+23 artikla Uusiutuvan energian käyttöönoton edistäminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä
---+23 artikla 1.
---+Article 23 1a.
---+Article 23 1b.
---+23 artikla 2.
---+23 artikla 3.
---+23 artikla 4.
---+23 artikla 5.
---+23 artikla 6.

23 artikla Uusiutuvan energian käyttöönoton edistäminen lämmityksessä ja jäähdytyksessä

1. Yleiskatsaus

,
23 artikla 1.
Uusiutuvan energian käytön edistämiseksi lämmitys- ja jäähdytysalalla kunkin jäsenvaltion on lisättävä uusiutuvan energian osuutta kyseisellä alalla vähintään 0,8 prosenttiyksiköllä kaudelle 2021–2025 laskettavana vuotuisena keskiarvona ja vähintään 1,1 prosenttiyksiköllä kaudelle 2026–2030 laskettavana vuotuisena keskiarvona ottaen lähtökohdaksi uusiutuvan energian osuuden lämmitys- ja jäähdytysalalla vuonna 2020; uusiutuvan energian osuus ilmaistaan kansallisena osuutena energian kokonaisloppukulutuksesta ja lasketaan 7 artiklassa vahvistetun menetelmän mukaisesti.

Jäsenvaltiot voivat laskea ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin vuotuisiin keskimääräisiin lisäyksiin hukkalämmön ja -kylmän enintään 0,4 prosenttiyksikköön asti. Jos ne päättävät tehdä niin, vuotuinen keskimääräinen lisäys lisääntyy puolella käytetyistä hukkalämmön ja -kylmän prosenttiyksiköistä siten, että enimmäismäärä on 1,0 prosenttiyksikköä kaudella 2021–2025 ja 1,3 prosenttiyksikköä kaudella 2026–2030.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan laskea mukaan hukkalämpö ja -kylmä ja ilmoitettava arvioitu määrä asetuksen (EU) 2018/1999 3 ja 14 artiklan mukaisesti toimitetuissa yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen vuotuisten vähimmäisprosenttiyksikköinä ilmaistujen lisäysten lisäksi kunkin jäsenvaltion on pyrittävä lisäämään uusiutuvan energian osuutta lämmitys- ja jäähdytysalallaan tämän direktiivin liitteessä I a vahvistetuilla ohjeellisilla täydentävillä prosenttiyksiköillä.

Jäsenvaltiot voivat laskea ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn vuotuiseen keskimääräiseen lisäykseen lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytetyn uusiutuvan sähkön enintään 0,4 prosenttiyksikköön asti edellyttäen, että lämmitys- ja jäähdytysyksikön hyötysuhde on yli 100 prosenttia. Jos ne päättävät tehdä niin, vuotuinen keskimääräinen lisäys lisääntyy puolella kyseisestä uusiutuvasta sähköstä prosenttiyksikköinä ilmaistuna siten, että enimmäismäärä on 1,0 prosenttiyksikköä kaudella 2021–2025 ja 1,3 prosenttiyksikköä kaudella 2026–2030.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan laskea tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettyyn vuotuiseen lisäykseen sellaisten lämmitys- ja jäähdytysyksiköiden, joiden hyötysuhde on yli 100 prosenttia, avulla tapahtuvassa lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytetty uusiutuva sähkö. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä sellaisten lämmitys- ja jäähdytysyksiköiden, joiden hyötysuhde on yli 100 prosenttia, arvioidut uusiutuvan sähkön kapasiteetit asetuksen (EU) 2018/1999 3 ja 14 artiklan mukaisesti toimitettuihin yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä sellaisten lämmitys- ja jäähdytysyksiköiden, joiden hyötysuhde on yli 100 prosenttia, avulla tapahtuvassa lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytetyn uusiutuvan sähkön määrä kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti toimitettuihin yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskeviin edistymisraportteihinsa.
Article 23 1a.
For the calculation of the share of renewable electricity used in heating and cooling for the purposes of paragraph 1, Member States shall use the average share of renewable electricity supplied in their territory in the two previous years.
Article 23 1b.
Member States shall carry out an assessment of their potential of energy from renewable sources and of the use of waste heat and cold in the heating and cooling sector including, where appropriate, an analysis of areas suitable for their deployment at low ecological risk and of the potential for small-scale household projects. That assessment shall consider available and economically feasible technology for industrial and domestic uses in order to set out milestones and measures to increase the use of renewable energy in heating and cooling and, where appropriate, the use of waste heat and cold through district heating and cooling with a view to establishing a long-term national strategy to reduce greenhouse gas emissions and air pollution originating from heating and cooling. That assessment shall be in accordance with the energy efficiency first principle and part of the integrated national energy and climate plans submitted pursuant to Articles 3 and 14 of Regulation (EU) 2018/1999, and shall accompany the comprehensive heating and cooling assessment required by Article 14(1) of Directive 2012/27/EU.
23 artikla 2.

►M2  Kun jäsenvaltiot tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa laskevat uusiutuvan energian osuuttaan lämmitys- ja jäähdytysalalla ja vuotuista keskimääräistä lisäystään mainitun kohdan mukaisesti, mukaan lukien liitteessä I a vahvistettu ohjeellinen täydentävä lisäys, kukin jäsenvaltio ◄

▼M2 —————

▼B

b) 

voi, jos uusiutuvan energian osuus lämmitys- ja jäähdytysalalla on yli 60 prosenttia kyseisessä jäsenvaltiossa, laskea tällaisen osuuden täyttävän vuosittaisen keskimääräisen lisäyksen vaatimuksen; ja

c) 

voi, jos uusiutuvan energian osuus lämmitys- ja jäähdytysalalla on yli 50 ja enintään 60 prosenttia kyseisessä jäsenvaltiossa, laskea tällaisen osuuden täyttävän puolet vuosittaisen keskimääräisen lisäyksen vaatimuksesta.

Päättäessään toimenpiteistä, jotka koskevat uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa lämmitys- ja jäähdytysalalla, jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon kustannustehokkuuden, johon vaikuttavat rakenteelliset esteet, kuten maakaasun suuri osuus tai jäähdytys tai harvaan asuttujen haja-asutusalueiden rakenne.

Jos nämä toimenpiteet johtaisivat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen lisäyksen alempaan keskiarvoon, jäsenvaltioiden on julkistettava se esimerkiksi asetuksen (EU) 2018/1999 20 artiklan mukaisissa kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa yhdennetyissä edistymisraporteissaan ja esitettävä komissiolle perustelut, mukaan lukien tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden valinnan perusteet.

Jäsenvaltioiden on erityisesti annettava rakennusten omistajille tai vuokralaisille ja pk-yrityksille tietoa kustannustehokkaista toimenpiteistä ja rahoitusvälineistä, jotta voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä. Jäsenvaltioiden on annettava tiedot saavutettavien ja avoimien neuvontavälineiden avulla.
23 artikla 3.
Objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella jäsenvaltiot voivat laatia ja julkistaa toimenpideluettelon ja nimetä ja julkistaa ne toimeenpanevat yksiköt, kuten polttoaineiden toimittajat, viranomaiset tai ammattialan järjestöt, joiden on annettava panoksensa 1 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen keskimääräisen lisäyksen toteutumiseen.
23 artikla 4.

Saavuttaakseen 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vuotuisen keskimääräinen lisäyksen jäsenvaltioiden on pyrittävä panemaan täytäntöön vähintään kaksi seuraavista toimenpiteistä:

a) 

uusiutuvan energian tai hukkalämmön ja -kylmän fyysinen lisääminen lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitettuihin energialähteisiin ja polttoaineisiin;

b) 

erittäin tehokkaiden uusiutuvaa energiaa käyttävien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien asentaminen rakennuksiin, rakennusten liittäminen tehokkaisiin kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmiin tai uusiutuvan energian tai hukkalämmön ja -kylmän käyttäminen teollisuuden lämmitys- ja jäähdytysprosesseissa;

c) 

toimenpiteet, jotka kuuluvat kaupattavien sertifikaattien piiriin, joilla osoitetaan, että 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetty velvoite täytetään tukemalla tämän kohdan b alakohdassa esitettyjä toisen talouden toimijan, kuten itsenäisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan teknologian asentajan tai uusiutuvan energian asennuspalveluja tarjoavan energiapalveluyrityksen, toteuttamia asennustoimenpiteitä;

d) 

kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten valmiuksien kehittäminen uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen ja jäähdytyksen paikallisen potentiaalin kartoittamisen sekä uusiutuvan energian hankkeita ja infrastruktuureja koskevan suunnittelun, täytäntöönpanon ja neuvonnan aloilla;

e) 

puitteiden luominen riskien vähentämiselle uusiutuvaan energiaan perustuvaan lämmitykseen ja jäähdytykseen sekä hukkalämpöön ja -kylmään liittyvien hankkeiden pääomakustannusten alentamiseksi, mahdollistamalla muun muassa pienempien hankkeiden niputtaminen ja tällaisten hankkeiden kokonaisvaltaisempi yhdistäminen muihin energiatehokkuutta ja rakennusten perusparannuksia koskeviin toimenpiteisiin;

f) 

yritysten ja pienkuluttajayhteisöjen tekemien uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmityksen tai jäähdytyksen ostosopimusten edistäminen;

g) 

fossiilisia polttoaineita käyttävien lämmityslähteiden tai lämmitysjärjestelmien, jotka eivät ole yhteensopivia uusiutuvien lähteiden kanssa, suunniteltu korvaaminen tai fossiilisten polttoaineiden suunniteltu käytöstä poisto välitavoitteineen;

h) 

paikallisen ja alueellisen tason vaatimukset, jotka koskevat uusiutuvaan energiaan perustuvan lämmityksen suunnittelua, mukaan lukien jäähdytys;

i) 

kannustaminen biokaasun tuottamiseen ja sen kaasuverkkoon syöttämiseen sen sijaan, että sitä käytettäisiin sähköntuotannossa;

j) 

toimenpiteet, joilla edistetään lämpöenergian varastointiteknologioiden integrointia lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin;

k) 

uusiutuvaan energiaan perustuvien, erityisesti uusiutuvan energian yhteisöjen omistamien kaukolämmitys- ja -jäähdytysverkkojen edistäminen, mukaan lukien sääntelytoimenpiteiden, rahoitusjärjestelyjen ja tuen avulla;

l) 

muut vaikutukseltaan vastaavat politiikkatoimet, mukaan lukien verotoimenpiteet, tukijärjestelmät tai muut taloudelliset kannustimet, joilla edistetään uusiutuvaa energiaa käyttävien lämmitys- ja jäähdytyslaitteiden asentamista ja uusiutuvaa lämmitys- ja jäähdytysenergiaa toimittavien verkkojen kehittämistä rakennuksissa ja teollisuudessa.

Kun jäsenvaltiot hyväksyvät tai panevat täytäntöön näitä toimenpiteitä, niiden on varmistettava toimenpiteiden saatavuus kaikille kuluttajille ja erityisesti pienituloisille tai heikossa asemassa oleville kotitalouksille, joilla ei muutoin olisi riittävästi ennakkopääomaa voidakseen hyötyä niistä.
23 artikla 5.
Jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2012/27/EU 7 artiklassa säädettyjen kansallisten energiansäästövelvoitteiden puitteissa perustettuja rakenteita tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseen ja seuraamiseen.
23 artikla 6.

Jos yksiköt on nimetty 3 kohdan nojalla, jäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden yksiköiden panos on mitattavissa ja todennettavissa ja että nimetyt yksiköt raportoivat vuosittain seuraavista:

a) 

lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun energian kokonaismäärä;

b) 

lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun uusiutuvan energian kokonaismäärä;

c) 

lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun hukkalämmön ja -kylmän määrä;

d) 

uusiutuvan energian sekä hukkalämmön ja -kylmän osuus lämmitykseen ja jäähdytykseen toimitetun energian kokonaismäärästä; ja

e) 

uusiutuvan energialähteen tyyppi.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 16.07.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32018L2001
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.