22 artikla Jätteen takaisin ottaminen, kun siirtoa ei voida toteuttaa aiotulla tavalla

Jos joku asianomaisista toimivaltaisista viranomaisista saa tiedon siitä, että jätteen siirtoa, sen hyödyntäminen tai siitä huolehtiminen mukaan luettuna, ei voida saattaa päätökseen aiotulla tavalla ilmoitus- ja siirtoasiakirjojen ehtojen ja/tai 4 artiklan toisen kohdan 4 alakohdassa ja 5 artiklassa tarkoitetun sopimuksen mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos hyödyntämis- tai huolehtimislaitos hylkää vastaanotetun jäte-erän, sen on ilmoitettava tästä välittömästi vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että ilmoituksen tekijä 2 artiklan 15 kohdassa olevan luettelon mukaisessa järjestyksessä tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, kyseinen toimivaltainen viranomainen itse tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö ottaa jätteen takaisin viranomaisen lainkäyttövaltaan kuuluvalle tai muulle lähtömaan alueelle, 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta.

Tämän on tapahduttava 90 päivän kuluessa tai jossain muussa asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten sopimassa ajassa siitä, kun lähtömaan toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon, ettei hyväksyttyä jätteen siirtoa tai hyödyntämistä tai siitä huolehtimista voida saattaa päätökseen, tai saanut tätä koskevan kirjallisen tiedonannon vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisilta viranomaisilta sekä tiedon päätökseen saattamatta jäämisen syistä. Tämä tiedonanto voi perustua tietoihin, jotka muun muassa muut toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet vastaanottomaan tai kauttakulkumaan toimivaltaisille viranomaisille.

Edellä 2 kohdassa säädettyä velvollisuutta ottaa jäte takaisin ei sovelleta, jos jätteestä huolehtimiseen tai jätteen hyödyntämiseen myötävaikuttavat lähtömaan, kauttakulkumaan tai vastaanottomaan toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että ilmoituksen tekijä tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, lähtömaan toimivaltainen viranomainen tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi huolehtia jätteestä tai se voidaan hyödyntää jollakin vaihtoehtoisella tavalla vastaanottomaassa tai muualla.

Edellä 2 kohdassa säädettyä velvollisuutta ottaa jäte takaisin ei sovelleta, jos siirretty jäte on kyseisessä laitoksessa toteutetun toimen aikana peruuttamattomasti sekoittunut muuhun jätteeseen, ennen kuin asianomainen toimivaltainen viranomainen on saanut tiedon siitä, ettei ilmoitettua siirtoa 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla voida saattaa päätökseen. Tällaisesta seoksesta on huolehdittava tai se on hyödynnettävä vaihtoehtoisella tavalla ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

Kun jäte otetaan takaisin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, on tehtävä uusi ilmoitus, jolleivät asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset ole yhtä mieltä siitä, että alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti perusteltu pyyntö on riittävä.

Uuden ilmoituksen tekee tarvittaessa alkuperäinen ilmoituksen tekijä tai, jos tämä ei ole mahdollista, muu 2 artiklan 15 kohdassa osoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen tai sen puolesta toimiva luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Mikään toimivaltainen viranomainen ei saa vastustaa tai esittää vastalausetta, kun kyse on sellaisen jäte-erän palauttamisesta tai siihen liittyvästä hyödyntämis- tai huolehtimistoimesta, jonka siirtoa ei voida saattaa päätökseen.

Kun 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetaan vaihtoehtoisia järjestelyjä alkuperäisen vastaanottomaan ulkopuolella, alkuperäisen ilmoituksen tekijän tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, muun 2 artiklan 15 kohdassa osoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on tarvittaessa tehtävä uusi ilmoitus.

Kun tällaisen uuden ilmoituksen tekee ilmoituksen tekijä, ilmoitus on tehtävä myös alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisille viranomaisille.

Kun 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa toteutetaan vaihtoehtoisia järjestelyjä alkuperäisessä vastaanottomaassa, uutta ilmoitusta ei tarvita, vaan asianmukaisesti perusteltu pyyntö riittää. Ilmoituksen tekijän on toimitettava tällainen asianmukaisesti perusteltu pyyntö, jolla haetaan hyväksyntää vaihtoehtoiselle järjestelylle, vastaanottomaan ja lähtömaan toimivaltaiselle viranomaiselle tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava se vastaanottomaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Jollei uutta ilmoitusta 4 tai 6 kohdan mukaan tarvitse tehdä, alkuperäisen ilmoituksen tekijän tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, muun 2 artiklan 15 kohdassa osoitetun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön tai, jos tämä ei ole käytännössä mahdollista, alkuperäisen lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tai sen puolesta toimivan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on täytettävä uusi siirtoasiakirja 15 artiklan tai 16 artiklan mukaisesti.

Jos alkuperäinen lähtömaan toimivaltainen viranomainen tekee uuden ilmoituksen 4 tai 5 kohdan mukaisesti, uutta rahoitusvakuutta tai vastaavaa vakuutusta ei edellytetä.

Ilmoituksen tekijän velvollisuus ja lähtömaan toissijainen velvollisuus ottaa jäte takaisin tai järjestää sen vaihtoehtoinen hyödyntäminen tai huolehtiminen päättyy, kun laitos on antanut 16 artiklan e alakohdassa tai tapauksen mukaan 15 artiklan e alakohdassa tarkoitetun todistuksen muusta kuin väliaikaisesta hyödyntämisestä tai huolehtimisesta. Kun kyse on 6 artiklan 6 kohdassa tarkoitetusta väliaikaisesta hyödyntämisestä tai huolehtimisesta, lähtömaan toissijainen velvollisuus päättyy, kun laitos on antanut 15 artiklan d alakohdassa tarkoitetun todistuksen.

Jos laitos antaa todistuksen jätteen hyödyntämisestä tai siitä huolehtimisesta siten, että se johtaa laittomaan siirtoon, minkä seurauksena rahoitusvakuus vapautetaan, sovelletaan 24 artiklan 3 kohtaa ja 25 artiklan 2 kohtaa.

Jos jossakin jäsenvaltiossa havaitaan jätettä, joka on peräisin sellaisesta siirrosta, jota ei voida saattaa päätökseen, mukaan lukien jätteen hyödyntäminen tai siitä huolehtiminen, se toimivaltainen viranomainen, jonka lainkäyttövaltaan alue, jolla jäte havaittiin, kuuluu, on vastuussa sen varmistamisesta, että jätteen turvallinen varastointi järjestetään ennen sen palauttamista tai muuta kuin väliaikaista hyödyntämistä tai siitä huolehtimista jollakin vaihtoehtoisella tavalla.