NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/117/EURATOM, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta

(1)

Radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoihin liittyviin toimiin sovelletaan erinäisiä vaatimuksia, jotka on määritetty yhteisön säädöksissä ja kansainvälisissä oikeudellisissa asiakirjoissa. Nämä vaatimukset koskevat erityisesti radioaktiivisen aineen turvallista kuljetusta sekä sitä, millä edellytyksillä radioaktiivista jätettä tai käytettyä polttoainetta voidaan loppusijoittaa tai varastoida määrämaahan.

(2)

Näiden vaatimusten lisäksi myös työntekijöiden ja väestön terveyden suojeleminen edellyttää, että radioaktiivisen jätteen tai käytetyn polttoaineen siirtoihin, jotka tapahtuvat yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä, sovelletaan pakollista ja yhteistä ennakkolupajärjestelmää.

(3)

Kuten kansallisten järjestelmien perustamisesta metallin kierrätyksessä esiintyvien radioaktiivisten aineiden seuraamiseksi ja valvomiseksi jäsenvaltioissa 22 päivänä toukokuuta 2002 annetussa neuvoston päätöslauselmassa (3) todetaan, on tärkeää saattaa kierrätettäväksi tarkoitetussa metallissa olevista radioaktiivisista aineista koituvat riskit mahdollisimman vähiin.

(4)

Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välillä sekä yhteisöön ja yhteisöstä pois tapahtuvien radioaktiivisen jätteen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta 3 päivänä helmikuuta 1992 annetulla neuvoston direktiivillä 92/3/Euratom (4) luotiin radioaktiivisen jätteen siirtojen tiukkaan valvontaan ja luvanvaraisuuteen perustuva järjestelmä, joka on osoittautunut tyydyttäväksi. Sitä on kuitenkin saatujen kokemusten perusteella muutettava käsitteiden ja määritelmien selkiyttämiseksi ja lisäämiseksi, säännösten antamiseksi sellaisista tilanteista, joita ei ole aiemmin otettu huomioon, nykyisin jäsenvaltioiden välisissä radioaktiivisen jätteen siirroissa sovellettavan menettelyn yksinkertaistamiseksi sekä direktiivin säännösten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi muiden yhteisön säännösten ja kansainvälisten määräysten kanssa. Tämä koskee erityisesti käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaa yhteistä yleissopimusta, jäljempänä ’yhteinen yleissopimus’, johon yhteisö liittyi 2 päivänä tammikuuta 2006.

(5)

SLIM-hankkeen (sisämarkkinalainsäädännön yksinkertaistamista koskeva hanke) viidennen vaiheen yhteydessä muodostettiin jäsenvaltioiden ja käyttäjätahojen edustajista työryhmä käsittelemään eräitä kysymyksiä, joita direktiivin 92/3/Euratom soveltajat olivat tuoneet esille. Samalla tarkoituksena oli yhtenäistää direktiivi voimassa olevien kansainvälisten sääntöjen ja asiakirjojen kanssa.

(6)

Direktiivissä 92/3/Euratom säädettyä menettelyä on käytännössä sovellettu ainoastaan sellaisen käytetyn polttoaineen siirtoihin, jolle ei ole suunniteltu mitään jatkokäyttöä ja jota sen vuoksi on pidetty direktiivissä tarkoitettuna ”radioaktiivisena jätteenä”. Säteilyn kannalta ei ole perusteltua sulkea jälleenkäsiteltäväksi tarkoitettua käytettyä polttoainetta tällaisen valvonta- ja tarkkailumenettelyn soveltamisen ulkopuolelle. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että tämän direktiivin soveltamisala kattaa kaikki käytetyn polttoaineen siirrot riippumatta siitä, siirretäänkö polttoaine loppusijoitettavaksi vai jälleenkäsiteltäväksi.

(7)

Kunkin jäsenvaltion olisi vastattava täysin siitä, minkälaista toimintamallia se itse toteuttaa lainkäyttövaltaansa kuuluvan ydinjätteen ja käytetyn polttoaineen huollon suhteen. Osa jäsenvaltioista jälleenkäsittelee käytetyn polttoaineen, kun taas toiset pyrkivät loppusijoittamaan käytetyn polttoaineen ilman muuta suunniteltua käyttöä. Tällä direktiivillä ei sen vuoksi saisi rajoittaa jäsenvaltioiden oikeutta viedä käytetty polttoaineensa jälleenkäsiteltäväksi eikä velvoittaa määräjäsenvaltiota hyväksymään radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen siirtoja lopullista käsittelyä tai loppusijoitusta varten, jollei kyseessä ole jälleensiirto. Tällaisten siirtojen kieltäminen olisi perusteltava tässä direktiivissä olevien kriteerien mukaisesti.

(8)

Nykyisin käytössä olevan menettelyn yksinkertaistaminen ei saisi heikentää jäsenvaltioiden voimassa olevia oikeuksia kieltää sellaista radioaktiivisen jätteen siirtoa, joka edellyttää niiden suostumusta, tai asettaa siirtoon liittyviä ehtoja. Kieltäminen ei saisi olla mielivaltaista, vaan sen olisi perustuttava asiaa koskevaan kansalliseen, yhteisön tai kansainväliseen oikeuteen. Tällä direktiivillä ei saisi rajoittaa kansainvälisen oikeuden mukaisia oikeuksia tai velvoitteita eikä etenkään alusten ja ilma-alusten oikeuksia ja vapauksia harjoittaa merenkulkua, jokiliikennettä ja ilmailua kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

(9)

Määräjäsenvaltion tai kauttakulkujäsenvaltion mahdollisuus olla hyväksymättä siirtojen automaattista suostumusmenettelyä aiheuttaa perusteettomia hallinnollisia rasitteita ja luo epävarmuutta. Edellyttämällä määrä- tai kauttakulkumaan viranomaisilta pakollista hakemuksen vastaanottoilmoitusta sekä pidentämällä suostumuksen antamisen määräaikaa on mahdollista suurella varmuudella olettaa, että hiljainen hyväksyntä on annettu.

(10)

Tässä direktiivissä tarkoitetut siirtoluvat eivät saisi korvata siirtoja koskevia mahdollisia erityisiä kansallisia vaatimuksia kuten liikennelupia.

(11)

Ihmisten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi radioaktiivisesta jätteestä aiheutuvilta vaaroilta on otettava huomioon myös yhteisön ulkopuolella aiheutuvat riskit. Siirrettäessä radioaktiivista jätettä ja käytettyä polttoainetta pois yhteisön alueelta, määrämaana olevan kolmannen maan suostumus olisi saatava sen lisäksi, että sille ilmoitetaan siirrosta.

(12)

Määräjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä muiden asiaan liittyvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja pidettävä heihin yhteyttä tarpeettomien viivästysten välttämiseksi ja tässä direktiivissä säädetyn suostumusmenettelyn moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(13)

Vaatimus siitä, että siirrosta vastaava henkilö toteuttaa tarvittaessa korjaavia turvatoimenpiteitä siirron keskeytyessä, ei saisi estää jäsenvaltioiden kansallisella tasolla käyttöön ottamien järjestelyjen soveltamista.

(14)

Vaatimus siitä, että haltija vastaa siirron keskeytymisestä aiheutuvista kustannuksista, ei saisi estää jäsenvaltioiden kansallisella tasolla käyttöön ottamien järjestelyjen tai haltijan ja muun siirtoon osallisena olevan henkilön välisten sopimusjärjestelyjen soveltamista.

(15)

Vaikka radioaktiivinen jäte tulisi loppusijoittaa siinä valtiossa, jossa se on syntynyt, mikäli se on sopusoinnussa tällaisen materiaalin huollon turvallisuuden kanssa, katsotaan, että jäsenvaltioiden olisi edistettävä sopimuksia välillään helpottaakseen sellaisista jäsenvaltioista peräisin olevan radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen turvallista ja tehokasta huoltoa, jotka tuottavat niitä vähäisiä määriä ja kun tarvittavien laitosten perustaminen ei olisi perusteltua säteilyyn liittyvien näkökohtien kannalta.

(16)

Jos kolmanteen maahan sijoittautuneen vastaanottajan ja kolmanteen maahan sijoittautuneen haltijan välillä on sovittu järjestelystä yhteisen yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti, samaa järjestelyä voidaan soveltaa tämän direktiivin tarkoituksiin.

(17)

Nykyisin käytettävää vakioasiakirjaa on aiheellista muuttaa, jotta se vastaisi tämän direktiivin tarkoitusta ja jotta toisaalta voitaisiin ottaa huomioon aiemmin saadut kokemukset. Selvyyden vuoksi olisi asetettava velvoite laatia uusi vakioasiakirja siihen päivään mennessä, jona direktiivin on oltava saatettuna osaksi kansallista lainsäädäntöä. Siltä varalta, ettei tätä määräaikaa kyetä noudattamaan, nykyistä vakioasiakirjaa olisi kuitenkin voitava käyttää siirtymäsäännösten nojalla. Kielten käyttöä koskevat selkeät säännöt takaavat oikeusvarmuuden ja auttavat välttämään tarpeettomia viivytyksiä.

(18)

Jäsenvaltioiden komissiolle ja komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle antamien määräaikaiskertomusten avulla saadaan hyödyllinen yleiskuva koko yhteisössä myönnetyistä luvista ja voidaan tuoda esiin jäsenvaltioissa mahdollisesti ilmenneitä käytännön ongelmia ja niihin sovellettuja ratkaisuja.

(19)

Perusnormien vahvistamisesta työntekijöiden ja väestön terveyden suojelemiseksi ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta 13 päivänä toukokuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/29/Euratom (5) sovelletaan muun muassa radioaktiivisten aineiden kuljetukseen, yhteisöön tapahtuvaan tuontiin ja yhteisöstä tapahtuvaan vientiin, ja siinä säädetään sellaisia toimintoja koskevasta ilmoitus- ja lupajärjestelmästä, joihin liittyy ionisoivaa säteilyä. Nämä säännökset ovat siten merkityksellisiä tämän direktiivin soveltamisalan kannalta.

(20)

Edellä esitetyn perusteella direktiivin 92/3/Euratom kumoaminen ja korvaaminen on selkeyden vuoksi tarpeen. Tällä korvaavalla direktiivillä ei saa rajoittaa jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja kumotun direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä kumotun direktiivin soveltamiselle

(21)

Paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen (6) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoita, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan tämän direktiivin ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne,