73 artikla Ryhmän tytäryritystä koskeva ryhmän kriisinratkaisu

1.   Kriisinratkaisuviranomaisen on ilmoitettava 2 kohdassa luetellut tiedot viipymättä ryhmätason kriisiratkaisuviranomaiselle, jos se on muu kuin ensin mainittu viranomainen, ryhmänvalvojalle ja asianomaisen ryhmän kriisinratkaisukollegion jäsenille, jos

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti on ilmoitettava seuraavat tiedot:

3.   Vastaanotettuaan 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen ryhmätason kriisinratkaisuviranomaisen on asianomaisen kriisinratkaisukollegion muita jäseniä kuultuaan arvioitava 2 kohdan c alakohdan nojalla ilmoitettujen kriisinratkaisutoimien tai muiden toimien todennäköinen vaikutus ryhmään ja ryhmään kuuluviin yhteisöihin muissa jäsenvaltioissa sekä se, saadaanko kriisinratkaisutoimilla tai muilla toimilla todennäköisesti aikaan se, että 19 artiklan 1 kohdassa tai 20 artiklan 3 kohdassa säädetyt kriisinratkaisuedellytykset täyttyvät toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan ryhmään kuuluvan yhteisön osalta.

4.   Jos ryhmätason kriisinratkaisuviranomainen arvioi, että 2 kohdan c alakohdan nojalla ilmoitetuilla kriisinratkaisutoimilla tai muilla toimilla ei todennäköisesti saataisi aikaan 19 artiklan 1 kohdassa tai 20 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttymistä toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan ryhmään kuuluvan yhteisön osalta, 1 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetusta yhteisöstä vastaava kriisinratkaisuviranomainen voi toteuttaa ilmoittamansa kriisinratkaisutoimet tai muut toimet.

5.   Jos ryhmätason kriisinratkaisuviranomainen arvioi, että 2 kohdan c alakohdan nojalla ilmoitetuilla kriisinratkaisutoimilla tai muilla toimilla todennäköisesti saataisiin aikaan 19 artiklan 1 kohdassa tai 20 artiklan 3 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyminen toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan ryhmään kuuluvan yhteisön osalta, ryhmätason kriisinratkaisuviranomaisen on 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanotettuaan ehdotettava viiden päivän kuluessa ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmaa ja toimitettava se kriisinratkaisukollegiolle. Kyseistä viiden päivän määräaikaa voidaan pidentää ilmoituksen tehneen kriisinratkaisuviranomaisen suostumuksella.

6.   Jos ryhmätason kriisinratkaisuviranomainen ei ole tehnyt arviota viiden päivän tai sovitun pidemmän määräajan kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta, ilmoituksen tehnyt kriisinratkaisuviranomainen voi toteuttaa ilmoittamansa kriisinratkaisutoimet tai muut toimet.

7.   Edellä olevassa 5 kohdassa tarkoitetussa ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmassa on

8.   Jollei 9 kohdasta muuta johdu, ryhmätason kriisinratkaisun erityissuunnitelman on oltava muodoltaan yhteinen päätös, jonka tekevät ryhmän kriisinratkaisuviranomainen ja ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelman piiriin kuuluvista tytäryrityksistä vastaavat kriisinratkaisuviranomaiset.

Vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen voi kriisinratkaisuviranomaisen pyynnöstä auttaa kriisinratkaisuviranomaisia saamaan aikaan yhteisen päätöksen asetuksen (EU) N:o 1094/2010 31 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

9.   Jos jokin kriisinratkaisuviranomainen vastustaa ryhmätason kriisinratkaisuviranomaisen ehdottamaa ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmaa tai katsoo, että sen on vakuutuksenottajien yhteisen edun, reaalitalouden ja rahoitusvakauden suojaamisen vuoksi toteutettava 1 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetun yhteisön suhteen itsenäisiä kriisinratkaisutoimia tai muita kuin ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmassa ehdotettuja toimia, sen on

Perustellessaan, miksi se vastustaa ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmaa, kriisinratkaisuviranomaisten on otettava huomioon ryhmien kriisinratkaisusuunnitelmat, sen suunnittelemien kriisinratkaisutoimien mahdollinen vaikutus vakuutuksenottajiin, reaalitalouteen ja rahoitusvakauteen asianomaisissa jäsenvaltioissa sekä kyseisten kriisinratkaisutoimien mahdollinen vaikutus ryhmän muihin osiin.

10.   Kriisinratkaisuviranomaiset, jotka eivät ole vastustaneet ryhmätason kriisinratkaisuviranomaisen ehdottamaa ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmaa, voivat tehdä yhteisen päätöksen ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmasta, jonka piiriin kyseisten kriisinratkaisuviranomaisten jäsenvaltioissa sijaitsevat ryhmään kuuluvat yhteisöt kuuluvat, ilman että erityissuunnitelmaa vastustaneet kriisinratkaisuviranomaiset osallistuvat siihen.

11.   Asianomaisten jäsenvaltioiden kriisinratkaisuviranomaisten on tunnustettava 8 ja 10 kohdassa tarkoitetut yhteiset päätökset ja 9 kohdan mukaisesti toteutetut kriisinratkaisutoimet lopullisiksi ja sovellettava niitä.

12.   Kriisinratkaisuviranomaisten on toteutettava kaikki tässä artiklassa tarkoitetut kriisinratkaisutoimet viipymättä ja siten, että tilanteen kiireellisyys otetaan asianmukaisesti huomioon.

13.   Jos ryhmän kriisinratkaisun erityissuunnitelmaa ei panna täytäntöön, kriisinratkaisuviranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä kriisinratkaisukollegiossa toteuttaessaan kriisinratkaisutoimia minkä tahansa ryhmään kuuluvan yhteisön suhteen, jotta saadaan aikaan koordinoitu kriisinratkaisustrategia kaikille ryhmään kuuluville yhteisöille, jotka ovat lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvat.

14.   Kriisinratkaisuviranomaisten, jotka toteuttavat kriisinratkaisutoimia minkä tahansa ryhmään kuuluvan yhteisön suhteen, on annettava kriisinratkaisukollegion jäsenille säännöllisesti täydelliset tiedot kyseisistä toimista ja niiden etenemisestä.