|
+10 artikla 1. |
10 artikla 1.Tätä direktiiviä sovellettaessa jäsenvaltiot ja komissio tekevät Euroopan meriturvallisuusviraston, jäljempänä ’EMSA’, avustuksella tietojenvaihtoa koskevaa yhteistyötä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY ( 2 ) 22 a artiklan 3 kohdassa ja liitteessä III säädetyn unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmän (SafeSeaNet) pohjalta, jotta voidaan saavuttaa seuraavat tavoitteet:
a)
parannetaan tämän direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon edellyttämiä tietoja, erityisesti tällä direktiivillä perustetun eurooppalaisen satelliittipohjaisen pilaantumisen paikannuspalvelun (CleanSeaNet) ja muiden asiaankuuluvien raportointimekanismien avulla, jotta voidaan kehittää luotettavia menetelmiä ympäristöä pilaavien aineiden jäljittämiseksi merellä;
b)
kehitetään ja toteutetaan asianmukainen valvonta- ja seurantajärjestelmä, jossa integroidaan a alakohdan mukaiset tiedot tietoihin, jotka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville SafeSeaNet-järjestelmässä, THETIS-EU:ssa ja muissa unionin tietokannoissa ja välineissä, jotta helpotetaan ympäristöä pilaavia aineita päästävien alusten varhaista tunnistamista ja seurantaa kansallisten viranomaisten toteuttamien valvontatoimien optimoimiseksi;
c)
hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla tämän kohdan a ja b alakohdan mukaisia tietoja ja jäsenvaltioiden 10 a artiklan mukaisesti ilmoittamia tietoja, jotta helpotetaan tällaisten tietojen saatavuutta ja vaihtoa toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä muiden jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission kanssa; ja
d)
varmistetaan viimeistään 6 päivänä heinäkuuta 2030, että toimivaltaiset viranomaiset analysoivat digitaalisesti kaikki korkean luotettavuustason hälytykset ja ilmoittavat, todentavatko ne CleanSeaNetin kunakin vuonna lähettämät korkean luotettavuustason hälytykset siten, että ne pyrkivät todentamaan vähintään 25 prosenttia näistä korkean luotettavuustason hälytyksistä, kun ”todentamisella” tarkoitetaan mitä tahansa jatkotoimia, joita toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat CleanSeaNetin tekemän hälytyksen johdosta sen määrittämiseksi, vastaako kyseinen hälytys laitonta päästöä. Jos jäsenvaltio ei todenna hälytystä, sen olisi ilmoitettava syyt siihen. 1. Yleiskatsaus
1.1 Viittaukset1.2 Tunnistetut vaatimukset1.3 Liittyvät standardit2. Tunnistetut vaatimukset
3. Liittyvät standardit
|