+LIITE IV HANKKEIDEN KRITEEREJÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT JA INDIKAATTORIT

LIITE IV HANKKEIDEN KRITEEREJÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT JA INDIKAATTORIT




LIITE IV

HANKKEIDEN KRITEEREJÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT JA INDIKAATTORIT

1) Yhteistä etua koskevan hankkeen, jolla on merkittävä rajatylittävä vaikutus, on sijaittava jonkin jäsenvaltion alueella ja täytettävä seuraavat edellytykset:

a) 

Sähkön siirto: Hanke lisää verkon siirtokapasiteettia tai kaupallisiin virtoihin saatavilla olevaa kapasiteettia kyseisen jäsenvaltion ja yhden tai useamman muun jäsenvaltion välisellä rajalla, kun se lisää rajatylittävän verkon siirtokapasiteettia kyseisen jäsenvaltion ja yhden tai useamman muun jäsenvaltion välisellä rajalla vähintään 500 megawatilla verrattuna tilanteeseen, jossa hanketta ei oteta käyttöön, tai hanke vähentää yhteenliittämättömien verkkojen energiaeristyneisyyttä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa ja lisää rajatylittävän verkon siirtokapasiteettia kahden jäsenvaltion välisellä rajalla vähintään 200 megawatilla.

b) 

Sähkön varastointi: Hankkeesta saadaan vähintään 225 megawattia asennettua kapasiteettia, ja siinä on varastointikapasiteetti, joka mahdollistaa 250 gigawattitunnin vuotuisen nettosähköntuotannon.

c) 

Älykkäät sähköverkot: Hanke on suunniteltu suurjännite- ja keskijännitetason laitteille ja laitteistoille, ja siinä on mukana siirtoverkonhaltijoita, siirto- ja jakeluverkonhaltijoita tai jakeluverkonhaltijoita vähintään kahdesta jäsenvaltiosta. Hankkeessa voi olla mukana vain jakeluverkonhaltijoita edellyttäen, että ne ovat vähintään kahdesta jäsenvaltiosta ja että yhteentoimivuus varmistetaan. Hankkeen on täytettävä vähintään kaksi seuraavista kriteereistä: se kattaa 50 000 sähkön käyttäjää, tuottajaa, kuluttajaa tai tuottajakuluttajaa, se tavoittaa kulutusalueen, jolla vuosikulutus on vähintään 300 gigawattituntia, vähintään 20 prosenttia hankkeeseen liittyvästä sähkönkulutuksesta on peräisin erilaisista uusiutuvista energialähteistä, tai se vähentää yhteenliittämättömien verkkojen energiaeristyneisyyttä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Hankkeeseen ei tarvitse liittyä yhteistä fyysistä rajaa. Hankkeissa, jotka liittyvät direktiivin (EU) 2019/944 2 artiklan 42 alakohdassa määriteltyihin pieniin erillisiin verkkoihin, saaret mukaan lukien, kyseiset jänniterajat vastaavat korkeinta jännitetasoa asiaankuuluvissa sähköverkoissa.

d) 

Vedynsiirto: Hanke mahdollistaa vedyn siirron asianomaisten jäsenvaltioiden rajojen yli tai lisää olemassa olevaa rajatylittävää vedynsiirtokapasiteettia kahden jäsenvaltion välisellä rajalla vähintään 10 prosentilla verrattuna tilanteeseen ennen hankkeen käyttöönottoa, ja hankkeessa osoitetaan riittävällä tavalla, että se on olennainen osa suunniteltua rajatylittävää vetyverkkoa, sekä annetaan riittävää näyttöä olemassa olevista suunnitelmista ja yhteistyöstä naapurimaiden ja verkonhaltijoiden kanssa, tai hankkeissa, jotka vähentävät yhteenliittämättömien verkkojen energiaeristyneisyyttä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, hankkeen tarkoituksena on järjestää suorat tai välilliset toimitukset vähintään kahteen jäsenvaltioon.

e) 

Liitteessä II olevassa 3 kohdassa tarkoitetut vetyvarastot tai vedyn vastaanottolaitokset: Hankkeen tarkoituksena on järjestää suorat tai välilliset toimitukset vähintään kahteen jäsenvaltioon.

f) 

Elektrolyysilaitteet: Hankkeesta saadaan vähintään 50 megawattia asennettua kapasiteettia, jonka tuottaa yksi elektrolyysilaite tai yhden koordinoidun hankkeen muodostava elektrolyysilaitteiden joukko, ja se tuo hyötyjä suoraan tai välillisesti vähintään kahteen jäsenvaltioon ja erityisesti saarten ja saarten järjestelmien osalta tukee innovatiivisia ja muita ratkaisuja, joissa on mukana vähintään kaksi jäsenvaltiota ja joilla on merkittävä myönteinen vaikutus vuoteen 2030 ulottuvien unionin energia- ja ilmastotavoitteiden ja sen vuotta 2050 koskevan ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen, ja edistää merkittävästi saarten energiajärjestelmän ja unionin energiajärjestelmän kestävyyttä.

g) 

Älykkäät kaasuverkot: Hankkeessa on mukana siirtoverkonhaltijoita, siirto- ja jakeluverkonhaltijoita tai jakeluverkonhaltijoita vähintään kahdesta jäsenvaltiosta. Siinä voi olla mukana jakeluverkonhaltijoita ainoastaan sellaisten vähintään kahden jäsenvaltion siirtoverkonhaltijoiden tuella, jotka ovat tiiviisti mukana hankkeessa ja varmistavat yhteentoimivuuden.

h) 

Merellä tuotetun uusiutuvan sähkön siirto: Hanke on suunniteltu siirtämään sähköä offshore-tuotantopaikoista, joissa on vähintään 500 megawatin kapasiteetti, ja se mahdollistaa sähkön siirron tietyn jäsenvaltion maalla sijaitsevaan verkkoon ja lisää sisämarkkinoilla saatavilla olevan uusiutuvan sähkön määrää. Hanke kehitetään alueilla, joilla merellä tuotetun uusiutuvan sähkön markkinaosuus on alhainen, sillä osoitetaan olevan merkittävä myönteinen vaikutus vuoteen 2030 ulottuvien unionin energia- ja ilmastotavoitteiden ja sen vuotta 2050 koskevan ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseen, ja se edistää merkittävästi energiajärjestelmän kestävyyttä ja markkinoiden yhdentymistä estämättä rajatylittäviä kapasiteetteja ja virtoja.

i) 

Hiilidioksidihankkeet: Hanketta käytetään vähintään kahdesta jäsenvaltiosta peräisin olevan ihmisen toiminnan aiheuttaman hiilidioksidin kuljetukseen ja soveltuvin osin varastointiin.

2) Keskinäistä etua koskevan hankkeen, jolla on merkittävä rajatylittävä vaikutus, on täytettävä seuraavat edellytykset:

a) 

Liitteessä II olevissa 1 kohdan a ja f alakohdassa esitettyyn luokkaan kuuluvat keskinäistä etua koskevat hankkeet: Hanke lisää verkon siirtokapasiteettia tai kaupallisiin virtoihin saatavilla olevaa kapasiteettia kyseisen jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välisellä rajalla, ja se tuo merkittäviä hyötyjä, joko suoraan tai välillisesti (jonkin kolmannen maan kanssa toteutetun yhteenliitännän kautta), 4 artiklan 3 kohdassa lueteltujen erityisten kriteerien mukaisesti unionin tasolla. Sähkö-ENTSOn on laskettava ja julkaistava jäsenvaltioille koituvat hyödyt unionin laajuisen kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman yhteydessä.

b) 

Liitteessä II olevassa 3 kohdassa esitettyyn luokkaan kuuluvat keskinäistä etua koskevat hankkeet: Vetyhanke mahdollistaa vedyn siirron jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välisellä rajalla, ja sen osoitetaan tuovan merkittäviä hyötyjä, joko suoraan tai välillisesti (jonkin kolmannen maan kanssa toteutetun yhteenliitännän kautta), 4 artiklan 3 kohdassa lueteltujen erityisten kriteerien mukaisesti unionin tasolla. Kaasu-ENTSOn on laskettava ja julkaistava jäsenvaltioille koituvat hyödyt unionin laajuisen kymmenvuotisen verkon kehittämissuunnitelman yhteydessä.

c) 

Liitteessä II olevassa 5 kohdassa esitettyyn luokkaan kuuluvat keskinäistä etua koskevat hankkeet: Hanketta voidaan käyttää ihmisen toiminnan aiheuttaman hiilidioksidin kuljetukseen ja varastointiin vähintään kahdessa jäsenvaltiossa ja jossakin kolmannessa maassa.

3) Liitteessä II olevissa 1 kohdan a, b, c, d ja f alakohdassa esitettyihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvissa hankkeissa 4 artiklassa luetellut kriteerit arvioidaan seuraavasti:

a) 

Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirto suuriin kulutuskeskuksiin ja varastointipaikkoihin mitataan viimeisimmässä sähkön osalta saatavilla olevassa unionin laajuisessa kymmenvuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin mukaisesti erityisesti

i) 

sähkön siirron osalta arvioimalla uusiutuviin energialähteisiin liittyvän tuotantokapasiteetin määrä (teknologioittain megawatteina), joka liitetään verkkoon ja siirretään hankkeen seurauksena, verrattuna kyseisen tyyppisiin uusiutuviin energialähteisiin liittyvän tuotantokapasiteetin suunniteltuun kokonaismäärään asianomaisessa jäsenvaltiossa vuonna 2030 jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti toimittamien kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien mukaisesti;

ii) 

tai energian varastoinnin osalta vertaamalla hankkeen tarjoamaa uutta kapasiteettia samaan varastointiteknologiaan perustuvaan olemassa olevaan kokonaiskapasiteettiin liitteessä V esitetyllä analysoitavalla alueella.

b) 

Markkinoiden yhdentyminen, kilpailu ja järjestelmän joustavuus mitataan viimeisimmässä sähkön osalta saatavilla olevassa unionin laajuisessa kymmenvuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin mukaisesti erityisesti

i) 

laskemalla rajatylittävissä hankkeissa, myös uudelleeninvestointihankkeissa, vaikutus verkon siirtokapasiteettiin molempiin virran kulkusuuntiin sähkömääränä (megawatteina) mitattuna sekä niiden vaikutus vähintään 15 prosentin yhteenliitäntätavoitteen saavuttamiseen ja hankkeissa, joilla on merkittävä rajatylittävä vaikutus, vaikutus verkon siirtokapasiteettiin asianomaisten jäsenvaltioiden välisillä rajoilla, asianomaisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisillä rajoilla tai asianomaisten jäsenvaltioiden sisällä sekä vaikutus kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen ja verkkotoimintoihin asianomaisissa jäsenvaltioissa;

ii) 

arvioimalla vaikutus liitteessä V esitetyllä analysoitavalla alueella suhteessa energiajärjestelmän laajuisiin tuotanto- ja siirtokustannuksiin ja markkinahintojen kehitykseen ja lähentymiseen hankkeen seurauksena erilaisissa suunnitteluskenaarioissa ottaen erityisesti huomioon ajojärjestyksessä syntyvät muutokset.

c) 

Toimitusvarmuus, yhteentoimivuus ja järjestelmän varma toiminta mitataan viimeisimmässä sähkön osalta saatavilla olevassa unionin laajuisessa kymmenvuotisessa verkon kehittämissuunnitelmassa tehdyn analyysin mukaisesti erityisesti arvioimalla hankkeen vaikutus odotettuun kuormitusputoamaan liitteessä V esitetyllä analysoitavalla alueella suhteessa tuotanto- ja siirtokapasiteetin riittävyyteen ominaisilla kuormitusjaksoilla ottaen huomioon odotetut muutokset ilmastoon liittyvissä äärimmäisissä sääilmiöissä ja niiden vaikutus infrastruktuurin häiriönsietokykyyn. Tapauksen mukaan mitataan hankkeen vaikutus järjestelmän toiminnan ja palvelujen riippumattomaan ja luotettavaan ohjaukseen.

4) Liitteessä II olevassa 1 kohdan e alakohdassa esitettyyn energiainfrastruktuuriluokkaan kuuluvissa hankkeissa 4 artiklassa luetellut kriteerit arvioidaan seuraavasti:

a) 

Kestävyys mitataan arvioimalla, missä määrin verkkoihin voidaan liittää ja niissä voidaan kuljettaa monenlaista uusiutuvaa energiaa.

b) 

Toimitusvarmuus mitataan arvioimalla häviöiden määrä jakelu- tai siirtoverkoissa tai molemmissa, sähköverkkokomponenttien käyttöaste (eli keskimääräinen kuormitus), verkkokomponenttien saatavuus (suhteessa suunniteltuun ja suunnittelemattomaan ylläpitoon) ja sen vaikutus verkon suorituskykyyn sekä keskeytysten kestoon ja tiheyteen, mukaan lukien ilmastoon liittyvät häiriöt.

c) 

Markkinoiden yhdentyminen mitataan arvioimalla innovatiivisuus järjestelmän toiminnassa, energiaeristyneisyyden vähentyminen ja yhteenliittäminen sekä muiden alojen integroinnin ja uusien liiketoimintamallien ja markkinarakenteiden helpottamisen aste.

d) 

Verkon varmuus, joustavuus ja toimitusten laatu mitataan arvioimalla innovatiivinen lähestymistapa järjestelmän joustavuuteen, kyberturvallisuus, käytön tehokkuus siirto- ja jakeluverkonhaltijan tasolla, kyky sisällyttää kulutusjousto, varastointi, energiatehokkuustoimenpiteet, digitaalisten välineiden ja tieto- ja viestintätekniikan kustannustehokas käyttö valvonta- ja ohjaustarkoituksiin, sähköjärjestelmän vakaus ja jännitteen laatutaso.

5) Liitteessä II olevassa 3 kohdassa esitettyyn energiainfrastruktuuriluokkaan kuuluvissa vetyhankkeissa 4 artiklassa luetellut kriteerit arvioidaan seuraavasti:

a) 

Kestävyys mitataan sen mukaan, miten hanke edistää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä erilaisissa loppukäyttökohteissa aloilla, joilla päästöjä on vaikea vähentää, kuten teollisuudessa tai liikenteessä, joustavuutta ja kausittaisia varastointimahdollisuuksia uusiutuviin energialähteisiin perustuvassa sähköntuotannossa tai uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn integrointia, jotta voidaan ottaa huomioon markkinoiden tarpeet ja edistää uusiutuvaa vetyä.

b) 

Markkinoiden yhdentyminen ja yhteentoimivuus mitataan laskemalla lisäarvo, jota hanke tuo markkina-alueiden yhdentymiseen ja hintojen lähentymiseen sekä järjestelmän yleiseen joustavuuteen.

c) 

Toimitusvarmuus ja joustavuus mitataan laskemalla lisäarvo, jota hanke tuo vetytoimitusten häiriönsietokykyyn, monipuolisuuteen ja joustavuuteen.

d) 

Kilpailu mitataan arvioimalla hankkeen vaikutus toimitusten monipuolistamiseen, myös kotimaisiin vedyntoimituslähteisiin pääsyn helpottaminen.

6) Liitteessä II olevassa 2 kohdassa esitettyyn energiainfrastruktuuriluokkaan kuuluvissa älykkäitä kaasuverkkoja koskevissa hankkeissa 4 artiklassa luetellut kriteerit arvioidaan seuraavasti:

a) 

Kestävyys mitataan arvioimalla kaasuverkkoon integroitujen uusiutuvien ja vähähiilisten kaasujen osuus ja tähän liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset, jotka vaikuttavat koko järjestelmän hiilestä irtautumiseen, sekä vuotojen asianmukainen havaitseminen.

b) 

Toimitusten laatu ja toimitusvarmuus mitataan arvioimalla luotettavasti saatavilla olevan kaasun tarjonnan ja huippukysynnän suhde, paikallisilla uusiutuvilla ja vähähiilisillä kaasuilla korvatun tuonnin osuus, järjestelmän toiminnan vakaus sekä keskeytysten kesto ja tiheys asiakasta kohden.

c) 

Joustopalvelujen, kuten kulutusjouston tai varastoinnin, mahdollistaminen siten, että helpotetaan energia-alojen älykästä integrointia luomalla yhteyksiä muihin energiankantajiin ja energia-aloihin, mitataan arvioimalla kustannussäästöt, jotka saadaan yhteenliitetyillä energia-aloilla ja yhteenliitetyissä järjestelmissä, esimerkiksi lämpö- ja sähköjärjestelmässä, liikenteessä ja teollisuudessa.

7) Liitteessä II olevassa 4 kohdassa esitettyyn energiainfrastruktuuriluokkaan kuuluvissa elektrolyysilaitteita koskevissa hankkeissa 4 artiklassa luetellut kriteerit arvioidaan seuraavasti:

a) 

Kestävyys mitataan arvioimalla, kuinka suuri osuus verkkoon integroidusta uusiutuvasta tai vähähiilisestä, erityisesti uusiutuvista lähteisin peräisin olevasta, vedystä täyttää liitteessä II olevan 4 kohdan a alakohdan ii alakohdassa määritellyt kriteerit, tai arvioimalla tällaisista lähteistä saatavien synteettisten polttoaineiden käyttöönoton määrä sekä tähän liittyvät kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset.

b) 

Toimitusvarmuus mitataan arvioimalla hankkeen vaikutus verkon toiminnan turvallisuuteen, vakauteen ja tehokkuuteen, myös arvioimalla, miten hankkeen avulla on vältetty uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon hyödyntämättä jättämistä.

c) 

Joustopalvelujen, kuten kulutusjouston tai varastoinnin, mahdollistaminen siten, että helpotetaan energia-alojen älykästä integrointia luomalla yhteyksiä muihin energiankantajiin ja energia-aloihin, mitataan arvioimalla kustannussäästöt, jotka saadaan yhteenliitetyillä energia-aloilla ja yhteenliitetyissä järjestelmissä, esimerkiksi kaasu-, vety, sähkö- ja lämpöverkoissa, liikenteessä ja teollisuudessa.

8) Liitteessä II olevassa 5 kohdassa esitettyihin energiainfrastruktuuriluokkiin kuuluvissa hiilidioksidi-infrastruktuureja koskevissa hankkeissa 4 artiklassa luetellut kriteerit arvioidaan seuraavasti:

a) 

Kestävyys mitataan arvioimalla hankkeen elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten odotettavissa oleva kokonaismäärä ja sellaisten vaihtoehtoisten teknologisten ratkaisujen puuttuminen, joita ovat esimerkiksi energiatehokkuus ja sähköistäminen integroimalla uusiutuvia lähteitä ja joilla voitaisiin saavuttaa saman tasoiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset kuin se hiilidioksidin määrä, joka voidaan ottaa talteen verkkoon liitetyissä teollisuuslaitteistoissa vertailukelpoisin kustannuksin vertailukelpoisessa aikataulussa, ottaen huomioon tapauksen mukaan hiilidioksidin talteenottoa, kuljetusta ja varastointia varten tarvittavasta energiasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt infrastruktuurin osalta, mukaan lukien soveltuvin osin muut mahdolliset tulevat käyttötarkoitukset.

b) 

Häiriönsietokyky ja varmuus mitataan arvioimalla infrastruktuurin varmuus.

c) 

Ympäristökuormituksen ja -riskin lieventäminen mitataan hiilidioksidin pysyvän neutraloinnin kautta.

1. Yleiskatsaus

,
Otsikko Sääntely

1.1 Viittaukset

1.2 Tunnistetut vaatimukset

1.3 Liittyvät standardit

2. Tunnistetut vaatimukset

Vaatimukset
Lähde Vaatimus

3. Liittyvät standardit

Standardit
Lähde Vaatimus