+12 artikla Kriisinratkaisusuunnitelmat
---+12 artikla 1
---+12 artikla 2
---+12 artikla 3
---+12 artikla 4
---+12 artikla 5
---+12 artikla 6
---+12 artikla 7
---+12 artikla 8
---+12 artikla 9

12 artikla Kriisinratkaisusuunnitelmat

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
12 artikla 1

1.   Keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaisen on toimivaltaista viranomaista kuultuaan ja koordinoidusti kriisinratkaisukollegion kanssa laadittava 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen keskusvastapuolelle kriisinratkaisusuunnitelma.

12 artikla 2

2.   Kriisinratkaisusuunnitelmassa on varauduttava kriisinratkaisutoimiin, jotka kriisinratkaisuviranomainen voi toteuttaa, jos keskusvastapuoli täyttää 22 artiklassa tarkoitetut kriisinratkaisun edellytykset.

12 artikla 3

3.   Kriisinratkaisusuunnitelmassa on otettava huomioon ainakin seuraavat:

a)

keskusvastapuolen kaatuminen, myös tilanteissa, joissa on kyse laajemmasta rahoitusalan epävakaudesta tai koko järjestelmää koskevista tapahtumista, joka johtuu jostakin seuraavista tai niiden yhdistelmästä:

i)

maksukyvyttömyystapahtumat, ja

ii)

muut kuin maksukyvyttömyystapahtumat;

b)

vaikutus, joka elvytyssuunnitelman toteuttamisella olisi:

i)

määritysosapuoliin ja, siltä osin kuin tietoja on saatavilla, niiden asiakkaisiin ja epäsuoriin asiakkaisiin, myös silloin, kun ne on nimetty muiksi järjestelmän kannalta merkittäviksi laitoksiksi, sekä niihin, joihin direktiivin 2014/59/EU mukaiset elvytystoimenpiteet tai kriisinratkaisutoimet todennäköisesti kohdistuvat;

ii)

yhteentoimiviin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin;

iii)

rahoitusmarkkinoihin, mukaan lukien markkinapaikat, joilla keskusvastapuoli tarjoaa palvelujaan; ja

iv)

rahoitusjärjestelmään missä tahansa jäsenvaltiossa tai koko unionissa ja mahdollisuuksien mukaan kolmansissa maissa, joissa se tarjoaa palveluja;

c)

se, miten ja missä olosuhteissa keskusvastapuoli voi hakeutua tavallisin vakuuksia, juoksuaikaa ja korkoa koskevin ehdoin tarjottujen keskuspankin järjestelyjen piiriin, ja erittely varoista, joiden voidaan olettaa käyvän vakuudesta.

12 artikla 4

4.   Kriisinratkaisusuunnitelmassa ei saa olettaa saatavan mitään seuraavista:

a)

poikkeuksellista julkista rahoitustukea;

b)

keskuspankin hätärahoituksena antamaa maksuvalmiusapua;

c)

keskuspankin epätavallisin vakuuksia, juoksuaikaa ja korkoa koskevin ehdoin antamaa maksuvalmiusapua.

12 artikla 5

5.   Kriisinratkaisusuunnitelmassa on tehtävä varovaisia oletuksia kriisinratkaisuvälineinä käytettävissä olevista rahoitusvaroista, jotka voivat olla tarpeen kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamiseksi, ja varoista, joiden odotetaan olevan saatavilla keskusvastapuolen sääntöjen ja järjestelyjen mukaisesti kriisinratkaisun käynnistyessä. Kyseisissä varovaisissa oletuksissa on otettava huomioon asetuksen (EU) N:o 1095/2010 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyjen ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 24 a artiklan 7 kohdan b alakohdassa täsmennettyjen viimeisimpien stressitestien asiaa koskevat tulokset sekä keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmassa esitettyjä skenaarioita pidemmälle ulottuvien äärimmäisten markkinaolosuhteiden skenaariot.

12 artikla 6

6.   Keskusvastapuolen kriisinratkaisuviranomaisen on toimivaltaista viranomaista kuultuaan ja koordinoidusti kriisinratkaisukollegion kanssa 14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen tarkistettava ja tarvittaessa päivitettävä kriisinratkaisusuunnitelmat ainakin vuosittain ja joka tapauksessa jokaisen sellaisen keskusvastapuolen oikeudellisessa rakenteessa tai organisaatiorakenteessa, liiketoiminnassa tai rahoitustilanteessa tapahtuneiden muutosten jälkeen, joka vaikuttaa olennaisesti suunnitelman tehokkuuteen.

Keskusvastapuolen ja toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava viipymättä kriisinratkaisuviranomaiselle kaikista tällaisista muutoksista.

12 artikla 7

7.   Kriisinratkaisusuunnitelmassa on täsmennettävä olosuhteet ja eri skenaariot, joissa kriisinratkaisuvälineitä sovelletaan ja kriisinratkaisuvaltuuksia käytetään. Siinä on erityisesti eri skenaarioiden avulla erotettava selvästi toisistaan kaatumiset, jotka johtuvat maksukyvyttömyystapahtumista, muista kuin maksukyvyttömyystapahtumista ja näiden yhdistelmästä, sekä erityyppiset muut kuin maksukyvyttömyystapahtumat. Kriisinratkaisusuunnitelmassa on esitettävä tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan määrällisesti ilmaistuna

a)

yhteenveto suunnitelman keskeisistä osista siten, että erotetaan toisistaan maksukyvyttömyystapahtumat, muut kuin maksukyvyttömyystapahtumat ja näiden kahden yhdistelmät;

b)

tiivistelmä keskusvastapuoleen kriisinratkaisusuunnitelman viimeisimmän päivityksen jälkeen kohdistuneista olennaisista muutoksista;

c)

kuvaus siitä, miten keskusvastapuolen kriittiset toiminnot voitaisiin tarvittavassa määrin erotella oikeudellisesti ja taloudellisesti sen muista toiminnoista niiden jatkuvuuden varmistamiseksi keskusvastapuolen kriisinratkaisun yhteydessä;

d)

arvio suunnitelman jokaisen olennaisen osan toteuttamiseen tarvittavasta ajasta, keskusvastapuolen rahoitusvarojen täydentäminen mukaan luettuna;

e)

yksityiskohtainen kuvaus 15 artiklan mukaisesti tehdystä purkamismahdollisuuksien arvioinnista;

f)

kuvaus 16 artiklan nojalla edellytettävistä toimenpiteistä, joilla puututaan 15 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella todettuihin purkamismahdollisuuksien esteisiin tai poistetaan ne;

g)

kuvaus prosesseista, joilla määritetään keskusvastapuolen kriittisten toimintojen ja varojen arvo ja markkinoitavuus;

h)

yksityiskohtainen kuvaus järjestelyistä, joilla varmistetaan, että 13 artiklan nojalla edellytetyt tiedot ovat ajan tasalla ja aina kriisinratkaisuviranomaisten saatavilla;

i)

selvitys siitä, miten kriisinratkaisutoimet voitaisiin rahoittaa olettamatta 4 kohdassa tarkoitettuja tekijöitä;

j)

yksityiskohtainen kuvaus erilaisista kriisinratkaisustrategioista, joita voitaisiin soveltaa erilaisten mahdollisten skenaarioiden ja niihin liittyvien määräaikojen mukaisesti;

k)

kuvaus kriittisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista keskusvastapuolen ja muiden markkinatoimijoiden sekä keskusvastapuolen ja kriittisten palvelujen tarjoajien välillä sekä yhteentoimivuusjärjestelyistä ja yhteyksistä muihin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin sekä tavoista käsitellä kaikkia kyseisiä keskinäisiä riippuvuussuhteita;

l)

kuvaus konsernin sisäisistä kriittisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista ja tavoista käsitellä niitä;

m)

kuvaus eri vaihtoehdoista, joilla varmistetaan

i)

maksu- ja määrityspalvelujen ja muiden infrastruktuurien jatkuva käytettävyys;

ii)

niiden velvoitteiden oikea-aikainen täyttäminen, joita keskusvastapuolella on määritysosapuolia ja tarvittaessa niiden asiakkaita ja mahdollisia yhteentoimivia rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja kohtaan;

iii)

määritysosapuolten ja tarvittaessa niiden asiakkaiden avoin ja syrjimätön pääsy keskusvastapuolen tarjoamiin arvopaperi- tai käteistileihin ja keskusvastapuolelle asetettuihin ja sen hallussa oleviin arvopapereihin tai käteisvakuuksiin, joiden edunsaajina on tällaisia osapuolia;

iv)

keskusvastapuolen ja muiden rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien sekä keskusvastapuolten ja markkinapaikkojen välisten yhteyksien toiminnan jatkuminen;

v)

suorien ja epäsuorien asiakkaiden positioiden ja niihin liittyvien omaisuuserien siirrettävyyden säilyminen ennallaan; ja

vi)

keskusvastapuolen kriittisten toimintojen jatkuvuuden kannalta välttämättömien keskusvastapuolen lupien, toimilupien, tunnustamisten ja oikeudellisten nimitysten säilyttäminen, mukaan lukien sen tunnustaminen asiaankuuluvien selvityksen lopullisuutta koskevien sääntöjen soveltamiseksi ja osallisuus muissa rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureissa ja sen yhteydet niihin tai muihin markkinapaikkoihin;

n)

kuvaus siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen saa 24 artiklassa tarkoitetun arvostuksen suorittamiseksi tarvittavat tiedot;

o)

selvitys suunnitelman vaikutuksista keskusvastapuolen työntekijöihin, mukaan lukien arvio mahdollisista liitännäiskustannuksista, sekä kuvaus suunnitelluista menettelyistä henkilöstön kuulemiseksi kriisinratkaisumenettelyn aikana, ottaen huomioon työmarkkinaosapuolten kanssa käytävää vuoropuhelua koskevat kansalliset säännöt ja järjestelmät;

p)

tiedotusvälineille ja yleisölle tiedottamista koskeva suunnitelma mahdollisimman suuren avoimuuden varmistamiseksi;

q)

kuvaus toiminnoista ja järjestelmistä, jotka ovat olennaisia keskusvastapuolen operatiivisten prosessien jatkuvan toiminnan ylläpitämiseksi;

r)

kuvaus järjestelyistä, joilla kriisinratkaisukollegiolle ilmoitetaan 72 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

s)

kuvaus toimenpiteistä, joilla helpotetaan maksukyvyttömän keskusvastapuolen määritysosapuolten ja asiakkaiden positioiden ja niihin liittyvien omaisuuserien siirrettävyyttä maksukyvyttömältä keskusvastapuolelta toiselle keskusvastapuolelle tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivalle keskusvastapuolelle siten, että se ei vaikuta määritysosapuolten ja niiden asiakkaisen välisiin sopimussuhteisiin.

12 artikla 8

8.   Edellä olevan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot on luovutettava asianomaiselle keskusvastapuolelle. Keskusvastapuoli voi esittää kriisinratkaisuviranomaiselle kirjallisesti näkemyksensä kriisinratkaisusuunnitelmasta. Kyseinen näkemys on sisällytettävä suunnitelmaan.

12 artikla 9

9.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan ja direktiivin 2014/59/EU 10 artiklan 9 kohdan nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten asiaa koskevat säännökset huomioon ottaen sekä suhteellisuusperiaatetta noudattaen luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään kriisinratkaisusuunnitelman sisältö tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Laatiessaan teknisten sääntelystandardien luonnokset arvopaperimarkkinaviranomainen antaa kriisinratkaisuviranomaisille riittävästi joustovaraa, jotta ne voivat ottaa huomioon maksukyvyttömyyslainsäädäntöön liittyvän kansallisen lainsäädäntökehyksensä erityispiirteet sekä keskusvastapuolten harjoittaman määritystoiminnan luonteen ja monitahoisuuden.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kyseisten teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 12 päivänä helmikuuta 2022.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä asetusta hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklaa noudattaen.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus