9 artikla Rahoitusvälineitä valmistavien sijoituspalveluyritysten tuotevalvontavelvoitteet

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset noudattavat tätä artiklaa valmistaessaan rahoitusvälineitä, mikä käsittää rahoitusvälineiden luomisen, kehittämisen, liikkeeseenlaskuun ja/tai suunnittelun.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset vahvistavat menettelyt ja toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineiden valmistaminen on eturistiriitojen asianmukaista hallintaa koskevien vaatimusten mukaista, palkitseminen mukaan luettuna, ja että ne noudattavat ja ylläpitävät näitä menettelyjä ja toimenpiteitä. Rahoitusvälineitä valmistavien sijoituspalveluyritysten on varmistettava erityisesti, ettei rahoitusvälineiden suunnittelulla, niiden ominaispiirteet mukaan luettuina, ole kielteisiä vaikutuksia loppuasiakkaisiin tai ettei se aiheuta markkinoiden eheyteen liittyviä ongelmia antamalla yritykselle mahdollisuuden vähentää omia tuotteen kohde-etuutena oleviin omaisuuseriin liittyviä riskejään tai vastuutaan tai vapautua niistä, kun sijoituspalveluyritys pitää jo kohde-etuutena olevia omaisuuseriä hallussaan omaan lukuunsa.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset analysoivat mahdollisia eturistiriitoja aina, kun rahoitusväline valmistetaan. Sijoituspalveluyritysten on arvioitava erityisesti, luodaanko rahoitusvälineellä sellainen tilanne, jossa loppuasiakkaisiin voi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, jos loppuasiakkaat ottavat

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset tutkivat, voiko rahoitusväline uhata rahoitusmarkkinoiden moitteetonta toimintaa tai vakautta, ennen kuin ne päättävät lanseerata tuotteen.

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä varmistamaan, että rahoitusvälineiden valmistukseen osallistuvalla henkilöstöllä on asiantuntemus, joka tarvitaan niiden rahoitusvälineiden ominaisuuksien ja riskien ymmärtämiseksi, joita kyseiset yritykset aikovat valmistaa.

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä varmistamaan, että ylin hallintoelin tosiasiallisesti valvoo yrityksen tuotevalvontaprosessia. Sijoituspalveluyritysten on varmistettava, että ylimmälle hallintoelimelle annettaviin vaatimustenmukaisuuskertomuksiin sisällytetään järjestelmällisesti tiedot yrityksen valmistamista rahoitusvälineistä, jakelustrategiaa koskevat tiedot mukaan luettuina. Sijoituspalveluyritysten on annettava kertomukset pyynnöstä toimivaltaisen viranomaisensa saataville.

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä varmistamaan, että säännösten noudattamista valvova toiminto valvoo tuotevalvontajärjestelyjen kehittämistä ja säännöllistä tarkistamista havaitakseen riskit siitä, ettei yritys noudata tässä artiklassa säädettyjä velvoitteita.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset luodessaan, kehittäessään, laskiessaan liikkeeseen ja/tai suunnitellessaan tuotteen yhteistyössä myös sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole saaneet toimilupaa ja joita ei valvota direktiivin 2014/65/EU mukaisesti, tai kolmansien maiden yritysten kanssa, vahvistavat keskinäiset velvoitteensa kirjallisessa sopimuksessa.

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä määrittämään kullekin rahoitusvälineelle riittävän tarkasti mahdollinen kohdemarkkina sekä täsmentämään asiakastyyppi (-tyypit), jonka (joiden) tarpeiden, ominaisuuksien ja tavoitteiden kanssa, mukaan lukien kaikki kestävyyteen liittyvät tavoitteet, rahoitusväline on yhteensopiva. Tässä menettelyssä yrityksen on myös yksilöitävä asiakasryhmä (-ryhmät), jonka (joiden) tarpeiden, ominaisuuksien ja tavoitteiden kanssa rahoitusväline ei ole yhteensopiva, paitsi silloin, jos rahoitusvälineessä otetaan huomioon kestävyystekijät. Jos sijoituspalveluyritykset valmistavat rahoitusvälineen yhteistyössä, on määritettävä ainoastaan yksi kohdemarkkina.

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä tekemään rahoitusvälineistään skenaarioanalyysi, jossa arvioidaan, mitä heikkojen asiakastulosten riskejä tuotteeseen liittyy loppuasiakkaiden tasolla ja missä olosuhteissa tällaisia tuloksia voi esiintyä. Sijoituspalveluyritysten on arvioitava, mitä rahoitusvälineelle tapahtuisi kielteisissä olosuhteissa esimerkiksi silloin, kun

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä selvittämään, vastaako rahoitusväline kohdemarkkinan määritettyjä tarpeita, ominaisuuksia ja tavoitteita, myös tarkastelemalla seuraavia näkökohtia:

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset tutkivat ehdotetun rahoitusvälineen kulurakenteen, myös tarkastelemalla seuraavia näkökohtia:

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä varmistamaan, että jakelijoille rahoitusvälineestä annettavat tiedot sisältävät tiedot rahoitusvälineen asianmukaisista jakelukanavista, tuotehyväksyntämenettelystä ja kohdemarkkinan arvioinnista ja että ne ovat riittävän hyvätasoisia, jotta jakelijat voisivat ymmärtää ja suosittaa tai myydä rahoitusvälinettä asianmukaisesti.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyritykset tarkastelevat valmistamiaan rahoitusvälineitä säännöllisesti ottaen huomioon kaikki tapahtumat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa yksilöityyn kohdemarkkinaan kohdistuvaan potentiaaliseen riskiin. Sijoituspalveluyritysten on tutkittava, onko rahoitusväline yhä kohdemarkkinan tarpeiden, ominaisuuksien ja tavoitteiden, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät tavoitteet, mukainen ja jaellaanko sitä kohdemarkkinalle vai tavoitellaanko sillä asiakkaita, joiden tarpeiden, ominaisuuksien ja tavoitteiden kanssa se ei ole yhteensopiva.

Jäsenvaltioiden on vaadittava sijoituspalveluyrityksiä tarkastelemaan rahoitusvälinettä ennen jokaista uutta liikkeeseenlaskua tai uudelleenlanseerausta, jos ne ovat tietoisia tapahtumasta, joka voi olennaisesti vaikuttaa sijoittajiin kohdistuvaan potentiaaliseen riskiin, sekä arvioimaan säännöllisin väliajoin, toimiiko rahoitusväline tarkoitetulla tavalla. Sijoituspalveluyritysten on päätettävä, kuinka säännöllisesti ne tarkastelevat rahoitusvälineitään merkityksellisten tekijöiden perusteella, mukaan luettuina tekijät, jotka liittyvät noudatettujen sijoitusstrategioiden monimutkaisuuteen tai innovatiiviseen luonteeseen. Yritysten on myös määritettävä ratkaisevat tapahtumat, jotka vaikuttaisivat rahoitusvälineen potentiaaliseen riskiin tai tuotto-odotuksiin, kuten