Preamble: 1

(1)

Rajatylittävien pakettien ja muiden postilähetysten pienten määrien lähettäjiin, erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yritykset) ja yksityishenkilöihin, sovellettavat hinnat ovat yhä suhteellisen korkeat. Tällä on suora kielteinen vaikutus rajatylittävien pakettipalvelujen käyttäjiin, erityisesti verkkokaupan yhteydessä.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklassa korostetaan yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen, kuten postipalvelujen, tärkeää asemaa unionin yhteisten arvojen joukossa ja niiden merkitystä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä. Siinä todetaan, että on määrä huolehtia siitä, että tällaiset palvelut toimivat sellaisten periaatteiden pohjalta ja sellaisin edellytyksin, että ne voivat täyttää tehtävänsä.

(3)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, yleistä etua koskevista palveluista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 26 korostetaan lisäksi, että unionin yhteiset arvot Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan mukaisia yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen osalta käsittävät erot käyttäjien tarpeissa ja mieltymyksissä, jotka voivat johtua erilaisista maantieteellisistä, yhteiskunnallisista tai kulttuurisista tilanteista, ja korkean laadun ja turvallisuuden tason sekä kohtuuhintaisuuden, yhdenvertaisen kohtelun sekä yleisen saatavuuden ja käyttäjien oikeuksien edistämisen.

(4)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 169 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa määrätään, että unioni myötävaikuttaa kuluttajansuojan korkean tason saavuttamiseen toimenpiteillä, jotka se hyväksyy kyseisen sopimuksen 114 artiklan nojalla.

(5)

Kansallisille sääntelyviranomaisille annetuissa toimivaltuuksissa valvoa markkinoita ja pakettipalvelujen tarjoajia on merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Esimerkiksi eräät viranomaiset voivat menestyksekkäästi vaatia palveluntarjoajia toimittamaan tarvittavat hintatiedot. Tällaisten erojen olemassaolo on vahvistettu Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen ja postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän yhteisessä lausunnossa, jossa todettiin, että kansalliset sääntelyviranomaiset tarvitsevat asianmukaiset sääntelyvaltuudet voidakseen puuttua tilanteeseen, ja että tällaisia valtuuksia ei ilmeisesti ole kaikissa jäsenvaltioissa. Kyseiset erot lisäävät rajatylittävää toimintaa harjoittaville pakettipalvelujen tarjoajille aiheutuvia hallinnollisia rasitteita ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia. Sen vuoksi nämä erot muodostavat esteen pakettipalvelujen tarjoamiselle yli rajojen, ja niillä on siten suora vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan.

(6)

Posti- ja pakettialan kansainvälisestä luonteesta johtuen on tärkeää kehittää edelleen eurooppalaisia ja kansainvälisiä teknisiä standardeja hyödyn tuottamiseksi käyttäjille ja ympäristölle sekä yritysten mahdollisuuksien parantamiseksi markkinoilla. Lisäksi käyttäjät ilmoittavat usein palvelujen laatuongelmista, jotka koskevat rajatylittävien pakettien lähettämistä, vastaanottamista ja palauttamista. Onkin yhtä lailla tarpeen parantaa rajatylittävien pakettipalvelujen laatustandardeja ja yhteentoimivuutta. Molemmat olisi asetettava selvemmin etusijalle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY (3) mukaisesti Euroopan standardointikomitean avulla tai muilla keinoin. Myös palvelujen tehokkuuden lisäämisessä olisi edistyttävä ottaen huomioon erityisesti käyttäjien edut.

(7)

Direktiiviä 97/67/EY tukeva postipalvelujen standardisointi ja palvelun laadun parantaminen ovat unionin strateginen painopiste, jonka toteuttamista olisi jatkettava. Tekninen standardointi on välttämätöntä kansallisten verkkojen yhteentoimivuuden edistämiseksi ja tehokkaan yleispalvelun olemassaolon kannalta. Komissio toimitti elokuussa 2016 Euroopan standardointikomitealle neljännen standardointipyynnön työohjelman laatimiseksi ja loppuraportin antamiseksi elokuussa 2020 (4). Tässä työohjelmassa olisi otettava huomioon erityisesti käyttäjien edut ja ympäristönäkökohdat sekä tehokkuus, ja sen olisi osaltaan edistettävä unionin digitaalisten sisämarkkinoiden luomista.

(8)

Rajatylittävien pakettipalvelujen markkinat ovat monimuotoiset, monimutkaiset ja kilpaillut, ja eri palveluntarjoajat tarjoavat erilaisia palveluja ja hintoja, jotka määräytyvät pakettien painon, koon ja muodon sekä niiden määränpään, mahdollisten lisäarvo-ominaisuuksien, kuten seurantajärjestelmien, sekä lähetettyjen pakettien määrän mukaan. Useissa jäsenvaltioissa yleispalvelun tarjoajien markkinaosuus ei muodosta suurinta osaa pakettipalvelujen markkinoista. Kyseisen monimuotoisuuden vuoksi kuluttajien ja käyttäjien on vaikea verrata eri palveluntarjoajien tarjoamia pakettipalveluja niiden laadun ja hinnan osalta, koska nämä eivät useinkaan ole tietoisia siitä, että rajaylittävässä verkkokaupassa samanlaisille palveluille on olemassa erilaisia paketin toimitusvaihtoehtoja. Asiaa koskevien tietojen saanti olisi tehtävä helpommaksi erityisesti pk-yrityksille ja yksityishenkilöille. Lisäksi pienet ja keskisuuret elinkeinonharjoittajat ovat pitäneet toimitusongelmia esteenä rajatylittävälle myynnille.

(9)

Rajatylittävien pakettipalvelujen parantamiseksi erityisesti yksityishenkilöiden sekä mikroyritysten ja pienten yritysten kannalta, mukaan lukien kuluttajat sekä mikroyritykset ja pienet yritykset syrjäisillä tai harvaan asutuilla alueilla, sekä vammaisten tai liikuntarajoitteisten henkilöiden kannalta, on tarpeen parantaa tiettyjen rajatylittävien pakettipalvelujen julkisten hintaluettelojen käyttömahdollisuuksia ja avoimuutta. Rajatylittävien hintojen avoimuuden parantamisen ja helpomman vertailtavuuden kaikkialla unionissa olisi kannustettava pienentämään kohtuuttomia hintaeroja, soveltuvin osin myös kotimaanhintojen ja rajatylittävien hintojen perusteettomia eroja.

(10)

Yksittäisiä paketteja koskevat palvelut ovat osa yleispalvelua jokaisessa jäsenvaltioissa, ja ne ovat myös yksityishenkilöiden ja pienyritysten useimmin käyttämiä palveluja. Yksittäisten pakettien hintojen avoimuuden ja kohtuullisuuden parantaminen on välttämätöntä verkkokaupan kehittymiselle.

(11)

Monet yritykset, jotka myyvät, ovat myyneet tai ovat yrittäneet myydä verkossa, pitävät korkeita toimituskuluja sekä kalliita valitusmenettelyjä ja takuita ongelmana. Tarvitaan lisätoimia erityisesti sen varmistamiseksi, että syrjäisten alueiden pk-yritykset ja yksityishenkilöt saavat täyden hyödyn saumattomista rajatylittävistä pakettipalveluista, jotka ovat käyttäjien ulottuvilla, sekä kyseisten palveluiden kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi.

(12)

Käsite ”yleispalvelun tarjoajat” viittaa postialan toimijoihin, jotka huolehtivat tietyn jäsenvaltion alueella kokonaan tai osittain postin yleispalvelusta. Yleispalvelun tarjoajat, jotka toimivat useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, olisi luokiteltava yleispalvelun tarjoajiksi vain siinä jäsenvaltiossa tai niissä jäsenvaltioissa, joissa ne tarjoavat yleistä postipalvelua.

(13)

Tällä hetkellä postipalveluja säännellään direktiivillä 97/67/EY. Kyseisessä direktiivissä vahvistetaan yhteiset säännöt postipalvelujen ja yleisen postipalvelun tarjoamiseksi unionissa. Siinä keskitytään lähinnä, muttei yksinomaan, kansallisiin yleispalveluihin, eikä siinä käsitellä pakettipalvelujen tarjoajien viranomaisvalvontaa. Jäsenvaltioiden nimeämät kansalliset sääntelyviranomaiset varmistavat kyseisessä direktiivissä yleispalveluille asetettujen vähimmäisvaatimusten noudattamisen. Tämä asetus täydentää näin ollen rajatylittävien pakettipalvelujen osalta direktiivissä 97/67/EY vahvistettuja sääntöjä. Tämä asetus ei rajoita direktiivissä 97/67/EY säädettyjä oikeuksia ja takuita, mukaan lukien erityisesti yleisen postipalvelun keskeytymätön tarjoaminen käyttäjille.

(14)

Tällä asetuksella ei muuteta direktiivin 97/67/EY 2 artiklan 6 kohdassa olevaa postilähetyksen määritelmää tai siihen perustuvia kansallisen oikeuden määritelmiä.

(15)

Nykyisin arviolta 80 prosenttia vastaanottajalle osoitetuista verkkokaupan paketeista painaa alle kaksi kilogrammaa, ja ne käsitellään usein kirjepostilähetyksinä. Muilla tavoin toimitettujen pakettien painosta ei ole saatavilla tietoa. On tärkeää, että kyseisiin kevyempiin postilähetyksiin sovelletaan tätä asetusta.

(16)

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi on tärkeää, että paketit, pakettipalvelut ja pakettipalvelujen tarjoajat määritellään selkeästi ja että täsmennetään, mitkä postilähetykset kyseiset määritelmät kattavat. Yli 20 millimetrin paksuisten postilähetysten otaksutaan sisältävän muita tavaroita kuin kirjelähetyksiä riippumatta siitä, käsitteleekö niitä yleispalvelun tarjoaja vai ei. Pelkistä kirjelähetyksistä koostuvien postilähetysten ei pitäisi kuulua pakettipalvelujen piiriin. Tämän asetuksen olisi siksi vakiintuneen käytännön mukaisesti katettava enintään 31,5 kilogrammaa painavat paketit, jotka sisältävät tavaroita, joilla on tai ei ole kaupallista arvoa, sillä keskivertohenkilö ei pysty käsittelemään painavampia lähetyksiä ilman koneita ja tämä toiminta on osa tavaraliikenteen ja logistiikan alaa.

(17)

Pakettipalvelujen tarjoajien, jotka käyttävät esimerkiksi yhteistyötalouteen ja verkkokaupan alustoihin perustuvia vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, jos ne huolehtivat vähintään yhdestä postin toimitusketjun vaiheesta. Keräilyä, lajittelua ja jakelua, noutopalvelut mukaan lukien, olisi nykyisen käytännön mukaisesti pidettävä pakettipalveluina, myös silloin, kun niistä huolehtivat pikakuljetus- ja kuriiripalvelujen tarjoajat ja lähetysten kokoajat. Pelkän kuljetuksen, jota ei toteuteta yhden edellä mainitun vaiheen yhteydessä, ei pitäisi kuulua pakettipalvelujen piiriin silloinkaan, kun sen toteuttavat alihankkijat, jotka mahdollisesti soveltavat vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja, koska kyseisessä tapauksessa tätä toimintaa olisi pidettävä osana kuljetusalaa, ellei asianomainen yritys tai jokin sen tytäryhtiöistä tai siihen sidoksissa olevista yrityksistä kuulu muutoin tämän asetuksen soveltamisalaan.

(18)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa yrityksiin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan yhteen jäsenvaltioon ja joilla on kotimaassa toimivia omia toimitusverkkoja ainoastaan sellaisia tavaroita koskevien tilausten toimittamiseksi, jotka ne ovat itse myyneet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU (5) 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun kauppasopimuksen mukaisesti. Yritysten, jotka käyttävät myös kotimaassa toimivia omia toimitusverkkojaan kolmansien osapuolten myymien tuotteiden toimittamiseen, olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(19)

Olisi määriteltävä luottamukselliset tiedot, jotka kansallisille sääntelyviranomaisille olisi vähintään toimitettava, ja menettelyt, joita kyseisten viranomaisten on sovellettava varmistaakseen, että kansallisten toimijoiden kaupallinen luonne otetaan huomioon, ja olisi otettava käyttöön turvallisia kanavia niiden toimittamista varten.

(20)

Kansallisilla sääntelyviranomaisilla on tarpeen olla asianmukaisten lupamenettelyjen tai muiden oikeudellisten vaatimusten perusteella tietämystä ja tilastointitarkoituksia varten tietoa markkinoilla toimivista pakettipalvelujen tarjoajista. Alan työvoimavaltaisuuden johdosta ja ainoastaan kansallisilla tai alueellisilla markkinoilla toimiville pienille pakettipalvelujen tarjoajille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen rajoittamiseksi olisi sovellettava alle 50 henkilön kynnysarvoa, joka perustuu palveluntarjoajan lukuun edellisen kalenterivuoden aikana työskennelleiden sellaisten henkilöiden määrään, jotka ovat osallistuneet pakettipalvelujen tarjoamiseen siinä jäsenvaltiossa, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut, ellei kyseinen palveluntarjoaja ole sijoittautunut useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon. Kyseinen kynnysarvo on komission suosituksen 2003/361/EY (6) mukainen, ilmentää alan työvoimavaltaisuutta ja siinä otetaan huomioon suurin osa pakettipalvelujen markkinoista, etenkin maissa, joissa pakettiliikenne on vähäistä. Kyseisen kynnysarvon olisi sisällettävä erityisesti pakettipalvelujen tarjoamiseen osallistuvat henkilöt, kuten kokoaikaiset, osa-aikaiset ja tilapäiset työntekijät sekä pakettipalvelujen tarjoajan lukuun työskentelevät itsenäiset ammatinharjoittajat. Tehtävänimikkeen mukaisen erittelyn, josta ilmenee henkilöiden lukumäärä, olisi oltava asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukainen. Tietyissä tapauksissa ja asianomaisen jäsenvaltion erityispiirteet huomioon ottaen kansallisen sääntelyviranomaisen olisi voitava laskea kynnysarvo 25 henkilöön tai pyytää rajatylittävien pakettipalvelujen tarjoajaa sisällyttämään kynnysarvoon alihankkijoidensa kokoaikaiset, osa-aikaiset ja tilapäiset työntekijät sekä näiden lukuun toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat rajatylittävien hintojen ja yleisesti markkinan avoimuuden lisäämiseksi.

(21)

Kaikkien kansalliselle sääntelyviranomaiselle toimitettavien pakettipalvelujen tarjoajan lukuun työskentelevien henkilöiden lukumäärää koskevat tiedot olisi toimitettava vakiintuneiden tilastotietoja koskevien yritysraportointikäytäntöjen mukaisesti. Tämä on tärkeää, jotta varmistetaan tietojen vertailtavuus samalla, kun pidetään palveluntarjoajille aiheutuva hallinnollinen rasitus mahdollisimman vähäisenä.

(22)

Paikka, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut, on määritettävä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti. Jos palveluntarjoaja on sijoittautunut useampaan paikkaan, on tärkeää määrittää, mistä sijoittautumispaikasta käsin kyseessä olevaa palvelua tarjotaan.

(23)

Kun kansalliselle sääntelyviranomaiselle toimitetaan tietoja, pakettipalvelujen luonnehdinnan olisi sisällettävä kyseisen palveluntarjoajan toteuttamat postin toimitusketjun vaiheet (keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu) ja olisi ilmoitettava, kuuluuko palvelu yleispalveluvelvoitteen piiriin, mikä on palvelun maantieteellinen laajuus (alueellinen, kotimaan vai rajatylittävä palvelu) ja tuoko se lisäarvoa.

(24)

Luettelon niistä postilähetyksistä, joihin sovelletaan hinnoittelun avoimuutta koskevia toimenpiteitä, olisi oltava suppea, jotta edistetään vertailtavuutta ja pidetään rajatylittävien pakettipalvelujen tarjoajille ja kansallisille sääntelyviranomaisille aiheutuvat hallinnolliset rasitteet mahdollisimman vähäisinä. Luetteloon olisi sisällytettävä tavalliset ja kirjatut postilähetykset, koska ne muodostavat yleispalveluvelvoitteen perustan ja koska seuranta on tärkeä toiminto verkkokaupassa; myös seurattavien ja kirjattujen pakettien hinnat olisi otettava mukaan riippumatta siitä, kuuluvatko ne yleispalveluvelvoitteen piiriin, jotta varmistetaan vertailtavuus kaikkialla unionissa. Pääpainon olisi oltava kevyemmissä lähetyksissä, jotka muodostavat suurimman osan pakettipalvelujen tarjoajien toimittamista postilähetyksistä, sekä yli 20 millimetrin paksuisten, kirjeinä käsiteltävien postilähetysten hinnoissa. Mukaan olisi otettava ainoastaan yksittäisten lähetysten hinnat, sillä nämä ovat hintoja, joita pienimmät lähettäjät maksavat. Asiaankuuluvista postilähetyksistä olisi säädettävä selkeästi tämän asetuksen liitteessä. Tällä asetuksella ei velvoiteta rajatylittävien pakettipalvelujen tarjoajia tarjoamaan kaikkia kyseisessä liitteessä lueteltuja postilähetyksiä. Hintatietojen tarkkuuden varmistamiseksi rajatylittävien pakettipalvelujen tarjoajien olisi toimitettava hintatiedot itse. Komissio julkistaa kyseiset hinnat erityisellä verkkosivustolla, joka on luonteeltaan neutraali ja ei-kaupallinen.

(25)

Kun kansalliset sääntelyviranomaiset arvioivat objektiivisesti niitä rajatylittäviä hintoja, joiden arviointia ne pitävät tarpeellisena, niiden olisi käytettävä perusteena sellaisia seikkoja, kuten lähtöjäsenvaltion ja kohdejäsenvaltion vertailukelpoisten pakettipalvelujen kotimaanhinnat ja muut asiaankuuluvat hinnat, kahteen tai useampaan jäsenvaltioon mahdollisesti sovellettavat yhdenmukaiset hinnat, kahdenväliset määrät, erityiset kuljetus- tai käsittelykustannukset, muut asiaankuuluvat kustannukset ja palvelujen laatustandardit sekä, jos mahdollista suhteetonta rasitusta aiheuttamatta, sovellettavien rajatylittävien hintojen todennäköiset vaikutukset yksittäisiin käyttäjiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, myös syrjäisillä ja harvaan asutuilla alueilla, sekä vammaisiin tai liikuntarajoitteisiin käyttäjiin. Näitä yhteisiä seikkoja voidaan täydentää muilla kyseisten hintojen selittämisen kannalta erityisen merkityksellisillä seikoilla, kuten sillä, sovelletaanko hintoihin kansallisen lainsäädännön mukaista erityistä hintasääntelyä, tai onko asiaankuuluvan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti todettu määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Kansallisille sääntelyviranomaisille ja yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluville pakettien kuljetuspalvelun tarjoajille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti kansalliset sääntelyviranomaiset voivat lisäksi sitä tarkastelleessaan, mitä rajatylittäviä hintoja on tarpeen arvioida, perustaa tarkastelunsa objektiiviseen seulontamenettelyyn perustuvaan ennakkoarviointiin.

(26)

Alueellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden turvaamiseksi saattaa olla tärkeää, että kahteen tai useampaan jäsenvaltioon toimitettavien rajatylittävien lähetysten hinnat ovat yhdenmukaiset. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon tarve edistää verkkokauppaa ja tarjota syrjäisille ja harvaan asutuille alueille uusia mahdollisuuksia osallistua verkkokauppaan ja vahvistaa aluetalouttaan.

(27)

Pakettipalvelujen kotimaan hintojen ja rajatylittävien hintojen väliset merkittävät erot olisi perusteltava käyttämällä objektiivisia perusteita, kuten erityiset kuljetus- ja käsittelykustannukset tai muut asiaankuuluvat kustannukset. Kansallisen sääntelyviranomaisen saattaa olla tarpeen kerätä näyttöä arviointia varten. Kyseinen näyttö ja arvioitavia hintoja koskevat mahdolliset perustelut olisi pyynnöstä toimitettava kansalliselle sääntelyviranomaiselle.

(28)

Koko unionin kattavan avoimuuden varmistamiseksi komission olisi julkistettava kunkin kansallisen sääntelyviranomaisen toimittamasta arvioinnista versio, joka ei ole luottamuksellinen.

(29)

Hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi pakettipalvelujen tarjoajien, kansallisten sääntelyviranomaisten ja komission olisi siirrettävä tietoa sähköisesti, ja erityisesti sallittava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (7) säädettyjen sähköisten allekirjoitusten käyttö.

(30)

Koska pakettipalvelumarkkinat muuttuvat nopeasti, komission olisi arvioitava uudelleen asetuksen toimivuutta ja tehokkuutta verkkokaupan kehitys huomioon ottaen ja sen olisi toimitettava säännöllisesti kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen olisi liitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasteltavaksi. Kertomus olisi laadittava kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen, postialan työmarkkinaosapuolten eurooppalainen neuvottelukomitea mukaan lukien.

(31)

Komission olisi otettava huomioon kansallisten sääntelyviranomaisten edustajien muodostaman postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän arvokas työpanos.

(32)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa tällaisten tietojen toimittamiseen käytettävän lomakkeen vahvistamiseksi, jonka pakettipalvelujen tarjoajat toimittavat kansallisille sääntelyviranomaisille. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (8) mukaisesti.

(33)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, ja asetus olisi pantava täytäntöön kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(34)

Tämän asetuksen yhteydessä henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (9) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 (10).

(35)

Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevista säännöistä ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Kyseisten seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(36)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat viranomaisvalvonnan parantamisen edellyttämien sääntelyperiaatteiden ja sääntöjen vahvistaminen, hintojen avoimuuden parantaminen ja tiettyjen rajatylittäviä pakettipalveluja koskevien periaatteiden, joiden olisi tuettava kilpailua, vahvistaminen perimmäisenä tavoitteena edistää parempia käyttäjille tarjottavia rajatylittäviä pakettipalveluja ja siten myös lisätä kuluttajien luottamusta rajatylittävään verkkokauppaan, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,