+29 artikla Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit
---+29 artikla 1.
---+29 artikla 2.
---+29 artikla 3.
---+29 artikla 4.
---+29 artikla 5.
---+29 artikla 6.
---+29 artikla 7.
---+Article 29 7a.
---+Article 29 7b.
---+29 artikla 8.
---+29 artikla 9.
---+29 artikla 10.
---+29 artikla 11.
---+29 artikla 12.
---+29 artikla 13.
---+29 artikla 14.
---+29 artikla 15.

29 artikla Biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit

1. Yleiskatsaus

,
29 artikla 1.

Biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista peräisin oleva energia otetaan huomioon tämän alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa ainoastaan, jos ne täyttävät 2–7 kohdassa ja 10 kohdassa säädetyt kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit:

▼M2

a) 

jäsenvaltioiden uusiutuvan energian osuuksien ja 3 artiklan 1 kohdassa, 15 a artiklan 1 kohdassa, 22 a artiklan 1 kohdassa, 23 artiklan 1 kohdassa, 24 artiklan 4 kohdassa ja 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden edistäminen;

▼B

b) 

uusiutuvan energian velvoitteiden täyttymisen arvioiminen, mukaan luettuina 25 artiklassa säädetty velvoite;

c) 

tukikelpoisuuden arvioiminen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kulutuksen osalta.

Muista kuin maataloudesta, vesiviljelystä, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin olevista jätteistä ja tähteistä tuotettujen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden edellytetään kuitenkin täyttävän ainoastaan 10 kohdassa säädetyt kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, jotta ne otetaan huomioon tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan tarkoituksia varten. Kun kyse on sekajätteen käytöstä, jäsenvaltiot voivat vaatia toimijoita käyttämään sekajätteen lajittelujärjestelmiä, joiden tarkoituksena on poistaa sekajätteestä fossiiliset materiaalit. Tätä alakohtaa on sovellettava myös jätteisiin ja tähteisiin, jotka jalostetaan ensin tuotteeksi ennen jatkojalostusta biopolttoaineiksi, bionesteiksi ja biomassapolttoaineiksi.

Kiinteästä yhdyskuntajätteestä tuotettuun sähköön, lämmitykseen ja jäähdytykseen ei sovelleta 10 kohdassa säädettyä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevaa kriteeriä.

Biomassapolttoaineiden on täytettävä 2–7 ja 10 kohdassa säädetyt kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, jos niitä käytetään

a) 

kiinteiden biomassapolttoaineiden osalta sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä tuottavissa laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on vähintään 7,5 MW;

b) 

kaasumaisten biomassapolttoaineiden osalta sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä tuottavissa laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on vähintään 2 MW;

c) 

kaasumaisia biomassapolttoaineita tuottavien laitosten osalta laitoksissa, joissa keskimääräinen biometaanin virtausnopeus on

i) 

enemmän kuin 200 m3 metaaniekvivalenttia/h mitattuna lämpötilan ja paineen normaaliolosuhteissa eli 0 °C:n lämpötilassa ja 1 baarin ilmanpaineessa;

ii) 

jos biokaasu koostuu metaanin ja palamattomien muiden kaasujen seoksesta, metaanin virtausnopeus on i alakohdassa vahvistettu kynnysarvo uudelleenlaskettuna suhteessa seoksen sisältämään metaanin tilavuusosuuteen.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa kestävyyskriteerejä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevia kriteerejä laitoksiin, joiden nimellinen kokonaislämpöteho tai biometaanin virtausnopeus on pienempi.

Edellä 2–7 ja 10 kohdassa säädettyjä kestävyyskriteerejä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevia kriteerejä sovelletaan riippumatta biomassan maantieteellisestä alkuperästä.
29 artikla 2.
Jätteistä ja tähteistä, jotka eivät ole peräisin metsätaloudesta vaan maatalousmaasta, tuotetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet on otettava huomioon 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa vain, jos haltijoilla tai kansallisilla viranomaisilla on käytössä seuranta- tai hallintasuunnitelmat maan laatuun ja maaperän hiileen kohdistuviin vaikutuksiin puuttumiseksi. Näiden vaikutusten seurantaa ja hallintaa koskevat tiedot on raportoitava 30 artiklan 3 kohdan nojalla.
29 artikla 3.

Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavia maatalousbiomassasta tuotettuja biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu biologiselta monimuotoisuudeltaan rikkaalta maalta eli maalta, jonka maankäyttöstatus on tammikuussa 2008 tai sen jälkeen ollut jokin seuraavista, riippumatta siitä, onko kyseisellä maalla edelleen tämä maankäyttöstatus:

a) 

ikimetsä tai muu puustoinen maa eli kotoperäisistä lajeista koostuva metsä tai muu puustoinen maa, jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta ja jossa ekologiset prosessit eivät ole merkittävästi häiriytyneet, sekä aarniometsä, sellaisena kuin se on määritelty metsän sijaintimaassa;

b) 

biologisesti erittäin monimuotoinen metsä tai muu puustoinen maa, joka on lajirikasta ja heikentymätöntä ja jonka asianomainen toimivaltainen viranomainen on yksilöinyt erityisen monimuotoiseksi, ellei esitetä näyttöä siitä, että kyseisen raaka-aineen tuotanto ei haittaa näitä luonnonsuojelutarkoituksia;

c) 

alue, joka on osoitettu

i) 

laissa tai toimivaltaisen viranomaisen toimesta luonnonsuojelutarkoituksiin, ellei esitetä näyttöä siitä, että kyseisen raaka-aineen tuotanto ei haittaa kyseisiä luonnonsuojelutarkoituksia; tai

ii) 

sellaisten harvinaisten, uhanalaisten tai erittäin uhanalaisten ekosysteemien tai lajien suojelemiseen, jotka on tunnustettu kansainvälisissä sopimuksissa tai jotka kuuluvat hallitustenvälisten järjestöjen tai Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton laatimiin luetteloihin, jos ne on tunnustettu 30 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, ellei esitetä näyttöä siitä, että kyseisen raaka-aineen tuotanto ei haittaa kyseisiä luonnonsuojelutarkoituksia;

d) 

yli hehtaarin suuruinen biologisesti erittäin monimuotoinen ruohoalue, joka on

i) 

luonnontilaisena eli ruohoalueena, joka säilyisi sellaisena ilman ihmisen toimintaa ja joka pitää yllä luonnollista lajien koostumusta ja ekologisia ominaisuuksia ja prosesseja; tai

ii) 

ei-luonnontilaisena eli ruohoalueena, joka ei säilyisi sellaisena ilman ihmisen toimintaa ja joka on lajirikasta ja heikentymätöntä ja jonka asianomainen toimivaltainen viranomainen on yksilöinyt erittäin monimuotoiseksi, ellei esitetä näyttöä siitä, että kyseisen raaka-aineen korjuu on tarpeen, jotta alue säilyisi erittäin monimuotoisena ruohoalueena; tai

e) 

nummi.

Jos 6 kohdan a alakohdan vi ja vii alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa sovelletaan c alakohtaa lukuun ottamatta myös metsäbiomassasta tuotettuihin biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin.

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla tarkennetaan edelleen kriteerejä sen määrittämiseksi, mikä ruohoalue kuuluu tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan piiriin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
29 artikla 4.

Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavia maatalousbiomassasta tuotettuja biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on hankittu maasta, johon on sitoutunut paljon hiiltä, eli maasta, jonka maankäyttöstatus oli tammikuussa 2008, muttei ole enää, jokin seuraavista:

a) 

kosteikko eli pysyvästi tai suuren osan vuotta veden peittämä tai kyllästämä maa;

b) 

pysyvästi metsän peittämä alue eli yli yhden hehtaarin laajuinen maa-alue, jolla puuston pituus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys yli 30 prosenttia tai jolla puusto pystyy saavuttamaan nämä kynnysarvot in situ;

c) 

yli yhden hehtaarin laajuinen maa-alue, jolla puuston pituus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys 10–30 prosenttia tai jolla puusto pystyy saavuttamaan nämä kynnysarvot in situ, ellei esitetä näyttöä siitä, että alueen hiilivaranto ennen maankäyttöstatuksen muuttamista ja sen jälkeen on sellainen, että sovellettaessa liitteessä V olevan C osan mukaista menetelmää tämän artiklan 10 kohdan ehdot täyttyisivät.

Tämän kohdan säännöksiä ei sovelleta, jos maalla oli raaka-aineen hankinnan ajankohtana sama maankäyttöstatus kuin tammikuussa 2008.

Jos 6 kohdan a alakohdan vi ja vii alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa, b ja c alakohtaa lukuun ottamatta, ja tämän kohdan toista alakohtaa sovelletaan myös metsäbiomassasta tuotettuihin biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin.
29 artikla 5.
Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavia maatalousbiomassasta tuotettuja biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita ei saa tuottaa raaka-aineesta, joka on hankittu maalta, joka oli tammikuussa 2008 turvemaata, jollei esitetä näyttöä siitä, että kyseisen raaka-aineen viljelyyn ja korjuuseen ei liity aiemmin kuivattamattoman maan kuivatusta. Jos 6 kohdan a alakohdan vi ja vii alakohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, tätä kohtaa sovelletaan myös metsäbiomassasta tuotettuihin biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin.
29 artikla 6.

Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa huomioon otettavien metsäbiomassasta tuotettujen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden on täytettävä seuraavat kriteerit, jotta minimoidaan riski siitä, että käytetään kestämättömästi tuotettua metsäbiomassaa:

a) 

maassa, jonka metsäbiomassa on korjattu, on voimassa korjuualueella kansallisia lakeja tai kansallista tasoa alemman tason lakeja ja käytössä on seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelmiä, joilla varmistetaan

i) 

hakkuiden laillisuus;

ii) 

metsän uudistaminen hakatuilla alueilla;

▼M2

iii) 

että alueita, jotka on kansainvälisessä oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä tai asiankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen toimesta osoitettu luonnonsuojelutarkoituksiin, mukaan lukien kosteikot, ruohoalueet, nummet ja turvemaat, suojellaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja elinympäristöjen tuhoutumisen estämiseksi;

iv) 

että hakkuun yhteydessä otetaan huomioon maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tavalla, jolla vältetään kantojen ja juurien korjuu, ikimetsien ja aarniometsien, sellaisina kuin ne on määritelty metsän sijaintimaassa, heikentyminen tai niiden muuntaminen plantaaseiksi ja herkällä maaperällä tapahtuva hakkuu; että hakkuun yhteydessä noudatetaan laajoille avohakkuille, sellaisina kuin ne on määritelty metsän sijaintimaassa, asetettuja enimmäisrajoja ja kuolleen puuaineksen korjuussa sovellettavia säilytettävien puiden määrää koskevia paikallisesti ja ekologisesti asianmukaisia rajoja ja että hakkuun yhteydessä noudatetaan vaatimuksia sellaisten hakkuumenetelmien käytöstä, joilla minimoidaan mahdolliset haitalliset vaikutukset maaperän laatuun, mukaan lukien maaperän tiivistyminen, sekä biologisen monimuotoisuuden ominaisuuksiin ja elinympäristöihin;

▼B

v) 

että hakkuu ylläpitää tai parantaa metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteettia;

▼M2

vi) 

että metsät, joista metsäbiomassa on hakattu, eivät ole maa-alueita, joilla on 3 kohdan a, b, d ja e alakohdassa, 4 kohdan a alakohdassa tai 5 kohdassa tarkoitettu maankäyttöstatus, kyseisissä kohdissa täsmennetyin maankäyttöstatuksen määrittämistä koskevin edellytyksin; ja

vii) 

että metsäbiomassasta biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita tuottavat laitokset antavat 30 artiklan 3 kohdan mukaisia tarkastuksia varten yritystason sisäisiin prosesseihin tukeutuvan tarkastuslausuman siitä, että metsäbiomassaa ei ole hankittu tämän alakohdan vi alakohdassa tarkoitetuilta maa-alueilta.

▼B

b) 

jos tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettua näyttöä ei ole saatavilla, metsäbiomassasta tuotetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet otetaan huomioon 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa, jos metsän hankinta-alueen tasolla on käytössä hallintajärjestelmiä, joilla varmistetaan

i) 

hakkuiden laillisuus;

ii) 

metsän uudistaminen korjatuilla alueilla;

▼M2

iii) 

että alueita, jotka on kansainvälisessä oikeudessa, kansallisessa lainsäädännössä tai asiankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen toimesta osoitettu luonnonsuojelutarkoituksiin, mukaan lukien kosteikot, ruohoalueet, nummet ja turvemaat, suojellaan biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja elinympäristöjen tuhoutumisen estämiseksi, ellei esitetä näyttöä siitä, että kyseisen raaka-aineen korjuu ei haittaa kyseisiä luonnonsuojelutarkoituksia;

iv) 

että hakkuun yhteydessä otetaan huomioon maaperän laadun säilyttäminen kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen mahdollisten haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tavalla, jolla vältetään kantojen ja juurien korjuu, ikimetsien ja aarniometsien, sellaisina kuin ne on määritelty metsän sijaintimaassa, heikentyminen tai niiden muuntaminen plantaaseiksi ja herkällä maaperällä tapahtuva hakkuu; että hakkuun yhteydessä noudatetaan laajoille avohakkuille, sellaisina kuin ne on määritelty metsän sijaintimaassa, asetettuja enimmäisrajoja ja kuolleen puuaineksen korjuussa sovellettavia säilytettävien puiden määrää koskevia paikallisesti ja ekologisesti asianmukaisia rajoja ja että hakkuun yhteydessä noudatetaan vaatimuksia sellaisten hakkuumenetelmien käytöstä, joilla minimoidaan mahdolliset haitalliset vaikutukset maaperän laatuun, mukaan lukien maaperän tiivistyminen, sekä biologisen monimuotoisuuden ominaisuuksiin ja elinympäristöihin; ja

▼B

v) 

että hakkuu ylläpitää tai parantaa metsän pitkän aikavälin tuotantokapasiteettia.
29 artikla 7.

Metsäbiomassasta tuotettujen biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden, jotka otetaan huomioon 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa, on täytettävä seuraavat maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevat vaatimukset:

▼C1

a) 

maa tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen organisaatio, josta metsäbiomassa on peräisin, on Pariisin sopimuksen osapuoli, ja:

i) 

se on antanut ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimukseen (UNFCCC) kansallisesti määritellyn panoksen (NDC), joka kattaa maa- ja metsätalouden ja maankäytön päästöt ja poistumat, varmistaen, että joko hiilivarantojen muutokset, jotka liittyvät biomassan korjuuseen, otetaan huomioon kyseisen maan sitoumuksissa vähentää tai rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä, kuten kansallisesti määritellyssä panoksessa tarkennetaan; tai

ii) 

se soveltaa korjuualueella kansallisia lakeja tai kansallista tasoa alemman tason lakeja Pariisin sopimuksen 5 artiklan mukaisesti hiilivarantojen ja -nielujen säilyttämiseksi ja parantamiseksi ja esittää näyttöä siitä, etteivät raportoidut LULUCF-sektorin päästöt ylitä poistumia;

▼B

b) 

jos tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettua näyttöä ei ole saatavilla, metsäbiomassasta tuotetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet otetaan huomioon 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa, jos metsän hankinta-alueen tasolla on käytössä metsänhoitojärjestelmiä, joilla varmistetaan, että metsän hiilivarannot ja -nielut säilytetään tai niitä vahvistetaan pitkällä aikavälillä.
Article 29 7a.
The production of biofuels, bioliquids and biomass fuels from domestic forest biomass shall be consistent with Member States’ commitments and targets laid down in Article 4 of Regulation (EU) 2018/841 of the European Parliament and of the Council ( 24 ) and with the policies and measures described by the Member States in their integrated national energy and climate plans submitted pursuant to Articles 3 and 14 of Regulation (EU) 2018/1999.
Article 29 7b.

As part of their final updated integrated national energy and climate plan to be submitted by 30 June 2024 pursuant to Article 14(2) of Regulation (EU) 2018/1999, Member States shall include all of the following:

(a) 

an assessment of the domestic supply of forest biomass available for energy purposes in 2021-2030 in accordance with the criteria laid down in this Article;

(b) 

an assessment of the compatibility of the projected use of forest biomass for the production of energy with the Member States’ targets and budgets for 2026 to 2030 laid down in Article 4 of Regulation (EU) 2018/841; and

(c) 

a description of the national measures and policies ensuring compatibility with those targets and budgets.

Member States shall report to the Commission on the measures and policies referred in the first subparagraph, point (c), of this paragraph as part of their integrated national energy and climate progress reports submitted pursuant to Article 17 of Regulation (EU) 2018/1999.
29 artikla 8.
Komissio hyväksyy viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2021 täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan toimintaohjeet näytön antamisesta sen osoittamiseksi, että tämän artiklan 6 ja 7 kohdassa vahvistettuja kriteereitä noudatetaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 34 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
29 artikla 9.
Komissio arvioi käytettävissä olevien tietojen perusteella 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä, pienennetäänkö 6 ja 7 kohdassa säädetyillä kriteereillä kestämättömästi tuotetun metsäbiomassan käytön riskiä tosiasiallisesti ja täytetäänkö niillä LULUCF-kriteerit.

Komissio esittää tarvittaessa säädösehdotuksen 6 ja 7 kohdassa vahvistettujen kriteereiden muuttamiseksi vuoden 2030 jälkeiselle kaudelle.
29 artikla 10.

Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa huomioon otettavien biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden käytöstä saatavien kasvihuonepäästövähennysten on oltava

a) 

vähintään 50 prosenttia niiden biopolttoaineiden, liikennealalla kulutetun biokaasun ja bionesteiden osalta, jotka on tuotettu laitoksissa, jotka olivat toiminnassa 5 päivänä lokakuuta 2015 tai sitä ennen;

b) 

vähintään 60 prosenttia niiden biopolttoaineiden, liikennealalla kulutetun biokaasun ja bionesteiden osalta, jotka on tuotettu laitoksissa, jotka aloittivat toimintansa 6 päivästä lokakuuta 2015 alkaen ja 31 päivään joulukuuta 2020 saakka;

c) 

vähintään 65 prosenttia niiden biopolttoaineiden, liikennealalla kulutetun biokaasun ja bionesteiden osalta, jotka on tuotettu laitoksissa, jotka aloittavat toimintansa 1 päivästä tammikuuta 2021;

▼M2

d) 

sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannossa biomassapolttoaineista, joita käytetään laitoksissa, jotka ovat aloittaneet toimintansa 20 päivän marraskuuta 2023 jälkeen, vähintään 80 prosenttia;

e) 

sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannossa biomassapolttoaineista, joita käytetään laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on vähintään 10 MW ja jotka ovat aloittaneet toimintansa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 20 päivän marraskuuta 2023 välisenä aikana, vähintään 70 prosenttia 31 päivään joulukuuta 2029 saakka ja vähintään 80 prosenttia 1 päivästä tammikuuta 2030 alkaen;

f) 

sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannossa kaasumaisista biomassapolttoaineista, joita käytetään laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on enintään 10 MW ja jotka ovat aloittaneet toimintansa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 20 päivän marraskuuta 2023 välisenä aikana, vähintään 70 prosenttia ennen kuin ne ovat olleet toiminnassa 15 vuotta ja vähintään 80 prosenttia sen jälkeen, kun ne ovat olleet toiminnassa 15 vuotta;

g) 

sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannossa biomassapolttoaineista, joita käytetään laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on vähintään 10 MW ja jotka ovat aloittaneet toimintansa ennen 1 päivää tammikuuta 2021, vähintään 80 prosenttia sen jälkeen, kun ne ovat olleet toiminnassa 15 vuotta, ja aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 2026 ja viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2029 alkaen;

h) 

sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannossa kaasumaisista biomassapolttoaineista, joita käytetään laitoksissa, joiden nimellinen kokonaislämpöteho on enintään 10 MW ja jotka ovat aloittaneet toimintansa ennen 1 päivää tammikuuta 2021, vähintään 80 prosenttia sen jälkeen, kun ne ovat olleet toiminnassa 15 vuotta, ja aikaisintaan 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen.

▼B

Laitoksen katsotaan olevan toiminnassa, jos biopolttoaineiden, liikennealalla kulutetun biokaasun ja bionesteiden fyysinen tuotanto ja lämmitys- ja jäähdytysenergian ja sähkön fyysinen tuotanto biomassapolttoaineista on alkanut.

Lämmitys- ja jäähdytysenergiaa ja sähköä tuottavissa laitoksissa käytettävien biopolttoaineiden, liikennealalla kulutetun biokaasun, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden käytöstä saatava kasvihuonekaasupäästöjen vähennys lasketaan 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
29 artikla 11.

Biomassapolttoaineista saatu sähkö on otettava huomioon 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa ainoastaan, jos se täyttää yhden tai useamman seuraavista vaatimuksista:

a) 

sähkö on tuotettu laitoksissa, joiden kokonaislämpöteho on alle 50 MW;

b) 

sellaisten laitosten osalta, joiden kokonaislämpöteho on 50–100 MW, sähkö on tuotettu soveltamalla tehokkaan yhteistuotannon teknologiaa tai sähkön erillistuotantolaitosten osalta sähkö on tuotettu noudattamalla komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/1442 ( 25 ) määriteltyjä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä energiatehokkuustasoja (BAT-AEEL-tasot);

c) 

sellaisten laitosten osalta, joiden kokonaislämpöteho on yli 100 MW, sähkö on tuotettu soveltamalla tehokkaan yhteistuotannon teknologiaa tai sähkön erillistuotantolaitosten osalta saavuttamalla vähintään 36 prosentin sähköntuotannon nettohyötysuhde;

d) 

sähkö on tuotettu soveltamalla biomassan hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia.

Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa sähkön erillistuotantolaitokset otetaan huomioon ainoastaan, jos niissä ei käytetä fossiilisia polttoaineita pääpolttoaineena ja jos tehokkaan yhteistuotannon teknologian kustannustehokas soveltaminen ei ole mahdollista direktiivin 2012/27/EU 14 artiklan mukaisesti toteutetun arvioinnin perusteella.

Sovellettaessa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohtaa tätä kohtaa on sovellettava ainoastaan laitoksiin, jotka aloittavat toimintansa tai jotka muunnetaan biomassapolttoaineita hyödyntäviksi 25 päivän joulukuuta 2021 jälkeen. Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa sovellettaessa tämä kohta ei vaikuta julkiseen tukeen, joka myönnetään 4 artiklan mukaisesti tukijärjestelmistä, jotka on hyväksytty viimeistään 25 päivänä joulukuuta 2021.

Jäsenvaltiot voivat soveltaa ensimmäisen alakohdan vaatimuksia tiukempia energiatehokkuusvaatimuksia laitoksiin, joiden lämpöteho on pienempi.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta sellaisissa laitoksissa tuotettuun sähköön, joiden osalta jäsenvaltion on tehtävä komissiolle erityinen ilmoitus sähkön toimitusvarmuuteen kohdistuvien asianmukaisesti todettujen riskien takia. Arvioituaan ilmoituksen komissio tekee päätöksen siinä esitettyjen seikkojen huomioon ottamiseksi.
29 artikla 12.
Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa ja sanotun vaikuttamatta 25 ja 26 artiklan soveltamiseen jäsenvaltiot eivät saa muista kestävyyssyistä kieltäytyä ottamasta huomioon tämän artiklan mukaisesti hankittuja biopolttoaineita ja bionesteitä. Tämä säännös ei vaikuta julkiseen tukeen, joka myönnetään ennen 24 päivää joulukuuta 2018 hyväksytyistä järjestelmistä.
29 artikla 13.

Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa sovellettaessa jäsenvaltiot voivat poiketa rajoitetuksi ajaksi tämän artiklan 2–7 ja 10 ja 11 kohdassa säädetyistä kriteereistä ottamalla käyttöön muita kriteereitä, joita sovelletaan

▼M2

a) 

SEUT 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla sijaitseviin laitoksiin siltä osin, kuin nämä laitokset tuottavat sähköä tai lämmitystä tai jäähdytystä biomassapolttoaineista ja bionesteistä tai tuottavat biopolttoaineita; ja

b) 

tämän alakohdan a alakohdassa tarkoitetuissa laitoksissa käytettyihin biomassapolttoaineisiin ja bionesteisiin ja kyseisissä laitoksissa tuotettuihin biopolttoaineisiin riippumatta kyseisen biomassan alkuperäpaikasta ja edellyttäen, että nämä kriteerit ovat objektiivisesti perusteltuja, koska niillä pyritään varmistamaan turvallisen energian varma saatavuus ja tämän artiklan 2–7 ja 10 ja 11 kohdassa vahvistettujen kriteerien sujuva vaiheittainen käyttöönotto asianomaisella syrjäisimmällä alueella ja näin ollen luomaan kannustimia siirtymiselle fossiilisista polttoaineista kestäviin biopolttoaineisiin, bionesteisiin ja biomassapolttoaineisiin.

▼B

Asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä tässä kohdassa tarkoitetuista muista kriteereistä komissiolle erityinen ilmoitus.
29 artikla 14.
Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohtaa sovellettaessa jäsenvaltiot voivat asettaa biomassapolttoaineille kestävyyttä koskevia lisäkriteerejä.

Komissio arvioi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2026 tällaisten lisäkriteerien mahdollisen vaikutuksen sisämarkkinoihin ja tekee tarvittaessa ehdotuksia, joilla varmistetaan niiden yhdenmukaistaminen.
29 artikla 15.

Biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista peräisin oleva energia voidaan myös ottaa huomioon tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan tarkoituksia varten 31 päivään joulukuuta 2030 saakka, jos

a) 

tuki myönnettiin ennen 20 päivää marraskuuta 2023 29 artiklassa, sellaisena kuin se oli voimassa 29 päivänä syyskuuta 2020, vahvistettujen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien mukaisesti; ja

b) 

tuki myönnettiin pitkäaikaisena tukena, jonka kiinteä määrä on määritetty tukikauden alussa, ja edellyttäen, että käytössä on korjausmekanismi sen varmistamiseksi, ettei liiallisia korvauksia makseta.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset

3. Liittyvät standardit

Standardit
  • Builddate: 16.07.2024 00:00:00 -Doknr: CELEX:32018L2001
  • EULAW -

    EN: Legal acts of the European Union from EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © European Union. Re-use is authorised by Decision 2011/833/EU, provided the source is acknowledged; the consolidated texts are licensed under CC BY 4.0 (EUR-Lex legal notice). Divided into sections and converted into the GRCA format, the wording unchanged. Only the legislation published in the Official Journal of the European Union is deemed authentic.

    DE: Rechtsakte der Europäischen Union aus EUR-Lex, https://eur-lex.europa.eu/. © Europäische Union. Weiterverwendung nach Beschluss 2011/833/EU mit Quellenangabe gestattet; die konsolidierten Fassungen stehen unter CC BY 4.0 (Rechtlicher Hinweis von EUR-Lex). In Abschnitte aufgeteilt und in das GRCA-Format umgewandelt, der Wortlaut unverändert. Verbindlich sind allein die im Amtsblatt der Europäischen Union veröffentlichten Rechtsakte.