11 artikla Maaperän terveyden ja maaperän kestokyvyn tukeminen

a)

varmistamalla, että maaperänhoitajilla, maanomistajilla, maankäyttäjillä ja asiaankuuluvilla viranomaisilla on helposti ja tasapuolisesti mahdollisuus saada puolueetonta ja riippumatonta tieteeseen perustuvaa neuvontaa sekä tietoa ja koulutusta maaperän terveyttä ja maaperän kestokykyä parantavista käytännöistä ja kehittää asiaa koskevia valmiuksiaan;

b)

edistämällä tietoisuutta maaperän terveyttä ja maaperän kestokykyä parantavien käytäntöjen moninaisista keskipitkän ja pitkän aikavälin hyödyistä ja kiinnittämällä huomiota maaperän terveyttä ja maaperän kestokykyä heikentävien käytäntöjen kustannuksiin;

c)

edistämällä tutkimusta ja innovointia, jotka liittyvät kestävän maaperänhoidon käsitteisiin ja maaperän paikallisiin ominaispiirteisiin, ilmasto-olosuhteisiin ja maankäyttöön mukautettuihin maaperän uudistamiskäytäntöihin;

d)

tarjoamalla 10 artiklan mukaisesti suoritetun maaperän terveysarvioinnin perusteella paikallisen tason tietoa maaperän terveyden ja maaperän kestokyvyn parantamiseen soveltuvista toimenpiteistä ja käytännöistä ottaen tarvittaessa huomioon 24 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tieteelliset välineet;

e)

asettamalla saataville säännöllisesti päivitetty katsaus saatavilla olevasta rahoituksesta, välineistä ja muista toimenpiteistä, joilla tuetaan maaperän terveyttä ja maaperän kestokykyä.

a)

arvioitava, mitä teknisiä ja rahoituksellisia tarpeita maaperän terveyden ja maaperän kestokyvyn parantamiseen liittyy;

b)

oltava yhteydessä yleisöön, jota asia koskee, erityisesti maanomistajiin ja maankäyttäjiin, ja varmistettava, että yleisölle, jota asia koskee, annetaan varhaisessa vaiheessa tosiasiallinen mahdollisuus määrittää tarvittavan tuen taso; ja

c)

arvioitava liitteessä III lueteltujen ohjelmien, suunnitelmien, tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden odotetut vaikutukset maaperän terveyteen ja maaperän kestokykyyn.