+27 artikla Kriisinratkaisuvälineitä koskevat yleiset säännökset
---+27 artikla 1
---+27 artikla 2
---+27 artikla 3
---+27 artikla 4
---+27 artikla 5
---+27 artikla 6
---+27 artikla 7
---+27 artikla 8
---+27 artikla 9
---+27 artikla 10
---+27 artikla 11

27 artikla Kriisinratkaisuvälineitä koskevat yleiset säännökset

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely
27 artikla 1

1.   Kriisinratkaisuviranomaisten on toteutettava 21 artiklassa tarkoitetut kriisinratkaisutoimet soveltaen seuraavia kriisinratkaisuvälineitä yksittäin tai minä tahansa yhdistelmänä:

a)

positioiden ja tappioiden kohdentamisväline;

b)

alaskirjaus- ja muuntamisväline;

c)

liiketoiminnan myynti;

d)

keskusvastapuolen käyttö omaisuudenhoitoyhtiönä.

27 artikla 2

2.   Järjestelmäkriisin tapauksessa jäsenvaltio voi viimeisenä keinona antaa poikkeuksellista julkista rahoitustukea soveltamalla julkisyhteisöjen vakausvälineitä 45, 46 ja 47 artiklan mukaisesti sillä edellytyksellä, että on saatu unionin valtiontukikehyksen mukainen ennakkohyväksyntä ja lopullinen hyväksyntä ja että on säädetty uskottavia järjestelyjä tämän artiklan 10 kohdan mukaista oikea-aikaista ja kattavaa varojen takaisinperintää varten.

27 artikla 3

3.   Ennen 1 kohdassa tarkoitettujen välineiden soveltamista kriisinratkaisuviranomaisen on pantava täytäntöön

a)

kaikki keskusvastapuolen voimassa olevat täyttämättömät oikeudet, myös määritysosapuolten sopimusvelvoitteet vastata elvytysmaksuvaatimuksiin, tarjota lisävaroja keskusvastapuolelle tai ottaa vastattavaksi positioita maksukyvyttömiltä määritysosapuolilta joko huutokaupalla tai keskusvastapuolen toimintasäännöissä sovituilla muilla tavoilla;

b)

kaikki voimassa olevat täyttämättömät sopimusvelvoitteet, jotka sitovat muita osapuolia kuin määritysosapuolia mihin tahansa rahoitustuen muotoon.

Kriisinratkaisuviranomainen voi panna a ja b alakohdassa tarkoitetut sopimusvelvoitteet täytäntöön osittain, jos kyseisiä sopimusvelvoitteita ei voida panna täytäntöön kokonaan kohtuullisessa ajassa.

27 artikla 4

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, kriisinratkaisuviranomainen voi pidättyä panemasta täytäntöön asiaankuuluvia voimassa olevia täyttämättömiä velvoitteita joko osittain tai kokonaan välttääkseen merkittävien haittavaikutusten aiheutumisen rahoitusjärjestelmälle tai häiriöiden laajan leviämisen taikka jos 1 kohdassa tarkoitettujen välineiden soveltaminen on asianmukaisempaa kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamiseksi oikea-aikaisesti.

27 artikla 5

5.   Jos kriisinratkaisuviranomainen pidättyy panemasta täytäntöön olemassa olevia täyttämättömiä velvoitteita joko osittain tai kokonaan tämän artiklan 3 kohdan toisen alakohdan tai 4 kohdan mukaisesti, kriisinratkaisuviranomainen voi panna jäljellä olevat velvoitteet täytäntöön 18 kuukauden kuluessa siitä, kun keskusvastapuolen katsotaan 22 artiklan mukaisesti olevan lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvan, edellyttäen että kyseisten velvoitteiden täytäntöönpanosta pidättymiseen ei ole enää perusteita. Kriisinratkaisuviranomaisen on ilmoitettava määritysosapuolelle ja toiselle osapuolelle kolmesta kuuteen kuukautta ennen jäljellä olevan velvoitteen täytäntöönpanoa. Jäljellä olevien velvoitteiden täytäntöönpanosta saatava tuotto on käytettävä julkisten varojen takaisinperintään.

Kriisinratkaisuviranomaisen on asianomaisten määritysosapuolten toimivaltaisia viranomaisia ja kriisinratkaisuviranomaisia sekä muita osapuolia, joita olemassa olevat täyttämättömät velvoitteet sitovat, kuultuaan määritettävä, ovatko voimassa olevien täyttämättömien velvoitteiden täytäntöönpanosta pidättymisen perusteet lakanneet olemasta ja pannaanko jäljellä olevat velvoitteet täytäntöön. Jos kriisinratkaisuviranomainen poikkeaa kuultujen viranomaisten esittämistä näkemyksistä, sen on annettava tähän asianmukaiset perustelut kirjallisesti.

Vaatimus jäljellä olevien velvoitteiden täyttämisestä tässä kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa on sisällytettävä keskusvastapuolen sääntöihin ja muihin sopimusjärjestelyihin.

27 artikla 6

6.   Kriisinratkaisuviranomainen voi vaatia keskusvastapuolta korvaamaan muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille tappioiden kohdentamisvälineiden soveltamisesta aiheutuvat tappiot, jos kyseiset tappiot ovat suuremmat kuin tappiot, joita muille kuin maksukyvyttömille määritysosapuolille olisi aiheutunut keskusvastapuolen toimintasääntöjen mukaisista velvoitteista, edellyttäen että muu kuin maksukyvytön määritysosapuoli olisi ollut oikeutettu saamaan 62 artiklassa tarkoitetun korvauksen erotuksesta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu korvaus voi olla muodoltaan omistusinstrumentteja, velkainstrumentteja tai instrumentteja, joilla tunnustetaan keskusvastapuolen tuleviin voittoihin kohdistuva saatava.

Kullekin asianomaiselle muulle kuin maksukyvyttömälle määritysosapuolelle liikkeeseen laskettujen instrumenttien määrän on oltava oikeassa suhteessa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuun ylimenevään osaan tappiosta. Siinä on otettava huomioon määritysosapuolten mahdolliset täyttämättömät sopimusvelvoitteet keskusvastapuolta kohtaan, ja se on vähennettävä kaikista oikeuksista saada 62 artiklassa tarkoitettu korvaus erotuksesta.

Instrumenttien määrän on perustuttava 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtyyn arvostukseen.

27 artikla 7

7.   Jos sovelletaan jotain julkisyhteisöjen vakausvälinettä, kriisinratkaisuviranomaisen on käytettävä valtuuksiaan kirjata alas ja muuntaa omistusinstrumentteja ja velkainstrumentteja tai muita vakuudettomia velkoja ennen julkisyhteisöjen vakausvälineen soveltamista tai yhdessä sen soveltamisen kanssa.

Jos muun kriisinratkaisuvälineen kuin alaskirjaus- ja muuntamisvälineen soveltaminen aiheuttaa määritysosapuolille taloudellisia tappioita, kriisinratkaisuviranomaisen on käytettävä valtuuksiaan kirjata alas ja muuntaa omistusinstrumentteja ja velkainstrumentteja tai muita vakuudettomia velkoja välittömästi ennen kriisinratkaisuvälineen soveltamista tai yhdessä sen soveltamisen kanssa, paitsi jos erilaista järjestystä käyttämällä voitaisiin poiketa mahdollisimman vähän 60 artiklassa vahvistetusta periaatteesta, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, ja saavuttaa paremmin kriisinratkaisutavoitteet.

27 artikla 8

8.   Jos sovelletaan ainoastaan tämän artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuja kriisinratkaisuvälineitä ja vain osa kriisinratkaisun kohteena olevan keskusvastapuolen varoista, oikeuksista, velvoitteista tai veloista siirretään 40 ja 42 artiklan mukaisesti, kyseisen keskusvastapuolen jäljelle jäävä osa on likvidoitava tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn mukaisesti.

27 artikla 9

9.   Kansallisen maksukyvyttömyyslainsäädännön sääntöjä, jotka koskevat velkojia vahingoittavien oikeustoimien pätemättömyyttä tai peräyttämistä, ei sovelleta sellaisten varojen, oikeuksien, velvoitteiden tai velkojen siirtoihin keskusvastapuolesta, joiden osalta sovelletaan kriisinratkaisuvälineitä tai julkisyhteisöjen rahoitusvakausvälineitä.

27 artikla 10

10.   Jäsenvaltioiden on perittävä takaisin etuoikeutettuna velkojana asianmukaisen ajan kuluessa kaikki julkiset varat, joita käytetään tämän luvun 7 jaksossa tarkoitettuina julkisyhteisöjen rahoitusvakausvälineinä, ja kriisinratkaisuviranomaisten on perittävä takaisin etuoikeutettuna velkojana kaikki kohtuulliset kustannukset, joita niille on aiheutunut kriisinratkaisuvälineiden soveltamisesta tai kriisinratkaisuvaltuuksien käytöstä. Tällainen takaisinperintä on suoritettava muun muassa:

a)

kriisinratkaisun kohteena olevalta keskusvastapuolelta, mukaan lukien kaikki sen saatavat maksukyvyttömiltä määritysosapuolilta;

b)

ostajan keskusvastapuolelle maksamista vastikkeista ennen 40 artiklan 4 kohdan soveltamista, jos liiketoiminta on myyty;

c)

omaisuudenhoitoyhtiönä toimivan keskusvastapuolen toiminnan päättymisestä syntyneestä tuotosta ennen 42 artiklan 5 kohdan soveltamista;

d)

kaikista 46 artiklassa tarkoitetun julkisen pääomatuen ja 47 artiklassa tarkoitetun tilapäisen julkisen omistuksen käytöstä saatavista tuotosta, mukaan lukien niiden myynnistä saadut tuotot.

27 artikla 11

11.   Kriisinratkaisuviranomaisten on kriisinratkaisuvälineitä soveltaessaan varmistettava 25 artiklan mukaisen arvostuksen perusteella positiokannan uudelleentäsmäyttäminen, tappioiden täysimääräinen kohdentaminen, keskusvastapuolen tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivan keskusvastapuolen ennakkoon rahastoitujen varojen täydentäminen ja keskusvastapuolen tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivan keskusvastapuolen pääomapohjan vahvistaminen.

Kriisinratkaisuviranomaisten on varmistettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ennakkoon rahastoitujen varojen täydentäminen ja keskusvastapuolen tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivan keskusvastapuolen pääomapohjan vahvistaminen riittävässä määrin, jotta voidaan palauttaa keskusvastapuolen tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivan keskusvastapuolen kyky noudattaa toimiluvan ehtoja ja jatkaa keskusvastapuolen tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivan keskusvastapuolen kriittisten toimintojen harjoittamista, keskusvastapuolen tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivan keskusvastapuolen toimintasäännöt huomioon ottaen.

Kriisinratkaisuviranomaiset voivat soveltaa 30 ja 31 artiklassa tarkoitettuja välineitä keskusvastapuolen pääomapohjan vahvistamiseen muiden kriisinratkaisuvälineiden soveltamisesta riippumatta.

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus