|
+LIITE V Ilmassa olevien aineiden pitoisuuksien ja laskeumamäärien arvioinnissa käytettävät vertailumenetelmät |
LIITE V Ilmassa olevien aineiden pitoisuuksien ja laskeumamäärien arvioinnissa käytettävät vertailumenetelmätLIITE V Ilmassa olevien aineiden pitoisuuksien ja laskeumamäärien arvioinnissa käytettävät vertailumenetelmät I Vertailumenetelmä ilmassa olevan arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksien mittaamiseksi Ilmassa olevan arseenin, kadmiumin ja nikkelin näytteenotossa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 12341:2014. Ilmassa olevan arseenin, kadmiumin ja nikkelin pitoisuuksien mittaamisessa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 14902:2005 ”Ambient air quality – Standard method for measurement of Pb, Cd, As and Ni in the PM10 fraction of suspended particulate matter”. Jäsenvaltio voi myös käyttää muita menetelmiä, joiden se voi osoittaa antavan vastaavia tuloksia kuin edellä mainittu menetelmä. II Vertailumenetelmä ilmassa olevien polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen näytteenottoa ja analyysia varten Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen näytteenotossa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 12341:2014. Bentso(a)pyreenin mittaamisessa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 15549:2008 ”Air quality – Standard method for the measurement of the concentration of benzo[a]pyrene in ambient air”. Muita 4 artiklan 8 kohdassa mainittuja polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä koskevan CENin standardoiman menetelmän puuttuessa jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia standardimenetelmiä tai ISO-standardimenetelmiä, kuten ISO-standardia 12884. Jäsenvaltio voi myös käyttää muuta menetelmää, jonka se voi osoittaa antavan vastaavia tuloksia kuin edellä mainittu menetelmä. III Vertailumenetelmä ilmassa olevan elohopean näytteenottoa ja analyysia varten Ilmassa olevan kaasumaisen elohopean kokonaismäärän pitoisuuden mittaamisessa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 15852:2010 ”Ambient air quality – Standard method for the determination of total gaseous mercury”. Jäsenvaltio voi myös käyttää muuta menetelmää, jonka se voi osoittaa antavan vastaavia tuloksia kuin edellä mainittu menetelmä. IV Vertailumenetelmä arseenin, kadmiumin, elohopean, nikkelin ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen laskeuman näytteenottoa ja analyysia varten Arseenin, kadmiumin ja nikkelin laskeuman mittaamisessa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 15841:2009 ”Ambient air quality – Standard method for determination of arsenic, cadmium, lead and nickel in atmospheric deposition”. Elohopean laskeuman mittaamisessa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 15853:2010 ”Ambient air quality – Standard method for determination of mercury deposition”. Edellä 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu bentso(a)pyreenin ja muiden polysyklisten hiilivetyjen laskeuman mittaamisessa käytettävä vertailumenetelmä on kuvattu standardissa EN 15980:2011 ”Air quality. Determination of the deposition of benz[a]anthracene, benzo[b]fluoranthene, benzo[j]fluoranthene, benzo[k]fluoranthene, benzo[a]pyrene, dibenz[a,h]anthracene and indeno[1,2,3-cd]pyrene”. V Ilmanlaadun mallintamisen vertailutekniikat Ilmanlaadun mallintamisen vertailutekniikoita ei voida tällä hetkellä yksilöidä. Komissio voi tehdä muutoksia tämän kohdan mukauttamiseksi tieteen ja tekniikan kehitykseen. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. ( 1 ) EUVL C 110, 30.4.2004, s. 16. ( 2 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 20. huhtikuuta 2004 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. marraskuuta 2004. ( 3 ) EYVL L 242, 10.9.2002, s. 1. ( 4 ) EYVL L 296, 21.11.1996, s. 55, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1). ( 5 ) EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003. ( 6 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. ( 7 ) EYVL L 35, 5.2.1997, s. 14, päätös sellaisena kuin se on muutettuna komission päätöksellä 2001/752/EY (EYVL L 282, 26.10.2001, s. 69). 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|