+25 artikla Liikennealan uusiutuvan energian käytön lisääminen ja kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen
---+25 artikla 1.
---+25 artikla 2.
---+25 artikla 3.
---+25 artikla 4.

25 artikla Liikennealan uusiutuvan energian käytön lisääminen ja kasvihuonekaasuintensiteetin vähentäminen

1. Yleiskatsaus

,
25 artikla 1.

Kunkin jäsenvaltion on asetettava polttoaineiden toimittajille velvoite sen varmistamiseksi, että

a) 

liikennealalle toimitettavan uusiutuvien polttoaineiden ja uusiutuvan sähkön määrän johdosta

i) 

uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta liikennealalla on vähintään 29 prosenttia vuoteen 2030 mennessä; tai

ii) 

kasvihuonekaasuintensiteetti vähenee vähintään 14,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä 27 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyyn perustasoon verrattuna jäsenvaltion asettaman ohjeellisen kehityskulun mukaisesti;

b) 

liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotettujen kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun sekä muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden yhteenlaskettu osuus liikennealalle toimitetusta energiasta on vähintään 1 prosentti vuonna 2025 ja 5,5 prosenttia vuonna 2030 ja tästä osuudesta muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden osuus on vähintään 1 prosenttiyksikköä vuonna 2030.

Jäsenvaltioita kannustetaan asettamaan kansallisella tasolla eriytetyt tavoitteet liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotetuille kehittyneille biopolttoaineille ja biokaasulle sekä muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville polttoaineille tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa esitetyn velvoitteen täyttämiseksi tavalla, jolla edistetään ja laajennetaan molempien polttoaineiden kehittämistä.

Jäsenvaltioiden, joilla on merisatamia, on pyrittävä varmistamaan, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden osuus meriliikenteen alalle toimitetun energian kokonaismäärästä on vuodesta 2030 alkaen vähintään 1,2 prosenttia.

Jäsenvaltioiden on raportoitava asetuksen (EU) 2018/1999 17 artiklan mukaisesti toimitetuissa yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa edistymisraporteissaan uusiutuvan energian osuudesta energian loppukulutuksesta liikennealalla, myös meriliikenteen alalla, sekä kasvihuonekaasuintensiteetin vähentymisestä.

Jos liitteessä IX olevassa A osassa olevaa raaka-aineiden luetteloa muutetaan 28 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jäsenvaltiot voivat vastaavasti lisätä kyseisistä raaka-aineista tuotettujen kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun vähimmäisosuutta liikennealalle toimitetussa energiassa.
25 artikla 2.

Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen osuuksien laskennassa

a) 

jäsenvaltioiden on otettava huomioon muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet myös silloin, kun niitä käytetään välituotteina tuotettaessa

i) 

perinteisiä liikenteen polttoaineita; tai

ii) 

biopolttoaineita edellyttäen, että muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien polttoaineiden käytöllä saavutettua kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä ei oteta huomioon biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten laskennassa;

b) 

jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon biokaasun, joka syötetään kansalliseen kaasun siirto- ja jakeluinfrastruktuuriin.
25 artikla 3.
Jäsenvaltiot voivat 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden laskennassa ottaa huomioon kierrätetyt hiilipitoiset polttoaineet.

Suunnitellessaan velvoitteita polttoaineen toimittajille jäsenvaltiot voivat

a) 

vapauttaa polttoaineiden toimittajat, jotka toimittavat sähköä tai muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia polttoaineita, vaatimuksesta noudattaa näiden polttoaineiden osalta liitteessä IX olevassa A osassa luetelluista raaka-aineista tuotettujen kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun vähimmäisosuutta;

b) 

asettaa velvoitteen keinoilla, jotka kohdistuvat määriin, energiasisältöön tai kasvihuonekaasupäästöihin;

c) 

tehdä eron eri energiankantajien välillä;

d) 

tehdä eron meriliikenteen alan ja muiden alojen välillä.
25 artikla 4.
Jäsenvaltioiden on perustettava mekanismi, jonka avulla niiden alueella toimivat polttoaineiden toimittajat voivat vaihtaa keskenään uusiutuvan energian toimittamisesta liikennealalle saamiaan hyvityksiä. Talouden toimijat, jotka toimittavat uusiutuvaa sähköä sähköajoneuvoille yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden kautta, saavat hyvityksiä riippumatta siitä, koskeeko niitä jäsenvaltion polttoaineiden toimittajille asettama velvoite, ja voivat myydä näitä hyvityksiä polttoaineiden toimittajille, jotka saavat käyttää hyvityksiä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annetun velvoitteen täyttämiseen. Jäsenvaltiot voivat sisällyttää kyseiseen mekanismiin yksityisiä latauspisteitä edellyttäen, että voidaan osoittaa, että näihin yksityisiin latauspisteisiin toimitettua uusiutuvaa sähköä tarjotaan ainoastaan sähköajoneuvoille.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 16.07.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32018L2001
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.