Jäsenvaltiot voivat vaatia, että 1 kohdassa tarkoitettu sairausvakuutustapa on samanlainen kuin henkivakuutuksen osalta, jolloin kaikkien seuraavien edellytysten on täytyttävä:
a)
maksetut vakuutusmaksut lasketaan siinä jäsenvaltiossa, jossa riski sijaitsee, käytettävien sairastavuustaulukoiden ja muiden asian kannalta merkityksellisten tilastojen perusteella vakuutusmatemaattisten menetelmien mukaisesti;
b)
muodostetaan ikääntymisen mukaan määräytyvä varaus;
c)
vakuutuksenantaja voi irtisanoa sopimuksen vain tietyssä määräajassa, jonka se jäsenvaltio vahvistaa, jossa riski sijaitsee;
d)
sopimuksessa määrätään, että vakuutusmaksuja voidaan korottaa tai korvaussuorituksia pienentää myös voimassa olevien sopimusten osalta;
e)
sopimuksessa määrätään, että vakuutuksenottajat voivat vaihtaa olemassa olevan sopimuksensa 1 kohdan mukaiseksi uudeksi sopimukseksi, jonka tarjoaa sama vakuutusyritys tai sama sivukonttori ja jossa otetaan huomioon heidän saavuttamansa oikeudet.
Ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa on kiinnitettävä huomiota ikääntymisen mukaan määräytyvään varaukseen, ja uusi lääkärintarkastus voidaan vaatia vain, jos vakuutusturvaa lisätään.
Vastaavassa tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion valvontaviranomaisten on julkaistava ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut sairastavuustaulukot ja muut asian kannalta merkitykselliset tilastot sekä toimitettava ne kotijäsenvaltion valvontaviranomaisille.
Vakuutusmaksujen on oltava kohtuullisten vakuutusmatemaattisten oletusten mukaisesti riittävät, jotta vakuutusyritykset voivat täyttää kaikki velvoitteensa ottaen huomioon niiden taloudellisen tilanteen kaikki tekijät. Kotijäsenvaltion on vaadittava, että vakuutusmaksujen laskemisen tekniset perusteet ilmoitetaan sen valvontaviranomaisille ennen hyödykkeen kaupan pitämistä.
Kolmatta ja neljättä alakohtaa on sovellettava myös muutettaessa voimassa olevia sopimuksia.