59 artikla 4.

sillä on oltava vahva kehys ja välineet likviditeettiriskiensä, myös päivänsisäisen likviditeettiriskin, mittausta, seurantaa ja hallintaa varten kunkin valuutan osalta siinä arvopapereiden selvitysjärjestelmässä, jonka selvitysosapuolena se toimii;

sen on mitattava ja seurattava jatkuvasti ja oikea-aikaisesti ja vähintään päivittäin likviditeettitarpeitaan ja hallussaan olevien likvidien varojensa tasoa; näin tehdessään sen on määritettävä käytettävissä olevien likvidien varojen arvo ottaen huomioon kyseisiin varoihin kohdistuvat tarkoituksenmukaiset aliarvostukset;

sillä on oltava riittävästi likvidejä varoja kaikissa tärkeissä valuutoissa, jotta se voi hoitaa toimituspalvelut oikea-aikaisesti useissa mahdollisissa eri stressiskenaarioissa, mukaan lukien muun muassa vähintään kahden osallistujan – myös tämän emo- ja tytäryhtiöiden – joista sille aiheutuu suurimmat vastuut, maksulaiminlyönnistä johtuva likviditeettiriski;

sen on vähennettävä vastaavia likviditeettiriskejä käyttämällä vaatimukset täyttäviä, kunkin valuutan määräisiä likvidejä varoja, kuten liikkeeseen laskevassa keskuspankissa tai muussa luottokelpoisessa rahoituslaitoksessa olevat rahavarat, sitovat luottolimiitit tai vastaavat järjestelyt ja erittäin likvidit vakuudet tai sijoitukset, jotka ovat helposti saatavilla ja vaihdettavissa rahavaroiksi ennalta sovituilla erittäin luotettavilla rahoitusjärjestelyillä, jopa äärimmäisissä mutta mahdollisissa markkinaolosuhteissa, ja sen on määritettävä, mitattava ja seurattava likviditeettiriskiensä hallinnoinnissa hyödyntämistään eri rahoituslaitoksista johtuvia likviditeettiriskejään;

sen on ennalta sovittuja ja erittäin luotettavia rahoitusjärjestelyjä, sitovia luottolimiittejä tai vastaavia järjestelyjä käytettäessä valittava likviditeetin myöntäjiksi yksinomaan luottokelpoisia rahoituslaitoksia; sen on vahvistettava tarkoituksenmukaiset keskittymärajat kullekin likviditeetin myöntäjälle, myös sen emoyhtiölle ja tytäryhtiöille, ja noudatettava niitä;

sen on määritettävä vastaavien resurssien riittävyys ja testattava sitä säännöllisin ja tiukoin stressitestein;

sen on analysoitava ja suunniteltava, miten mahdollisiin ennakoimattomiin ja mahdollisesti kattamattomiin likviditeettivajeisiin puututaan, sekä hyväksyttävä säännöt ja menettelyt tällaisten suunnitelmien toteuttamiseksi;

sen on voitava käyttää keskuspankkitilejä ja muita keskuspankkien palveluja likviditeettiriskiensä hallinnoimisen parantamiseksi ja unionin luottolaitosten on talletettava vastaavat rahavarat tähän tarkoitukseen perustetuille tileille unionin liikkeeseen laskeviin keskuspankkeihin, aina kun tämä on käytännöllistä ja mahdollista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta keskuspankin kelpoisuussääntöjen soveltamista;

sillä on oltava ennalta sovitut ja erittäin luotettavat järjestelyt sen varmistamiseksi, että se voi oikea-aikaisesti muuntaa maksunsa laiminlyöneen asiakkaan sille toimittaman vakuuden rahavaroiksi, ja jos käytetään ei-sitovia järjestelyjä, sen on varmistettava, että mahdolliset riskit on tunnistettu ja niitä on lievennetty;

sen on raportoitava säännöllisesti 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille viranomaisille, ja julkistettava tiedot siitä, kuinka se mittaa, seuraa ja hallitsee likviditeettiriskejään, päivänsisäinen likviditeettiriski mukaan lukien.