+LIITE IX

LIITE IX




LIITE IX

SUURISTA ASIAKASRISKEISTÄ JA KESKITTYMÄRISKISTÄ ILMOITTAMINEN

Sisällysluettelo

OSA I: YLEISET OHJEET

1.

Rakenne ja käytännöt

2.

Lyhenteet

OSA II: LOMAKKEISIIN LIITTYVÄT OHJEET

1.

LE-raportoinnin laajuus ja taso

2.

LE-lomakkeen rakenne

3.

LE-raportointia varten käytettävät määritelmät ja yleiset ohjeet

4.

C 26.00 – LE-ylärajoja koskeva lomake

4.1

Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet

5.

C 27.00 – Vastapuolen tunnistetiedot (LE1)

5.1

Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

6.

C 28.00 – Kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin liittyvät vastuut (LE2)

6.1

Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

7.

C 29.00 – Tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE3)

7.1

Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet

OSA I: YLEISET OHJEET

1.    Rakenne ja käytännöt

1. Suuria asiakasriskejä (large exposure, LE) koskeva raportointikehys koostuu neljästä lomakkeesta, jotka sisältävät seuraavat tiedot:

a) 

suurten asiakasriskien ylärajat;

b) 

vastapuolen tunnistetiedot (LE1-lomake);

c) 

kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin liittyvät vastuut (LE2-lomake);

d) 

tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE3-lomake);

2. Ohjeisiin sisältyy lainsäädäntöviittauksia ja täsmennyksiä siitä, mitä tietoja kussakin lomakkeessa on ilmoitettava.

3. Ohjeissa ja validointisäännöissä noudatetaan jäljempänä olevissa kohdissa esitettyä merkintäkäytäntöä, kun viitataan lomakkeiden sarakkeisiin, riveihin ja soluihin.

4. Ohjeissa ja validointisäännöissä sovelletaan yleensä seuraavaa käytäntöä: {Lomake;Rivi;Sarake}. Tähti merkitsee sitä, että kaikki ilmoitetut rivit on validoitu.

5. Jos kyseessä on lomakkeen sisäinen validointi, jossa käytetään vain kyseisen lomakkeen tietopisteitä, merkinnöissä ei mainita lomaketta: {Rivi;Sarake}.

6. ABS(Arvo): absoluuttinen arvo ilman merkkiä. Vastuita lisäävä määrä on ilmoitettava plusmerkkisenä lukuna. Vastuita vähentävä määrä taas ilmoitetaan miinusmerkkisenä lukuna. Jos erän merkinnän edessä on miinusmerkki (-), kyseisestä erästä ei ilmoiteta plusmerkkistä lukua.

2.    Lyhenteet

7. Tässä liitteessä asetusta (EU) N:o 575/2013 kutsutaan ’vakavaraisuusasetukseksi’.

OSA II: LOMAKKEISIIN LIITTYVÄT OHJEET

1.    LE-raportoinnin laajuus ja taso

1. Laitosten on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaessaan yksittäisesti tietoja suurista asiakaskohtaisista tai asiakaskokonaisuuskohtaisista vastuista asetuksen (EU) N:o 575/2013 (jäljempänä tässä liitteessä ’vakavaraisuusasetus’) 394 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaessaan konsolidoidusti tietoja suurista asiakaskohtaisista tai asiakaskokonaisuuskohtaisista vastuista vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3. Kaikki vakavaraisuusasetuksen 392 artiklan mukaisesti määritellyt suuret asiakasriskit on ilmoitettava, myös sellaiset, joita ei oteta huomioon vakavaraisuusasetuksen 395 artiklassa säädetyn suurten asiakasriskien ylärajan noudattamisen osalta.

4. Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten, joihin sovelletaan vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 lukua, on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaessaan konsolidoidusti tietoja, jotka koskevat 20:tä suurinta asiakaskohtaista tai asiakaskokonaisuuskohtaista vastuuta vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. Vastuuarvo, joka saadaan vähentämällä LE2-lomakkeen sarakkeessa 320 (”Vapautetut määrät”) oleva määrä saman lomakkeen sarakkeessa 210 (”Yhteensä”) olevasta määrästä, on määrä, jota on käytettävä määritettäessä kyseiset 20 suurinta asiakasriskiä.

5. Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE3 ilmoittaakseen konsolidoidusti tiedot kymmenestä suurimmasta saamisesta laitoksilta sekä kymmenestä suurimmasta saamisesta varjopankkiyhteisöiltä, jotka harjoittavat pankkitoimintaa sääntelykehyksen ulkopuolella konsolidoidusti vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohdan a–d alakohdan mukaisesti. LE2-lomakkeen sarakkeessa 210 (”Yhteensä”) laskettu vastuuarvo on määrä, jota on käytettävä määritettäessä kyseiset 20 suurinta asiakasriskiä.

6. Jäsenvaltiossa emoyrityksenä toimivien laitosten on käytettävä lomakkeita LE1, LE2 ja LE1 ilmoittaessaan tietoja vastuista, joiden arvo on vähintään 300 miljoonaa euroa mutta alle 10 % laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1) konsolidoinnin perusteella vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. LE2-lomakkeen sarakkeessa 210 (”Yhteensä”) laskettu vastuuarvo on määrä, jota on käytettävä määritettäessä kyseisiä vastuita.

7. Tiedot suurista asiakasriskeistä ja asiaankuuluvista suurimmista asiakasriskeistä sekä tiedot asiakaskokonaisuuskohtaisista riskeistä ja asiakaskokonaisuuksiin kuulumattomia asiakkaita koskevista riskeistä, joiden arvo on vähintään 300 miljoonaa euroa mutta alle 10 prosenttia laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1), on ilmoitettava LE2-lomakkeessa (jossa asiakaskokonaisuus ilmoitetaan yhtenä riskikeskittymänä).

8. Laitokset ilmoittavat LE3-lomakkeessa tiedot LE2-lomakkeessa ilmoitettuihin yksittäisten asiakaskokonaisuuksiin kuuluvien asiakkaiden vastuista. LE2-lomakkeessa ilmoitettua yksittäisen asiakkaan vastuuta ei saa ilmoittaa uudelleen LE3-lomakkeessa.

2.    LE-lomakkeen rakenne

9. LE1-lomakkeen sarakkeissa ilmoitetaan tunnistetiedot yksittäisistä asiakkaista tai asiakaskokonaisuuksista, joilta laitoksella on saamisia.

10. LE2- ja LE3-lomakkeiden sarakkeissa on esitettävä seuraavat tiedot:

a) 

vastuuarvo ennen vapautusten soveltamista ja ennen kuin on otettu huomioon luottoriskin vähentämisen vaikutus, mukaan lukien välitön ja välillinen vastuu ja lisävastuut liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä;

b) 

vapautusten ja luottoriskin vähentämistekniikoiden vaikutus;

c) 

vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan soveltamista varten laskettu vastuuarvo vapautusten soveltamisen jälkeen ja kun on otettu huomioon luottoriskin vähentämisen vaikutus.

3.    LE-raportointia varten käytettävät määritelmät ja yleiset ohjeet

11. ”Asiakaskokonaisuus” määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 39 alakohdassa.

12. ”Laitos” määritellään vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassa.

13. ”Siviilioikeudellisten yhtiöiden” vastuut on ilmoitettava. Lisäksi laitosten on lisättävä siviilioikeudellisen yhtiön luottomäärät kunkin kumppanin velkaantuneisuuteen. Siviilioikeudellisten yhtiöiden kiintiöidyt vastuut jaetaan tai kohdennetaan kumppaneiden kesken kunkin kiintiön mukaisesti. Tietyt rakenteet (esimerkiksi yhteistilit, perillisten yhteisomistus, bulvaanilainat), jotka toimivat tosiasiallisesti siviilioikeudellisina yhtiöinä, on ilmoitettava aivan samalla tavoin.

14. Omaisuuseriä ja taseen ulkopuolisia eriä on käytettävä ilman riskipainoja tai riskiasteita vakavaraisuusasetuksen 389 artiklan mukaisesti. Luottovasta-arvokertoimia ei sovelleta taseen ulkopuolisiin eriin.

15. ”Vastuut” määritellään vakavaraisuusasetuksen 389 artiklassa:

a) 

’vastuita’ ovat kaikki kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin sisältyvät omaisuuserät ja taseen ulkopuoliset erät, mukaan lukien vakavaraisuusasetuksen 400 artiklassa määritetyt erät, lukuun ottamatta kuitenkaan eriä, jotka kuuluvat vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan a–d alakohdan soveltamisalaan;

b) 

”välilliset vastuut” ovat vastuita, jotka kohdennetaan takaajalle tai vakuudenantajalle eikä niinkään varsinaiselle lainanottajalle vakavaraisuusasetuksen 403 artiklan mukaisesti. Tässä esitetyt määritelmät eivät missään tapauksessa saa poiketa perussäädöksessä annetuista määritelmistä.

16. Asiakaskokonaisuuskohtaiset vastuut lasketaan vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

17. ’Nettoutussopimukset’ voidaan ottaa huomioon laskettaessa suuren asiakasriskin vastuuarvon vaikutuksia vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti. Vakavaraisuusasetuksen liitteessä II lueteltujen johdannaissopimusten ja sellaisista luottojohdannaissopimuksista, jotka tehdään suoraan asiakkaan kanssa, vastuuarvo määritetään vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun mukaisesti. Uudistamissopimusten ja muiden nettoutussopimusten vaikutukset on otettava huomioon sovellettaessa kyseisiä menetelmiä vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 6 luvun 3–5 jakson mukaisesti. Takaisinostotransaktion, arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamisen tai lainaksi ottamisen, pitkän selvitysajan liiketoimien ja vakuudellisen limiittiluotonannon vastuuarvo voidaan määrittää joko vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 4 tai 6 luvun mukaisesti. Raportoivan laitoksen vastapuolen kanssa tehtyyn vakavaraisuusasetuksen 296 artiklassa tarkoitettuun tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskevaan nettoutussopimukseen perustuvan yhden yhtenäisen oikeudellisen velvoitteen vastuuarvo ilmoitetaan ”muina sitoumuksina” LE-lomakkeissa.

18. ”Vastuuarvo” lasketaan vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan mukaisesti.

19. Vapautusten täyden tai osittaisen soveltamisen ja hyväksyttävien luottoriskin vähentämistekniikoiden vaikutusta vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan mukaista vastuiden laskemista varten täsmennetään vakavaraisuusasetuksen 399–403 artiklassa.

20. Laitosten on ilmoitettava takaisinmyyntisopimuksista johtuvat vastuut vakavaraisuusasetuksen 402 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Edellyttäen, että vakavaraisuusasetuksen 402 artiklan 3 kohdassa asetetut kriteerit täyttyvät, laitos ilmoittaa kunkin kolmannen osapuolen suurista asiakasriskeistä vaateen määrän, joka transaktion vastapuolella on kolmannen osapuolen suhteen, ei siis vastapuolen vastuun määrää.

4.    C 26.00 – LE-ylärajoja koskeva lomake

4.1   Tiettyjä rivejä koskevat ohjeet



Rivit

Lainsäädäntöviittaukset ja ohjeet

010

Muut kuin laitokset

Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohta, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohta, 458 artiklan 10 kohta ja 459 artiklan b alakohta

Ilmoitetaan sovellettava yläraja sellaisten vastapuolten osalta, jotka eivät ole laitoksia. Tämä määrä on 25 % ensisijaisesta pääomasta (T1), joka on ilmoitettu liitteen I lomakkeen C 01.00 rivillä 015, mikäli ei sovelleta tiukempaa prosenttimäärää vakavaraisuusasetuksen 458 artiklan mukaisten kansallisten toimenpiteiden tai 462 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten soveltamisen vuoksi vakavaraisuusasetuksen 459 artiklan b alakohdassa säädettyjen vaatimusten osalta.

020

Laitokset

Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohta, 458 artiklan 2 kohdan d alakohdan ii alakohta, 458 artiklan 10 kohta ja 459 artiklan b alakohta

Laitosten on ilmoitettava sovellettava yläraja sellaisten vastapuolten osalta, jotka ovat laitoksia. Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämä määrä on seuraava:

— jos 25 % ensisijaisesta pääomasta (T1) on yli 150 miljoonaa euroa (tai jos toimivaltainen viranomainen on asettanut alle 150 miljoonan euron ylärajan vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti), ilmoitetaan 25 % ensisijaisesta pääomasta (T1);

— jos 150 miljoonaa euroa (tai tätä alempi yläraja, jonka toimivaltainen viranomainen on asettanut vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti) on yli 25 % laitoksen ensisijaisesta pääomasta (T1), ilmoitetaan 150 miljoonaa euroa (tai toimivaltaisen viranomaisen asettama alempi yläraja). Jos laitos on määrittänyt alemman ylärajan ensisijaisen pääomansa (T1) osalta mainitun asetuksen 395 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, ilmoitetaan kyseinen yläraja.

Kyseiset ylärajat voivat olla tiukemmat sovellettaessa vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 6 kohdan tai 458 artiklan mukaisia kansallisia toimenpiteitä tai 462 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä delegoituja säädöksiä vakavaraisuusasetuksen 459 artiklan b alakohdassa säädettyjen vaatimusten osalta.

030

Laitokset prosentteina

Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohta ja 459 artiklan a alakohta

Ilmoitettava määrä on absoluuttinen yläraja (ilmoitettu rivillä 020) ilmaistuna prosenttiosuutena ensisijaisesta pääomasta (T1).

040

Maailmanlaajuiset järjestelmän kannalta merkittävät laitokset (G-SII)

Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohta.

Ilmoitetaan sovellettava yläraja sellaisten vastapuolten osalta, jotka ovat G-SII-laitokseksi tai EU:n ulkopuoliseksi G-SII-laitokseksi määritettyjä laitoksia tai konserneja. Vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämä yläraja on seuraava:

— G-SII-laitos ei saa ottaa vastuuta toiselta laitokselta tai konsernilta, joka on yksilöity G-SII-laitokseksi tai EU:n ulkopuoliseksi G-SII-laitokseksi ja jonka arvo luottoriskin vähentämisen jälkeen on yli 15 % sen ensisijaisesta pääomasta (T1).

5.    C 27.00 – Vastapuolen tunnistetiedot (LE1)

5.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet



Sarake

Lainsäädäntöviittaukset ja ohjeet

010–070

Vastapuolen tunnistetiedot:

Laitosten on ilmoitettava kaikkien niiden vastapuolten tunnistetiedot, joista annetaan tietoja jollakin lomakkeista C 28.00–C 31.00. Asiakaskokonaisuuden tunnistetietoja ei ilmoiteta, jollei asiakaskokonaisuudelle ole yksilöllistä koodia kansallisessa ilmoitusjärjestelmässä.

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti laitosten on ilmoitettava niiden vastapuolten tunnistetiedot, joiden vastuiden arvo on vähintään 300 miljoonaa euroa mutta alle 10 % niiden ensisijaisesta pääomasta (T1).

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti laitosten on ilmoitettava sellaisten vastapuolten tunnistetiedot, joiden osalta niillä on vakavaraisuusasetuksen 392 artiklassa määritelty suuri asiakasriski.

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti laitosten on ilmoitettava sellaisten vastapuolten tunnistetiedot, joiden osalta niillä on suurimmat asiakasriskit (silloin kun vastapuoli on laitos tai sääntelemätön rahoitusalan yhteisö).

011

Koodi

Rivin tunnisteen osana olevan koodin on oltava yksilöllinen kullekin ilmoitetulle yhteisölle. Laitosten ja vakuutusyritysten osalta koodi on LEI-koodi. Muiden yhteisöjen osalta koodi on LEI-koodi tai, jos sitä ei ole saatavilla, kansallinen koodi. Koodin on oltava yksilöllinen, ja sitä on käytettävä johdonmukaisesti kaikissa lomakkeissa ja eri aikoina. Koodilla on aina oltava arvo.

015

Koodityyppi

Laitosten on yksilöitävä sarakkeessa 010 ilmoitettu koodityyppi ”LEI-koodiksi” tai ”ei-LEI-koodiksi”.

Koodityyppi on aina ilmoitettava.

021

Nimi

Nimen on vastattava ryhmän nimeä, jos ilmoitus koskee asiakaskokonaisuutta. Muussa tapauksessa nimen on vastattava yksittäistä vastapuolta.

Kun on kyse asiakaskokonaisuudesta, on ilmoitettava emoyrityksen nimi tai, ellei asiakaskokonaisuudella ole emoyritystä, ryhmän kaupallinen nimi.

035

Kansallinen koodi

Laitokset voivat lisäksi ilmoittaa kansallisen koodin, kun ne ilmoittavat LEI-koodin tunnisteena sarakkeessa ”Koodi”.

040

Vastapuolen kotipaikka

Käytetään vastapuolen rekisteröintimaan ISO-koodia 3166–1-alpha-2 (mukaan lukien kansainvälisten järjestöjen ISO-pseudokoodit, jotka ovat saatavissa Eurostatin maksutasekäsikirjan ”Balance of Payments Vademecum” viimeisimmästä painoksesta).

Asiakaskokonaisuuksista ei ilmoiteta kotipaikkaa.

050

Vastapuolen ala

Kullekin vastapuolelle on valittava yksi ala käyttäen perusteena FINREPin liitteessä V olevan 1 osan 42 kohdan mukaista talouden aloja koskevaa luokitusta ja muiden rahoituslaitosten jaottelua sijoituspalveluyrityksiin ja muihin rahoituslaitoksiin seuraavasti:

i)  Keskuspankit;

ii)  Julkisyhteisöt;

iii)  Luottolaitokset;

iv)  Vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määritellyt sijoituspalveluyritykset;

v)  Muut rahoituslaitokset (lukuun ottamatta sijoituspalveluyrityksiä);

vi)  Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset;

vii)  Kotitaloudet.

Asiakaskokonaisuuksista ei raportoida alaa.

060

NACE-koodi

Talouden ala ilmoitetaan käyttämällä NACE-koodeja (Nomenclature statistique des activités économiques dans l’Union européenne = Statistical Classification of Economic Activities in the European Union, Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus).

Tämä sarake koskee ainoastaan vastapuolia ’Muut rahoituslaitokset (pl. sijoituspalveluyritykset)’ ja ’Rahoitusalan ulkopuoliset yritykset’. NACE-koodeja käytetään ’rahoitusalan ulkopuolisten yritysten’ osalta yhden tason tarkkuudella (esimerkiksi ’F – Rakentaminen’) ja ’muiden rahoituslaitosten (pl. sijoituspalveluyritykset)’ osalta kahden tason tarkkuudella niin, että ilmoitetaan erikseen myös vakuutustoimintaa koskevat tiedot (esimerkiksi ’K65 – Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja eläkevakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus)’).

’Muiden rahoituslaitosten (pl. sijoituspalveluyritykset)’ ja ’rahoitusalan ulkopuolisten yritysten’ talouden alat perustuvat FINREPin vastapuolia koskevaan jaotteluun.

Asiakaskokonaisuuksista ei ilmoiteta NACE-koodia.

070

Vastapuolityyppi

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 2 kohta

Laitoksiin liittyvien kymmenen suurimman asiakasriskin ja sääntelemättömiin rahoitusalan yhteisöihin liittyvien kymmenen suurimman asiakasriskin vastapuolen tyyppi määritetään käyttämällä laitoksista kirjainta ”I” ja sääntelemättömistä rahoitusalan yhteisöistä, jotka harjoittavat pankkitoimintaa sääntelykehyksen ulkopuolella, kirjainta ”S”.

6.    C 28.00 – Kaupankäyntivarastoon ja sen ulkopuolisiin eriin liittyvät vastuut (LE2)

6.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet



Sarake

Lainsäädäntöviittaukset ja ohjeet

010

Koodi

Jos asiakaskokonaisuudelle on saatavilla yksilöllinen koodi kansallisella tasolla, tämä koodi on ilmoitettava asiakaskokonaisuuden koodina. Jos kansallisella tasolla ei ole saatavilla yksilöllistä koodia, ilmoitettava koodi on lomakkeessa C 27.00 ilmoitetun emoyrityksen koodi.

Tapauksissa, joissa asiakaskokonaisuudella ei ole emoyritystä, ilmoitetaan sen yksittäisen yhteisön koodi, jota laitos pitää asiakaskokonaisuuden merkittävimpänä. Muussa tapauksessa koodin on vastattava yksittäistä vastapuolta.

Koodeja on käytettävä johdonmukaisesti koko ajan.

Koodin kokoonpano riippuu kansallisesta ilmoitusjärjestelmästä, ellei EU:lla ole yhtenäistä kodifiointia.

020

Ryhmä tai yksittäinen asiakas

Jos kyseessä on yksittäisen asiakkaan vastuu, laitos merkitsee ”1”, ja jos kyseessä on asiakaskokonaisuuden vastuu, laitos merkitsee ”2”.

030

Liiketoimet, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 7 kohta

Jos laitoksella on ilmoitettuun vastapuoleen liittyviä vastuita kansallisten toimivaltaisten viranomaisten antamien teknisten lisäselvitysten mukaisesti sellaisten liiketoimien kautta, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä, ilmoitetaan vastauksena ”Kyllä”, muussa tapauksessa ilmoitetaan ”Ei”.

040–180

Alkuperäiset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 24, 389, 390 ja 392 artikla

Laitoksen on ilmoitettava tässä sarakelohkossa alkuperäiset vastuut välittömistä ja välillisistä vastuista sekä lisäriskeistä, jotka liittyvät liiketoimiin, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä.

Vakavaraisuusasetuksen 389 artiklan mukaan omaisuuseriä ja taseen ulkopuolisia eriä on käytettävä ilman riskipainoja tai riskiasteita. Luottovasta-arvokertoimia ei sovelleta taseen ulkopuolisiin eriin.

Näissä sarakkeissa on ilmoitettava alkuperäinen vastuu eli vastuuarvo ilman arvonoikaisuja ja varauksia, jotka on vähennettävä sarakkeessa 210.

Vastuuarvon määrityksestä ja laskemisesta säädetään vakavaraisuusasetuksen 389 ja 390 artiklassa. Omaisuuserät ja taseen ulkopuoliset erät on arvostettava sen tilinpäätössäännöstön mukaan, jota laitokseen sovelletaan vakavaraisuusasetuksen 24 artiklan mukaisesti.

Ydinpääoman (CET1) eristä tai ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä vähennetyt vastuut, jotka eivät ole vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja vastuita, sisällytetään näihin sarakkeisiin. Nämä vastuut vähennetään sarakkeessa 200.

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja vastuita ei merkitä näihin sarakkeisiin.

Alkuperäisiin vastuisiin sisältyvät kaikki omaisuuserät ja taseen ulkopuoliset erät. Vapautukset 400 artiklan soveltamisesta vähennetään sarakkeessa 320 vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi.

Sekä kaupankäyntivarastoon että sen ulkopuolisiin eriin sisältyvät vastuut otetaan mukaan.

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu nettopositio on ilmoitettava välittömänä vastuuna ja sisällytettävä sarakkeeseen (060, 070 tai 080), joka vastaa määräävässä asemassa olevan instrumentin tyyppiä.

Määräävässä asemassa oleva instrumentti määritetään kunkin instrumenttityypin nettoposition arvon perusteella.

Kun vastuut jaotellaan instrumentteihin ja kun nettoutussopimuksiin perustuvat erilaiset vastuut muodostavat yhden vastuun, tämä yksi vastuu kohdennetaan instrumenttiin, joka vastaa nettoutussopimukseen sisältyvää pääasiallista omaisuuserää (ks. myös johdanto-osa).

040

Alkuperäiset vastuut yhteensä

Laitoksen on ilmoitettava summa, johon sisältyvät välittömät ja välilliset vastuut sekä lisävastuut liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä.

050

Joista: maksukyvyttömiä

Vakavaraisuusasetuksen 178 artikla

Laitoksen on ilmoitettava, mikä osa alkuperäisen vastuun kokonaissummasta vastaa maksukyvyttömiä vastuita.

060–110

Välittömät vastuut

Välittömät vastuut tarkoittavat varsinaiseen lainanottajaan liittyviä vastuita.

060

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (myös EKP/2013/33’) liitteessä II olevan 2 osan taulukossa olevat luokat 2 ja 3

Velkainstrumentteihin sisältyvät vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit sekä luotot.

Tähän sarakkeeseen merkitään instrumentit,jotka luokitellaan ”lainoiksi, joiden alkuperäinen maturiteetti on korkeintaan yksi vuosi / vuodesta viiteen vuoteen / yli viisi vuotta tai””muiksi arvopapereiksi kuin osakkeet””asetuksen EKP/2013/33 mukaisesti.

Tähän sarakkeeseen merkitään takaisinostotransaktiot, arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiantaminen tai -ottaminen (arvopapereilla toteutettavat rahoitustoimet) ja vakuudelliset limiittiluotonantotransaktiot.

70

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Asetuksen EKP/2013/33 liitteessä II olevan 2 osan taulukossa luokat 4 ja 5

Tähän sarakkeeseen merkitään instrumentit, jotka luokitellaan ”osakkeiksi ja osuuksiksi” tai ”rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksiksi” asetuksen EKP/2013/33 mukaisesti.

080

Johdannaiset

Vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 2 kohta ja liite II

Tässä sarakkeessa ilmoitetaan vakavaraisuusasetuksen liitteessä II luetellut johdannaiset ja vakavaraisuusasetuksen 272 artiklan 2 kohdassa määritellyt pitkän selvitysajan liiketoimet.

Luottojohdannaiset, joihin kohdistuu vastapuoliriski, ilmoitetaan tässä sarakkeessa.

090–110

Taseen ulkopuoliset erät

Vakavaraisuusasetuksen liite I

Näissä sarakkeissa ilmoitetaan nimellisarvo ennen erityisten luottoriskioikaisujen vähentämistä ja ilman luottovasta-arvokerrointen soveltamista.

090

Lainasitoumukset

Vakavaraisuusasetuksen liitteessä I olevan 1 kohdan c ja h alakohta, 2 kohdan b alakohdan ii alakohta, 3 kohdan b alakohdan i alakohta ja 4 kohdan a alakohta.

Lainasitoumukset ovat kiinteitä sitoumuksia, jotka koskevat luoton tarjoamista ennalta määritellyin ehdoin, lukuun ottamatta niitä, jotka ovat johdannaisia, koska ne voidaan maksaa nettomääräisenä käteisellä taikka luovuttamalla tai laskemalla liikkeeseen jokin muu instrumentti.

100

Rahoitusvakuudet

Vakavaraisuusasetuksen liitteessä I olevan 1 kohdan a, b ja f alakohta

Rahoitusvakuudet ovat sopimuksia, joiden mukaan vakuuden antaja maksaa tietyn summan vakuuden haltijalle korvauksena tämän kokemasta tappiosta, joka aiheutuu siitä, että tietty velallinen ei pysty maksamaan velkaa velkainstrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisesti. Luottojohdannaiset, joita ei ole merkitty sarakkeeseen ”johdannaiset”, on ilmoitettava tässä sarakkeessa.

110

Muut sitoumukset

Muita sitoumuksia ovat vakavaraisuusasetuksen liitteessä I mainitut erät, joita ei ole sisällytetty edellisiin luokkiin. Laitoksen vastapuolen kanssa tehtyyn tuotteiden ristikkäisnettoutusta koskevaan sopimukseen perustuvan yhden yhtenäisen oikeudellisen velvoitteen vastuuarvo ilmoitetaan tässä sarakkeessa.

120–170

Välilliset vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 403 artikla

Vakavaraisuusasetuksen 403 artiklan mukaisesti luottolaitoksen on käytettävä substituutiomenetelmää, jos kolmas osapuoli on taannut asiakkaaseen liittyvän vastuun tai antanut vakuuden, jolla se on suojattu.

Laitoksen on ilmoitettava tässä sarakelohkossa välittömän vastuun määrät, jotka siirretään takaisin takaajalle tai vakuuden antajalle, mikäli viimeksi mainitulle määriteltäisiin enintään yhtä suuri riskipaino kuin se, jota asiakkaaseen sovellettaisiin vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 2 luvun mukaisesti. Vakavaraisuusasetuksen 403 artiklan 3 kohdassa tarjotaan vaihtoehtoinen kohtelu vastuille, joiden vakuutena on kolmannen osapuolen liikkeeseen laskema vakuus.

Suojattu alkuperäinen viitevastuu (välitön vastuu) vähennetään alkuperäisen lainanottajan vastuusta sarakkeissa ”Hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat”. Välillinen vastuu lisää takaajan tai vakuuden antajan vastuuta substituutiovaikutuksen vuoksi. Tämä koskee myös asiakaskokonaisuuksien sisällä annettuja takuita.

Laitoksen on ilmoitettava välillisten vastuiden alkuperäinen määrä sarakkeessa, joka vastaa taatun tai vakuuden saaneen välittömän vastuun tyyppiä siten, että kun taattu välitön vastuu on velkainstrumentti, takaajalle siirretyn ”välillisen vastuun” määrä ilmoitetaan sarakkeessa ”Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet”.

Luottoriskin vaihtolainoista johtuvat vastuut on myös ilmoitettava tässä sarakelohkossa vakavaraisuusasetuksen 399 artiklan mukaisesti.

120

Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Ks. sarake 060.

130

Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Ks. sarake 070.

140

Johdannaiset

Ks. sarake 080.

150–170

Taseen ulkopuoliset erät

Näiden sarakkeiden arvon on oltava nimellisarvo ennen erityisten luottoriskioikaisujen vähentämistä ja luottovasta-arvokerrointen soveltamista.

150

Lainasitoumukset

Ks. sarake 090.

160

Rahoitusvakuudet

Ks. sarake 100.

170

Muut sitoumukset

Ks. sarake 110.

180

Lisäriskit liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 7 kohta

Lisäriskit liiketoimista, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä.

190

(-) Arvonoikaisut ja varaukset

Vakavaraisuusasetuksen 24, 34, 110 ja 111 artikla

Vastaavaan tilinpäätöskehykseen (direktiivi 86/635/ETY tai asetus (EY) N:o 1606/2002) sisältyvät arvonoikaisut ja varaukset, jotka vaikuttavat vastuiden arvostukseen määritetään vakavaraisuusasetuksen 24 ja 110 artiklan mukaisesti.

Arvonoikaisut ja varaukset sarakkeeseen 040 merkityn bruttomääräisen vastuun suhteen ilmoitetaan tässä sarakkeessa.

200

(–) Ydinpääoman (CET1) tai ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä vähennetyt vastuut

Vakavaraisuusasetuksen 390 artiklan 6 kohdan e alakohta

Ydinpääoman (CET1) eristä vähennetyt vastuut, jotka sisällytetään alkuperäisen vastuun kokonaissummaa koskeviin sarakkeisiin.

210–230

Vastuuarvo ennen vapautusten soveltamista ja luottoriskin vähentämistä

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan b alakohta

Laitosten on ilmoitettava vastuuarvo ennen kuin huomioon on otettu mahdollinen luottoriskin vähentäminen.

210

Yhteensä

Tässä sarakkeessa ilmoitettava vastuuarvo on määrä, jota on käytetty määritettäessä, onko vastuu vakavaraisuusasetuksen 392 artiklassa olevan määritelmän mukainen suuri asiakasriski.

Siihen sisältyy alkuperäinen vastuu, josta on vähennetty arvonoikaisut ja varaukset sekä ydinpääoman (CET1) tai ensisijaisen lisäpääoman (AT1) eristä vähennettyjen vastuiden määrä.

220

Joista: kaupankäyntivaraston ulkopuolisia eriä

Kaupankäyntivaraston ulkopuolisten erien osuus kokonaisriskistä ennen vapautuksia ja luottoriskin vähentämistä.

230

Prosenttiosuus ensisijaisesta pääomasta (T1)

Vakavaraisuusasetuksen 392 ja 395 artikla

Ilmoitettava määrä on vastuuarvon prosenttiosuus ennen laitoksen vakavaraisuusasetuksen 25 artiklassa määriteltyyn ensisijaiseen pääomaan (T1) liittyvien vapautusten soveltamista ja luottoriskin vähentämistä.

240–310

(-) Hyväksyttävät luottoriskin vähentämistekniikat

Vakavaraisuusasetuksen 399 artikla sekä 401–403 artikla; vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 57 alakohdassa määritetyt luottoriskin vähentämistekniikat

Tätä ilmoitusta varten vakavaraisuusasetuksen kolmannen osan II osaston 3 ja 4 luvussa mainittuja luottoriskin vähentämistekniikoita on käytettävävakavaraisuusasetuksen 401–403 artiklan mukaisesti.

Luottoriskin vähentämistekniikoilla voi olla kolme eri vaikutusta LE-järjestelmään: substituutiovaikutus vastikkeellinen luottosuoja, joka ei ole substituutiovaikutus ja kiinteistökohtelu.

240–290

(-) Hyväksyttävien luottoriskin vähentämistekniikoiden substituutiovaikutus

Vakavaraisuusasetuksen 403 artikla

Vastikkeellisen ja takauksen luonteisen luottosuojan määrän, joka on ilmoitettava näissä sarakkeissa, on vastattava vastuita, jotka kolmas osapuoli on taannut tai suojannut antamalla vakuuden, jos laitoksen on kohdeltava vastuun osaa, jonka takauksena ja/tai vakuutena on hyväksytyn vakuuden markkina-arvo, takaajaan tai vakuuden antajaan liittyvänä.

240

(-) Vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Ks. sarake 060.

250

(-) Oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet

Ks. sarake 070.

260

(-) Johdannaiset

Ks. sarake 080.

270–290

(-) Taseen ulkopuoliset erät

Näiden sarakkeiden arvot ilmoitetaan soveltamatta luottovasta-arvokertoimia.

270

(-) Lainasitoumukset

Ks. sarake 090.

280

(-) Rahoitusvakuudet

Ks. sarake 100.

290

(-) Muut sitoumukset

Ks. sarake 110.

300

(-) Vastikkeellinen luottosuoja, joka ei ole substituutiovaikutus

Vakavaraisuusasetuksen 401 artikla

Laitoksen on ilmoitettava vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 58 alakohdan mukaiset vastikkeellisen luottosuojan määrät, jotka vähennetään vastuuarvosta vakavaraisuusasetuksen 401 artiklan soveltamiseksi.

Vakavaraisuusasetuksen 401 artiklan 1 kohdan mukaisesti volatiliteettikorjauksia on sovellettava vastuuarvoon ja ne on ilmoitettava vastuuarvon lisäyksenä.

310

(-) Kiinteistö

Vakavaraisuusasetuksen 402 artikla

Laitoksen on ilmoitettava vastuuarvosta vähennetyt määrät vakavaraisuusasetuksen 402 artiklan soveltamiseksi.

320

(-) Vapautetut määrät

Vakavaraisuusasetuksen 400 artikla

Laitoksen on ilmoitettava määrät, jotka on vapautettu LE-järjestelmästä.

330–350

Vastuuarvo vapautusten soveltamisen ja luottoriskin vähentämisen jälkeen

Vakavaraisuusasetuksen 394 artiklan 1 kohdan d alakohta

Laitoksen on ilmoitettava vakavaraisuusasetuksen 395 artiklan 1 kohdan soveltamista varten laskettu vastuuarvo sen jälkeen, kun huomioon on otettu vapautukset ja luottoriskin vähentäminen.

330

Yhteensä

Tähän sarakkeeseen merkitään määrä, joka otetaan huomioon vakavaraisuusasetuksen 395 artiklassa säädetyn suuren asiakasriskin ylärajan noudattamista varten.

340

Joista: kaupankäyntivaraston ulkopuolisia eriä

Laitoksen on ilmoitettava kokonaisriski sen jälkeen, kun on sovellettu vapautuksia ja otettu huomioon kaupankäyntivaraston ulkopuolisiin eriin kuuluvan luottoriskin vähentämisen vaikutus.

350

Prosenttiosuus ensisijaisesta pääomasta (T1)

Laitoksen on ilmoitettava vastuuarvon prosenttiosuus laitoksen hyväksyttävästä pääomasta laitoksen vakavaraisuusasetuksen 25 artiklassa määriteltyyn ensisijaiseen pääomaan (T1) liittyvien vapautusten soveltamisen ja luottoriskin vähentämisen jälkeen.

7.    C 29.00 – Tiedot yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden vastuista (LE3)

7.1   Tiettyjä sarakkeita koskevat ohjeet



Sarake

Lainsäädäntöviittaukset ja ohjeet

010–360

Laitokset ilmoittavat LE3-lomakkeessa yksittäisten asiakaskokonaisuuteen kuuluvien asiakkaiden tiedot, jotka on merkitty LE2-lomakkeen riveille.

010

Koodi

Sarakkeet 010 ja 020 muodostavat yhdistetyn rivitunnisteen, ja niiden on yhdessä oltava yksilöllisiä kunkin taulukkorivin osalta.

Asiakaskokonaisuuksiin kuuluvien yksittäisten vastapuolten koodi on ilmoitettava.

Koodeja on käytettävä johdonmukaisesti koko ajan.

020

Ryhmän koodi

Sarakkeet 010 ja 020 muodostavat yhdistetyn rivitunnisteen, ja niiden on yhdessä oltava yksilöllisiä kunkin taulukkorivin osalta.

Jos asiakaskokonaisuudelle on saatavilla yksilöllinen koodi kansallisella tasolla, tämä koodi on ilmoitettava. Jos kansallisella tasolla ei ole saatavilla yksilöllistä koodia, ilmoitettava koodi on koodi, jota käytetään ilmoitettaessa vastuita asiakaskokonaisuudelle lomakkeessa C 28.00 (LE2).

Jos asiakas kuuluu useaan asiakaskokonaisuuteen, se on ilmoitettava kaikkien näiden asiakaskokonaisuuksien jäsenenä.

030

Liiketoimet, joissa vastuu johtuu kohde-etuutena olevasta omaisuuserästä

Ks. LE2-lomakkeen sarake 030.

050–360

Kun LE2-lomakkeen mukaisia instrumentteja tarjotaan koko asiakaskokonaisuudelle, ne kohdennetaan LE3-lomakkeessa ilmoitetuille yksittäisille vastapuolille laitoksen liiketoimintakriteerien mukaisesti.

Muut ohjeet ovat samat kuin LE2-lomakkeessa.

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 01.09.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32021R0451
  • EULAW_DA -

    EULAW_DA