+231 artikla Ryhmän sisäinen malli
---+231 artikla 1.
---+231 artikla 2.
---+231 artikla 3.
---+231 artikla 4.
---+231 artikla 5.
---+231 artikla 6.
---+231 artikla 7.

231 artikla Ryhmän sisäinen malli

1. Yleiskatsaus

,
231 artikla 1.
Jos vakuutus- tai jälleenvakuutusyritys ja sen sidosyritykset taikka vakuutushallintayhtiön sidosyritykset yhdessä hakevat lupaa laskea ryhmän konsolidoitu vakavaraisuuspääomavaatimus sekä ryhmään kuuluvien vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten vakavaraisuuspääomavaatimus sisäisen mallin perusteella, asianomaisten valvontaviranomaisten on yhdessä päätettävä luvan myöntämisestä ja määriteltävä mahdolliset lupaehdot ja -edellytykset.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu hakemus jätetään ryhmävalvojalle.

Ryhmävalvojan on viipymättä ilmoitettava muille valvontaviranomaisten kollegion jäsenille, vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen mukaan lukien, hakemuksen vastaanottamisesta ja toimitettava kyseisille jäsenille täydellinen hakemus, yrityksen toimittamat asiakirjat mukaan lukien. Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi yhden tai useamman asianomaisen valvontaviranomaisen pyynnöstä antaa teknistä apua sitä pyytäneille valvontaviranomaisille hakemuksia koskevien päätösten osalta asetuksen (EU) N:o 1094/2010 8 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
231 artikla 2.
Asianomaisten valvontaviranomaisten on parhaansa mukaan pyrittävä tekemään hakemuksesta yhteinen päätös kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ryhmävalvoja on vastaanottanut täydellisen hakemuksen.
231 artikla 3.
Jos 2 kohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden ajanjakson kuluessa jokin asianomainen valvontaviranomainen on saattanut asian vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen käsiteltäväksi asetuksen (EU) N:o 1094/2010 19 artiklan mukaisesti, ryhmävalvojan on lykättävä päätöksensä tekoa ja odotettava, että vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen tekee mahdollisesti kyseisen asetuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätöksen, ja tehtävä asiasta päätös, joka on sopusoinnussa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen päätöksen kanssa. Asianomaisten valvontaviranomaisten on tunnustettava päätös sitovaksi ja sovellettava sitä.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen on tehtävä päätöksensä kuukauden kuluessa. Asiaa ei saa saattaa vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen käsiteltäväksi kuuden kuukauden määräajan päätyttyä eikä sen jälkeen, kun asiasta on tehty yhteinen päätös.

►M9  Jos vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen ei tee tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua päätöstä asetuksen (EU) N:o 1094/2010 19 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ryhmävalvojan on tehtävä lopullinen päätös. ◄ Asianomaisten valvontaviranomaisten on tunnustettava päätös sitovaksi ja sovellettava sitä. Kuuden kuukauden määräaikaa pidetään mainitun asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna sovitteluaikana.
231 artikla 4.
Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi laatia luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joilla varmistetaan 2 kohdassa tarkoitetun yhteistä päätöstä koskevan menettelyn yhdenmukaisen soveltamisen edellytykset, 1 kohdassa tarkoitettujen lupahakemusten osalta yhteisten päätösten helpottamiseksi.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1094/2010 15 artiklan mukaisesti.
231 artikla 5.
Kun asianomaiset valvontaviranomaiset ovat tehneet 2 kohdassa tarkoitetun yhteisen päätöksen, ryhmävalvojan on toimitettava hakijalle asiakirja, jossa perustellaan päätös kaikilta osin.
231 artikla 6.
Jos yhteistä päätöstä ei ole tehty kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona ryhmävalvoja on vastaanottanut täydellisen hakemuksen, ryhmävalvojan on tehtävä hakemuksesta oma päätöksensä.

Ryhmävalvojan on otettava asianmukaisesti huomioon näkemykset ja varaukset, joita muut asianomaiset valvontaviranomaiset ovat esittäneet kyseisen kuuden kuukauden määräajan kuluessa.

Ryhmävalvojan on toimitettava hakijalle ja muille asianomaisille valvontaviranomaisille asiakirja, joka sisältää kaikilta osin perustellun päätöksen.

Asianomaisten valvontaviranomaisten on tunnustettava päätös sitovaksi ja sovellettava sitä.
231 artikla 7.
Jos jokin asianomainen valvontaviranomainen katsoo, että sen valvonnassa olevan vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen riskiprofiili poikkeaa merkittävästi ryhmätasolla hyväksytyn sisäisen mallin perusoletuksista, ja jos kyseinen yritys ei ole ratkaissut asianmukaisesti valvontaviranomaisen havaitsemia ongelmia, kyseinen viranomainen voi 37 artiklan mukaisesti päättää määrätä lisäpääomavaatimuksen vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen vakavaraisuuspääomavaatimukseen, joka on saatu tällaista sisäistä mallia soveltamalla.

Valvontaviranomainen voi poikkeuksellisissa oloissa, joissa lisäpääomavaatimus ei olisi asianmukainen, vaatia kyseistä yritystä laskemaan vakavaraisuuspääomavaatimuksensa I osaston VI luvun 4 jakson 1 ja 2 alajaksossa tarkoitetun standardikaavan perusteella. Edellä 37 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa valvontaviranomainen voi päättää määrätä lisäpääomavaatimuksen kyseisen vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen vakavaraisuuspääomavaatimukseen, joka on saatu standardikaavaa soveltamalla.

Valvontaviranomaisen on perusteltava ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut päätökset sekä vakuutus- tai jälleenvakuutusyritykselle että muille valvontaviranomaisten kollegion jäsenille.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi antaa ohjeita varmistaakseen tämän kohdan yhdenmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit