+EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
---+1 artikla Tavoitteet ja kohde
------+1 artikla 1.
------+1 artikla 2.
---+2 artikla Soveltamisala
------+2 artikla 1.
------+2 artikla 2.
---+3 artikla Määritelmät
---+4 artikla Kansalliset päästövähennysvelvoitteet
------+4 artikla 1.
------+4 artikla 2.
------+4 artikla 3.
---+5 artikla Joustomahdollisuus
------+5 artikla 1.
------+5 artikla 2.
------+5 artikla 3.
------+5 artikla 4.
------+5 artikla 5.
------+5 artikla 6.
------+5 artikla 7.
------+5 artikla 8.
---+6 artikla Kansalliset ilmansuojeluohjelmat
------+6 artikla 1.
------+6 artikla 2.
------+6 artikla 3.
------+6 artikla 4.
------+6 artikla 5.
------+6 artikla 6.
------+6 artikla 7.
------+6 artikla 8.
------+6 artikla 9.
------+6 artikla 10.
---+7 artikla Rahoitustuki
---+8 artikla Kansalliset päästöinventaariot ja -ennusteet sekä inventaarioraportit
------+8 artikla 1.
------+8 artikla 2.
------+8 artikla 3.
------+8 artikla 4.
------+8 artikla 5.
------+8 artikla 6.
------+8 artikla 7.
---+9 artikla Ilman pilaantumisen vaikutusten seuranta
------+9 artikla 1.
------+9 artikla 2.
------+9 artikla 3.
---+10 artikla Jäsenvaltioiden raportointi
------+10 artikla 1.
------+10 artikla 2.
------+10 artikla 3.
------+10 artikla 4.
---+11 artikla Komission kertomukset
------+11 artikla 1.
------+11 artikla 2.
---+12 artikla Puhdasta ilmaa käsittelevä eurooppalainen foorumi
---+13 artikla Uudelleentarkastelu
------+13 artikla 1.
------+13 artikla 2.
------+13 artikla 3.
---+14 artikla Tiedonsaanti
------+14 artikla 1.
------+14 artikla 2.
------+14 artikla 3.
---+15 artikla Yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja koordinointi kansainvälisten organisaatioiden puitteissa
---+16 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen
------+16 artikla 1.
------+16 artikla 2.
------+16 artikla 3.
------+16 artikla 4.
------+16 artikla 5.
------+16 artikla 6.
---+17 artikla Komiteamenettely
------+17 artikla 1.
------+17 artikla 2.
---+18 artikla Seuraamukset
---+19 artikla Direktiivin 2003/35/EY muuttaminen
---+20 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
------+20 artikla 1.
------+20 artikla 2.
---+21 artikla Kumoaminen ja siirtymäsäännökset
------+21 artikla 1.
------+21 artikla 2.
---+22 artikla Voimaantulo
---+23 artikla Osoitus
---+LIITE I
---+LIITE II
---+LIITE III
---+ANNEX IV
---+LIITE IV
---+ANNEX VI
---+Komission lausuma metaanipäästöjen uudelleentarkastelusta
English - European Union - Environment -

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/2284,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2016,

tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
1 artikla Tavoitteet ja kohde
2 artikla Soveltamisala
3 artikla Määritelmät

3 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1) 

’päästöllä’ aineen vapautumista ilmakehään piste- tai hajakuormituslähteestä;

2) 

’ihmisen toiminnasta aiheutuvilla päästöillä’ ihmisen toiminnan vuoksi ilmakehään joutuvia epäpuhtauksien päästöjä;

3) 

’otsonin esiasteella’ typen oksideja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä pl. metaani, metaania ja hiilimonoksidia;

4) 

’ilmanlaatutavoitteilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2008/50/EY ja 2004/107/EY ( 1 ) ilmanlaadulle asetettuja raja-arvoja, tavoitearvoja sekä altistuspitoisuutta koskevia velvoitteita;

5) 

’rikkidioksidilla’ tai ’SO2:lla’ kaikkia rikkiyhdisteitä, jotka ilmaistaan rikkidioksidina, mukaan lukien rikkitrioksidi (SO3), rikkihappo (H2SO4) ja pelkistyneet rikkiyhdisteet, kuten rikkivety (H2S), merkaptaanit ja dimetyylisulfidit;

6) 

’typen oksideilla’ tai ’NOx:lla’ typpioksidia ja typpidioksidia typpidioksidina ilmaistuna;

7) 

’haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä pl. metaani’ tai ’NMVOC:lla’ metaania lukuun ottamatta kaikkia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa valokemiallisia hapettimia reagoidessaan auringonvalossa typen oksidien kanssa;

8) 

’pienhiukkasilla’ tai ’PM2,5:lla’ hiukkasia, jotka ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan enintään 2,5 mikrometriä (μm);

9) 

’mustalla hiilellä’ hiilipitoista hiukkasainesta, joka absorboi valoa;

10) 

’kansallisella päästövähennysvelvoitteella’ jäsenvaltioiden velvoitetta vähentää aineen päästöjä; sillä määritetään päästövähennys, joka tavoitekalenterivuoden aikana on vähintään saavutettava, ilmaistuna prosenttiosuutena perusvuoden (2005) aikana vapautuneiden päästöjen kokonaismäärästä;

11) 

’laskeutumis- ja lentoonlähtöjaksolla’ jaksoa, joka käsittää rullauksen, lentoonlähdön, nousun, lähestymisen, laskeutumisen ja kaikki muut ilma-aluksen toiminnot, jotka tapahtuvat alle 3 000 jalan korkeudessa;

12) 

’kansainvälisellä meriliikenteellä’ lippuvaltiosta riippumatta ja kalastusaluksia lukuun ottamatta kaikkien alusten merellä ja rannikkovesillä suorittamia matkoja, jotka alkavat yhden maan alueelta ja päättyvät toisen maan alueelle;

13) 

’epäpuhtauksien valvontavyöhykkeellä’ merialuetta, joka sijaitsee enintään 200 meripeninkulman päässä perusviivoista, joista aluemeren leveys mitataan, ja jonka jäsenvaltio on perustanut aluksista aiheutuvan pilaantumisen estämiseksi, vähentämiseksi ja valvomiseksi sovellettavien kansainvälisten sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti;

14) 

’päästölähteeseen perustuvalla unionin ilmansuojelulainsäädännöllä’ unionin lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vähentää tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ilman epäpuhtauksien päästöjä toteuttamalla haittoja vähentäviä toimenpiteitä päästöjen lähteellä.

4 artikla Kansalliset päästövähennysvelvoitteet
5 artikla Joustomahdollisuus
6 artikla Kansalliset ilmansuojeluohjelmat
7 artikla Rahoitustuki

7 artikla

Rahoitustuki

Komissio pyrkii helpottamaan olemassa olevien unionin varojen saantia kyseisiä varoja säänteleviä säännöksiä noudattaen tukeakseen toimenpiteitä, joihin on ryhdyttävä tämän direktiivin tavoitteiden noudattamiseksi.

Nämä unionin varat käsittävät nykyisen ja tulevan rahoituksen muun muassa seuraavista lähteistä:

a) 

tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma;

b) 

Euroopan rakenne- ja investointirahastot, mukaan lukien yhteisen maatalouspolitiikan mukainen asiaankuuluva rahoitus;

c) 

ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusvälineet, kuten Life-ohjelma.

Komissio arvioi mahdollisuutta perustaa keskitetty yhteyspiste, josta jokainen, jota asia koskee, voi helposti tarkastaa unionin varojen saatavuuden ja asiaankuuluvat menettelyt, joita osallistuminen ilman pilaantumisen torjuntaa koskeviin hankkeisiin edellyttää.

8 artikla Kansalliset päästöinventaariot ja -ennusteet sekä inventaarioraportit
9 artikla Ilman pilaantumisen vaikutusten seuranta
10 artikla Jäsenvaltioiden raportointi
11 artikla Komission kertomukset
12 artikla Puhdasta ilmaa käsittelevä eurooppalainen foorumi

12 artikla

Puhdasta ilmaa käsittelevä eurooppalainen foorumi

Komissio perustaa puhdasta ilmaa käsittelevän eurooppalaisen foorumin, joka antaa ohjausta ja edistää ilmanlaadun parantamiseen liittyvien unionin lainsäädännön ja toimintamallien koordinoitua täytäntöönpanoa ja jossa kaikki sidosryhmät, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset kaikilta asiaankuuluvilta tasoilta, komissio, teollisuus, kansalaisyhteiskunta ja tiedeyhteisö, kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Puhdasta ilmaa käsittelevässä eurooppalaisessa foorumissa vaihdetaan kokemuksia ja hyviä käytäntöjä muun muassa kotitalouksien lämmityksen ja tieliikenteen osalta syntyvistä päästövähennyksistä, jotka voivat hyödyttää ja tehostaa kansallisia ilmansuojeluohjelmia ja niiden täytäntöönpanoa.

13 artikla Uudelleentarkastelu
14 artikla Tiedonsaanti
15 artikla Yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja koordinointi kansainvälisten organisaatioiden puitteissa

15 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa ja koordinointi kansainvälisten organisaatioiden puitteissa

Paremman perustan luomiseksi päästövähennysten edistämiselle unioni ja tilanteen mukaan jäsenvaltiot jatkavat teknisen ja tieteellisen tutkimuksen ja kehityksen osalta kolmansien maiden kanssa tehtävää kahdenvälistä ja monenvälistä yhteistyötä sekä koordinointia alalla toimivien kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n ympäristöohjelman (UNEP), UNECEn, Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO), Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), puitteissa, myös tietojenvaihdon avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan soveltamista.

16 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen
17 artikla Komiteamenettely
18 artikla Seuraamukset

18 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

19 artikla Direktiivin 2003/35/EY muuttaminen

19 artikla

Direktiivin 2003/35/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 2003/35/EY liitteeseen I alakohta seuraavasti:

”g) tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta 14 päivänä joulukuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284 6 artiklan 1 kohta ( *1 ).

20 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä
21 artikla Kumoaminen ja siirtymäsäännökset
22 artikla Voimaantulo

22 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2016.

23 artikla Osoitus

23 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

LIITE I




LIITE I

ILMAKEHÄÄN VAPAUTUVIEN PÄÄSTÖJEN SEURANTA JA NIITÄ KOSKEVA RAPORTOINTI



Taulukko A

8 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut vuosittaista päästöraportointia koskevat vaatimukset

Asia

Epäpuhtaudet

Aikasarjat

Raportointipäivät

Päästöjen kansalliset kokonaismäärät NFR-luokituksen (1) lähdeluokkien mukaan (2)

— SO2, NOx, NMVOC, NH3, CO

— raskasmetallit (Cd, Hg, Pb) (3)

— POP-yhdisteet (4) (PAH-yhdisteiden kokonaismäärä (5), bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, dioksiinit ja furaanit, PCB-yhdisteet (6) ja HCB (7))

Joka vuosi, vuodesta 1990 raportointivuoteen miinus 2 (X-2)

15. helmikuuta (9)

Päästöjen kansalliset kokonaismäärät NFR-luokituksen lähdeluokkien mukaan (2)

—  PM2,5, PM10 (8) ja, jos tiedot käytettävissä, musta hiili

Joka vuosi, vuodesta 2000 raportointivuoteen miinus 2 (X-2)

15. helmikuuta (9)

(1)   

Kaukokulkeutumissopimuksen mukainen raportoinnissa käytettävä luokitus (NFR, Nomenclature for reporting).

(2)   

Luonnosta peräisin olevat päästöt raportoidaan kaukokulkeutumissopimuksessa ja ilman epäpuhtauksien päästöjen inventaariota koskevissa EMEP/EEA Guidebook -ohjeissa määrättyjen menetelmien mukaisesti. Niitä ei sisällytetä kansallisiin kokonaismääriin, ja ne raportoidaan erikseen.

(3)   

Cd (kadmium), Hg (elohopea), Pb (lyijy).

(4)   

Pysyvät orgaaniset yhdisteet.

(5)   

PAH-yhdisteet (polysykliset aromaattiset hiilivedyt).

(6)   

PCB-yhdisteet (polyklooratut bifenyylit).

(7)   

HCB (heksaklooribentseeni).

(8)   

’PM10-hiukkasilla’ tarkoitetaan hiukkasia, jotka ovat aerodynaamiselta halkaisijaltaan enintään 10 mikrometriä (μm).

(9)   

Virheistä johtuvat uusintailmoitukset on toimitettava neljän viikon kuluessa ja tehdyt muutokset on selostettava niissä selvästi.



Taulukko B

8 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut vuosittaista päästöraportointia koskevat vaatimukset

Asia

Epäpuhtaudet

Aikasarjat

Raportointipäivä

Päästöjen kansalliset kokonaismäärät NFR-luokituksen lähdeluokkien mukaan (1)

— raskasmetallit (As, Cr, Cu, Ni, Se ja Zn ja niiden yhdisteet) (2)

— kokonaisleijuma (TSP) (3)

Joka vuosi, vuodesta 1990 (TSP:n osalta vuodesta 2000) raportointivuoteen miinus 2 (X-2)

15. helmikuuta

(1)   

Luonnosta peräisin olevat päästöt raportoidaan kaukokulkeutumissopimuksessa ja ilman epäpuhtauksien päästöjen inventaariota koskevissa EMEP/EEA Guidebook -ohjeissa määrättyjen menetelmien mukaisesti. Niitä ei sisällytetä kansallisiin kokonaismääriin, ja ne raportoidaan erikseen.

(2)   

As (arseeni), Cr (kromi), Cu (kupari), Ni (nikkeli), Se (seleeni), Zn (sinkki).

(3)   

Hiukkasten kokonaisleijuma (TSP).

▼M1



Taulukko C

8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut päästö- ja ennusteraportointia koskevat vaatimukset

Asia

Epäpuhtaudet

Aikasarjat/tavoitevuodet

Raportointipäivät

Päästöjä koskevat kansalliset tiedot hilamuodossa lähdeluokittain (GNFR)

— SO2, NOx, NMVOC, CO, NH3, PM10, PM2,5

— raskasmetallit (Cd, Hg, Pb)

— POP-yhdisteet (PAH-yhdisteiden kokonaismäärä sekä HCB, PCB-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit)

— musta hiili (jos tiedot käytettävissä)

Joka neljäs vuosi, raportointivuosi miinus 2 (X-2)

vuodesta 2017 alkaen

1. toukokuuta (1)

Suuret pistekuormituslähteet lähdeluokittain (GNFR)

— SO2, NOx, NMVOC, CO, NH3, PM10, PM2,5

— raskasmetallit (Cd, Hg, Pb)

— POP-yhdisteet (PAH-yhdisteiden kokonaismäärä sekä HCB, PCB-yhdisteet, dioksiinit ja furaanit)

— musta hiili (jos tiedot käytettävissä)

Joka neljäs vuosi, raportointivuosi miinus 2 (X-2)

vuodesta 2017 alkaen

1. toukokuuta (1)

Päästöennusteet aggregoitujen NFR-luokkien mukaan

— SO2, NOx, NH3, NMVOC, PM2,5 ja, jos tiedot käytettävissä, musta hiili

Joka toinen vuosi, ennustevuosien 2020, 2025 ja 2030 osalta ja, jos tiedot ovat saatavilla, vuosien 2040 ja 2050 osalta

vuodesta 2017 alkaen

15. maaliskuuta

(1)   

Virheistä johtuvat uusintailmoitukset on toimitettava neljän viikon kuluessa ja tehdyt muutokset on selostettava niissä selvästi.

▼B



Taulukko D

8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut vuosittaista inventaarioraporttia koskevat vaatimukset

Asia

Epäpuhtaudet

Aikasarjat/tavoitevuodet

Raportointipäivät

Inventaarioraportti

— SO2, NOx, NMVOC, NH3, CO, PM2,5, PM10

— raskasmetallit (Cd, Hg, Pb) ja musta hiili

— POP-yhdisteet (PAH-yhdisteiden kokonaismäärä, bentso(a)pyreeni, bentso(b)fluoranteeni, bentso(k)fluoranteeni, indeno(1,2,3-cd)pyreeni, dioksiinit ja furaanit, PCB-yhdisteet ja HCB)

— Jos tiedot käytettävissä, raskasmetallit (As, Cr, Cu, Ni, Se ja Zn ja niiden yhdisteet) ja TSP

Kaikki vuodet

(kuten ilmoitettu taulukoissa A, B ja C)

15. maaliskuuta

LIITE II




LIITE II

KANSALLISET PÄÄSTÖVÄHENNYSVELVOITTEET



Taulukko A

Jäsenvaltio

SO2:n vähennykset vuoteen 2005 verrattuna

NOx:n vähennykset vuoteen 2005 verrattuna

NMVOC:n vähennykset vuoteen 2005 verrattuna

Kaikki vuodet vuosina 2020–2029

 

Kaikki vuodet alkaen vuodesta 2030

Kaikki vuodet vuosina 2020–2029

 

Kaikki vuodet alkaen vuodesta 2030

Kaikki vuodet vuosina 2020–2029

 

Kaikki vuodet alkaen vuodesta 2030

Belgia

43 %

 

66 %

41 %

 

59 %

21 %

 

35 %

Bulgaria

78 %

 

88 %

41 %

 

58 %

21 %

 

42 %

Tšekki

45 %

 

66 %

35 %

 

64 %

18 %

 

50 %

Tanska

35 %

 

59 %

56 %

 

68 %

35 %

 

37 %

Saksa

21 %

 

58 %

39 %

 

65 %

13 %

 

28 %

Viro

32 %

 

68 %

18 %

 

30 %

10 %

 

28 %

Kreikka

74 %

 

88 %

31 %

 

55 %

54 %

 

62 %

Espanja

67 %

 

88 %

41 %

 

62 %

22 %

 

39 %

Ranska

55 %

 

77 %

50 %

 

69 %

43 %

 

52 %

Kroatia

55 %

 

83 %

31 %

 

57 %

34 %

 

48 %

Irlanti

65 %

 

85 %

49 %

 

69 %

25 %

 

32 %

Italia

35 %

 

71 %

40 %

 

65 %

35 %

 

46 %

Kypros

83 %

 

93 %

44 %

 

55 %

45 %

 

50 %

Latvia

8 %

 

46 %

32 %

 

34 %

27 %

 

38 %

Liettua

55 %

 

60 %

48 %

 

51 %

32 %

 

47 %

Luxemburg

34 %

 

50 %

43 %

 

83 %

29 %

 

42 %

Unkari

46 %

 

73 %

34 %

 

66 %

30 %

 

58 %

Malta

77 %

 

95 %

42 %

 

79 %

23 %

 

27 %

Alankomaat

28 %

 

53 %

45 %

 

61 %

8 %

 

15 %

Itävalta

26 %

 

41 %

37 %

 

69 %

21 %

 

36 %

Puola

59 %

 

70 %

30 %

 

39 %

25 %

 

26 %

Portugali

63 %

 

83 %

36 %

 

63 %

18 %

 

38 %

Romania

77 %

 

88 %

45 %

 

60 %

25 %

 

45 %

Slovenia

63 %

 

92 %

39 %

 

65 %

23 %

 

53 %

Slovakia

57 %

 

82 %

36 %

 

50 %

18 %

 

32 %

Suomi

30 %

 

34 %

35 %

 

47 %

35 %

 

48 %

Ruotsi

22 %

 

22 %

36 %

 

66 %

25 %

 

36 %

Yhdistynyt kuningaskunta

59 %

 

88 %

55 %

 

73 %

32 %

 

39 %

EU 28

59 %

 

79 %

42 %

 

63 %

28 %

 

40 %

(*1)   

Jäsenvaltiot, jotka voivat vaihtoehtoisesti käyttää käytettyjen polttoaineiden pohjalta laskettua kansallisten päästöjen kokonaismäärää noudattamisen perustana kaukokulkeutumissopimuksen nojalla, voivat säilyttää tämän vaihtoehdon kansainvälisen ja unionin oikeuden välisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.



Taulukko B

Jäsenvaltio

NH3:n vähennykset vuoteen 2005 verrattuna

PM2,5:n vähennykset vuoteen 2005 verrattuna

Kaikki vuodet vuosina 2020–2029

 

Kaikki vuodet alkaen vuodesta 2030

Kaikki vuodet vuosina 2020–2029

 

Kaikki vuodet alkaen vuodesta 2030

Belgia

2 %

 

13 %

20 %

 

39 %

Bulgaria

3 %

 

12 %

20 %

 

41 %

Tšekki

7 %

 

22 %

17 %

 

60 %

Tanska

24 %

 

24 %

33 %

 

55 %

Saksa

5 %

 

29 %

26 %

 

43 %

Viro

1 %

 

1 %

15 %

 

41 %

Kreikka

7 %

 

10 %

35 %

 

50 %

Espanja

3 %

 

16 %

15 %

 

50 %

Ranska

4 %

 

13 %

27 %

 

57 %

Kroatia

1 %

 

25 %

18 %

 

55 %

Irlanti

1 %

 

5 %

18 %

 

41 %

Italia

5 %

 

16 %

10 %

 

40 %

Kypros

10 %

 

20 %

46 %

 

70 %

Latvia

1 %

 

1 %

16 %

 

43 %

Liettua

10 %

 

10 %

20 %

 

36 %

Luxemburg

1 %

 

22 %

15 %

 

40 %

Unkari

10 %

 

32 %

13 %

 

55 %

Malta

4 %

 

24 %

25 %

 

50 %

Alankomaat

13 %

 

21 %

37 %

 

45 %

Itävalta

1 %

 

12 %

20 %

 

46 %

Puola

1 %

 

17 %

16 %

 

58 %

Portugali

7 %

 

15 %

15 %

 

53 %

Romania

13 %

 

25 %

28 %

 

58 %

Slovenia

1 %

 

15 %

25 %

 

60 %

Slovakia

15 %

 

30 %

36 %

 

49 %

Suomi

20 %

 

20 %

30 %

 

34 %

Ruotsi

15 %

 

17 %

19 %

 

19 %

Yhdistynyt kuningaskunta

8 %

 

16 %

30 %

 

46 %

EU 28

6 %

 

19 %

22 %

 

49 %

(*1)   

Jäsenvaltiot, jotka voivat vaihtoehtoisesti käyttää käytettyjen polttoaineiden pohjalta laskettua kansallisten päästöjen kokonaismäärää noudattamisen perustana kaukokulkeutumissopimuksen nojalla, voivat säilyttää tämän vaihtoehdon kansainvälisen ja unionin oikeuden välisen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

LIITE III




LIITE III

6 JA 10 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN KANSALLISTEN ILMANSUOJELUOHJELMIEN SISÄLTÖ

1 OSA

Kansallisten ilmansuojeluohjelmien vähimmäissisältö

1. Tämän direktiivin 6 ja 10 artiklassa tarkoitettujen ensimmäisten kansallisten ilmansuojeluohjelmien on katettava ainakin seuraavat seikat:

a) 

ilmanlaatua ja ympäristön pilaantumista koskeva kansallinen politiikkakehys, jonka puitteissa ohjelma on laadittu, erityisesti:

i) 

politiikan painopisteet ja niiden suhde muiden asiaa koskevien politiikkojen, kuten ilmastonmuutospolitiikan ja tarpeen mukaan maatalouden, teollisuuden ja liikenteen, painopisteisiin;

ii) 

kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten vastuut;

iii) 

nykyisillä toimintamalleilla ja toimenpiteillä päästöjen vähentämisessä ja ilmanlaadun parantamisessa saavutettu edistys sekä kansallisten ja unionin tason velvoitteiden noudattaminen;

iv) 

odotettu kehitys, mikäli nyt jo sovellettuja toimintamalleja ja toimenpiteitä ei muuteta;

b) 

toimintavaihtoehdot, joiden katsotaan olevan vuosia 2020–2029 sekä vuoden 2030 jälkeistä aikaa koskevien päästövähennysvelvoitteiden ja vuodelle 2025 määritettyjen, välivaiheen päästötasojen saavuttamisen mukaisia ja jotka edistävät ilmanlaadun parantamista, sekä niiden analyysi, myös analyysimenetelmät; päästövähennyksiin, ilmanlaatuun ja ympäristöön kohdistuvat toimintamallien ja toimenpiteiden yksittäiset tai yhdistetyt vaikutukset sekä asiaan liittyvät epävarmuustekijät, jos tiedot ovat käytettävissä;

c) 

hyväksyttäviksi valitut toimenpiteet ja toimintamallit sekä niiden hyväksymistä, toteutusta ja uudelleentarkastelua koskeva aikataulu ja vastuussa olevat toimivaltaiset viranomaiset;

d) 

tarvittaessa perustelut sille, miksi vuotta 2025 koskevia suuntaa-antavia päästötasoja ei voida saavuttaa ilman toimenpiteitä, joihin liittyy kohtuuttomia kustannuksia;

e) 

tarvittaessa selvitys 5 artiklassa säädettyjen joustomahdollisuuksien käytöstä ja tällaisen käytön mahdollisista vaikutuksista ympäristöön;

f) 

arvio siitä, kuinka varmistetaan, että valitut toimintamallit ja toimenpiteet sopivat yhteen muihin asiaa koskeviin politiikkoihin sisältyvien suunnitelmien ja ohjelmien kanssa.

2. Tämän direktiivin 6 ja 10 artiklassa tarkoitettuihin kansallisen ilmansuojeluohjelman ajan tasalle saattamisiin on sisällyttävä ainakin

a) 

arvio ohjelman toteutuksessa, päästöjen vähentämisessä ja pitoisuuksien pienentämisessä tapahtuneesta edistyksestä;

b) 

kaikki politiikan olosuhteita, arviointeja, ohjelmaa tai sen toteutusaikataulua koskevat merkittävät muutokset.

2 OSA

6 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut päästöjen vähentämistoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on otettava huomioon asiaankuuluva ammoniakkiohjekirja ja hyödynnettävä direktiivin 2010/75/EU mukaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita.

A.   Toimenpiteet ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi

1. Jäsenvaltioiden on laadittava ammoniakkipäästöjen vähentämiseen liittyvästä hyvästä maatalouskäytännöstä vuonna 2014 annetut UNECEn ohjeet (Framework Code for Good Agricultural Practice for Reducing Ammonia Emissions) huomioon ottaen ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi hyvää maatalouskäytäntöä koskevat kansalliset ohjeet, jotka kattavat ainakin seuraavat seikat:

a) 

typen hallinta, ottaen huomioon koko typpikierto;

b) 

kotieläinten ruokintastrategiat;

c) 

vähäpäästöiset lannanlevitystekniikat;

d) 

vähäpäästöiset lannanvarastointijärjestelmät;

e) 

vähäpäästöiset eläinsuojajärjestelyt;

f) 

mahdollisuudet rajoittaa kivennäislannoitteiden käytöstä johtuvia ammoniakkipäästöjä.

2. Jäsenvaltiot voivat laatia kansallisen typpitaseen seuratakseen muutoksia, joita tapahtuu maatalouden reaktiivisen typen kokonaishävikissä, mukaan luettuina ammoniakki, typpioksiduuli, ammoniumtyppi, nitraatit ja nitriitit UNECEn ohjekirjassa (UNECE Guidance Document on Nitrogen Budgets) ( 9 ) esitettyjen periaatteiden pohjalta.

3. Jäsenvaltioiden on kiellettävä ammoniumkarbonaattilannoitteiden käyttö, ja ne voivat vähentää epäorgaanisista lannoitteista vapautuvia ammoniakkipäästöjä seuraavilla tavoilla:

a) 

ureapohjaisten lannoitteiden korvaaminen ammoniumnitraattipohjaisilla lannoitteilla;

b) 

jos ureapohjaisten lannoitteiden käyttöä jatketaan, sellaisten menetelmien käyttäminen, joiden on osoitettu vähentävän ammoniakkipäästöjä vähintään 30 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa ilmoitetun viitemenetelmän käyttöön verrattuna;

c) 

epäorgaanisten lannoitteiden korvaamisen orgaanisilla lannoitteilla edistäminen ja jos epäorgaanisia lannoitteita edelleen levitetään, niiden levittäminen peltoviljelykasvin tai nurmen ennakoitavissa olevaa typpi- ja fosforitarvetta vastaavasti ottaen huomioon maaperässä olevat ja muiden lannoitteiden kautta tulevat ravinteet.

4. Jäsenvaltiot voivat vähentää karjanlannasta vapautuvia ammoniakkipäästöjä seuraavilla tavoilla:

a) 

lietelannan ja kiinteän lannan levityksestä viljelymaalle ja nurmelle vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttämällä menetelmiä, jotka vähentävät päästöjä vähintään 30 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa kuvatulla viitemenetelmällä syntyviin päästöihin verrattuna, seuraavin edellytyksin:

i) 

lantaa ja lietelantaa levitetään ainoastaan peltoviljelykasvin tai nurmen ennakoitavissa olevaa typpi- ja fosforitarvetta vastaavasti ottaen huomioon maaperässä olevat ja muiden lannoitteiden kautta tulevat ravinteet;

ii) 

lantaa ja lietelantaa ei levitetä maahan, joka on veden kyllästämä, veden alla, jäätynyt tai lumen peittämä;

iii) 

lietelanta levitetään nurmelle käyttäen levitysletkuilla tai levitysvantailla varustettua letkulevitintä tai sijoittamalla se matalalle tai syvään;

iv) 

viljelymaalle levitetty lanta tai lietelanta sekoitetaan viljelymaahan neljän tunnin kuluessa levityksestä;

b) 

eläinsuojien ulkopuolella sijaitsevista lantavarastoista vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttämällä seuraavia menetelmiä:

i) 

sellaisten vähäpäästöisten varastointijärjestelmien tai -tekniikoiden käyttäminen 1 päivän tammikuuta 2022 jälkeen rakennettujen lietelantavarastojen osalta, joiden on osoitettu vähentävän ammoniakkipäästöjä vähintään 60 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa kuvatulla viitemenetelmällä syntyviin päästöihin verrattuna, ja olemassa olevien lietelantavarastojen osalta päästöjen on vähennyttävä vastaavasti vähintään 40 prosenttia;

ii) 

kiinteän lannan varastojen kattaminen;

iii) 

sen varmistaminen, että tiloilla on niin paljon lannanvarastointikapasiteettia, että ne voivat hoitaa koko lannanlevityksen kasvien kasvuun soveltuvana aikana;

c) 

eläinsuojista vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttäen järjestelmiä, joiden on osoitettu vähentävän ammoniakkipäästöjä vähintään 20 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa kuvatulla viitemenetelmällä syntyviin päästöihin verrattuna;

d) 

karjanlannasta vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttäen vähäiseen proteiinin määrään perustuvia ruokintastrategioita, joiden on osoitettu vähentävän ammoniakkipäästöjä vähintään 10 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa kuvatulla viitemenetelmällä syntyviin päästöihin verrattuna.

B.   Päästöjen vähentämistoimenpiteet pienhiukkaspäästöjen ja mustan hiilen päästöjen rajoittamiseksi

1. Jäsenvaltiot voivat kieltää maatalouden kasvijätteen ja metsäjätteen polttamisen ulkona, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 ( 10 ) täydentäviä ehtoja koskevan liitteen II soveltamista.

Jäsenvaltioiden on seurattava ja tehostettava ensimmäisen alakohdan mukaisesti täytäntöön pannun kiellon noudattamista. Mahdolliset poikkeukset kyseisestä kiellosta on rajoitettava ennalta ehkäiseviin ohjelmiin hallitsemattomien maastopalojen torjumiseksi, tuholaisten torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

2. Jäsenvaltiot voivat laatia hyvää maatalouskäytäntöä koskevat kansalliset ohjeet kasvijätteiden asianmukaista käsittelyä varten seuraavien menettelytapojen pohjalta:

a) 

maan rakenteen parantaminen lisäämällä kasvijätteet maahan;

b) 

kasvijätteiden multaamiseen käytettävien tekniikoiden parantaminen;

c) 

kasvijätteiden vaihtoehtoinen käyttö;

d) 

ravinnetaseen ja maan rakenteen parantaminen kasvien optimaaliseen kasvuun tarvittavalla lannan lisäyksellä, jolloin lantaa (karjanlanta, olkikuivikkeet) ei tarvitse polttaa.

C.   Pieniin tiloihin kohdistuvien vaikutusten estäminen

Toteuttaessaan A ja B kohdassa esitettyjä toimenpiteitä jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki pien- ja mikrotiloihin kohdistuvat vaikutukset otetaan huomioon.

Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi vapauttaa pien- ja mikrotilat näistä toimenpiteistä, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista sovellettavien vähennysvelvoitteiden täyttämiseksi.

ANNEX IV




ANNEX IV

METHODOLOGIES FOR THE PREPARATION AND UPDATING OF NATIONAL EMISSION INVENTORIES AND PROJECTIONS, INFORMATIVE INVENTORY REPORTS AND ADJUSTED NATIONAL EMISSION INVENTORIES REFERRED TO IN ARTICLES 5 AND 8

For the pollutants referred to in Annex I, Member States shall prepare national emission inventories, adjusted national emission inventories where relevant, national emission projections, spatially disaggregated national emission inventories, large point source inventories and informative inventory reports, using the methodologies adopted by Parties to the LRTAP Convention (EMEP Reporting Guidelines), and are requested to use the EMEP/EEA air pollutant emission inventory Guidebook (EMEP/EEA Guidebook) referred to therein. In addition, supplementary information, in particular the activity data, needed for the assessment of the national emission inventories and projections shall be prepared in accordance with the same guidelines.

Reliance upon the EMEP Reporting Guidelines is without prejudice to the additional arrangements specified in this Annex and to the requirements on reporting nomenclature, time series and reporting dates specified in Annex I.

PART 1

National annual emission inventories

1. National emission inventories shall be transparent, consistent, comparable, complete and accurate.

2. Emissions from identified key categories shall be calculated in accordance with the methodologies defined in the EMEP/EEA Guidebook and with the aim of using a Tier 2 or higher (detailed) methodology.

Member States may use other scientifically based and compatible methodologies for establishing national emission inventories where those methodologies produce more accurate estimates than the default methodologies set out in the EMEP/EEA Guidebook.

3. For emissions from transport, Member States shall calculate and report emissions consistent with national energy balances reported to Eurostat.

4. Emissions from road transport shall be calculated and reported on the basis of the fuels sold ( 11 ) in the Member State concerned. In addition, Member States may also report emissions from road transport based on fuels used or kilometres driven in the Member State.

5. Member States shall report their annual national emissions expressed in the applicable unit specified in the NFR reporting template of the LRTAP Convention.

PART 2

National emission projections

1. National emission projections shall be transparent, consistent, comparable, complete and accurate and reported information shall include at least the following:

(a) 

clear identification of the adopted and planned policies and measures included in the projections;

(b) 

where appropriate, the results of sensitivity analysis performed for the projections;

(c) 

a description of methodologies, models, underlying assumptions and key input and output parameters.

▼M1

2. Projections of emissions shall be estimated and reported by NFR source category. Where not possible due to lack of sufficiently detailed data, a justification for reporting at a more aggregated level shall be included in the Informative Inventory Report. Member States shall provide a ‘with measures’ (adopted measures) projection and, where relevant, a ‘with additional measures’ (planned measures) projection for each pollutant in accordance with the guidance established in the EMEP/EEA Guidebook.

▼B

3. National emission projections shall be consistent with the national annual emission inventory for the year x-3 and with projections reported under Regulation (EU) No 525/2013 of the European Parliament and of the Council ( 12 ).

PART 3

Informative inventory report

The informative inventory reports shall be prepared in accordance with the EMEP Reporting Guidelines and reported using the template for inventory reports as specified therein. The inventory report shall include, as a minimum, the following information:

(a) 

descriptions, references and sources of information of the specific methodologies, assumptions, emission factors and activity data, as well as the rationale for their selection;

(b) 

a description of the national key categories of emission sources;

(c) 

information on uncertainties, quality assurance and verification;

(d) 

a description of the institutional arrangements for inventory preparation;

(e) 

recalculations and planned improvements;

(f) 

if relevant, information on the use of the flexibilities provided for under Article 5(1), (2), (3) and (4);

(g) 

if relevant, information on the reasons for deviating from the reduction trajectory determined in accordance with Article 4(2), as well as the measures to converge back on the trajectory;

(h) 

an executive summary.

PART 4

Adjustment of national emission inventories

1. A Member State that proposes an adjustment to its national emission inventory in accordance with Article 5(1) shall include in its proposal to the Commission, at least, the following supporting documentation:

(a) 

evidence that the concerned national emission reduction commitment/s is/are exceeded;

(b) 

evidence of the extent to which the adjustment to the emission inventory reduces the exceedance and contributes to compliance with the concerned national emission reduction commitment/s;

(c) 

an estimation of whether and when the concerned national emission reduction commitment/s is/are expected to be attained based on national emission projections without the adjustment;

(d) 

evidence that the adjustment is consistent with one or several of the following three circumstances. Reference can be made, as appropriate, to relevant previous adjustments:

(i) 

in the case of new emission source categories:

— 
evidence that the new emission source category is acknowledged in scientific literature and/or the EMEP/EEA Guidebook;
— 
evidence that this source category was not included in the relevant historic national emission inventory at the time when the emission reduction commitment was set;
— 
evidence that emissions from a new source category contribute to a Member State being unable to meet its emission reduction commitments, supported by a detailed description of the methodology, data and emission factors used to arrive at that conclusion;
(ii) 

in the case of significantly different emission factors used for determining emissions from specific source categories:

— 
a description of the original emission factors, including a detailed description of the scientific basis upon which the emission factor was derived;
— 
evidence that the original emission factors were used for determining the emission reductions at the time when they were set;
— 
a description of the updated emission factors, including detailed information on the scientific basis upon which the emission factor was derived;
— 
a comparison of emission estimates made using the original and the updated emission factors, demonstrating that the change in emission factors contributes to a Member State being unable to meet its reduction commitments;
— 
the rationale for deciding whether the changes in emission factors are significant;
(iii) 

in the case of significantly different methodologies used for determining emissions from specific source categories:

— 
a description of the original methodology used, including detailed information on the scientific basis upon which the emission factor was derived;
— 
evidence that the original methodology was used for determining the emission reductions at the time when they were set;
— 
a description of the updated methodology used, including a detailed description of the scientific basis or reference upon which it has been derived;
— 
a comparison of emission estimates made using the original and updated methodologies demonstrating that the change in methodology contributes to a Member State being unable to meet its reduction commitment;
— 
the rationale for deciding whether the change in methodology is significant.

2. Member States may submit the same supporting information for adjustment procedures based on similar preconditions, provided that each Member State submits the required individual country-specific information as set out in paragraph 1.

3. Member States shall recalculate adjusted emissions to ensure consistency, to the extent possible, of the time series for every year that the adjustment/s is/are applied.

LIITE IV




LIITE IV

MENETELMÄT 5 JA 8 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN KANSALLISTEN PÄÄSTÖINVENTAARIOIDEN JA -ENNUSTEIDEN, INVENTAARIORAPORTTIEN SEKÄ SOPEUTETTUJEN KANSALLISTEN PÄÄSTÖINVENTAARIOIDEN LAADINTAA JA AJAN TASALLE SAATTAMISTA VARTEN

Jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä I tarkoitetuille epäpuhtauksille kansalliset päästöinventaariot ja tapauksesta riippuen sopeutetut kansalliset päästöinventaariot, kansalliset päästöennusteet, alueellisesti eritellyt kansalliset päästöinventaariot, suuria pistekuormituslähteitä koskevat inventaariot ja inventaarioraportit kaukokulkeutumissopimuksen sopimuspuolten hyväksymiä menetelmiä käyttäen (EMEP-raportointiohjeet), ja niitä kehotetaan käyttämään kyseisessä sopimuksessa tarkoitettua ilman epäpuhtauksien päästöjen inventaariota koskevia EMEP/EEA Guidebook -ohjeita, jäljempänä ’EMEP/EEA Guidebook -ohjeet’. Myös lisätiedot, erityisesti kansallisten päästöinventaarioiden ja -ennusteiden arvioimiseen tarvittavat toimintotiedot, laaditaan samojen ohjeiden mukaisesti.

EMEP-raportointiohjeiden käyttö ei vaikuta tässä liitteessä mainittuihin lisäjärjestelyihin eikä liitteessä I mainittuihin raportoinnin luokitusta, aikasarjoja ja raportointipäiviä koskeviin vaatimuksiin.

1 OSA

Kansalliset vuosittaiset päästöinventaariot

1. Kansallisten päästöinventaarioiden on oltava läpinäkyviä, yhdenmukaisia, keskenään vertailukelpoisia, täydellisiä ja paikkansa pitäviä.

2. Yksilöidyistä keskeisistä luokista peräisin olevat päästöt lasketaan EMEP/EEA Guidebook -ohjeissa määriteltyjen menetelmien mukaisesti. Tavoitteena on, että käytetään tason 2 tai sitä korkeamman (yksityiskohtaisemman) tason menetelmiä.

Jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisten päästöinventaarioiden laadinnassa muita tieteellisesti perusteltuja ja yhteensopivia menetelmiä, jos näillä menetelmillä pystytään tuottamaan tarkemmat estimaatit kuin EMEP/EEA Guidebook -ohjeiden mukaisilla menetelmillä.

3. Liikenteen päästöt jäsenvaltioiden on laskettava ja raportoitava yhdenmukaisesti Eurostatille raportoitujen kansallisten energiataseiden kanssa.

4. Tieliikenteen päästöt lasketaan ja raportoidaan asianomaisessa jäsenvaltiossa myytyjen polttoaineiden määrän ( 11 ) perusteella. Jäsenvaltiot voivat raportoida tieliikenteen päästöt myös asianomaisessa jäsenvaltiossa käytettyjen polttoaineiden määrän tai ajetun kilometrimäärän perusteella.

5. Jäsenvaltioiden on raportoitava päästöjen vuotuiset kansalliset määrät käyttäen kaukokulkeutumissopimuksen NFR-raportointimallissa annettua yksikköä.

2 OSA

Kansalliset päästöennusteet

1. Kansallisten päästöennusteiden on oltava läpinäkyviä, yhdenmukaisia, keskenään vertailukelpoisia, täydellisiä ja paikkansa pitäviä, ja niissä on raportoitava ainakin seuraavat tiedot:

a) 

selkeä kuvaus ennusteissa käytetyistä hyväksytyistä ja suunnitelluista toimintamalleista ja toimenpiteistä;

b) 

tarvittaessa ennusteita varten tehdyn herkkyysanalyysin tulokset;

c) 

kuvaus menetelmistä, malleista, taustaoletuksista sekä keskeisistä panos-tuotosparametreistä.

▼M1

2. Päästöennusteet arvioidaan ja raportoidaan NFR-luokituksen lähdeluokkien mukaan. Jos tämä ei ole mahdollista riittävän yksityiskohtaisten tietojen puuttumisen vuoksi, inventaarioraporttiin on sisällytettävä perustelut raportoinnille aggregoidummalla tasolla. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kunkin epäpuhtauden yhteydessä ennuste ”toimenpiteistä” (hyväksytyt toimenpiteet) ja tapauksesta riippuen ennuste ”lisätoimenpiteistä” (suunnitellut toimenpiteet) EMEP/EEA Guidebook -ohjeiden mukaisesti.

▼B

3. Kansallisten päästöennusteiden on oltava yhdenmukaisia vuotta x-3 koskevan kansallisen vuotuisen päästöinventaarion kanssa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 ( 12 ) nojalla raportoitujen ennusteiden kanssa.

3 OSA

Inventaarioraportti

Inventaarioraportit laaditaan EMEP-raportointiohjeiden mukaisesti ja niissä annettua inventaarioraportin mallia noudattaen. Inventaarioraporttiin on sisällyttävä ainakin seuraavat tiedot:

a) 

yksittäisiä menetelmiä, oletuksia, päästökertoimia ja toimintotietoja koskevat kuvaukset, viitteet ja tietolähteet sekä niiden valinnan perustelut;

b) 

keskeisten kansallisten päästölähdeluokkien kuvaus;

c) 

epävarmuustekijät sekä laadunvarmistus- ja todentamismenettelyt;

d) 

inventaarion laadintaa koskevat hallinnolliset järjestelyt;

e) 

uusintalaskelmat ja suunnitellut parannukset;

f) 

tapauksen mukaan tiedot 5 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen joustomahdollisuuksien käytöstä;

g) 

tapauksen mukaan tiedot syistä, joiden takia poiketaan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetystä vähennyspolusta, sekä toimenpiteet pääsemiseksi takaisin polulle;

h) 

tiivistelmä.

4 OSA

Kansallisten päästöinventaarioiden sopeutus

1. Jäsenvaltion, joka ehdottaa sopeutusta kansalliseen päästöinventaarioonsa 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on liitettävä komissiolle toimittamaansa ehdotukseen ainakin seuraavat sitä tukevat todisteet:

a) 

näyttö siitä, että kyseessä oleva yksi tai useampi kansallinen päästövähennysvelvoite on ylitetty;

b) 

näyttö siitä, missä määrin päästöinventaarion sopeutus vähentäisi ylitystä ja vaikuttaisi asianomaisen yhden tai useamman kansallisen päästövähennysvelvoitteen täyttymiseen;

c) 

arvio siitä, onko kansallisten päästöennusteiden perusteella odotettavissa, että kyseessä oleva yksi tai useampi kansallinen päästövähennystavoite täytetään ilman inventaarion sopeutusta, sekä siitä, milloin se täytettäisiin;

d) 

näyttö siitä, että sopeutus vastaa yhtä tai useampaa seuraavista kolmesta tapauksesta (tarvittaessa voidaan viitata aikaisempiin vastaaviin sopeutuksiin):

i) 

kun kyse on uusista päästölähdeluokista:

— 
näyttö siitä, että uusi päästölähdeluokka on hyväksytty tieteellisessä kirjallisuudessa ja/tai EMEP/EEA Guidebook -ohjeissa;
— 
näyttö siitä, ettei päästölähdeluokka sisältynyt asianomaiseen aikaisempaa päästökehitystä kuvaavaan kansalliseen inventaarioon silloin, kun kyseinen päästövähennysvelvoite asetettiin;
— 
näyttö siitä, että jostakin uudesta päästölähdeluokasta vapautuvat päästöt vaikuttavat siihen, ettei jäsenvaltio kykene täyttämään päästövähennysvelvoitteitaan, ja sen tueksi yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä, aineistosta ja päästökertoimista, joita käyttäen tähän päätelmään päädyttiin;
ii) 

kun kyse on merkittävästi erilaisista päästökertoimista, joita käytetään tietyistä päästölähdeluokista vapautuvien päästöjen määrittämiseen:

— 
kuvaus alkuperäisistä päästökertoimista, mukaan luettuna yksityiskohtainen kuvaus tieteellisestä perustasta, josta päästökertoimet on johdettu;
— 
näyttö siitä, että päästövähennyksiä vahvistettaessa käytettiin alkuperäisiä päästökertoimia;
— 
kuvaus ajan tasalle saatetuista päästökertoimista, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot tieteellisestä perustasta, josta päästökertoimet on johdettu;
— 
alkuperäisiä ja ajan tasalle saatettuja päästökertoimia käyttäen laadittujen päästöestimaattien vertailu, joka osoittaa, että päästökertoimissa tapahtunut muutos vaikuttaa siihen, ettei jäsenvaltio kykene täyttämään vähennysvelvoitteitaan;
— 
perustelut päätökselle siitä, ovatko päästökertoimia koskevat muutokset merkittäviä;
iii) 

kun kyse on sellaisista merkittävästi erilaisista menetelmistä, joita käytetään tietyistä päästölähdeluokista vapautuvien päästöjen määrittämiseen:

— 
kuvaus käytetyistä alkuperäisistä menetelmistä, mukaan luettuina yksityiskohtaiset tiedot tieteellisestä perustasta, josta päästökerroin on johdettu;
— 
näyttö siitä, että päästövähennyksiä vahvistettaessa ne määritettiin alkuperäisiä menetelmiä käyttäen;
— 
kuvaus käytetyistä ajan tasalle saatetuista menetelmistä, mukaan luettuna yksityiskohtainen kuvaus tieteellisestä perustasta tai lähdeviitteestä, jonka pohjalta ne on saatu;
— 
alkuperäisiä ja ajan tasalle saatettuja menetelmiä käyttäen laadittujen päästöestimaattien vertailu, joka osoittaa, että menetelmien muutos vaikuttaa siihen, ettei jäsenvaltio kykene täyttämään vähennysvelvoitettaan;
— 
perustelut päätökselle siitä, onko menetelmiä koskeva muutos merkittävä.

2. Jäsenvaltiot voivat toimittaa samanlaisia edeltäviä olosuhteita koskevien sopeutusmenettelyjen tueksi samat tiedot edellyttäen, että kukin jäsenvaltio toimittaa vaaditut yksittäiset maakohtaiset tiedot 1 kohdassa säädetyn mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden on laskettava uudelleen sopeutetut päästöt varmistaakseen mahdollisuuksien mukaan aikasarjojen yhdenmukaisuuden kultakin vuodelta, johon sopeutusta tai sopeutuksia sovelletaan.

ANNEX VI




ANNEX VI

CORRELATION TABLE



Directive 2001/81/EC

This Directive

Article 1

Article 1

Article 2, 1st subparagraph, and 2nd subparagraph, points (c), (d) and (e)

Article 2

Article 3, point (e)

Article 3, point (1)

—

Article 3, points (2), (3), (4), (5), (8), (9), (12) and (13)

Article 3, point (i)

Article 3, point (6)

Article 3, point (k)

Article 3, point (7)

Article 3, point (h)

Article 3, point (10)

Article 3, point (g)

Article 3, point (11)

Article 4

Article 4(1) and (2)

Article 2, 2nd subparagraph, points (a) and (b)

Article 4(3)

—

Article 5

Article 6(1)

Article 6(1)

Article 6(2)

Article 6(2), (5) to(10)

Article 6(3)

Article 6(3) and (4)

—

Article 7

Article 7(1)

Article 8(1), first subparagraph

—

Article 8(1), second subparagraph, (2) to (4)

Article 7(2)

Article 8(5)

Article 7(3)

Article 8(6)

Article 7(4)

Article 8(7)

—

Article 9

Article 8(2)

Article 10(1)

Article 8(1)

Article 10(2)

—

Article 10(3) and (4)

Article 9

Article 11

—

Article 12

Article 10

Article 13

Article 6(4)

Article 14(1)

Article 7(3) and Article 8(3)

Article 14(2) and (3)

Article 11

Article 15

Article 13(3)

Article 16

Article 13(1) and (2)

Article 17

Article 14

Article 18

—

Article 19

Article 15

Article 20

—

Article 21

Article 16

Article 22

Article 17

Article 23

Article 8(1) and Annex III

Annex I

Annex I

Annex II

—

Annexes III, V and VI

Annex III

Annex IV

Komission lausuma metaanipäästöjen uudelleentarkastelusta


Komission lausuma metaanipäästöjen uudelleentarkastelusta

Komissio katsoo, että ilman laadun kannalta on erityisen tärkeää tarkastella jatkuvasti jäsenvaltioiden metaanipäästöjä, jotta voidaan pienentää otsonipitoisuuksia EU:ssa ja vähentää metaanipäästöjä kansainvälisellä tasolla.

Komissio vakuuttaa, että se aikoo jäsenvaltioiden ilmoittamien kansallisten päästötietojen perusteella arvioida tarkemmin metaanipäästöjen vaikutuksia kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa vahvistettuihin tavoitteisiin ja harkita toimenpiteitä näiden päästöjen vähentämiseksi esittämällä tarvittaessa asiaa koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Komissio kiinnittää arviointinsa yhteydessä huomiota eräisiin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin, joiden on määrä valmistua vuonna 2017, sekä alan tuoreimpiin kansainvälisiin kehitysnäkymiin.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus
  • Builddate: 06.02.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32016L2284
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.