verotuksellinen, koulutukseen tai tietoisuuden lisäämiseen liittyvä)

— suunniteltu talousarvio ja rahoituslähteet

— politiikan toimeenpanosta vastaavat tahot

— odotetut vaikutukset

— toimeenpanon tilanne

— voimaantulopäivä

— toimeenpanojakso

Politiikat ja toimenpiteet seuraavilla osa-alueilla:

a)  rakennusten ilmastokestävyyden parantaminen;

b)  energiapalvelu-markkinoiden edistäminen;

c)  paloturvallisuuden parantaminen;

d)  katastrofiriskien sietokyvyn parantaminen, mukaan lukien voimakkaaseen seismiseen toimintaan liittyvät riskit;

e)  vaarallisten aineiden kuten asbestin poistaminen;

f)  esteettömyys vammaisten henkilöiden kannalta;

g)  uusiutuvan energian yhteisöjen ja kansalaisten energiayhteisöjen rooli alueellisissa ja lähialueita koskevissa lähestymistavoissa;

h)  kohtaanto-ongelmaan puuttuminen inhimillisissä voimavaroissa; ja

i)  sisäympäristön laadun parantamiseen tähtäävät toimet.

Kaikista politiikoista ja toimenpiteistä:

— hallinnolliset resurssit ja valmiudet

— kohdealue(et)

— energiatehokkuudeltaan heikoimmat

— energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

— energiaköyhyys, sosiaalinen asuntotuotanto

— julkiset rakennukset

— asuinrakennukset (yhden perheen asuttavat, moniasuntoiset)

— muut kuin asuinrakennukset

— teollisuusrakennukset

— uusiutuvat energialähteet

— fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopuminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä

— koko elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt

— kiertotalous ja jäte

— keskitetyt asiointipisteet

— perusparannuspassit

— älykkäät teknologiat

— kestävän liikkuvuuden edistäminen rakennuksissa

— kaupunginosa- ja naapurustokohtaiset toimintamallit

— osaaminen, koulutus

— kampanjat tietoisuuden lisäämiseksi ja neuvontavälineet

d)  Yhteenveto investointitarpeista, rahoituslähteistä ja hallinnollisista resursseista

— kokonaisinvestointitarpeet vuoteen 2030, 2040, 2050 (milj. euroa)

— julkiset investoinnit (milj. euroa)

— yksityiset investoinnit (milj. euroa)

— talousarviovarat

 

e)  Uusia ja perusparannettuja päästöttömiä rakennuksia koskevat 11 artiklan mukaiset kynnysarvot

— uusien päästöttömien rakennusten käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kynnysarvot;

— perusparannettujen päästöttömien rakennusten käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen kynnysarvot;

— uusien päästöttömien rakennusten primäärienergian kokonaiskäytön kynnysarvot;

— perusparannettujen päästöttömien rakennusten vuotuisen primäärienergian kokonaiskäytön kynnysarvot

 

f)  Energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset muiden kuin asuinrakennusten osalta

— energiatehokkuuden enimmäiskynnysarvot 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti

 

g)  Kansallinen kehityspolku asuinrakennuskannan asteittaiselle perusparannukselle

— kansallinen kehityspolku asuinrakennuskannan asteittaiselle perusparannukselle primäärienergian keskimääräiselle kokonaiskäytölle ml. vuosien 2030 ja 2035 välitavoitteet – kWH/m2/vuosi 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti

 
LIITE III Uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) laskeminen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti



LIITE III

Uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin (GWP) laskeminen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti

1.   YLEINEN KEHYS

Tässä liitteessä vahvistetaan unionin kehys elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin kansallista laskentaa varten, jotta tulokset voidaan ilmoittaa rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Raja-arvon noudattamisen todentamista varten 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat päättää jättää pois joitakin elinkaaren vaiheiden osia ja joitakin osia rakennusosien soveltamisalasta esimerkiksi soveltamalla päästön päivämäärään perustuvia painotettuja kertoimia rakennuksen elinkaaren aikana.

Uusien rakennusten elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan tässä liitteessä vahvistettujen vähimmäisvaatimusten sekä standardin EN 15978 (EN 15978:2011 Kestävä rakentaminen. Rakennusten ympäristösuoritustason arviointi. Laskentamenetelmä) soveltuvien osien mukaisesti ja ottaen huomioon mahdolliset myöhemmät standardit, jotka koskevat rakennuskohteiden kestävyyttä ja rakennusten ympäristötehokkuuden arviointiin käytettyä laskentamenetelmää. Tämä ei ole standardin oikeudellinen kodifiointi.

Rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa ilmoitettavan elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin tulee vastata valmiin rakennuksen tilaa.

2.   VIITETUTKIMUSJAKSO

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan 50 vuoden viitetutkimusjaksolla ( 9 ).

3.   LASKENNASSA KÄYTETTÄVÄT TIEDOT

Laskennassa on käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 305/2011 ( 10 ) tai (EU) 2024/3110 ( 11 ) mukaisesti annettuja tietoja, joihin viitataan taulukossa 1 nimityksellä ”rakennustuoteasetuksen nojalla saataville asetetut tiedot”, aina kun tällaisia tietoja on saatavilla. Laskennassa on myös käytettävä tietoja, jotka on annettu direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2024/1781 ( 12 ) nojalla hyväksyttyjen tuoteasetusten mukaisesti ja joihin viitataan taulukossa 1 nimityksellä ”ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevan lainsäädännön nojalla saataville asetetut tiedot”, jos nämä tiedot ovat yhdenmukaiset ”rakennustuoteasetuksen nojalla saataville asetettujen tietojen” kanssa Jos tällaisia tietoja ei ole saatavilla, voidaan käyttää muita taulukossa1 lueteltuja tietoja. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan tulokset ovat mahdollisimman täsmällisiä ja luotettavia, ja niitä kannustetaan sallimaan hanke- tai tuotekohtaisten tietojen käyttö, sillä ne ovat laadukkaampia ja tarkempia kuin yleiset tiedot tai oletusarvot.



Taulukko 1

Yhteenveto erityyppisistä rakennustuotteita koskevista tiedoista

Tiedot

Määritelmä ja käyttö

Rakennustuoteasetuksen nojalla saataville asetetut tiedot

Asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 mukaisesta suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksesta saatavat tuotekohtaiset tiedot vaikutuksista ilmastonmuutokseen, mukaan lukien yhdenmukaistetun teknisen eritelmän soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksista ja asiaa koskevan eurooppalaisen arviointiasiakirjan ja eurooppalaisen teknisen arvioinnin perusteella annetuista suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoituksista saatavat tiedot

Ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevan lainsäädännön nojalla saataville asetetut tiedot

Direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti annetut yhteensopivat tiedot

Hankekohtaiset tiedot

Standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut hankekohtaiset tiedot, vaikka niitä ei ole annettu asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 taikka direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti; tällaisia tietoja voidaan käyttää vain, jos ne ovat nimenomaisesti sallittuja kansallisessa lainsäädännössä.

Tuotekohtaiset tiedot

Standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut tuotekohtaiset tiedot, vaikka niitä ei ole annettu asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 taikka direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti; tällaisia tietoja voidaan käyttää vain, jos ne ovat nimenomaisesti sallittuja kansallisessa lainsäädännössä.

Standardin EN 15804 tai EN 50693 mukaiset tuoteryhmää koskevat keskiarvotiedot

Alakohtaiset ympäristötiedot edustavat yhden tai useamman yrityksen eri tuotteiden keskiarvoa, ja niitä tarjoavat toimialajärjestöt tai muut vastaavat asianomaista tuotetta käsittelevät organisaatiot. Tällaisia tietoja voidaan käyttää vain, jos ne ovat nimenomaisesti sallittuja kansallisessa lainsäädännössä.

Yleiset tiedot

Standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut yleiset ympäristötiedot, jotka koskevat tiettyä tuoteryhmää ja maata tai aluetta. Yleisinä tietoina ei saa käyttää tiettyä laitosta tai yritystä koskevia tietoja. Jäsenvaltioiden on vahvistettava samankaltaisten olemassa olevien tuotekohtaisten tietojen perusteella selkeät säännöt, joiden mukaan tällaiset tiedot laaditaan tai lasketaan. Näiden sääntöjen on perustuttava varovaisiin oletuksiin, jotta yleisiä tietoja ei aseteta epäreilulla tavalla tuotekohtaisten tietojen edelle. Jäsenvaltiot voivat laatia yleisiä tietoja uudelleenkäytettyjen rakennustuotteiden osalta ottaen huomioon kiertotalouskäytäntöjen hyödyt.

Oletusarvot

Jos mitään edellä mainituista tiedoista ei ole saatavilla tai jos se on tarpeen laskelman yksinkertaistamiseksi, puuttuvien tietojen täydentämiseksi voidaan käyttää standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti laskettuja ympäristötietoja. Oletusarvo voidaan määrittää tietylle rakennusosalle tai tietyille rakennusosille, tietylle elinkaaren moduulille tai osamoduulille tai useille elinkaaren moduuleille tai osamoduuleille. Jäsenvaltiot voivat määrittää oletusarvot varovaisten oletusten perusteella, jotta ne kannustavat käyttämään laskelmissa tarkempia tietoja, jos sellaisia on saatavilla. Jäsenvaltiot voivat määrittää useita oletusarvoja, jotta varmistetaan, että uusien rakennusten elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali voidaan ilmoittaa 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vaikka tarkempia tietoja ei olisi saatavilla lainkaan.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava varovaisen lähestymistavan mukaiset selkeät ja johdonmukaiset säännöt, joiden mukaan yleiset tiedot ja oletusarvot laaditaan ja päivitetään. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että tarvittavat tiedot, mukaan lukien yleiset tiedot ja oletusarvot, asetetaan julkisesti saataville, jotta uusien rakennusten elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali voidaan laskea 7 artiklan 2 kohdassa vahvistettuihin päivämääriin mennessä myös silloin, kun hanke- tai tuotekohtaisia tietoja ei ole saatavilla.

Kun on kyse muista kuin rakennustuoteasetuksen tai ekologista suunnittelua ja energiamerkintää koskevan lainsäädännön nojalla saataville asetetuista tiedoista, markkinoiden hajanaisuuden vähentämiseksi jäsenvaltioita kannustetaan tunnustamaan myös saatavilla olevat muissa jäsenvaltioissa julkaistut luotettavat ja yhteensopivat tiedot, myös standardin EN 15804 tai EN 50693 tai muun yhteensopivan standardin mukaisesti lasketut tuote- ja hankekohtaiset tiedot. Jäsenvaltioiden tulee joka tapauksessa toteuttaa tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen eri lähteistä peräisin olevien tietojen johdonmukaisuuden ja yhteensopivuuden ja elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevien lopputulosten luotettavuuden.

4.   HYÖTYPINTA-ALA

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali ilmoitetaan kilogrammoina hiilidioksidiekvivalenttia hyötypinta-alan neliömetriä kohti.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava, miten hyötypinta-alan määritelmää käytännössä käytetään uusien rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa. Hyötypinta-ala vastaa niiden rakennuksen osien pinta-alaa, jotka sisältyvät elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia koskevaan laskelmaan, eikä se saa ulottua rakennuksen vaipan ulkopuolelle. Jäsenvaltioiden on kuvattava kansallisella tasolla hyväksyttyyn hyötypinta-alaan kuuluvat alat, sellaisina kuin ne on määritelty kansainvälisissä kiinteistömittausstandardeissa ( 13 ) (International Property Measurement Standards, IPMS) tai muissa vastaavissa standardeissa, joilla varmistetaan lattia-pinta-alan mittauksen avoimuus, johdonmukaisuus ja vertailtavuus.

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan ja ilmoitetaan 19 artiklan ja liitteen V mukaisesti rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa tai tapauksen mukaan rakennuksen osan energiatehokkuustodistuksessa. Jäsenvaltiot voivat tarvittaessa vahvistaa säännöt useiden rakennusten yhteisten rakennusosien päästöjen jakamiseksi. Tällaisilla säännöillä on varmistettava, että eri rakennusten ja hankkeiden elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan oikeudenmukaisesti, läpinäkyvästi ja yhdenmukaisesti.

5.   ELINKAAREN VAIHEIDEN MÄÄRITTELY

Elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan kunkin vaaditun elinkaaren vaiheen osalta taulukon 2 mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat halutessaan jättää taulukossa 2 esitetyt valinnaiset elinkaaren vaiheet laskelman ulkopuolelle.

Silloin kun tuotetasolla saatavilla olevat tiedot mahdollistavat eri vaihtoehtoja, elinkaaren kussakin vaiheessa rakennuksen tasolla tehtävän laskelman tulee edustaa mahdollisimman tarkasti kyseessä olevaa rakennushanketta tai rakennusta. Jos saatavilla ei ole luotettavia tietoja tai jos laskelmaa on tarpeen yksinkertaistaa, jäsenvaltiot voivat sallia oletusarvojen käytön laskennassa, jolloin tulee käyttää pahimman skenaarion mukaisia oletusarvoja.

Jäsenvaltiot voivat hyväksyä oletusarvoja elinkaaren minkä tahansa vaiheiden tai niiden osien osalta jaksossa 3 esitettyjen, laskennassa käytettäviä tietoja koskevien vaatimusten mukaisesti, jos tämä on tarpeen puuttuvien tietojen täydentämiseksi tai laskelman yksinkertaistamiseksi.



Taulukko 2

Laskentaan sisällytettävät elinkaaren vaiheet, joiden osalta lasketaan elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali standardien EN15978:2011 ja prEN15978:2025 mukaisesti ja ottaen huomioon mahdolliset myöhemmät standardit, jotka koskevat rakennuskohteiden kestävyyttä ja rakennusten ympäristötehokkuuden arviointiin käytettyä laskentamenetelmää

Elinkaaren vaiheet

Pakollinen/valinnainen

EN15978:2011

prEN15978:2025

A1:  Raaka-aineiden tuotanto

A1:  Louhinta/talteenotto ja tuotantoketjun alkupään tuotanto

Pakollinen

A2:  Kuljetus

A2:  Kuljetus tehtaalle

Pakollinen

A3:  Valmistus

A3  Valmistus

Pakollinen

A4:  Kuljetus

A4  Kuljetus

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

A5:  Rakentaminen

A5:  Rakentaminen

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat jättää laskennan ulkopuolelle rakennusta edeltävät purkuprosessit sekä rakennustyöntekijöiden kuljetuksen työmaalle ja sieltä pois. Jos rakennusta edeltäviä purkuprosesseja tai rakennustyöntekijöiden kuljetus työmaalle ja sieltä pois sisällytetään laskentaan, näiden vaiheiden tulokset ilmoitetaan erillisinä indikaattoreina.

B1:  Käyttö

B1:  Käyttö

B1.1:  Materiaaleista aiheutuvat päästöt ja karbonatisoituminen

B1.2:  Kylmäaineiden karkauspäästöt

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon, myös kylmäaineiden karkauspäästöjen vaikutusten osalta.

B2:  Ylläpito

B2:  Ylläpito

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

B3:  Korjaukset

B3:  Korjaukset

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

B4:  Vaihtaminen

B4:  Rakennusosien vaihtaminen

Pakollinen

Jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisella tasolla selkeät säännöt osien tai tuotteiden vaihtojen lukumäärän määrittämiseksi (esimerkiksi vaihtojen lukumäärien keskiarvo desimaalilukuna tai vaihtojen lukumäärä kokonaislukuna).

Tätä varten on käytettävä asetuksen (EU) N:o 305/2011 tai asetuksen (EU) 2024/3110 taikka direktiivin 2009/125/EY, asetuksen (EU) 2017/1369 tai asetuksen (EU) 2024/1781 nojalla hyväksyttyjen tuotekohtaisten asetusten mukaisesti saataville asetettuja viitekäyttöikää koskevia tietoja, jos tällaisia tietoja on saatavilla.

B5:  Peruskorjaus

B5:  Peruskorjaus

Valinnainen

B6:  Käyttövaiheen energiankulutus

B6:  Käyttövaiheen energiankulutus

B6.1:  Säädeltävät rakennukseen integroidut järjestelmät (tekniset järjestelmät)

B6.2:  Ei-säädeltävät rakennukseen integroidut järjestelmät (tekniset järjestelmät)

B6.3:  Muu rakennuksen käyttäjien toimintaan liittyvä energiankäyttö

Pakollinen

Laskelman olisi oltava yhdenmukainen käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskennan kanssa (ks. liitteessä I vahvistettu yleinen yhteinen kehys). Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan vain tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin säädeltäviin rakennukseen integroituihin järjestelmiin (teknisiin järjestelmiin).

Jos jäsenvaltio päättää sallia käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrittämisen tulevaisuuteen suuntautuvien kasvihuonekaasupäästökerrointen perusteella, näiden kerrointen on oltava perusteltuja ja yhdenmukaisia ja ne on määriteltävä selkeästi koko viitetutkimusjakson osalta.

Muualle viedyn energian vaikutukset kohdennetaan standardin EN 15978 mukaisesti. Muualle viedyn energian vaikutus ilmoitetaan elinkaaren vaiheessa D2.

B7:  Käyttövaiheen vedenkulutus

B7:  Käyttövaiheen vedenkulutus

B7.1:  Keskeiset rakennuksiin integroidut järjestelmät (WC:t, suihkut, kylpyhuoneet, lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, ilmankostutus ja kastelu)

B7.2:  Muut rakennuksiin integroidut järjestelmät (esimerkiksi uima-altaat ja saunat)

B7.3:  Muut kuin rakennuksiin integroidut järjestelmät (esimerkiksi astian- ja pyykinpesukoneet)

Valinnainen

 

B8:  Rakennuksiin integroitujen järjestelmien käyttäjien toiminnot, jotka eivät sisälly kohtiin B1–B7

B8.1:  Henkilöiden kuljettaminen rakennukselle ja sieltä pois

B8.2:  Sähköajoneuvojen lataaminen rakennustyömaalla

B8.3:  Muut, kuten kulutustavaroiden käyttö (esimerkiksi paperin käyttö toimistoissa tai muut kuin rakennukseen kiinnitetyt huonekalut ja laitteet)

Valinnainen

C1:  Purkaminen

C1:  Purkaminen

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

C2:  Kuljetus

C2:  Kuljetus jätteenkäsittely- tai loppukäsittelylaitokseen

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

C3:  Jätteen käsittely uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja/tai hyödyntämistä varten

C3:  Jätteen käsittely uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja/tai hyödyntämistä varten

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

C4:  Loppukäsittely

C4:  Jätteiden loppukäsittely

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

D:  Järjestelmän ulkopuoliset hyödyt ja kuormitus

D1:  Järjestelmästä poistuvien materiaalien nettovirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys ja niistä saatavan energian talteenotto

Pakollinen

Jäsenvaltiot voivat rajata laskennan tuotetasolla saatavilla oleviin tietoihin ja vastaaviin yleisiin tietoihin tai oletusarvoon.

D2:  Muualle viedyistä hyödykkeistä (esimerkiksi sähköenergia, lämpöenergia ja juomavesi) mahdollisesti saatavat hyödyt ja niistä mahdollisesti aiheutuva kuormitus

Pakollinen

6.   RAKENNUKSEN ENERGIANKULUTUKSEEN JA PAIKAN PÄÄLLÄ TAPAHTUVAAN ENERGIAN TUOTANTOON LIITTYVIEN PÄÄSTÖJEN KOHDENTAMINEN

Taulukossa 3 esitetään mahdolliset menetelmät rakennuksen energiankulutukseen ja paikan päällä tapahtuvaan energian tuotantoon liittyvien sitoutuneiden päästöjen kohdentamiseksi. Laskennan läpinäkyvyyden, yhdenmukaisuuden ja täsmällisyyden varmistamiseksi jäsenvaltion on valittava jokin taulukossa 3 luetelluista kolmesta menetelmästä (A, B1 tai B2). Jos kansallisella tasolla sovelletaan menetelmää B1 tai B2, jäsenvaltion on asetettava julkisesti saataville määritetyt laskelmassa noudatettavat kohdentamissäännöt, joiden tulee olla yhdenmukaiset energiatehokkuuslaskelman ja asiaankuuluvien standardien kanssa.

Laskettaessa elinkaarenaikaista ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalia rakennuksen energiankulutukseen ja paikan päällä tapahtuvaan energian tuotantoon liittyvät käytöstä syntyvät päästöt elinkaaren eri vaiheissa kohdennetaan sitoutuneiden päästöjen kohdentamiseksi valitun menetelmän ja standardin EN 15978 mukaisesti.



Taulukko 3

Paikan päällä tapahtuvasta uusiutuvan energian tuotannosta aiheutuvien sitoutuneiden päästöjen laskeminen

Tekijä

Menetelmä A

Menetelmä B1 tai B2

Energian varastointiin liittyviin osiin sitoutuneiden päästöjen kohdentaminen rakennukselle

Kohdennetaan kokonaisuudessaan rakennukselle

Järjestelmän muihin osiin sitoutuneiden päästöjen kohdentaminen rakennukselle

Kohdennetaan kokonaisuudessaan rakennukselle

B1:  Kohdennetaan rakennukselle suhteessa sen itse kuluttaman energian osuuteen talteen otetusta / tuotetusta energiasta

B2:  Rakennuksen vaippaan integroitujen ja sen ulkopinnan muodostavien osien osalta päästöt kohdennetaan rakennukselle, ja loput sitoutuneet päästöt kohdennetaan rakennukselle suhteessa sen itse kuluttaman energian osuuteen talteen otetusta / tuotetusta energiasta

7.   RAKENNUSOSIEN JA TEKNISTEN LAITTEIDEN MÄÄRITTELY

Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa on otettava huomioon vähintään taulukon 4 luokkien ”vaippa” ja ”ydin” tasolla 2 luetellut rakennusosat ja tekniset laitteet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että elinkaarenaikainen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaali lasketaan kattavasti ja täsmällisesti, ja kansallisella tasolla on kuvattava selkeästi, mitkä rakennusosat ja tekniset laitteet elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennassa on otettava huomioon. Tätä varten jäsenvaltiot voivat noudattaa taulukon 4 tasoilla 3 ja 4 esitettyjä esimerkkejä. Mahdollisista merkittävistä poikkeamista näihin esimerkkeihin on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä.

Laskennassa on otettava huomioon ne energiatehokkuustodistuksen kattamat arvioitavan rakennuksen rakennusosat ja tekniset laitteet tai järjestelmät, joiden jäsenvaltio katsoo olevan osittain tai kokonaan rakennuksen omistajan omistamia ja joiden ylläpidon jäsenvaltio katsoo kuuluvan osittain tai yksinomaan tämän vastuulle, vaikka tällaiset osat, laitteet tai järjestelmät sijaitsisivat arvioitavan rakennuksen ulkopuolella ja vaikka ne olisivat rakenteellisesti erillisiä siitä ( 14 ). Arvioitavan rakennuksen ulkopuolella sijaitseviin ja siitä rakenteellisesti erillisiin rakennusosiin ja teknisiin laitteisiin liittyvät päästöt on otettava huomioon sitoutunutta ja käytöstä syntyvää hiilidioksidia koskevassa analyysissa, mutta niitä ei oteta huomioon lattia-pinta-alaa laskettaessa.

Jäsenvaltiot voivat harkita yleisten tietojen tai oletusarvojen hyväksymistä taulukon 4 eri tasoilla mainittujen rakennusosien osalta noudattaen jaksossa 3 esitettyjä, laskennassa käytettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jos tämä on tarpeen puuttuvien tietojen täydentämiseksi tai laskelman yksinkertaistamiseksi



Taulukko 4

Rakennusosien ja teknisten laitteiden sekä niiden hierarkian määrittely

Taso 1

Taso 2

Taso 3 (esimerkki)

Taso 4 (esimerkkejä)

Vaippa

Alusrakenne

Peruspaalutukset ja pohjan paalutukset

Pysyvät paalut ja ponttonit

Vahvistuspaalut

Pohja

Sivutuet

Peruslaatta, paaluhatut, pilarien jalat, anturat; poikittaiset tukipalkit

Alusrakenteeseen sisältyvät seinät ja pilarit

Pohjakerroslaatat ja -palkit (jos rakennuksessa on kellari, kellarin pohjakerroslaatta otetaan huomioon tason 3 kohdassa ”kellarikerroksen osat”)

Hissikuilut (laatat ja seinät)

Kellarikerroksen osat

Kellarikerroksen sivutuet

Kellarikerroksen pohjalaatat ja sirotteen levitys

Tukimuurit

Kellarikerroksen kantavat seinät, kannaketuet ja -pilarit

Kellarikerroksen palkit, välipohjapalkit, tuet ja laatat

Kellarin portaikot ja luiskat

Pystysuuntaiset kosteuseristeet, kuivatuspatjat, viemärit ja ulkoseinä

Vaakasuuntaiset kosteuseristeet, kuivatuspatjat, viemärit ja pintalaatta

Kellarikerroksen lämpöeristeet

Kellarikerroksen hissikuilut sekä kaivokuopat ja muhvit

Alusrakenteeseen sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat (1)

Runko

Kehikko ja laatat (pohjakerroslaatan pinnan yläpuolella)

Kantavat seinät, kannaketuet ja -pilarit

Yläkerrosten palkit, välipohjapalkit, tuet ja laatat

Kattopalkit, yläpohjan kannatinpalkit ja vasat, yläpohjalaatat

Portaikot (runkoon kuuluvat)

Teräsrakenteiden palosuojaus

Säiliöt, altaat ja muut pienet sekalaiset osat

Vain rakennuksen vaippaan kuuluvat (muut sisältyvät ulkopintoihin)

Runkoon sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat (2)

Arkkitehtuuriin kuuluvat ulkopinnat (ei osa kantavaa rakennetta)

Julkisivu

Ulkoseinät (ei kantavat) ja niihin kuuluvat osat

Ulkoseinien viimeistely ulkoverhousta lukuun ottamatta

Julkisivuverhous ja verhoseinät

Ulkoseinien ikkunat

Ulko-ovet

Myymälätilojen julkisivut ulkotiloissa

Rullaovet ja -verhot, palonosto-ovet

Vesikatto

Vesikaton viimeistely

Kattoikkunat

Kosteuseristeet

Lämpöeristeet

Katon maisemointi (kova ja pehmeä)

Arkkitehtuuriin kuuluviin ulkopintoihin (jotka eivät ole osa kantavaa rakennetta) sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat (3)

Ydin

Arkkitehtuuriin kuuluvat sisäpinnat tai katoksen alla olevat pinnat (ei osa kantavaa rakennetta)

Sisäiset seinärakenteet

Muut kuin kantavat sisä- ja väliseinät

Lämpöeristeet

Myymälätilojen julkisivut sisätiloissa

WC-kopit

Siirrettävät väliseinät

Kylmätilat

Sisäovet

Sisäseinien ikkunat

Rullaovet ja -verhot, palonosto-ovet

Muut betoniosat

Kiinnikkeet ja pienet sekalaiset osat

Kaidepylväät, kaiteet ja käsijohteet

Portaikot ja ritilätasanteet, jotka eivät kuulu runkoon, tikkaat

Kiinteät (4) kaapit, säilytystilat, lukolliset kaapit, istumapaikat, hyllyt, tasot, penkit

Kiinteät koristeet

Luukut

Katoksen alla olevat pinnoitteet

Lattiapinnoitteet (sisä- ja ulkotiloissa eli katoksen alla tai parvekkeilla)

Sisäseinien viimeistely ja ulkoverhous

Kattojen sisäpintojen viimeistely ja alaslasketut katot (sisä- tai ulkotiloissa)

Lämpöeristeet

Arkkitehtuuriin kuuluviin sisäpintoihin tai katoksen alla oleviin pintoihin (jotka eivät ole osa kantavaa rakennetta) sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat (5)

Tekniset järjestelmät ja laitteet: käyttö- ja jätevesijärjestelmät

Kylpyhuonekalusteet

WC-istuimet, säiliöt, suihkulattiat, kylpyammeet, hanat, säätimet, suihkupäät, allaskaapit, pesualtaat, vedenlämmittimet

Kylmävesijärjestelmät

Termostaatit, lämpömittarit, vesimittarit, pumput/paineenkorotuspumput, muut mittarit, putkistot, putkien eristeet, putkenkannattimet, routasuoja- ja sulanapitolaitteet

Kylmän veden varastointi

Säiliöt ja kaikki vedenlaadun valvontaan tarkoitetut käsittely- ja suodatusjärjestelmät

Pinta-, sade- ja jätevesijärjestelmät

Putkistot, lämpöeristeet, tuet, hulevesisäiliö, tulvaveden hallintalaitteet, purkuaukot, pumput, syöksytorvet, viemäriputket, kondenssiveden poistoputket, lämpöeristeet, tuet, säiliö, hajulukot, pumput, poistoputki

Veden uudelleenkäyttöjärjestelmät

Harmaan veden / sadeveden keruusäiliö, putkistot ja käsittelylaitteet rakennusalan rajan sisäpuolella

Tekniset järjestelmät ja laitteet: lämmitysjärjestelmät

Tuotantolaitteet lämmön ja lämpimän veden tuottamiseksi

Kaasu-/sähkökattila, ilma-/vesi-/maalämpöpumput, jäähdytin, paikallinen vedenlämmitin, puu-uuni, biomassakattila, aurinkolämpö- ja kuumavesijärjestelmät. Tähän sisältyvät myös rakennuksen alalla sijaitsevat kaukolämpöjärjestelmät mittariin saakka; mittarista eteenpäin nämä järjestelmät katsotaan osaksi jakeluverkkoa; lämmitysjärjestelmään kuuluvat myös kuoppavarasto ja jakotukki, vaikka ne sijaitsisivat rakennuksen alan ulkopuolella; kaukolämpöverkkoon yhteydessä oleva levylämmönvaihdin; myös lämpimän veden tuottamiseen tarkoitettu laitteisto (esimerkiksi läpivirtauslämmitin) luetaan mukaan lämmitysjärjestelmiin

Lämmön ja lämpimän veden jakelu, säätimet, liitännäislaitteet, lämmönjakopisteet, lämmönsiirtimet/pääteyksiköt

Sähkö- ja vesipatterit, lattialämmitys, lämmönjakohuone, levylämmönvaihtimet, pumput, mekaaninen kytkintaulu, paineistusyksikkö, annostelusäiliö, lämmön ja jäähdytyksen ohjaus, ilmankuivain, tärinänvaimentimet, termostaatti, lämpömittarit, lämminvesimittari, putkisto, putkien eristeet, putkenkannattimet, routasuoja- ja sulanapitolaitteet

Lämmönvarastointilaitteet

Lämminvesivarasto, varaajasäiliö, paisuntasäiliö

Tekniset järjestelmät ja laitteet: erilliset jäähdytysjärjestelmät (jos järjestelmä on tarkoitettu sekä lämmitykseen että jäähdytykseen, se sisällytetään ainoastaan lämmitysjärjestelmiin)

Jäähdytyslaitteet

Jäähdytystorni, puhallinkonvektorit, ilmastointilaite

Jäähdytyksen jakopiste, jäähdytyksen siirtimet / pääteyksiköt, liitännäis- ja ohjauslaitteet, jakelu, varastointi

Kylmävesivarasto, varaajasäiliö, jäähdytysjärjestelmän paisuntasäiliö, pumput, mekaaninen kytkintaulu, paineistusyksikkö, annostelusäiliö, jäähdytyksen ohjaus, ilmankuivaaja, tärinänvaimentimet, termostaatti, lämpömittarit, kylmävesimittari, putkisto, putkien eristeet, putkenkannattimet, routasuoja- ja sulanapitolaitteet

Tekniset järjestelmät ja laitteet: ilmanvaihtojärjestelmät

Ilmanvaihto

Tuulettimet, mekaaninen tuuletus ja lämmöntalteenotto, ilmanvaihtolaitteet, kattotuulettimet, liesituulettimet, ilmaverhot

Tuloilmalaitteet

Hajottajat, ritilät, muuttuvan ilmavirran järjestelmät, vakioilmavirtajärjestelmät, säleiköt

Ilmanvaihtokanavat ja liitännäistarvikkeet

Ilmanvaihtokanavat, lämpöeristeet, tuet, palonkestävät kanavat, tuet

Ilmanvaihtolaitteisiin liittyvät säätöpellit, äänenvaimennus- ja paloturvallisuuslaitteet

Ilmavirran säätöpellit, ilmamäärän säätöpellit, palopellit, höyryjen ja savun poistolaitteet, moottoroitu palo-/savupelti, portaikkojen paineistusjärjestelmät, palonkestävät tuulettimet, paineenrajoituslaitteet, säätimet, säleiköt, kaasunpoistolaitteet, akustiset äänenvaimentimet

Tekniset järjestelmät ja laitteet: valaistusjärjestelmät

Sisävalaistus

Sisävalaisimet, liitännät, jakorasia, pistorasiat, valaistuksen ohjausjärjestelmä, kaapelit, kytkimet

Ulkovalaistus (rakennukseen asennettu)

Rakennukseen asennetut lamput/pylväät/tuet jne. Ulkovalaisimet, liitännät, jakorasia, pistorasiat, valaistuksen ohjausjärjestelmä, kaapelit, kytkimet

Hätävalaistus

Hätävalaistus, ohjauslaitteet, kaapelit, kytkimet

Muu valaistus

Työvalaistus, näyttämövalaistus, myymätilojen valaistus, arkkitehtoninen valaistus, mukaan lukien näihin liittyvät valaisimet, liitännät, jakorasia, pistorasiat, valaistuksen ohjausjärjestelmä, kaapelit, kytkimet

Tekniset järjestelmät ja laitteet: sähkönjakeluun, tietoliikenteeseen, turvallisuuteen, tietotekniikkaan ja palontorjuntaa liittyvät sähköjärjestelmät

Sähkönjakelu

Sisältää sisätiloissa sijaitsevat ja rakennukseen asennetut järjestelmät; virtakaapelit, kaapeliradat, paneeli/jakelu, varmistuslaitteisto, kisko, muuntaja, pistorasiat/kytkimet, lattiapistorasiat, anturit, korkeajännite, keskijännite, matalajännite, pienteho, kaapelien säilytysjärjestelmät

Pienoisjännite/tietoliikenne/turvallisuus

Pienoisjännitejärjestelmät. Televiestintä- ja AV-laitteet. Turvallisuus: kameravalvontalaitteet, tunnistimet ja hälytinlaitteet

Tietotekniikka ja dataliikenne

Tietotekniset laitteet: kaikki tietoliikenteeseen liittyvät laitteet, esimerkiksi Wi-Fi-laitteet, palvelin, runkoverkko ja rakenteinen kaapelointi, tietokoneet, tulostimet, laitekaapit, ristikytkentätaulu

Kiinteistöhallintajärjestelmä (BMS)

Kiinteistöhallintajärjestelmä / puhallinkonvektorien ohjaimet, ala-asema, pääohjausjärjestelmä ja tietokone (päävahvistinasema), tarvittava kaapelointi, säätöventtiilit, lämpötila-anturit

Varasähköjärjestelmä

Keskeytymätön tehonsyöttö (UPS), sähkön varatuotantojärjestelmä, akkusähkö, varageneraattorit rakennusalan rajan sisäpuolella

Paloilmoittimet ja -hälyttimet

Palohälytysjärjestelmät, mukaan lukien ilmoittimet, kaapelointi, palohälytysjärjestelmän ohjauspaneeli ja palohälytyspainikkeet

Tekniset järjestelmät ja laitteet:

paikan päällä tapahtuva uusiutuvan energian tuotanto

Uusiutuva energia – paikan päällä tapahtuva sähköntuotanto ja rakennukseen asennetut sähköntuotantolaitteet

Aurinkosähköpaneelit, invertterit, tuuliturbiinit, vesiturbiinit (rakennukseen asennetut tai rakennuksen alan sisäpuolella sijaitsevat)

Uusiutuva energia – paikan päällä tapahtuva varastointi

Rakennuksen alan sisäpuolella sijaitsevat akut

Tekniset järjestelmät ja laitteet: Pelastus-, polttoaine- ja siirtojärjestelmät

Sprinklerilaitteistot

Putket, suuttimet, venttiilit, säiliö, letkut, pumput

Palontorjuntajärjestelmät

Käyttövalmiit/pumpattavat nousujohdot, paloposti (rakennuksen alan sisäpuolella), määrätyssä rakennuksen jalanjäljessä, automaattisen avausventtiilin (AOV) hallintalaitteet/anturit, palontorjuntajärjestelmä

Ukkossuoja/maadoitus

Ukkosenjohdatin, maadoituselektrodit

Polttoainejärjestelmät

Muut polttoainejärjestelmät kuin sähköjärjestelmä, mukaan lukien kaikki pumpattavat tai paineistetut polttoaineet;

kaasunsiirtolaitteet: liitäntä, kaasumittari, paineensäädin, putket, venttiilit;

paikan päällä sijaitseva polttoainesäiliö, kuivavarastot;

ruuvikuljettimet

Hissit, porrashissit, nostoalustat

Hissi-, porrashissi- ja nostoalustalaitteet; näiden laitteiden käyttämiseksi tarvittava sähkö sisältyy sähköjärjestelmään

Liukuportaat ja liukukäytävät

Liukuporras- ja liukukäytävälaitteet näiden laitteiden käyttämiseksi tarvittava sähkö sisältyy sähköjärjestelmään

Tekniset järjestelmät ja laitteet: jätteenkäsittelyjärjestelmät

Erilliset ja yhteiset jätehuoltojärjestelmät

Jätteenpolttouunit, kaikki jätteenhuoltojärjestelmät erillisiä ja yhteisiä jätevirtoja varten ja jätehuoltoon liittyvät välineet

 

Teknisiin järjestelmiin ja laitteisiin sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat (6)

Ulkotilat

(valinnainen)

Liikkumiseen ja ajoneuvoille soveltuvat rakennuksen tontilla sijaitsevat tiet, polut, päällysteet ja muut pinnat

Jalankulkijoille tai ajoneuvoille tarkoitetut tiet ja polut

Kivialustan valmistelutyöt, mukaan lukien käsittely, asentaminen, tasoittaminen, höyläys ja tiivistäminen

Sirotteen levitys, betonivalu, mukaan lukien muotit, raudoitus, liitännät, suodatin- ja juuriestekankaat, reunakiveys, lisävarusteet, pintaan lisättävät tie- ja muut merkinnät, viimeistely, esimerkiksi:

— sepeli- tai asfalttiviimeistely

— muuraukset, päällyste, laatat, mukulakiveys, katukiveys

— sora, kivisiru, puuhake

— rei’itetty nurmikko

— leikkipuistojen pinnat sekä urheilu- tai muuhun erikoiskäyttöön suunnitellut pinnat

— kaikki hule- ja/tai tulvaveden hallintaan tarvittavat järjestelmät

— portaat, portaikot ja luiskat (mukaan lukien pohja, muotoilu ja viimeistely) rakennusalan rajan ulkopuolella

Jalankulkuväylät

Jalankulkuliikenteeseen suunnitellut päällysteet ja pehmeät pinnat

Rakennuksen tonttiin kuuluvien ulkotilojen rajaamiseen, rajojen ja tontin alueen merkitsemiseen sekä esteettisiin tarkoituksiin tarkoitetut välineet ja varusteet ulkotiloissa

Aidat ulkotiloissa

Puu- ja metalliaidat, betoni- ja tiilimuurit, kaiteet, portit sekä rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat korkeat ja matalat seinät ja muurit, jotka ovat uusia eivätkä ole osa rakennuksen vaipan lämpöeritystä

Ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen ohjaamiseen ja suojaukseen tarkoitetut esteet, joilta edellytetään tiettyä kuormituksenkestävyyttä, sekä niihin liittyvät portit

Rakenteeseen kuuluvat osat, kyltit, kiinnikkeet, metallityöt, lisävarusteet (esimerkiksi hattupellit), sähkölaitteet, hallintalaitteet ja viimeistely

Tähän luokkaan kuuluvat kantavat seinät ja muurit, jotka eivät ole osa rakennusta ja jotka on valmistettu yleensä betonista, puusta tai tiilestä, mukaan lukien kaikki rakenteeseen kuuluvat osat, paalutus, pohjan vahvistaminen, kuivatus, kankaat, osat, kiinnikkeet, lisävarusteet (esimerkiksi hattupellit), saumaus, suoja-aineet, loppukäsittely, kivikoripadot

Ulkokaiteet

Ulkoseinät

Ulkotiloihin asennettavat kalusteet ja välineet

Katukalusteet, mukaan lukien portit (muut kuin aitoihin/muureihin ja esteisiin sisältyvät), pyöröportit, kiinteät/kokoontaitettavat/irrotettavat liikennepollarit, istuimet, penkit, pöydät, roska-astiat, mainos-/ilmoitustaulut, pyörätelineet/-varastot, kyltit, lipputangot, ulkourheilu-/leikkialueiden välineet, pienet jalkakäytävät, linja-autopysäkit, katokset, puhelinkopit, postilaatikot, veistokset / ulkotiloissa sijaitsevat taideteokset, vesiaiheet, mukaan lukien kaikki pohjatyöt, säiliöt, komponentit, putkistot, ohjauslaitteet ja varusteet

Rakennukset ulkopuoliset tekniset järjestelmät

Yleinen huomautus: tähän luokkaan kuuluvat kaikki järjestelmät, joita ei ole asennettu rakennukseen tai jotka sijaitsevat rakennuksen alan ulkopuolella

Ojitus

Jäte-/pinta-/hulevesiojat maanpinnan ala- ja yläpuolella ensimmäisestä rakennuksen ulkoseinän ulkopuolella sijaitsevasta tarkastuskaivosta alkaen, viemäriputki tai muu purkupaikka (esimerkiksi paikan päällä sijaitseva jäteveden käsittelylaitos); kaivannot, putket, liitososat, ojien pohjat, maantäyttö, putkien perustat, tuet, liitännät, kaivot ja rautaristikot (esimerkiksi teillä); pumppausasemajärjestelmät, purku-/poistopaikat, loppupinnoitteet, esivalmisteiset kanavat, kammiot, tarkastuskaivot, imeytyskaivot, likakaivot, bensiinin keruuyksiköt; Myös olemassa olevien kuivatusjärjestelmien, tarkastuskaivojen ja ritilöiden muutostyöt, korjaukset, täyttö tai puhdistus Kestäviin kuivatusjärjestelmiin (SUDS) liittyvät asennustyöt (ei istutus), vaarallisten nesteiden, kuten kemikaalien ja teollisuuden nestemäisten jätteiden, imeytys

Ulkoiset tekniset järjestelmät – vesi

Vesijohtovesijärjestelmät, jotka kuljettavat vettä lakisääteisen vesihuoltojärjestelmän runkoverkosta rakennuksen sisääntulopisteeseen, mukaan lukien jakelu ulkopuolisiin käyttöpisteisiin (esimerkiksi ulkopuolisiin laitoksiin ja laitteisiin sekä paloposteihin); palopostit / sadeveden kierrätys / harmaan veden kierrätys rakennusalan rajan ulkopuolella; säiliöt, putkistot, sulanapitolaitteet, lämpöeristeet, liitännät

Ulkoiset tekniset järjestelmät – sähkö

Suurjännitesähkön jakelu lakisääteisestä verkosta paikan päällä sijaitsevalle muuntaja-asemalle, pienjännitesähkön jakelu paikan päällä olevalta muuntaja-asemalta rakennuksen sähkönjakokeskukseen ja ulkoisille sähkölaitteille, mukaan lukien hätä- tai varageneraattorit; kaapelit, johdotus, piirilevyt, kanavisto, huoltoluukut, liitännät, jakelu, kaivannot, kuopat, esivalmisteiset sähköasemat, muuntaja-asemat, keskeytymättömään tehonsyöttöön liittyvät laitteet

Ulkoiset tekniset järjestelmät – kaasu

Putkitse kuljetettavan maakaasun syöttöjärjestelmät, jotka kuljettavat kaasun lakisääteisestä verkosta kaasumittarille; nestekaasun (LPG) kuljetus ulkoisista varastointisäiliöistä jakelupisteeseen, mukaan lukien kaasun jakelu runkoverkosta sekä kaasun jakelu ulkoisiin käyttöpisteisiin (esimerkiksi ulkoisiin laitoksiin ja laitteisiin); jakelu, huoltoluukut, liitännät, kaivannot, kuopat, varastointisäiliöt/pullot

Ulkoiset tekniset järjestelmät – televiestintä ym.

Tietoliikennejärjestelmien, kaapelitelevision, internetin ja muiden tietoliikennejärjestelmien liittäminen lakisääteisestä verkosta tai muun palveluntarjoajan järjestelmästä rakennuksen pääjakelupisteeseen; kaapelit, johdotus, piirilevyt, kanavisto, huoltoluukut, liitännät, jakelu, kaivannot, kuopat

Ulkoiset tekniset järjestelmät – polttoaineen varastointi

Ulkoiset polttoaineen varastointi- ja putkijakelujärjestelmät; rakennuksen ulkopuoliset varastointisäiliöt sekä jakeluputkistot, joiden kautta jaellaan öljyä, bensiiniä tai dieseliä varastosäiliöistä rakennuksessa sijaitsevaan sisääntulopaikkaan tai ulkopuolisiin laitoksiin ja laitteisiin; jakelu, pumput, venttiilit, lämpöeristeet, huoltoluukut, liitännät, valvontalaitteet, kaivannot, kuopat, varastointisäiliöt/pullot

Ulkoiset tekniset järjestelmät – valaistus

Ulkoiset työmaan/katujen valaistusjärjestelmät, mukaan lukien jalankulkualueet, väylät, tiet, valaistut liikennemerkit, ulkovalaistus; kaapelit, johdotus, piirilevyt, kanavisto, huoltoluukut, liitännät, jakelu, kaivannot, kuopat, ohjauslaitteet, valaisimet, mukaan lukien urheilukenttien valaistus

Ulkoiset tekniset järjestelmät – turvajärjestelmät

Turvajärjestelmät, mukaan lukien valvontakamerat, kamerapylväät, turvalaitteiden ja erillisen turvavalaistuksen yleiset ulkoiset virtalähteet

Ulkoisiin teknisiin järjestelmiin sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat (7)

Ulkorakennukset (8)

Pienet oheisrakennukset

Rakennuksen järjestelmiin sekä rakennuksen ja työmaan tavanomaiseen toimintaan liittyvät pienet erilliset ulkopuoliset oheisrakennukset, kuten kattilahuoneet, sähköasemat, polttoaineen varastointiin tarkoitetut rakennukset, polkupyörävarastot, vajat, varastot ja vartijankopit

Erilliset pysäköintitilat (9)

Yksinomaan rakennuksen asukkaiden tai myös muiden käyttöön tarkoitetut maanpäälliset tai maanalaiset rakenteet

Ulkorakennuksiin sisältyvät yhdistelmämateriaalit, esivalmisteiset elementit ja pienet sekalaiset osat (10)

(1)   

Lämpö- ja kosteuseristeet, pinnoitteet, viemäreiden liitokset, liitoskappaleet ja muut osat, alusrakenteeseen tai yhdessä alusrakenteen kanssa asennettavat teknisiin järjestelmiin liittyvät osat, joita ei ole lueteltu taulukon 4 muissa kohdissa tai muualla.

(2)   

Palosuojaus, lämpö- ja kosteuseristeet, päällysteet, liitokset ja liitoskappaleet, luiskat, paikoilleen jätettävät muotit, parvirakenteet, porrastasanteiden kannakkeet, huoltoreitit sekä runkoon tai yhdessä rungon kanssa asennettavat muut osat, joita ei ole lueteltu taulukon 4 muissa kohdissa tai muualla.

(3)   

Palosuojaus, lämpö- ja kosteuseristeet, päällysteet, liitokset ja kiinnittimet, jolla ulkopinnat kiinnitetään runkoon, liitoskappaleet, luiskat, auringonvarjostimet, häikäisysuojat, räystäät, hyönteissuojat, säleikkökokoonpanot, suojakaiteet ja kaiteet, viherseinät, savupiiput sekä arkkitehtuuriin kuuluviin ulkopintoihin tai yhdessä näiden ulkopintojen kanssa asennettavat muut osat, joita ei ole lueteltu tässä kohdassa tai muualla.

(4)   

’Kiinteillä’ rakenteilla tarkoitetaan rakenteita, jotka sisällytetään rakennukseen rakennusvaiheessa, ennen rakennuksen luovuttamista omistajalle.

(5)   

Palosuojaus, lämpö- ja kosteuseristeet, päällysteet, liitokset ja kiinnittimet, jolla sisäpinnat kiinnitetään runkoon, huoltoreitit, kehikot, tiivisteet, liimat, kelluvat lattiat, iskuja vaimentavat lattiat, viimeistely, lattiamerkinnät, jalka- ja muut listat, kiinnikkeet, luiskat, säleikkökokoonpanot, suojakaiteet ja kaiteet, takat sekä arkkitehtuuriin kuuluviin sisäpintoihin tai yhdessä näiden sisäpintojen kanssa asennettavat muut osat, joita ei ole lueteltu luettelon 4 muissa kohdissa tai muualla.

(6)   

Kaikki muut laitteet, varusteet tai muut osat, jotka on asennettu tai joita käytetään yhdessä teknisten järjestelmien, -laitteiden ja -infrastruktuurin kanssa mutta joita ei ole lueteltu taulukon 4 muissa kohdissa tai muualla.

(7)   

Kaikki muut veden-, kaasun- ja sähkönjakeluun, lämmitykseen, ilmanvaihtoon, maanpäälliseen viemäröintiin, tietoliikenteeseen ja muihin palveluihin liittyvät laitteet, liitännät ja muut osat, mukaan lukien kanavat, suojapinnoitteet, reiät, suojakotelot, muhvit, kannet, palokatkolaitteet, merkinnät ja alustat, joita ei ole lueteltu muualla.

(8)   

Arvioitavan rakennuksen ulkopuolella sijaitsevat ja siitä rakenteellisesti erilliset rakennukset, jotka sijaitsevat arvioitavan rakennuksen pihapiirissä ja jotka palvelevat arvioitavan rakennuksen käyttäjiä ja/tai joita tarvitaan arvioitavan rakennuksen teknisiä järjestelmiä ja infrastruktuuria varten. ’Rakenteellisesti erillisellä rakennuksella’ tarkoitetaan rakennusta, jonka perusta ja muut kantavat rakenneosat ovat arvioitavasta rakennuksesta erilliset.

(9)   

Pysäköintitilat, joilla on yhteisiä rakenneosia rakennuksen kanssa ja jotka sijaitsevat rakennuksen vaipan sisäpuolella, eivät ole ulkoisia rakennuksia vaan osa rakennusta, eli niihin liittyvät sitoutuneet ja käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt ja lattiapinta-alat otetaan huomioon analyysissa. Ulkoisiksi rakennuksiksi katsottaviin erillisiin pysäköintitiloihin liittyvät sitoutuneet ja käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt (mutta ei lattiapinta-aloja) voidaan ottaa huomioon analyysissa. Jos pysäköintitila on osa useampien rakennusten yhteistä rakennetta, joko koko rakennuskokonaisuutta arvioidaan yksikkönä tai pysäköintitilan hiilidioksidivaikutukset ja lattiapinta-ala kohdennetaan kullekin rakennukselle sen mukaan, kuinka suuri osa pysäköintipaikoista kullekin rakennukselle on osoitettu.

(10)   

Muut ulkorakennuksiin liittyvät kalusteet, varusteet tai muut osat, joita ei ole lueteltu muualla.

8.   ELINKAARENAIKAISEN ILMAKEHÄN LÄMMITYSVAIKUTUSPOTENTIAALIN LASKENNAN TULOKSET

Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskennan tulokset ilmoitetaan rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa läpinäkyvässä muodossa eriteltynä vähintään kunkin elinkaaren vaiheen mukaan (ks. taulukko 5).



Taulukko 5

Elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin ilmoittaminen rakennuksen energiatehokkuustodistuksessa

 

Tuotevaihe (A1–A3)

Rakennusvaihe (A4–A5)

Käyttö-, ylläpito- ja uusimisvaihe (B1–B4)

käyttövaiheen energiankulutus (B6)

Käyttöiän päättymisvaihe (C1–C4)

Uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämispotentiaali (D1)

Muualle viedyistä hyödykkeistä (esimerkiksi sähköenergia, lämpöenergia ja juomavesi) mahdollisesti saatavat hyödyt ja niistä mahdollisesti aiheutuva kuormitus (D2)

Elinkaarenaikainen ilmakehän kokonaislämmitysvaikutuspotentiaali (1)

 

 

 

 

 

 

 
(1)   

Elinkaarenaikainen ilmakehän kokonaislämmitysvaikutuspotentiaali on fossiilisen ja biogeenisen elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin sekä maankäyttöön ja maankäytön muutokseen liittyvän elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin summa.
LIITE IV Yhteinen yleinen rakennusten älyratkaisuvalmiuden luokittelukehys



LIITE IV

Yhteinen yleinen rakennusten älyratkaisuvalmiuden luokittelukehys

1. Komissio vahvistaa älyratkaisuvalmiutta koskevan indikaattorin määritelmän ja menetelmän, jolla se on laskettava, jotta voidaan arvioida rakennuksen tai rakennuksen osan kykyä mukauttaa toimintansa asukkaan ja verkon tarpeiden mukaan ja parantaa energiatehokkuuttaan sekä kokonaistehokkuuttaan.

Älyratkaisuvalmiutta koskevan indikaattorin on katettava energiansäästöjen lisäämiseen, vertailuarviointien tekemiseen ja joustavuuteen liittyvät ominaisuudet, parannetut toiminnot ja toimintakyvyt, jotka ovat tulosta paremmin yhteenliitetyistä ja älykkäistä laitteista.

Menetelmässä on otettava huomioon sellaiset ominaisuudet kuin rakennuksen mahdollinen digitaalinen kaksonen.

Menetelmässä on otettava huomioon sellaisia ominaisuuksia kuin älykkäät mittarit, rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmät, itsesäätyvät laitteet sisäilman lämpötilan säätelemiseksi, kiinteät kodinkoneet, sähköajoneuvojen latauspisteet, energian varastointi ja yksityiskohtaiset toiminnot sekä kyseisten ominaisuuksien yhteentoimivuus ja hyödyt sisäilmasto-olosuhteiden, energiatehokkuuden, tehokkuustasojen ja joustavuuden kannalta.

2. Menetelmän on perustuttava rakennuksen ja sen teknisten järjestelmien seuraaviin keskeisiin toimintoihin:

a) 

kyky ylläpitää energiatehokkuutta ja rakennuksen toimintaa mukauttamalla energiankulutusta esimerkiksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytöllä;

b) 

kyky mukauttaa sen toimintatapaan asukkaan tarpeiden mukaan kiinnittäen samalla asianmukaisesti huomiota käyttäjäystävällisyyteen, terveellisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitoon ja kykyyn raportoida energiankäytöstä;

c) 

rakennuksen energian kokonaistarpeen joustavuus, mukaan lukien sen kyky mahdollistaa osallistuminen aktiiviseen ja passiiviseen sekä epäsuoraan ja suoraan kysyntäjoustoon sen energian varastoinnin ja energian vapauttamisen kautta takaisin verkkoon, esimerkiksi joustavuuden ja kuormituksen jakamiskyvyn ansiosta; ja

d) 

kyky parantaa sen energiatehokkuutta ja kokonaistehokkuutta energiansäästöteknologioiden avulla.

3. Menetelmässä voidaan lisäksi ottaa huomioon

a) 

järjestelmien (älykkäiden mittareiden, rakennuksen automaatio- ja ohjausjärjestelmien, kiinteiden kodinkoneiden ja rakennuksessa olevien sisäilman lämpötilaa säätelevien itsesäätyvien laitteiden sekä sisäympäristön laatua seuraavien antureiden ja ilmanvaihtolaitteiden) yhteentoimivuus; ja

b) 

olemassa olevien viestintäverkkojen myönteinen vaikutus, etenkin nopeita yhteyksiä tukevan kiinteistön fyysisen infrastruktuurin olemassaolo, kuten vapaaehtoinen ”laajakaistavalmis”-merkintä, sekä rakennuksia, joissa on useita asuinyksikköjä, varten tarkoitetun liityntäpisteen olemassaolo Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/61/EU ( 15 ) 8 artiklan mukaisesti.

4. Menetelmällä ei saa olla kielteisiä vaikutuksia olemassa oleviin kansallisiin energiatehokkuustodistusten järjestelmiin, ja sen on perustuttava asiaa koskeviin kansallisen tason aloitteisiin, ottaen samalla huomioon asukkaan omistusoikeuden, tietosuojan, yksityisyydensuojan ja tietoturvan periaatteet asiaankuuluvan tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevan unionin oikeuden mukaisesti sekä kyberturvallisuutta koskevat parhaat käytettävissä olevat tekniikat.

5. Menetelmässä on esitettävä älyratkaisuvalmiutta koskevan indikaattorin asianmukaisin muoto, ja sen on oltava kuluttajien, omistajien, investoijien ja kysynnänohjausmarkkinoiden toimijoiden kannalta yksinkertainen, avoin ja helposti ymmärrettävissä.
LIITE V Energiatehokkuustodistusten malli



LIITE V

Energiatehokkuustodistusten malli

(19 artiklassa tarkoitettu)

1. Energiatehokkuustodistuksen etusivulla on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a) 

energiatehokkuusluokka;

b) 

laskettu primäärienergian vuotuinen käyttö (kWh/m2/vuosi);

c) 

laskettu energian vuotuinen loppukäyttö (kWh/m2/vuosi);

d) 

paikan päällä tuotetun uusiutuvan energian osuus energiankäytöstä (%);

▼C1

e) 

käytöstä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt (kg CO2 /(m2/vuosi)) ja elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin raja-arvo, jos se on saatavilla.

▼B

Energiatehokkuustodistuksessa on oltava myös seuraavat tiedot:

a) 

laskettu primääri- ja loppuenergian vuotuinen kulutus (kWh tai MWh);

b) 

uusiutuvan energian tuotanto (kWh tai MWh); pääasiallinen energiankantaja ja uusiutuvan energialähteen tyyppi;

c) 

lasketut energiatarpeet (kWh/m2/vuosi);

d) 

tieto siitä, kykeneekö rakennus reagoimaan ulkoisiin signaaleihin ja mukauttamaan energiankulutusta (kyllä/ei);

e) 

tieto siitä, kykeneekö rakennuksen sisäinen lämmönjakojärjestelmä toimimaan alhaisessa tai tapauksen mukaan tehokkaammassa lämpötilassa (kyllä/ei);

f) 

asianomaisen keskitetyn asiointipisteen yhteystiedot perusparannusneuvontaa varten.

2. Lisäksi energiatehokkuustodistus voi sisältää tiedot seuraavista indikaattoreista:

a) 

energiankäyttö, huippukuormitus, kehittimen tai järjestelmän koko, pääasiallinen energiankantaja ja pääasiallinen elementti kunkin käyttötarkoituksen osalta: lämmitys, jäähdytys, käyttöveden lämmitys, ilmanvaihto ja kiinteä valaistus;

b) 

kasvihuonekaasupäästöjen luokka (tapauksen mukaan);

c) 

tiedot hiilidioksidipoistumista liittyen väliaikaiseen hiilidioksidin varastointiin rakennuksiin tai rakennuksen järjestelmillä;

d) 

tieto siitä, onko rakennukselle käytettävissä perusparannuspassi (kyllä/ei);

e) 

rakennuksen vaipan läpinäkymättömien osien keskimääräinen U-arvo;

f) 

rakennuksen vaipan läpinäkyvien osien keskimääräinen U-arvo;

g) 

yleisimmän läpinäkyvän osan tyyppi (esim. kaksinkertaiset ikkunat);

h) 

ylikuumenemisriskiä koskevan analyysin tulokset (jos saatavilla);

i) 

sisäympäristön laatua seuraavien kiinteiden anturien olemassaolo;

j) 

sisäympäristön laatuun reagoivien kiinteiden säätölaitteiden olemassaolo;

k) 

sähköajoneuvojen latauspisteiden lukumäärä ja tyyppi;

l) 

energianvarastointijärjestelmien olemassaolo, tyyppi ja koko;

m) 

tapauksen mukaan lämmitys- tai ilmastointijärjestelmien ja -laitteiden odotettavissa oleva jäljellä oleva käyttöikä;

n) 

mahdollisuus mukauttaa lämmitysjärjestelmää toimimaan tehokkaammilla lämpötila-asetuksilla;

o) 

tieto siitä, onko käyttöveden lämmitysjärjestelmää mahdollista mukauttaa toimimaan tehokkaammilla lämpötila-asetuksilla;

p) 

tieto siitä, onko ilmastointijärjestelmää mahdollisuus mukauttaa toimimaan tehokkaammilla lämpötila-asetuksilla;

q) 

mitattu energiankulutus;

r) 

tieto siitä, onko yhteys kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkkoon ja, jos saatavilla, tiedot mahdollisesta yhteydestä tehokkaaseen kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmään;

s) 

yhdistetyn paikallisen kaukolämmitys- ja -jäähdytysverkon paikalliset primäärienergiakertoimet ja niihin liittyvät hiilipäästökertoimet;

t) 

käytöstä syntyvät pienhiukkaspäästöt (PM 2,5 ).

Energiatehokkuustodistuksessa voi olla seuraavat tiedot liittyen muihin aloitteisiin, jos niitä sovelletaan asianomaisessa jäsenvaltiossa:

a) 

tieto siitä, onko rakennukselle tehty älyratkaisuvalmiutta koskeva arviointi (kyllä/ei);

b) 

älyratkaisuvalmiutta koskevan arvioinnin tulos, jos se on saatavilla;

c) 

tieto siitä, onko rakennukselle käytettävissä digitaalinen lokikirja (kyllä/ei).

Vammaisilla henkilöillä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet tutustua energiatehokkuustodistusten tietoihin.
LIITE VI Energiatehokkuustodistusten riippumattomat valvontajärjestelmät



LIITE VI

Energiatehokkuustodistusten riippumattomat valvontajärjestelmät

1. Voimassa olevan energiatehokkuustodistuksen laadun määrittely

Jäsenvaltioiden on annettava selkeä määritelmä siitä, mitä on pidettävä voimassa olevana energiatehokkuustodistuksena.

Voimassa oleva energiatehokkuustodistus on määriteltävä siten, että varmistetaan seuraavat:

a) 

energiatehokkuustodistuksen antamisessa käytettyjen rakennuksen syöttötietojen (ml. tarkastukset paikan päällä) ja todistuksessa esitettyjen tulosten paikkansapitävyyden tarkastus;

b) 

laskelmien kelpoisuus;

c) 

rakennuksen energiatehokkuuden enimmäispoikkeama ilmaistuna mieluiten numeerisella primäärienergiankäytön indikaattorilla (kWh/m2/vuosi);

d) 

vähimmäismäärä tekijöitä, jotka poikkeavat oletusarvoista tai vakioarvoista.

Jäsenvaltiot voivat sisällyttää voimassa olevan energiatehokkuustodistuksen määritelmään lisäelementtejä, kuten enimmäispoikkeaman tiettyjen syöttötietojen arvoista.

2. Energiatehokkuustodistusten riippumattoman valvontajärjestelmän laatu

Jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeästi laatutavoitteet ja tilastollinen luotettavuus, jotka energiatehokkuustodistusten toimintakehyksen olisi saavutettava. Riippumattomalla valvontajärjestelmällä on varmistettava, että vähintään 90 prosentilla annetuista voimassa olevista energiatehokkuustodistuksista on 95 prosentin tilastollinen luotettavuus arviointiajanjaksolla, joka saa olla enintään yksi vuosi.

Energiatehokkuustodistusten riippumattoman valvontajärjestelmän laatu ja luotettavuus on mitattava satunnaisotannalla, ja huomioon on otettava kaikki voimassa olevan energiatehokkuustodistuksen määritelmässä esitetyt elementit. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että ulkopuolinen osapuoli varmentaa arvioinnin vähintään 25 prosentissa satunnaisotoksesta silloin, kun riippumattomien valvontajärjestelmien ylläpito on siirretty valtiosta riippumattomille elimille.

Syöttötietojen kelpoisuus on varmennettava riippumattoman asiantuntijan toimittamilla tiedoilla. Tällaisia tietoja voivat olla tuotesertifikaatit, eritelmät tai rakennussuunnitelmat, jotka sisältävät yksityiskohtaisia tietoja energiatehokkuustodistukseen sisältyvien eri elementtien tehokkuudesta.

Syöttötietojen kelpoisuus on todennettava paikan päälle tehtävillä käynneillä, jotka voidaan tarvittaessa toteuttaa virtuaalisesti, vähintään 10 prosentissa niistä energiatehokkuustodistuksista, jotka kuuluvat järjestelmän yleisen laadun arvioinnissa käytettävään satunnaisotantaan.

Yleisen laadun määrittämiseksi tehtävän vähimmäisotannan lisäksi jäsenvaltiot voivat käyttää erilaisia strategioita havaitakseen kohdennetusti laatupuutteet energiatehokkuustodistuksissa järjestelmän yleisen laadun parantamiseksi. Tällaista kohdennettua analyysia ei voida käyttää järjestelmän yleisen laadun mittaamisen perustana.

Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön ennakoivia ja reaktiivisia toimenpiteitä energiatehokkuustodistusten yleisen kehyksen laadun varmistamiseksi. Näihin toimenpiteisiin voi kuulua riippumattomien asiantuntijoiden lisäkoulutus, kohdennettu näytteenotto, velvoite toimittaa energiatehokkuustodistukset uudelleen, oikeasuhteiset sakot sekä väliaikaiset tai pysyvät kiellot asiantuntijoille.

Kun tietokantaan lisätään tietoja, kansallisten viranomaisten on seurantaa ja todentamista varten voitava yksilöidä, kuka tiedot on lisännyt.

3. Energiatehokkuustodistusten saatavuus

Riippumattoman valvontajärjestelmän on tarkistettava, että energiatehokkuustodistukset ovat saataville mahdollisille ostajille ja vuokralaisille, jotta rakennuksen energiatehokkuus voidaan ottaa huomioon osto- tai vuokrauspäätöksessä.

Riippumattoman valvontajärjestelmän on tarkistettava energiatehokkuusindikaattorin ja -luokan näkyvyys mainosvälineissä.

4. Rakennustyyppien käsittely

Riippumattoman valvontajärjestelmän on otettava huomioon erilaiset rakennustyypit, erityisesti kiinteistömarkkinoiden yleisimmät rakennustyypit, kuten omakotitalot, moniasuntoiset rakennukset, toimistot tai vähittäiskaupan rakennukset.

5. Tietojen julkistaminen

Jäsenvaltioiden on säännöllisesti julkaistava rakennusten energiatehokkuutta koskevassa kansallisessa tietokannassa vähintään seuraavat laadunvarmistusjärjestelmää koskevat tiedot:

a) 

voimassa olevan energiatehokkuustodistuksen määritelmä;

b) 

energiatehokkuustodistusjärjestelmän laatutavoitteet;

c) 

laadunarvioinnin tulokset, mukaan lukien arvioitujen todistusten lukumäärä ja osuus suhteessa myönnettyjen todistusten kokonaismäärään tiettynä ajanjaksona (tyypin mukaan jaoteltuna);

d) 

varautumistoimenpiteet energiatehokkuustodistusten yleisen laadun parantamiseksi.
LIITE VII



LIITE VII

Vertailumenetelmäkehys rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuusvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen määrittämiseksi

Vertailumenetelmäkehyksen on mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat määrittää rakennusten ja rakennusosien energia- ja päästötehokkuuden sekä energia- ja päästötehokkuuteen liittyvien toimenpiteiden taloudelliset näkökohdat ja yhdistää nämä tiedot, jotta kustannusoptimaalinen taso voidaan määrittää ja näin saavuttaa vuoden 2030 päästövähennys- ja ilmastoneutraaliustavoitteet, sekä rakennuskannan päästöttömyys viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

Vertailumenetelmäkehykseen liittyvissä ohjeissa on selostettava, miten kyseistä kehystä käytetään kustannusoptimaalisten tehokkuustasojen laskennassa.

Vertailumenetelmäkehyksessä on voitava ottaa huomioon käyttötavat, ulkoiset ilmasto-olosuhteet ja niiden tulevat muutokset parhaiden käytettävissä olevien, myös helle- ja pakkasaallot huomioon ottavien ilmastoennusteiden mukaisesti, investointikustannukset, rakennusluokka, ylläpito- ja käyttökustannukset (mukaan lukien energiakustannukset ja -säästöt), tapauksen mukaan tuotetusta energiasta saatavat tuotot, ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat energiankäytön ulkoisvaikutukset, jätehuoltokustannukset tapauksen mukaan sekä teknologian kehitys. Menetelmän olisi perustuttava tähän direktiiviin liittyviin asiaankuuluviin eurooppalaisiin standardeihin.

Komissio myös antaa:

— 
vertailumenetelmäkehykseen liitettävät ohjeet, joiden avulla jäsenvaltiot voivat toteuttaa jäljempänä luetellut toimet;
— 
tietoja energianhintojen arvioidusta pitkän aikavälin kehityksestä.

Jäsenvaltiotasolla säädetään parametreina ilmaistavat yleiset edellytykset sille, miten jäsenvaltioiden on sovellettava vertailumenetelmäkehystä. Komissio antaa tarvittaessa jäsenvaltioille niiden kustannusoptimaalisuustasoja koskevia suosituksia.

Vertailumenetelmäkehys edellyttää jäsenvaltioilta seuraavaa:

— 
on määritettävä vertailurakennuksia, jotka ovat tyypillisiä ja edustavia käyttötarkoitukseltaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan, sisäilmasto-olosuhteet ja ulkoiset ilmasto-olosuhteet mukaan lukien. Vertailurakennuksiin on kuuluttava sekä uusia että olemassa olevia asuinrakennuksia ja muita kuin asuinrakennuksia;
— 
on määritettävä arvioitavaksi energiatehokkuutta koskevia toimenpiteitä vertailurakennuksia varten. Nämä toimenpiteet voivat koskea yksittäisiä kokonaisia rakennuksia, yksittäisiä rakennusosia tai rakennusosien yhdistelmää;
— 
on arvioitava lopulliset energiatarpeet ja primäärienergiatarpeet sekä aiheutuvat päästöt niiden vertailurakennusten osalta, joihin määritettyjä energiatehokkuutta koskevia toimenpiteitä on sovellettu;
— 
on laskettava (ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettuihin) vertailurakennuksiin sovellettavien (toisessa luetelmakohdassa tarkoitettujen) energiatehokkuutta koskevien toimenpiteiden kustannukset (eli nettonykyarvo) odotetun taloudellisen elinkaaren aikana soveltamalla vertailumenetelmäkehyksen periaatteita.

Laskemalla energiatehokkuutta koskevien toimenpiteiden kustannukset odotetun taloudellisen elinkaaren aikana jäsenvaltiot arvioivat energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten eri tasojen kustannustehokkuuden. Näin voidaan määrittää energiatehokkuusvaatimusten kustannusoptimaaliset tasot.
LIITE VIII Perusparannuspasseja koskevat vaatimukset



LIITE VIII

Perusparannuspasseja koskevat vaatimukset

1. Perusparannuspassiin on sisällyttävä:

a) 

tiedot rakennuksen nykyisestä energiatehokkuudesta;

b) 

yksi tai useampia graafisia esityksiä etenemissuunnitelmasta ja sen vaiheittaisen pitkälle menevän perusparannuksen etenemisestä;

c) 

tiedot asiaankuuluvista kansallisista vaatimuksista, kuten rakennusten energiatehokkuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista, energiatehokkuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista ja jäsenvaltion säännöistä, jotka koskevat rakennuksissa lämmitykseen ja jäähdytykseen käytettävien fossiilisten polttoaineiden asteittaista käytöstä luopumista, mukaan lukien soveltamispäivät;

d) 

lyhyt selitys vaiheiden optimaalisesta jaksotuksesta;

e) 

tiedot kustakin vaiheesta, mukaan lukien

i) 

vaiheen perusparannustoimenpiteiden nimi ja kuvaus, mukaan lukien käytettäviä teknologioita, tekniikoita ja materiaaleja koskevat asiaankuuluvat vaihtoehdot;

ii) 

arvioidut energiansäästöt primääri- ja loppuenergian kulutuksessa, kilowattitunteina ja prosentuaalisena parannuksena verrattuna ennen kyseistä vaihetta tapahtuneeseen energiankulutukseen;

iii) 

käytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen arvioidut vähennykset;

iv) 

energialaskuun kohdistuvia säästöjä koskeva arvio, josta käy selvästi ilmi laskelmassa käytetyt energiakustannuksia koskevat oletukset;

v) 

energiatehokkuustodistuksen arvioitu energiatehokkuusluokka, joka on määrä saavuttaa vaiheen päätyttyä;

f) 

tiedot mahdollisesta yhteydestä tehokkaaseen kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmään;

g) 

arvio uusiutuvan energian yksilöllisen tai kollektiivisen tuotannon ja oman kulutuksen osuudesta, joka on määrä saavuttaa perusparannuksen jälkeen;

h) 

yleiset tiedot käytettävissä olevista vaihtoehdoista, joilla parannetaan rakennustuotteiden kiertoa ja vähennetään niiden koko elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, sekä laajemmista hyödyistä, jotka liittyvät terveyteen ja viihtyvyyteen, sisäympäristön laatuun ja rakennuksen parempaan kykyyn mukautua ilmastonmuutokseen;

i) 

tiedot saatavilla olevasta rahoituksesta ja linkit asiaa koskeville verkkosivuille, joissa ilmoitetaan tällaisen rahoituksen lähteet;

j) 

tiedot teknisestä neuvonnasta ja neuvontapalveluista, mukaan lukien yhteystiedot ja linkit keskitettyjen asiointipisteiden verkkosivuille.

2. Perusparannuspassiin voi sisältyä

a) 

vaiheiden alustava ajoitus;

b) 

kunkin vaiheen osalta:

i) 

yksityiskohtainen kuvaus käytettävistä tekniikoista, teknologioista ja materiaaleista sekä niiden eduista, haitoista ja kustannuksista;

ii) 

rakennuksen energiatehokkuuden verrattavuus laajamittaisten korjausten kohteena olevien rakennusten ja lähes nollaenergiarakennuksia energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kanssa sekä päästöttömiä rakennuksia koskevien vaatimusten kanssa vaiheen päättymisen jälkeen sekä korvattujen rakennusosien energiatehokkuuden verrattavuus yksittäisten rakennusosien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kanssa, jos sellaisia on;

iii) 

vaiheen toteuttamisen arvioidut kustannukset;

iv) 

arvioitu takaisinmaksuaika vaiheen osalta, saatavilla olevan taloudellisen tuen kanssa ja ilman sitä;

v) 

vaiheen toteuttamisen arvioitu kesto;

vi) 

materiaalien ja laitteiden elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen viitearvot, jos ne ovat saatavilla, sekä linkit asiaa koskeville verkkosivuille, jolta ne ovat saatavilla;

vii) 

arvioitu elinkaari toimenpiteiden jälkeen ja arvioidut ylläpitokustannukset;

c) 

erilliset merkinnät, jotka koskevat seuraavia:

i) 

energiaperusparannusten toteuttamiseen tyypillisesti tarvittavat tai suositeltavat toimijat (arkkitehdit, neuvonantajat, urakoitsijat, tavarantoimittajat ja asentajat jne.) tai linkki niitä koskeville sivuille;

ii) 

luettelo alueen asiaankuuluvista arkkitehdeista, neuvonantajista, urakoitsijoista, tavarantoimittajista tai asentajista, joiden tulee täyttää tietyt edellytykset, kuten korkeatasoinen pätevyys- tai sertifiointimerkintä tai -ehdot, tai linkit asiaa koskeville verkkosivuille;

iii) 

tekniset vaatimukset, joita matalalämpötilaisen lämmityksen optimaalinen käyttöönotto edellyttää;

iv) 

keinot rakennuksen älyratkaisuvalmiuden parantamiseksi perusparannusvaiheilla ja lisätoimenpiteillä;

v) 

materiaaleja ja työtä koskevat tekniset ja turvallisuusvaatimukset;

vi) 

toimitettujen laskelmien perusteena olevat oletukset tai linkit asiaa koskeville verkkosivuille, jolta ne löytyvät;

d) 

tiedot siitä, miten perusparannuspassin digitaalinen versio on saatavilla;

e) 

kaikki 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rakennukseen tai rakennuksen osaan tehdyt laajamittaiset korjaukset sekä rakennuksen vaippaan kuuluvan rakennusosan jälkiasennus tai korvaaminen, jolla on 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla merkittävä vaikutus rakennuksen vaipan energiatehokkuuteen, jos tällaiset tiedot asetetaan perusparannuspassista vastaavan asiantuntijan saataville;

f) 

seismiseen turvallisuuteen liittyvät tiedot, jos tällaiset rakennuksen kannalta merkitykselliset tiedot asetetaan asiantuntijan saataville;

g) 

rakennuksen nykyisen omistajan pyynnöstä ja tämän toimittamien tietojen perusteella liitteessä olevat lisätiedot, kuten tilojen mukautuvuus muuttuviin tarpeisiin ja suunniteltuihin perusparannuksiin.

3. Rakennuksen tilan osalta perusparannuspassista on ennen peruskorjausvaiheita mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon energiatehokkuustodistukseen sisältyvät tiedot.

4. Kaiken vaiheiden vaikutuksen arvioinnissa käytettävän mittauksen on perustuttava vakio-olosuhteisiin.
LIITE IX



LIITE IX

A osa

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista

(36 artiklassa tarkoitetut)



Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU

(EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844,

(EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75).

ainoastaan 1 artikla

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999

(EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

ainoastaan 53 artikla

B osa

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiselle

(36 artiklassa tarkoitettu)



Direktiivi

Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

Soveltamispäivä

2010/31/EU

9. heinäkuuta 2012

2, 3, 9, 11, 12, 13, 17, 18, 20 ja 27 artiklan osalta 9. tammikuuta 2013;

4–8, 14, 15 ja 16 artiklan osalta 9. tammikuuta 2013 viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta ja 9. heinäkuuta 2013 muiden rakennusten osalta

(EU)  2018/844

10. maaliskuuta 2020

 
LIITE X Vastaavuustaulukko



LIITE X

Vastaavuustaulukko



Direktiivi 2010/31/EU

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 kohta

—

2 artiklan 2 kohta

2 artiklan 2 kohta

2 artiklan 3 kohta

—

2 artiklan 5 ja 6 kohta

2 artiklan 3, 3 a, 4 ja 5 kohta

2 artiklan 7–10 kohta

—

2 artiklan 12, 13 ja 14 kohta

2 artiklan 6, 7, 8 ja 9 kohta

2 artiklan 15–18 kohta

—

2 artiklan 19–22 kohta

2 artiklan 10 kohta

2 artiklan 23 kohta

—

2 artiklan 24–29 kohta

2 artiklan 11, 12, 13 ja 14 kohta

2 artiklan 30–33 kohta

—

2 artiklan 34, 37–40 ja 42 kohta

2 artiklan 15 kohta

2 artiklan 42 kohta

2 artiklan 15, 15 a, 15 b, 15 c, 16 ja 17 kohta

2 artiklan 43, 44 ja 47–50 kohta

2 artiklan 18 kohta

—

2 artiklan 19 kohta

2 artiklan 51 kohta

—

2 artiklan 52–64 kohta

2 artiklan 20 kohta

—

2 a artikla

3 artikla

3 artikla

4 artikla

4 artikla

5 artikla

5 artikla

6 artikla

6 ja 9 artikla

7 artikla

7 artikla

8 artikla

—

9 artikla

—

12 artikla

8 artiklan 1 ja 9 kohta

13 artikla

8 artiklan 2–8 kohta

14 artikla

8 artiklan 10 ja 11 kohta

15 artikla

—

16 artikla

10 artikla

17 artikla

11 artikla

19 artikla

12 artikla

20 artikla

13 artikla

21 artikla

—

22 artikla

14 ja 15 artikla

23 artikla

16 artikla

24 artikla

17 artikla

25 artikla

—

26 artikla

18 artikla

27 artikla

19 artikla

28 artikla

19 a artikla

—

20 artikla

29 artikla

21 artikla

30 artikla

22 artikla

31 artikla

23 artikla

32 artikla

26 artikla

33 artikla

27 artikla

34 artikla

28 artikla

35 artikla

29 artikla

36 artikla

30 artikla

37 artikla

31 artikla

38 artikla

Liite I

Liite I

—

Liite II

—

Liite III

Liite I A

Liite IV

—

Liite V

Liite II

Liite VI

Liite III

Liite VII

Liite IV

Liite IX

Liite V

Liite X

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit