3 artikla Säännöllinen uudelleentarkastelu

1.   Komissio tarkastelee uudelleen 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein tai useammin, jos se on merkittävien uusien tieteellisten tulosten, kuten tarkastettujen ilmanlaatua koskevien WHO:n ohjearvojen, mukaan tarpeen, 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkityksellistä tieteellistä näyttöä, joka liittyy ilman epäpuhtauksiin ja niiden vaikutuksiin ihmisten terveyteen ja ympäristöön, ja esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tärkeimmistä havainnoista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa uudelleentarkastelussa arvioidaan, ovatko sovellettavat ilmanlaatunormit edelleen asianmukaisia ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämistä, ehkäisemistä tai vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamisen kannalta ja olisiko soveltamisalaan sisällytettävä uusia ilman epäpuhtauksia.

Edellä 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi uudelleentarkastelussa arvioidaan vaihtoehtoja ja aikatauluja ilmanlaatunormien yhdenmukaistamiseksi uusimpien ilmanlaatua koskevien WHO:n ohjearvojen ja ajantasaisimman tieteellisen näytön kanssa.

Uudelleentarkastelussa arvioidaan myös kaikkia muita tämän direktiivin säännöksiä, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat tavoitteiden saavuttamisen määräaikojen pidentämistä ja valtioiden rajat ylittävää ilman saastumista, ja lisäksi siinä arvioidaan ajantasaisinta tieteellistä näyttöä, tarvittaessa myös ilman epäpuhtauksista, joita mitataan 10 artiklassa tarkoitetuilla supermittausasemilla mutta jotka eivät tällä hetkellä sisälly liitteeseen I.

Uudelleentarkastelussa komissio ottaa huomioon muun muassa seuraavat:

3.   Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota uudelleentarkastelun suorittamisessa.

4.   Jos komissio katsoo sen uudelleentarkastelun perusteella tarpeelliseksi, se esittää ehdotuksen ilmanlaatunormien tarkistamisesta tai muiden ilman epäpuhtauksien sisällyttämisestä soveltamisalaan. Lisäksi, jos komissio katsoo sen tarpeelliseksi, se esittää ehdotuksia, joilla otetaan käyttöön tai tarkistetaan mahdollista asiaankuuluvaa päästölähteitä koskevaa lainsäädäntöä ja siten edistetään ehdotettujen tarkistettujen ilmanlaatunormien saavuttamista unionin tasolla.

5.   Jos komissio uudelleentarkastelun aikana toteaa, että sovellettavien ilmanlaatunormien saavuttaminen merkittävän kokoisella alueella unionissa edellyttää lisätoimenpiteitä, komissio voi ehdottaa unionin tasolla toteutettavia lisätoimia.