1 artikla Aihe ja soveltamisala

viranomainen (lukuun ottamatta julkisyhteisöjen takaamia yrityksiä, jolleivät ne kuulu b—e ryhmään), mukaan lukien:

Zentralbanken, die Europäische Zentralbank, die Bank für Internationalen Zahlungsausgleich, multilaterale Entwicklungsbanken gemäß Anhang VI Teil 1 Abschnitt 4 der Richtlinie 2006/48/EG des Europäischen Parlaments und des Rates vom 14. Juni 2006 über die Aufnahme und Ausübung der Tätigkeit der Kreditinstitute (Neufassung) ( 1 ), der Internationale Währungsfonds und die Europäische Investitionsbank,

rahoituslaitos, jonka toiminnan vakautta valvotaan, mukaan lukien:

▼M1

▼B

direktiivin 98/26/EY 2 artiklan c luetelmakohdassa määritelty keskuksena toimiva vastapuoli, d luetelmakohdassa määritelty selvitysosapuoli tai e luetelmakohdassa määritelty selvitysyhteisö, mukaan lukien samanlaiset laitokset, joita säännellään kansallisella lainsäädännöllä ja jotka toimivat futuuri-, optio- ja johdannaismarkkinoilla, siltä osin kuin kyseinen direktiivi ei kata niitä, sekä muu kuin luonnollinen henkilö, joka toimii jonkun yhden tai useamman henkilön uskottuna miehenä tai edustajana, mukaan lukien joukkovelkakirjojen haltijat tai muiden arvopaperisoitujen velan muotojen haltijat tai a—d alakohdassa määritellyt laitokset;

muu kuin luonnollinen henkilö, mukaan luettuna yritykset ja yhtymät, joista ei ole muodostettu yhtiöitä edellyttäen, että toinen osapuoli on a—d alakohdassa määritelty laitos.

Annettavan rahoitusvakuuden on muodostuttava rahasta, rahoitusvälineistä tai lainasaamisista.

Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle rahoitusvakuudet, jotka muodostuvat vakuuden antajan omista osakkeista, konsolidoiduista tilinpäätöksistä perustamissopimuksen nojalla 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetussa seitsemännessä neuvoston direktiivissä 83/349/ETY ( 6 ) tarkoitettujen sidosyritysten osakkeista ja sellaisten yritysten osakkeista, joiden ainoa tarkoitus on omistaa vakuuden antajan liiketoiminnalle olennaisia tuotantovälineitä tai omistaa kiinteää omaisuutta.

Jäsenvaltiot voivat jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle lainasaamiset, joissa velallinen on kulutusluottosopimuksista 23 päivänä huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/48/EY ( 7 ) 3 artiklan a alakohdassa määritelty kuluttaja tai mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annetussa komission suosituksessa 2003/361/EY ( 8 ) olevan liitteen 1 artiklassa ja 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määritelty mikroyritys tai pieni yritys, lukuun ottamatta niitä, joissa tällaisten lainasaamisten vakuuden saaja tai vakuuden antaja on tämän direktiivin 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu laitos.