EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

ilmanlaatua ja ympäristön pilaantumista koskeva kansallinen politiikkakehys, jonka puitteissa ohjelma on laadittu, erityisesti:

toimintavaihtoehdot, joiden katsotaan olevan vuosia 2020–2029 sekä vuoden 2030 jälkeistä aikaa koskevien päästövähennysvelvoitteiden ja vuodelle 2025 määritettyjen, välivaiheen päästötasojen saavuttamisen mukaisia ja jotka edistävät ilmanlaadun parantamista, sekä niiden analyysi, myös analyysimenetelmät; päästövähennyksiin, ilmanlaatuun ja ympäristöön kohdistuvat toimintamallien ja toimenpiteiden yksittäiset tai yhdistetyt vaikutukset sekä asiaan liittyvät epävarmuustekijät, jos tiedot ovat käytettävissä;

hyväksyttäviksi valitut toimenpiteet ja toimintamallit sekä niiden hyväksymistä, toteutusta ja uudelleentarkastelua koskeva aikataulu ja vastuussa olevat toimivaltaiset viranomaiset;

tarvittaessa perustelut sille, miksi vuotta 2025 koskevia suuntaa-antavia päästötasoja ei voida saavuttaa ilman toimenpiteitä, joihin liittyy kohtuuttomia kustannuksia;

tarvittaessa selvitys 5 artiklassa säädettyjen joustomahdollisuuksien käytöstä ja tällaisen käytön mahdollisista vaikutuksista ympäristöön;

arvio siitä, kuinka varmistetaan, että valitut toimintamallit ja toimenpiteet sopivat yhteen muihin asiaa koskeviin politiikkoihin sisältyvien suunnitelmien ja ohjelmien kanssa.

arvio ohjelman toteutuksessa, päästöjen vähentämisessä ja pitoisuuksien pienentämisessä tapahtuneesta edistyksestä;

kaikki politiikan olosuhteita, arviointeja, ohjelmaa tai sen toteutusaikataulua koskevat merkittävät muutokset.

typen hallinta, ottaen huomioon koko typpikierto;

kotieläinten ruokintastrategiat;

vähäpäästöiset lannanlevitystekniikat;

vähäpäästöiset lannanvarastointijärjestelmät;

vähäpäästöiset eläinsuojajärjestelyt;

mahdollisuudet rajoittaa kivennäislannoitteiden käytöstä johtuvia ammoniakkipäästöjä.

ureapohjaisten lannoitteiden korvaaminen ammoniumnitraattipohjaisilla lannoitteilla;

jos ureapohjaisten lannoitteiden käyttöä jatketaan, sellaisten menetelmien käyttäminen, joiden on osoitettu vähentävän ammoniakkipäästöjä vähintään 30 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa ilmoitetun viitemenetelmän käyttöön verrattuna;

epäorgaanisten lannoitteiden korvaamisen orgaanisilla lannoitteilla edistäminen ja jos epäorgaanisia lannoitteita edelleen levitetään, niiden levittäminen peltoviljelykasvin tai nurmen ennakoitavissa olevaa typpi- ja fosforitarvetta vastaavasti ottaen huomioon maaperässä olevat ja muiden lannoitteiden kautta tulevat ravinteet.

lietelannan ja kiinteän lannan levityksestä viljelymaalle ja nurmelle vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttämällä menetelmiä, jotka vähentävät päästöjä vähintään 30 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa kuvatulla viitemenetelmällä syntyviin päästöihin verrattuna, seuraavin edellytyksin:

eläinsuojien ulkopuolella sijaitsevista lantavarastoista vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttämällä seuraavia menetelmiä:

eläinsuojista vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttäen järjestelmiä, joiden on osoitettu vähentävän ammoniakkipäästöjä vähintään 20 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa kuvatulla viitemenetelmällä syntyviin päästöihin verrattuna;

karjanlannasta vapautuvien päästöjen vähentäminen käyttäen vähäiseen proteiinin määrään perustuvia ruokintastrategioita, joiden on osoitettu vähentävän ammoniakkipäästöjä vähintään 10 prosenttia ammoniakkia koskevassa ohjekirjassa kuvatulla viitemenetelmällä syntyviin päästöihin verrattuna.

maan rakenteen parantaminen lisäämällä kasvijätteet maahan;

kasvijätteiden multaamiseen käytettävien tekniikoiden parantaminen;

kasvijätteiden vaihtoehtoinen käyttö;

ravinnetaseen ja maan rakenteen parantaminen kasvien optimaaliseen kasvuun tarvittavalla lannan lisäyksellä, jolloin lantaa (karjanlanta, olkikuivikkeet) ei tarvitse polttaa.

clear identification of the adopted and planned policies and measures included in the projections;

where appropriate, the results of sensitivity analysis performed for the projections;

a description of methodologies, models, underlying assumptions and key input and output parameters.

descriptions, references and sources of information of the specific methodologies, assumptions, emission factors and activity data, as well as the rationale for their selection;

a description of the national key categories of emission sources;

information on uncertainties, quality assurance and verification;

a description of the institutional arrangements for inventory preparation;

recalculations and planned improvements;

if relevant, information on the use of the flexibilities provided for under Article 5(1), (2), (3) and (4);

if relevant, information on the reasons for deviating from the reduction trajectory determined in accordance with Article 4(2), as well as the measures to converge back on the trajectory;

an executive summary.

evidence that the concerned national emission reduction commitment/s is/are exceeded;

evidence of the extent to which the adjustment to the emission inventory reduces the exceedance and contributes to compliance with the concerned national emission reduction commitment/s;

an estimation of whether and when the concerned national emission reduction commitment/s is/are expected to be attained based on national emission projections without the adjustment;

evidence that the adjustment is consistent with one or several of the following three circumstances. Reference can be made, as appropriate, to relevant previous adjustments:

selkeä kuvaus ennusteissa käytetyistä hyväksytyistä ja suunnitelluista toimintamalleista ja toimenpiteistä;

tarvittaessa ennusteita varten tehdyn herkkyysanalyysin tulokset;

kuvaus menetelmistä, malleista, taustaoletuksista sekä keskeisistä panos-tuotosparametreistä.

yksittäisiä menetelmiä, oletuksia, päästökertoimia ja toimintotietoja koskevat kuvaukset, viitteet ja tietolähteet sekä niiden valinnan perustelut;

keskeisten kansallisten päästölähdeluokkien kuvaus;

epävarmuustekijät sekä laadunvarmistus- ja todentamismenettelyt;

inventaarion laadintaa koskevat hallinnolliset järjestelyt;

uusintalaskelmat ja suunnitellut parannukset;

tapauksen mukaan tiedot 5 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjen joustomahdollisuuksien käytöstä;

tapauksen mukaan tiedot syistä, joiden takia poiketaan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritetystä vähennyspolusta, sekä toimenpiteet pääsemiseksi takaisin polulle;

tiivistelmä.

näyttö siitä, että kyseessä oleva yksi tai useampi kansallinen päästövähennysvelvoite on ylitetty;

näyttö siitä, missä määrin päästöinventaarion sopeutus vähentäisi ylitystä ja vaikuttaisi asianomaisen yhden tai useamman kansallisen päästövähennysvelvoitteen täyttymiseen;

arvio siitä, onko kansallisten päästöennusteiden perusteella odotettavissa, että kyseessä oleva yksi tai useampi kansallinen päästövähennystavoite täytetään ilman inventaarion sopeutusta, sekä siitä, milloin se täytettäisiin;

näyttö siitä, että sopeutus vastaa yhtä tai useampaa seuraavista kolmesta tapauksesta (tarvittaessa voidaan viitata aikaisempiin vastaaviin sopeutuksiin):