+213 artikla Tapaukset, joihin ryhmävalvontaa sovelletaan
---+213 artikla 1.
---+213 artikla 2.
---+213 artikla 3.
---+213 artikla 4.
---+213 artikla 5.
---+213 artikla 6.
|
213 artikla Tapaukset, joihin ryhmävalvontaa sovelletaan
1. Yleiskatsaus
| Otsikko |
Sääntely |
|
213 artikla 1.
|
Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että samaan ryhmään kuuluvia vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksiä valvotaan ryhmätasolla tämän osaston mukaisesti.
Tämän direktiivin säännöksiä, joissa vahvistetaan yksittäisten vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten valvontaa koskevat säännöt, sovelletaan edelleen kyseisiin yrityksiin, jollei tässä osastossa toisin säädetä.
|
|
213 artikla 2.
|
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ryhmävalvontaa sovelletaan seuraaviin:
a)
vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykset, jotka 218–258 artiklan mukaisesti ovat osakasyrityksenä vähintään yhdessä vakuutusyrityksessä, jälleenvakuutusyrityksessä, kolmannen maan vakuutusyrityksessä tai kolmannen maan jälleenvakuutusyrityksessä;
b)
vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykset, joiden emoyritys 218–258 artiklan mukaisesti on vakuutushallintayhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, jonka pääkonttori on unionissa;
c)
vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykset, joiden emoyritys 260–263 artiklan mukaisesti on vakuutushallintayhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, jonka kotipaikka on kolmannessa maassa, tai kolmannen maan vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys;
d)
vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykset, joiden emoyritys 265 artiklan mukaisesti on sekavakuutushallintayhtiö.
|
|
213 artikla 3.
|
Edellä 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa osakasyrityksenä oleva vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys taikka vakuutushallintayhtiö tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, jonka kotipaikka on unionissa, on joko säännellyn yrityksen sidosyritys tai on itse säännelty yritys tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, johon sovelletaan direktiivin 2002/87/EY 5 artiklan 2 kohdan mukaista lisävalvontaa, ryhmävalvoja voi, kuultuaan muita kyseisiä valvontaviranomaisia, päättää olla suorittamatta kyseisen osakasyrityksenä olevan vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen taikka vakuutushallintayhtiön tai rahoitusalan sekaholdingyhtiön tasolla tämän direktiivin 244 artiklassa tarkoitettua riskikeskittymän valvontaa, tämän direktiivin 245 artiklassa tarkoitettua ryhmänsisäisten liiketoimien valvontaa tai molempia.
|
|
213 artikla 4.
|
Jos rahoitusalan sekaholdingyhtiöön sovelletaan vastaavia säännöksiä sekä tämän direktiivin että direktiivin 2002/87/EY mukaisesti erityisesti riskiperusteisen valvonnan osalta, ryhmävalvoja voi muita asianomaisia valvontaviranomaisia kuultuaan päättää soveltaa kyseiseen rahoitusalan sekaholdingyhtiöön ainoastaan direktiivin 2002/87/EY asiaa koskevaa säännöstä.
|
|
213 artikla 5.
|
Jos rahoitusalan sekaholdingyhtiöön sovelletaan vastaavia säännöksiä sekä tämän direktiivin että direktiivin 2006/48/EY mukaisesti erityisesti riskiperusteisen valvonnan osalta, ryhmävalvoja voi yhteisestä sopimuksesta pankki- ja sijoituspalvelualan konsolidointiryhmän valvojan kanssa päättää soveltaa ainoastaan sen direktiivin säännöksiä, jotka liittyvät direktiivin 2002/87/EY 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritettyyn tärkeimpään sektoriin.
|
|
213 artikla 6.
|
Ryhmävalvojan on ilmoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (
15
) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan pankkiviranomaiselle), jäljempänä ’pankkiviranomainen’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (
16
) perustetulle Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle), jäljempänä ’vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen’, 4 ja 5 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä. Pankkiviranomaisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen ja asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (
17
) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, on kehitettävä Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomiteassa, jäljempänä ’yhteiskomitea’, suuntaviivoja valvontakäytäntöjen lähentämiseksi ja näiden suuntaviivojen hyväksymisestä teknisten sääntelystandardien luonnoksia, jotka ne antavat komissiolle kolmen vuoden kuluessa mainittujen suuntaviivojen hyväksymisestä. Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.
|
,
1.1 Viittaukset
1.2 Tunnistetut vaatimukset
1.3 Liittyvät standardit
2. Tunnistetut vaatimukset
Vaatimukset
| Lähde |
Vaatimus |
3. Liittyvät standardit
Standardit
| Lähde |
Vaatimus |
|