29 artikla 3.

Jäsenvaltiot voivat asettaa tarjoajille tiukempia vaatimuksia tämän artiklan soveltamisalaan kuuluvien seikkojen osalta. Jäsenvaltiot voivat lisäksi kieltää kolmannelta osapuolelta saatavien palkkioiden, provisioiden tai ei-rahallisten etujen tarjoamisen tai vastaanottamisen vakuutusneuvonnan yhteydessä taikka entisestään rajoittaa niiden tarjoamista tai vastaanottamista.

Tiukempiin vaatimuksiin voi sisältyä edellytys, että tällaiset palkkiot, provisiot tai ei-rahalliset edut palautetaan asiakkaille tai kuitataan asiakkaan suorittamia palkkioita vastaan.

Jäsenvaltiot voivat tehdä 30 artiklassa tarkoitetun neuvonnan tarjoamisesta pakollista minkä tahansa tai tietyntyyppisten vakuutusmuotoisten sijoitustuotteiden myynnissä.

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että kun vakuutusedustaja ilmoittaa asiakkaalle, että neuvonta annetaan riippumattomasti, edustajan on arvioitava riittävän suuri määrä markkinoilla saatavilla olevia vakuutustuotteita, joiden on edustettava riittävän hajautetusti eri tyyppejä ja tuotteiden tarjoajia sen varmistamiseksi, että asiakkaan tavoitteet voidaan täyttää soveltuvalla tavalla, eivätkä ne saa rajoittua sellaisten yhteisöjen antamiin tai tarjoamiin vakuutustuotteisiin, joilla on läheiset sidokset vakuutusedustajaan.

Kaikkien vakuutusedustajien tai -yritysten, mukaan lukien palvelujen tarjoamisen vapauden tai sijoittautumisvapauden perusteella toimivat vakuutusedustajat ja -yritykset, on noudatettava tässä kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltion tiukempia vaatimuksia tehdessään vakuutussopimuksia sellaisten asiakkaidensa kanssa, joiden vakinainen asuinpaikka tai toimipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.