+50 b artikla KCCP:n laskentaa koskevat yleiset säännöt

50 b artikla KCCP:n laskentaa koskevat yleiset säännöt

50 b artikla

KCCP:n laskentaa koskevat yleiset säännöt

Edellä olevan 50 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettua KCCP:n laskentaa varten sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a) 

keskusvastapuolten on laskettava niiden vastuiden arvo, jotka niillä on määritysosapuoltensa osalta, seuraavasti:

i) 

asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa luetelluista sopimuksista ja liiketoimista aiheutuvien vastuiden osalta keskusvastapuolen on laskettava arvo mainitun asetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun 3 jaksossa vahvistetun menetelmän mukaisesti käyttämällä 10 pankkipäivän riskivakuusjaksoa;

ii) 

asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdan b alakohdassa luetelluista sopimuksista ja liiketoimista aiheutuvien vastuiden osalta keskusvastapuolen on laskettava arvo (EADi) seuraavalla kaavalla:

EADi = max{EBRMi – IMi – DFi; 0}

jossa:

EADi

=

vastuuarvo;

i

=

indeksi, joka kuvaa määritysosapuolta;

EBRMi

=

vastuuarvo ennen riskin vähentämistä eli sama kuin keskusvastapuolella määritysosapuolen i osalta oleva vastuuarvo, joka aiheutuu kaikista kyseisen määritysosapuolen kanssa toteutetuista sopimuksista ja liiketoimista, jotka on laskettu ottamatta huomioon kyseisen määritysosapuolen asettamaa vakuutta;

IMi

=

määritysosapuolen i keskusvastapuolelle asettama alkumarginaali;

DFi

=

maksukyvyttömyysrahastoon ennakkoon rahastoitu määritysosapuolen i osuus.

Kaikki tämän kaavan arvot liittyvät arvostukseen päivän päättyessä ennen päivän viimeisen vakuuspyynnön mukaisen vakuuden vaihtamista;

iii) 

asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kolmannessa virkkeessä tarkoitetuissa tilanteissa keskusvastapuolen on laskettava kyseisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettujen liiketoimien arvo tämän artiklan a alakohdan ii alakohdassa vahvistetun kaavan mukaisesti ja määritettävä EBRMi mainitun asetuksen kolmannen osan V osaston mukaisesti;

b) 

asetuksen (EU) N:o 575/2013 soveltamisalaan kuuluvien laitosten osalta nettoutusryhmät ovat samat kuin mainitun asetuksen 272 artiklan 4 alakohdassa;

c) 

jos keskusvastapuolella on yhteen tai useampaan keskusvastapuoleen liittyviä vastuita, sen on käsiteltävä tällaiset vastuut ikään kuin ne olisivat määritysosapuoliin liittyviä vastuita ja sisällytettävä kyseisiltä keskusvastapuolilta saatu mahdollinen vakuus tai niiltä saadut ennakkoon rahastoidut osuudet KCCP:n laskentaan;

d) 

jos keskusvastapuolella on käytössä määritysosapuoltensa kanssa sitovat sopimusjärjestelyt, joiden ansiosta se voi käyttää osaa määritysosapuoliltaan saamastaan alkumarginaalista tai koko alkumarginaalin ikään kuin kyseessä olisivat ennakkoon rahastoidut osuudet, keskusvastapuolen on pidettävä kyseistä alkumarginaalia ennakkoon rahastoituna osuutena 1 kohdan mukaista laskentaa varten, eikä alkumarginaalina;

e) 

jos vakuus koskee tiliä, joka sisältää useamman kuin yhden asetuksen (EU) N:o 575/2013 301 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tyyppisen sopimuksen tai liiketoimen, keskusvastapuolten on jaettava tapauksen mukaan määritysosapuoltensa tai asiakkaidensa asettama alkumarginaali suhteessa kyseisentyyppisten sopimusten ja liiketoimien EAD:ihin, jotka on laskettu tämän kohdan a alakohdan mukaisesti, ottamatta alkumarginaalia laskennassa huomioon;

f) 

jos keskusvastapuolella on useampi kuin yksi maksukyvyttömyysrahasto, sen on suoritettava laskenta kunkin maksukyvyttömyysrahaston osalta erikseen;

g) 

jos määritysosapuoli tarjoaa asiakkaille määrityspalveluja ja määritysosapuolen asiakkaiden liiketoimet ja vakuudet pidetään määritysosapuolen omasta liiketoiminnasta erillisillä alatileillä, keskusvastapuolten on laskettava EADi erikseen kullekin alatilille ja laskettava määritysosapuolen kokonais-EADi asiakkaiden alatilien EAD:iden ja määritysosapuolen oman liiketoiminnan alatilin EAD:n summana;

h) 

jos f alakohtaa sovellettaessa DFi:tä ei jaeta asiakkaiden alatilien ja määritysosapuolen oman liiketoiminnan alatilien kesken, keskusvastapuolten on jaettava DFi alatilikohtaisesti sen mukaan, mikä on kyseisen alatilin alkumarginaalin osuus suhteessa määritysosapuolen asettamaan tai sen puolesta asetettuun alkumarginaaliin;

i) 

keskusvastapuolet eivät saa suorittaa 50 a artiklan 2 kohdan mukaista laskentaa, jos maksukyvyttömyysrahasto kattaa ainoastaan käteistransaktiot.

Sovellettaessa tämän artiklan a alakohdan ii alakohtaa keskusvastapuolen on käytettävä asetuksen (EU) N:o 575/2013 223 artiklassa määritettyä menetelmää, johon kuuluu mainitun asetuksen 224 artiklassa vahvistettuja valvojan määrittämiä vakioarvon leikkauksia, vastuuarvon laskemiseksi.

1. Yleiskatsaus

,

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit