8 artikla Salassapito ja luottamuksellisuus

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että erityisen neuvotteluryhmän tai edustavan elimen jäsenet sekä heitä avustavat asiantuntijat eivät saa ilmaista heille luottamuksellisina annettuja tietoja ulkopuolisille.

Sama koskee henkilöstön edustajia tiedottamis- ja kuulemismenettelyn yhteydessä.

Tämä velvoite on voimassa kaikkialla myös toimikauden jälkeen, olivatpa kyseiset henkilöt missä tahansa.

2. Kunkin jäsenvaltion on säädettävä, että erityistapauksissa ja kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuin edellytyksin ja rajoituksin sen alueelle sijoittautuneen SE:n tai osallistuvan yhtiön hallintoneuvosto tai hallitus ei ole velvollinen ilmaisemaan tietoja, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden ilmaiseminen aiheuttaisi objektiivisten perusteiden mukaan merkittävää haittaa tai vahinkoa SE:n (tai mahdollisesti osallistuvan yhtiön) tai sen tytäryhtiöiden ja toimipaikkojen toiminnalle.

Jäsenvaltio voi edellyttää tällaiselle vapautukselle hallinto- tai oikeusviranomaisen etukäteistä lupaa.

3. Kukin jäsenvaltio voi antaa erityisiä säännöksiä alueelleen sijoittautuneiden SE:iden osalta, joiden tarkoituksena on suoraan ja pääasiallisesti tiedottamista ja mielipiteiden ilmaisua koskeva aatteellinen ohjaus, jos tällaisia säännöksiä on jo tämän direktiivin antamispäivänä sen kansallisessa lainsäädännössä.

4. Soveltaessaan 1, 2 ja 3 kohtaa jäsenvaltioiden on säädettävä menettelyistä, joiden avulla henkilöstön edustajat voivat saattaa oikeus- tai hallintomenettelykäsittelyyn tapaukset, joissa SE:n tai osallistuvan yhtiön hallintoneuvosto tai hallitus vaatii luottamuksellisuutta tai ei anna tietoja.

Näihin menettelyihin voi sisältyä järjestelyjä kyseisten tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.